Halkeamaa kölin takana

[AnteroP]

Hei,

olen aivan noviisi H-veneiden suhteen. Etsiskelen H-venettä uudelleen viriävän purjehdusharrastuksen merkeissä (kun vihdoin pääsin moottoripaatista eroon

Muutamaa venettä olen jo käynyt ostomielessä katsomassa. Nyt viimeisenä H-venettä (Artekno, vm. -86, -87?), jota on ilmeisesti ajettu pääosin kisoissa, koska pohjassa ei ole primereita, kiiltävä gelcoat pelkästään.

Huomasin pari seikkaa:
-kölin takaa on veneen keskisauma hieman auennut noin 30 cm matkalta. Halkeama on ohut, ehkä 0,3mm. Mistä tämä kertoo? Pitäisikä tuosta huolestua?

-pohjassa veneen perässä, puolivälissä vedenalaista pohjaa on kymmenkunta n. 5mm halkaisijaltaan ja 2 mm korkeudeltaan rakkulaa. Voisiko olla alkavia osmoosivaurion merkkejä? Vai mitä?

-Antero-

[Lauri]

Huomasin pari seikkaa:
-kölin takaa on veneen keskisauma hieman auennut noin 30 cm matkalta. Halkeama on ohut, ehkä 0,3mm. Mistä tämä kertoo? Pitäisikä tuosta huolestua?

Sanallisen kuvauksen perusteella on vaikea sanoa mitään varmaa, kyse voi tietysti olla vaikkapa vain naarmusta pinnassa. Mutta tuo voi tarkoittaa myös karilleajovauriota:

Missä kohtaa se halkeama on, siis alkaako ihan kölin takaylänurkalta jatkuen runkopuoliskojen saumaa pitkin? Ne puoliskot pitäisi olla laminoitu kiinni toisiinsa niin tukevasti, että sauma ei missään olosuhteissa "aukea", ainakaan niin että siinä olisi siis halkeama läpi asti. Mutta toisaalta tuo on paikka, johon tulee suurin rasitus jos veneellä ajetaan kiville kovaa. Ts. kölin iskeytyessä kiveen syntyy iskevä vääntöliike, joka vetää köliä edestä alas ja takaa taas työntää ylös. Kuulemma voimat ovat suurimmillaan juuri tuossa kölin takana olevassa kohdassa, joten jos lasikuituvaurioita tulee H:n pohjaan karilleajossa, niin juuri tuo on paikka johon niitä tulee. (tunnettu tosiasiahan on, että H:lla pitää ajaa kiville todella kovaa jotta pysyviä vaurioita tulisi - siis jos verrataan "keskimääräisiin" venekonstruktioihin)

Mutta asia olisi kyllä syytä tutkia. Helpoin tapa päästä liikkeelle pohjan kunnon suhteen on koputtelu; pienellä vararalla tms koputellaan pohjaa. Iskusta pehmeäksi mennen lasikuidun tunnistaminen pitäisi olla helppoa ihan korvakuulolta, ainakin jos on musikaalisempi kuin minä Ja kölin etureunasta kannattaa tietysti myös etsiä jälkiä mahdollisista iskuista.

-pohjassa veneen perässä, puolivälissä vedenalaista pohjaa on kymmenkunta n. 5mm halkaisijaltaan ja 2 mm korkeudeltaan rakkulaa. Voisiko olla alkavia osmoosivaurion merkkejä? Vai mitä?
-Antero-

Voi olla osmoosia, voi ehkä olla muutakin. Tästäkin on vaikea sanoa mitään varmaa näkemättä venettä. Mutta jos niitä on noin vähän, niin niiden korjaaminen ei kuulosta mitenkään vaikealta operaatiolta eikä ainakaan minulle olisi välttämättä kaupan este. Yhdessä tuon halkeamajutun kanssa nämä kaksi kyllä tarkoittavat, että seuraavaksi olisi hyvä katsoa pohjaa myös kosteusmittarin kanssa. Siihen voi kysellä konsultointiapua veneiden vauriokorjauksia tekevistä firmoista.

[AnteroP]

Huomasin pari seikkaa:
-kölin takaa on veneen keskisauma hieman auennut noin 30 cm matkalta. Halkeama on ohut, ehkä 0,3mm. Mistä tämä kertoo? Pitäisikä tuosta huolestua?

Sanallisen kuvauksen perusteella on vaikea sanoa mitään varmaa, kyse voi tietysti olla vaikkapa vain naarmusta pinnassa. Mutta tuo voi tarkoittaa myös karilleajovauriota:

Missä kohtaa se halkeama on, siis alkaako ihan kölin takaylänurkalta jatkuen runkopuoliskojen saumaa pitkin? Ne puoliskot pitäisi olla laminoitu kiinni toisiinsa niin tukevasti, että sauma ei missään olosuhteissa "aukea", ainakaan niin että siinä olisi siis halkeama läpi asti. Mutta toisaalta tuo on paikka, johon tulee suurin rasitus jos veneellä ajetaan kiville kovaa. Ts. kölin iskeytyessä kiveen syntyy iskevä vääntöliike, joka vetää köliä edestä alas ja takaa taas työntää ylös. Kuulemma voimat ovat suurimmillaan juuri tuossa kölin takana olevassa kohdassa, joten jos lasikuituvaurioita tulee H:n pohjaan karilleajossa, niin juuri tuo on paikka johon niitä tulee. (tunnettu tosiasiahan on, että H:lla pitää ajaa kiville todella kovaa jotta pysyviä vaurioita tulisi - siis jos verrataan "keskimääräisiin" venekonstruktioihin)

Mutta asia olisi kyllä syytä tutkia. Helpoin tapa päästä liikkeelle pohjan kunnon suhteen on koputtelu; pienellä vararalla tms koputellaan pohjaa. Iskusta pehmeäksi mennen lasikuidun tunnistaminen pitäisi olla helppoa ihan korvakuulolta, ainakin jos on musikaalisempi kuin minä Ja kölin etureunasta kannattaa tietysti myös etsiä jälkiä mahdollisista iskuista.

-pohjassa veneen perässä, puolivälissä vedenalaista pohjaa on kymmenkunta n. 5mm halkaisijaltaan ja 2 mm korkeudeltaan rakkulaa. Voisiko olla alkavia osmoosivaurion merkkejä? Vai mitä?
-Antero-

Voi olla osmoosia, voi ehkä olla muutakin. Tästäkin on vaikea sanoa mitään varmaa näkemättä venettä. Mutta jos niitä on noin vähän, niin niiden korjaaminen ei kuulosta mitenkään vaikealta operaatiolta eikä ainakaan minulle olisi välttämättä kaupan este. Yhdessä tuon halkeamajutun kanssa nämä kaksi kyllä tarkoittavat, että seuraavaksi olisi hyvä katsoa pohjaa myös kosteusmittarin kanssa. Siihen voi kysellä konsultointiapua veneiden vauriokorjauksia tekevistä firmoista.

Halkeama alkoi muistaakseni kölin takaa jo heti siitä kaarevasta osasta, ja kyllä se oli siitä keskisaumasta auki. Gelcoat oli revennyt auki, kysymys ei ollut missään nimessä naarmusta. Voisin tietysti käydä rakomitan kanssa tutkailemassa, kuinka syvälle halkeama menee. Olen kerran tuollaisesta kohtaa korjannut Guy22:sen vastaavantapaisen vaurion ja voin sanoa, että laminoida piti aika paljon uusiksi. Jotenkin arvelisin, että jostain samantapaisesta saattaisi olla kysymys, eli kosteutta on voinut imeytyä syvemmällekin. Kysyin, koska halusin varmistua, että ei ole kysymys H-veneelle tyypillisestä asiasta (esim. kölin heiluminen?)

Joka tapauksessa, jos ryhdyn tuosta paatista vakavammin keskustelemaan, niin pyydän seuramme katsastajaa mittaamaan pohjan kosteuden.

[remonttimake]

Jos hommaat retkivenettä, niin tuntuu vähän rajulta ostaa kilpavene ja tuhria gelcoat epoksilla ja myrkyllä. Valmiita retkiveneitä kun on pilvin pimein. Itsellä on mennyt koko kesäloma retkiveneen pohjaa kisakuntoon hieroessa.

Köli on varmaan leivottu lasikuituun, joten etureunassakin näkyy karilleajon merkkejä, jos niin on käynyt. Lisäksi sisällä pilssissä kölin takareunassa on tällöin halkeamia. Ne tosin tuskin haittaavat menoa.

[AnteroP]

Jos hommaat retkivenettä, niin tuntuu vähän rajulta ostaa kilpavene ja tuhria gelcoat epoksilla ja myrkyllä. Valmiita retkiveneitä kun on pilvin pimein. Itsellä on mennyt koko kesäloma retkiveneen pohjaa kisakuntoon hieroessa.

Köli on varmaan leivottu lasikuituun, joten etureunassakin näkyy karilleajon merkkejä, jos niin on käynyt. Lisäksi sisällä pilssissä kölin takareunassa on tällöin halkeamia. Ne tosin tuskin haittaavat menoa.

No, kyllä rupesin itsekin miettimään tuon homman mielekkyyttä. Ei se pohjan epoksointikaan ihan vaivaton homma ole muutenkaan. Olen senkin joutunut yhteen veneeseen tekemään. Tosin, onhan se helpompi tehdä suoraan gelcoatin päälle, kuin ensin kaapia vanha myrkky ja epoksi pois.

Ehkäpä ryhdyn kuitenkin katselemaan H-venettä mielummin retkikäytöstä. Tässä kisamallissa vinssit on ruffin katolla, joten yksinpurjehdukseen hankalassa paikassa. Mielummin sitten sellaista mallia, jossa vinssit ovat sitlooran sivuilla. Hyviä purjeita tosin osaan arvostaa, mutta eikös H-veneeseen saa vähän käytettyjä kisapurjeita suht. edullisesti. Vai miten tuon kanssa on?

Edit. Kävin tsekkaamassa sen halkeaman. Pohja on auennut kölin takaa siitä kaarevasta kohdasta n. 10-15 cm matkalta. 0,1mm rakotulkki upposi n. 10mm, joten mistään kovin vakavasta repeämästä tuskin on kysymys. Toki, meneehän se vesi tuostakin sisään runkoon...

[Lauri]

Jos kölin etureunassa ei näy iskujälkiä, niin tuossa voisi olla kyseessä myös runkopuoliskojen yhdistämisessä tapahtunut alkuperäinen virhe/heikkkous? Tuon ikäisissä veneissä köli tosiaan pitäisi olla kokonaan lasikuitukuoren sisällä, joten mahdolliset karilleajojäljet pitäisi kyllä näkyä helposti.

Käytettyjä purjeita on kyllä liikkunut mm. tämän foorumin kautta. Välistä erittäinkin vähän käytettyjä purjeita on kaupan.

Pari vuotta sitten, kun hankin uudet purjeet retkikäyttöön, päädyin kuitenkin teettämään ihan uudet; retkikäytössä isossa on ihan kiva olla reivi ja ratsastajat. Ne on toki mahdollista laitattaa käytettyynkin purjeeseen, mutta maksaa sekin jotakin. Toinen syy oli se rullafokka, josta on juttua muualla tällä foorumilla. Käytetyn fokan muuttaminen rullattavaksi olisi ollut mahdollista, mutta kokonaishinta olisi ollut samaa luokkaa tai hieman enemmän kuin kokonaan uusi maksoi.

[AnteroP]

Jos kölin etureunassa ei näy iskujälkiä, niin tuossa voisi olla kyseessä myös runkopuoliskojen yhdistämisessä tapahtunut alkuperäinen virhe/heikkkous? Tuon ikäisissä veneissä köli tosiaan pitäisi olla kokonaan lasikuitukuoren sisällä, joten mahdolliset karilleajojäljet pitäisi kyllä näkyä helposti.

Käytettyjä purjeita on kyllä liikkunut mm. tämän foorumin kautta. Välistä erittäinkin vähän käytettyjä purjeita on kaupan.

Pari vuotta sitten, kun hankin uudet purjeet retkikäyttöön, päädyin kuitenkin teettämään ihan uudet; retkikäytössä isossa on ihan kiva olla reivi ja ratsastajat. Ne on toki mahdollista laitattaa käytettyynkin purjeeseen, mutta maksaa sekin jotakin. Toinen syy oli se rullafokka, josta on juttua muualla tällä foorumilla. Käytetyn fokan muuttaminen rullattavaksi olisi ollut mahdollista, mutta kokonaishinta olisi ollut samaa luokkaa tai hieman enemmän kuin kokonaan uusi maksoi.

Vähän mietin, onko järkeä lähteä tekemään kisaveneestä retkivenettä, mutta primerit on kyllä mukavampi vetää pohjaan, kun ei ole vanhoja alla.

Nyt rupesi askarruttamaan se, että tässä(kin) H-veneessä on vinssit ruffin päällä. Yksinpurjehdus voi olla hankalaa... Joutunee hyppimään levangin yli fokan skuutteja säätäessä. Vai kuinka tuon kanssa? Jaa voisihan ne skuutit tietenkin laittaa ristiin ja ajaa siitä levangin edestä??? Kertokaa nyt ihmeessä, on tämä varmaan jo keksitty. En siis todellakaan ole koskaan edes ollut H-veneen kyydissä...

[remonttimake]

tyypilliset kisaveneen ominaisuudet:
-vinssit katolla, miehistön helppo ja nopea skuutata. Pinnamiehen on vaikea skuutata
-heloitus toimii. purjeet pysyvät ylhäällä. hekki toimii. levanki toimii
-hyväkuntoiset purjeet. Ei reivejä, eikä ratsastajia. Työläs nostaa purjeet yhden hengen miehistöllä.

tyypilliset retkiveneen ominaisuudet:
-vinssit laidalla. Pinnamiehen helppo skuutata. Miehistön vaikea skuutata nopeasti
-helat ja lukot kasvaa sammalta. Purjeet pysyy ylhäällä kevyessä kelissä
-vanhat purjeet. ratsastajat, joten helppo nostaa ja laskea.

[Karhusaari]

Onko siitä halkeemasta kuvaa?
Mikä vene kyseessä??

H-Venettä yksin purjehtiessa istutaan levangin etupuolella, ei takana. --> ne kattovinssit on silloin tosi helpot käyttää. se vaatii tietty jatkopinnan, mutta se nyt kuuluu muutenkin jokaiseen veneeseen.
Pitääks mun oikeesti ruveta pitään kursseja tästä??

[AnteroP]

Onko siitä halkeemasta kuvaa?
Mikä vene kyseessä??

H-Venettä yksin purjehtiessa istutaan levangin etupuolella, ei takana. --> ne kattovinssit on silloin tosi helpot käyttää. se vaatii tietty jatkopinnan, mutta se nyt kuuluu muutenkin jokaiseen veneeseen.
Pitääks mun oikeesti ruveta pitään kursseja tästä??

Sorry, ei ole kuvaa. En kehtaa laittaa veneen tietoja tähän. Voisi veneen omistaja hermostua, jos näin julkisesti kertoisin veneestä. Sanottakoon kuitenkin, että kyseessä on 80-luvun Artekno.

Voisihan se olla paikallaan pitää kursseja H-veneen yksin ajamisestakin No, en ole koskaan H-venettä ajanut, joten ihan ummikkona kyselen pöljiä. Purjehtinut toki olen joskus aikoinaan kymmenkunta vuotta. Siis vähän.

-AnteroP-

[Lauri]

Vinssien paikka ei pitäisi olla mikään päälimmäinen kriteeri venettä valittaessa. Joskus nimittäin muista venetyypeistä poikkeava ratkaisu voi olla parempikin; H:ssa katolla oleville vinsseille ristiinskuuttaaminen on minusta oikein hyvä esimerkki siitä. Ristiinskuuttaaminen = skuutti kulkee venee poikki ja kiristetään tuulen yläpuolen vinssillä:

Tässä nykyisessä veneessäni on siis vinssit vain katolla. Kätevä systeemi. Jos yksinpurjehdusta varten fokan skuutti pitäisi saada jonnekin keskeisemmälle paikalle, niin laittaisin yhden vinssin ihan keskelle istumalaatikkoa, ylhäällä olevan levangin etupuolelle keskelle. Siihen voisi sitten vetää kääntöplokin kautta kumman skuutin vain ilman että tarvitsee roikkua tuulen alapuolella purjetta säätämässä. Ennemmin kuitenkin ottaisin yksinpurjehdukseen autopilotin, varaisin kaukalon takaosan sille ja itse istuisin levangin etupuolella. Eräänlainen variaatio siis Karhusaaren menetelmästä.