www.h-vene.net

Virsarina ajaminen on siis helpompaa. Enpä usko, että normaalilla genaakkerilla voi hyvin ajaa virsaria. Se pitää sitten leikata isoksi genuaksi, jos haluat noin ajaa ja tällöin se ei ole (läheskään) yhtä tehokas kuin myötätuuleen leikattu genaakkeri, joka on "spinnumainen" eli ei lainkaan kolmio. ...

tarkoituksena ois tämän syksyn aikana ottaa vanha myrkkymaali pois Katariinan pohjasta ja ensi keväänä maalata pohja uudestaan. Siis onko maalia kertynyt paksu kerros? Onko tarkoitus poistaa myös primerit? Onko tarkoitus maalata edelleen myrkkymaalilla? Myrkkymaali on aika pehmeää, vaikka purkissa ...

Asiaa kokeilematta voi tehdä vain arvailla, mutta olettaisin että täysmyötäiseen ajettaessa pitkä spiirapuomi genaakkerille + iso vahinkojiipin estävällä taljalla toiselle puolelle olisi jokseenkin yhtä tehokas ratkaisu kuin spinnu. Spinnupuomi saattaisi olla spiirapuomiksi jopa liian lyhyt. Asiaa ...

Kilpailukalenterista löytyy nuo EM-kisat ja rata-alueeksikin on mainittu D=Melkki, joten eiköhän HSK ole hoitanut velvollisuutensa: http://www.purjehtimaan.fi/index.php?sivu=34524/ Yksinpurjehdus jne. "saaristokisojen" rata on helppo muuttaa tarpeen mukaan ja on jo aika paljon vaadittu, että muut se...

Olen ollut kolme kertaa yksinpurjehduksessa ja jokaikinen kerta on menty toisen kisafleetin läpi. Ensimmäisellä kerralla oli Albin Expressien SM-kisat Rysäkarin sisäpuolella ja kahdella seuraavalla kerralla useamman luokan OD-kisat (toisella kerralla köliveneitä ja toisella jollia) Melkin ulkopuolel...

Tuolla määritelmällä taitaa jopa Ytterskärin rata-alue rajautua osin avomereksi. Kyllä se sitä onkin, mutta pitää erotella se, että siellä kisataan lyhyitä ratakisoja, vain melko hyvissä oloissa, useiden järjestäjien veneiden valvonnassa päiväsaikaan ja melko keskikesällä siitä, että siellä kisataa...

Mutta sopiiko, että vielä väännetään hiukan tuosta saariston ja avomeren rajasta? :lol: Ei kai tuota kukaan voi kunnolla määritellä. Avomeri on varmasti saarien ulkopuolella. Helsingin edustalla vaikka Kytö-Isosaari -linjan ulkopuolella. Vaikkapa Kihdillä, Teilillä sekä Vänö-Kökar väylällä ei varsi...

Se on selvää, että kaiteet lisäävät turvallisuutta, mutta kyllä lifelinet saman asian hoitavat. Eivät hoida. Jos istut istuinkaukalossa ja olet kiinni kaukalon pohjalla tms. kaukana laidalta olevassa koukussa, kaikki OK. Sitten kun menet keulaan purjetta vaihtamaan korjausta tekemään tms., olet tyy...

Olen huvittuneena lukenut tuota sanan käänteiltään suhteettoman jyrkkää keskustelua plaanaa.com-palstalla liittyen EMK:n järjestämään Syysseilauskilpailuun. Ettet vain nyt sekoittaisi Syyskilpailua ja Karvalakkia, joista jälkimmäinen käy useinmiten ~10 M saariston ulkopuolella? Myös Syysseilauksen ...

suotuisissa olosuhteissa Merenkurkun ja välin Helsinki-Tallinna. Eli jopa katsastusmiehet ovat sitä mieltä, että hekki riittää H:ssa kovassa kelissä ison latistamiseen välillä Helsinki-Tallinna. Touchdown. :P Niin riittää suotuisissa oloissa! Eli silloin kun tuulta ei ole paljoa ja jos on vähänkin ...

Vpl wrote: - Katsastusluokka 2 ei aiheuttane millekkään H:lle ongelmia? VHF lienee ainoa vaivannäköä vaativa asia.

Eiköhän mm. lokin, kaiun ja kaiteiden puuttumisesta ole riittämiin ongelmia 2. luokkaan. Varmasti puuttuu paljon muutakin.

Joakim

Oikeasti, ei kai spinnupuomi voi olla 0,5m korkeudella kannesta. Mitä sitten jos halutaan vähän leikata ja pitäisi kiristää etuliikkiä vähän? Platussa se on jo kohtuumatallla, mutta ei nyt noin matalalla. Mulla on spinnupuomin hela samalla korkeudella kuin ison puomi, joka taas on 1,3 m varalaidast...

Melges 24:ssa on 286kg:n bulbi 1,5 metrin syyvydessä. Ja köli on vain n. 30-35cm leveä. Sun pitää ensin laskea tarvittava nostovoima ja suunnitella sitten sellainen köli, joka toteuttaa sen hyvällä hyötysuhteella eli mahdollisimman pienellä vastuksella. Käytännössä sopiva sorto tuon toteuttamiseksi...

Kun syväys on pidettävä välttämättä 1,30 metrissä ja rungon osuus tästä on vähintään n. 35cm, niin bulbikölille jäisi 95cm pituutta. Tuosta kolmekymmentä senttimetriä itse bulbille ja 65cm foilille. Ohuen foilin kytkeminen runkoon siten, että pohjakosketuksen yhteydessä kölilaatikko ei repeä on ilm...

Enpäs ole ennen kuullut H-35:n nousua hitaaksi haukutun mutta toivotaan että jotain löytyy. :) H-35 on kyllä varsin hidas kokoisekseen tämän päivän standardeilla. Kryssillä se ei ainakaan ole nopeampi kuin vaikkapa Inferno 31 tai Tempo alle 10 m/s tuulessa. Nykyiset 35-jalkaiset tai saman vesilinja...

Erkka wrote: Mitä muita vastaavia veneitä mahtaa olla olemassa?

http://www.omegayachts.com/Omega%2010%20metre.pdf

Selkokielellä kyse on siis siitä, että koska tyhjiötä ei voi olla, ilma virtaa pinnassa vaikka se pyrkisikin siitä irtoamaan ja tämä aiheuttaa nopeamman virtauksen kaarevassa kappaleessa joka liikkuu aineessa. Tämä imu, alipaine, siis syntyy edelleen empiirisesti kun pinta kaartuu menosuunnan mukai...

Imu syntyy virtaavan aineen irrotessa pinnasta purjeessakin, aineen tiheys on toki erilainen mutta periaate on sama kun hiukset jätetään halkomatta. Tiedetäänhän, ettei purje ole mitään juuri ilman tuota imuvoimaa, vrt. myötäinen vs kryssi. EI! Imu (=alipaine) loppuu, tai ainakin alenee voimakkaast...

Mielenkiintoista. Olisin kuvitellut kyllä asian päinvastoin kuten purjeissa ja lentokoneen siivissä eli että paine on suurin massaa leikkaavassa pinnassa ja imua syntyy massan jättäessä pinnan (virtauksena, ei pyörteilynä). Eikö itse pyörteilykin ole tämän saman imun aiheuttamaa? Eli jos oikein ymm...

Toki tämä on parhaiten todettavissa mainitsemastasi suunnittelukirjassa olleesta rungon hydrodynaamisesta painemallista. Cf on kitkakerroin eli kuvaa kitkavastuksen jakautumista eri alueille. Paineen näkee painekuvasta tai painekertoimesta Cp. Alipainetta (imua) syntyy alueille, joissa nopeus on su...

H on olemassa olevista veneistä ainoa ja oikea. Tutkielmat ovat vain hutkielmia... mutta keskustelu on hauskaa. Platu 25 -luokkasäännöistä löytyy seuraava kohta: Total weight of the crew dressed in swimwear at the weigh-in prior to the start of the first race is maximum 400 kg. Jos nyt kuitenkin ka...

Platu on hieno vene, mutta kilpakäytössä sotii vahvasti kahta H:n olennaista pääominaisuutta vastaan: 1) kolmen hengen miehistö ei riitä 2) ei-roikkumaremmejä ja siksi miehistön istuu laidalla bulbiin tuijottamassa kaidenarun hiertäessä vatsamakkaroita. Meinasin jo aiemminkin ehdottaa jotain jo suu...

Jos "oikeat voimakertoimet" ovat 1 isopurjeelle ja 1,5 fokalle, saadaan IMS siis kohtelee näitä kahta rikiä samanarvoisina, vaikka todellisuudessa pienellä, 10 m2 fokalla varustettu riki tuottaa n. 15% vähemmän voimaa kuin suurella fokalla ja pienellä isolla varustettu. Onko tosiaan niin, että "oik...

Totta. Kallistuksen vaikutuksen VPPni ottaa huomioon, muttei purjeiden vääntöä tai maston kiertymistä. Näitä varten mittareissa on yleensä kalibrointi, usein oletusarvoinenkin (ainakin menneinä aikoina, kun ainoat mittarit olivat B&Gn). Purjeiden vääntö on samaa suuruusluokkaa kuin sorron, se kasva...

Apparenttikulma on annettu veneen keskilinjaan, ei todelliseen kulkusuuntaan (kuten IMSissä), sillä perusteella että tuulimittari on kiinnitetty veneen keskilinjan suuntaan, ja tuulimittari siis näyttää apparenttikulmaa veneen keskilinjaan. Eli veneen mittarin pitäisi näyttää samaa kuin VPPni antam...

Saattaisin olla hieman eri mieltä. Ainakin H:ssa, Mumm 30:ssa ja eräässä isohkossa IMS pulkassa josta mulla on kokemusta, aallokossa ajetaan hieman alemmas target speed ylläpitäen. Silloinhan ajat eri polaaria eli alempaa VMG:tä, vaikka veneen nopeus onkin sama. Riippuu sitten mittariston tarkkuude...

Olisi mielenkiintoista kuulla millaista aaltomallia Mikon ja Joakimin VPP:issä käytetään? VPP:ssä aallokko aiheuttaa kaksi ongelmaa. Ensin pitää tietää millainen aallokko on, johon varmaankin kaikki linkkisi viittavat. Aallokon suuruus riippuu ensisijaisesti tuulihistoriasta ja vapaasta pituudesta,...

Katsoin vielä tuota aallokon vaikutusta... suuri allokko pudottaa kryssi VMG alle 4,1 solmuun meidänkin VPPssämme. Lisäsin pari kuvaa galleriaan. Vastusjakoon vaikutus on suuri - kun vauhti putoaa, aallonmuodostus pienenee dramaattisesti, mutta kölin vastus kasvaa (sorto kasvaa), ja tietysti aallok...

Perjantain kovan tuulen aiheuttaman n. 3 metrin aallokkon jäljiltä lauantaina oli vielä todella paljon aallokkoa, joka varmasti vaikutti lauantain vauhteihin. B-VMG toisesta kryssistä (ainoa poijulta poijulle) ja D-VMG kahden lenssin keskiarvona. Joissain lähdöissä kahden lenssin välillä oli aika s...

Hmm... kuitenkin Martin on mitannut GPSllä Starin 15 kn tuulessa 5,5 kn. En oikein usko, että Star on juurikaan H:ta nopeampi yli 7 m/s tuulessa, onhan H:n vesilinja sentään 2 m pidempi. Tosin kysymksessä oli tietysti Olympia-pronssi Star... MG 15.12.2006 STAR GPS-trackit jotka mä oon vähän karkeas...