www.h-vene.net

Hei vaan,

Ajattelin kasata homeongelmaa yhteen ketjuun. Onhan noista ennenkin täällä kirjoiteltu mutten enää keksinyt missä keskustelussa. Laurin kanssa ainakin paljon näistä kirjoiteltiin joten koitan summata mitä muistan, korjatkaa ja lisätkää. Aihe tuli jälleen itselleni ajankohtaiseksi joten kertokaa uusimpia niksejä! Lopputuloksen voisi koittaa summata myöhemmin aiemman wikin kosteusohjeen yhteyteen.

Siispä:

Yleisesti:
Veneen venttiilit ja luukut kannattaa pitää aina auki kun mahdollista. Ilman kiertoa parantamaan on kehitetty myös joukko erilaisia tuulettimia joista mielekkäimmältä kuulostaa aurinkokennolla toimivat vaihtoehdot. Tuulettimet tosin vaativat tilansa pienessä veneessä joten nk. passiivisen ilmanvaihdon niksit kannattaa kokeilla ensin.

Puupinnat:
Homeongelmiin muistin parhaaksi vaihtoehdoksi kloriitilla pesun. Mikäli pinta ei suoraan pyyhkimällä puhdistu (musta home) kannattaa hioa varovasti home pois hienolla hiekkapaperilla ettei viilutettu vaneripinta liikaa ohene. Normaalisti laimennettu kloriittipyyhintä pitää sitten homeen poissa jatkossa. Ilmeisesti myös öljyäminen ehkäisee puupintojen homettumista.

Patjat:
Patjojen pussit pesukoneeseen jos irti saa, mitenköhän ennaltaehkäisy?
Muistan mainitun, että retkipatjat laittaminen patjan alle ehkäisee kosteuden muodostumista patjan alla olevaan kankaaseen. Myös patjan kangasvalinnat niitä uusiessa auttavat. Muut keinot ovat tuuletuksessa pystyasennossa venereissujen välillä.

Seinän kankaat:
Seinäpintojen "eristekangas"... Osaatteko suositella hyvää kemikaalia? Useimmiten aineet vaativat vesihuuhtelun jonka kuivattaminen veneen sisällä on vaikeaa joten kuivapesu olisi hyvä. Lisäksi erilaiset höyry- ja painelaitteet saattaisivat auttaa likaan mutta auttaisiko myös homeeseen?
Entä onko neuvoja ennaltaehkäisyyn? Kloriitin sumutusta pintoihin kuten puupinnoilla?

Purjeet:
Uudet purjeeni ovat saaneet vielä himmeitä homepilkkuja. Onko moiseen hyviä aineita? Onko ehdottomia kieltoja tms. aineita jotka turmelevat purjeet varmasti?
Ennaltaehkäisy taitaa olla vaikeaa muuten kun huolellisella tuulettamisella säilytyksessä... Kokemuksesta sanoisin, että rullalle kääriminen pitää purjeen paremmassa kunnossa kun taittelu, tiedä sitten miksi.

Peitteet:
Aineita tuntuu olevan paljon tarjolla, entäs hinta-laatukokemuksenne?

306 wrote: Puupinnat:
Homeongelmiin muistin parhaaksi vaihtoehdoksi kloriitilla pesun. Mikäli pinta ei suoraan pyyhkimällä puhdistu (musta home) kannattaa hioa varovasti home pois. Normaalisti laimennettu kloriittipyyhintä pitää sitten homeen poissa jatkossa.

Ennaltaehkäisynä hyvä lakkapinta ja sen puhtaanapito. Öljy lienee homeentorjunnan kannalta huonompi vaihtoehto, mutta onko jollain kokemusta vahaamisesta esim Osmocolorin vahoilla? Meillä on kotona keittiön työtasot vahattu, ja tuntuisi hylkivän sekä vettä että likaa todella hyvin, joten luulisi toimivan veneessäkin. Lakkaan verrattuna olisi se etu, että uusintakäsittely on paljon helpompaa, kun ei tarvitse hioa välissä.

Patjat:
Patjojen pussit pesukoneeseen jos irti saa, mitenköhän ennaltaehkäisy?

Täksi kesäksi tein keulapatjan alle rimoista (15x40mm) säleikön, joka nostaa patjan noin 5 cm punkan pinnasta. Lomareissulla patja pysyi kuivana keulaluukun vuotoja lukuunottamatta, eikä patjaa tarvinnut nostella ulos kuivumaan.

Myös kankaan materiaalilla on merkitystä - keinokuidut eivät ime itseensä vettä puuvillan tavoin. Meillä on patjan päällinen fleece-kangasta, jonka huonona ja hyvänä puolena on se, että se tuntuu aina kuivalta. Hyvä siksi, että nukkuminen on mukavaa, ja huono siksi, ettei keulaluukun vuotoa tahdo huomata, elleivät peitot satu tulilinjalle.

Seinän kankaat:
Seinäpintojen "eristekangas"... Osaatteko suositella hyvää kemikaalia? Useimmiten aineet vaativat vesihuuhtelun jonka kuivattaminen veneen sisällä on vaikeaa joten kuivapesu olisi hyvä. Lisäksi erilaiset höyry- ja painelaitteet saattaisivat auttaa likaan mutta auttaisiko myös homeeseen?
Entä onko neuvoja ennaltaehkäisyyn? Kloriitin sumutusta pintoihin kuten puupinnoilla?

Olen käyttänyt kloriittipitoisia pesuaineita. Kaikissa niissä taitaa lukea, että pitäisi huuhdella pois, mutta olen jättänyt huuhtelematta. Näin toimii samalla ennaltaehkäisynä (pesin seinät kolme vuotta sitten, eikä home ole tullut takaisin). En nyt muista nimeltä parhaaksi toteamaani ainetta, mutta kannattaa valita mahdollisimman ohut aine, etteivät pinnat jää tahmeaksi.

Purjeet:
Uudet purjeeni ovat saaneet vielä himmeitä homepilkkuja. Onko moiseen hyviä aineita? Onko ehdottomia kieltoja tms. aineita jotka turmelevat purjeet varmasti?
Ennaltaehkäisy taitaa olla vaikeaa muuten kun huolellisella tuulettamisella...

Spinnulle ei kai voi tehdä mitään, koska nylon hapristuu kloriitista. Meillä on spinnussa hometta ja lisähomehtumisen välttämiseksi otan sen aina mukaani ja mikäli epäilen sen olevan vähänkin kostea levitän kotona kuivumaan. Dacron-purjeet voi käsittääkseni pestä kloriitilla. Tänä kesänä ensimmäistä kertaa saimme isoommekin hometta (erikoista sinäänsä, sillä purjehduskautemme alkoi vasta juhannuksena...), joten täytynee kokeilla kloriittipesua.

Peitteet:
Aineita tuntuu olevan paljon tarjolla, entäs hinta-laatukokemuksenne?

Pesukoneeseen minkä tahansa kloriittipohjaisen aineen kera - noin 1 €/pullo.

3 viikkoa veneellä meni ihan hyvin, mutta kun kotona aloimme paremmassa valossa katselemaan mukana olleita tavaroita, alkoi hometta löytymään:)

Laitettiin ennen reissua keulapunkkaan patjan alle Etolasta neliön mallisista paloista koottavaa kylppärimattoa. Tuo piti kyllä patjan irti todella märäksi kastuvasta lasikuitupinnasta, mutta koska kelien vuoksi ei patjoja juuri voinut nostaa veneestä ulos, ei se kosteus päässyt kuitenkaan mihinkään pois, toisin kuin ilmeisesti 239:n korkeamman ritilän (ja tukevamman patjan) alta. Eli punkan pinta olisi pitänyt joka aamu kuivata rätillä ritilän alta. Tänä vuonna luukut tuntuivat pitävän vettä, mutta kuivatuskelien puutteen vuoksi ihmisistä ja ruuanlaitosta tuleva kosteus oli ongelma.

Jotain (koneellista?) ilmanvaihtoa pitäisi varmaankin ensi vuodeksi rakentaa. Pitänee käydä Mojiton LVI-konsulteilta kyselemässä vinkkejä.

En millään viitsisi tehdä vain lisää aukkoja veneen kanteen, eli jotenkin pitäisi keulaluukun ja kulkuluukun venttiilien kautta hoituvaa ilmanvaihtoa tehostaa. Ehkä yöpyessä voisi luukkuihin viritellä jotain erillisiä sähköllä toimivia tuulettimia? Satamassa ollessa joku aurinkokennotuuletinkin voisi toimia.

Patjan alusritilää näkyy tuossa:

Erkka wrote: Laitettiin ennen reissua keulapunkkaan patjan alle Etolasta neliön mallisista paloista koottavaa kylppärimattoa. Tuo piti kyllä patjan irti todella märäksi kastuvasta lasikuitupinnasta, mutta koska kelien vuoksi ei patjoja juuri voinut nostaa veneestä ulos, ei se kosteus päässyt kuitenkaan mihinkään pois, toisin kuin ilmeisesti 239:n korkeamman ritilän (ja tukevamman patjan) alta.

Perstuntumalta sanoisin, että tuuletustilan järjestäminen patjan alle on askel oikeaan suuntaan. Ongelmaksi kuitenkin tulee se, ettei ilma pääse kuitenkaan vaihtumaan ja siten kuivattamaan kostunutta ilmaa ja vesi kertyy sinne "säiliöön" pois pyyhittäväksi. Varmasti parempi niinkin kun että se imeytyy patjan sisään. 239:ssä ritilät taitavat olla sen verran korkeat, että ilma pääsee sielä vaihtumaan? Olis kyllä pitänyt käydä tarkastamassa veneen patentit kun viimeksi tilaisuus oli.

Viikonloppuna veneessä yöpyessä huomasin taas, että keulapiikin patjan reunan viistetyllä osalla koisiessa kylmä suorastaan hohkaa veneen kyljen ja ohentuvan patjan läpi. Niinpä vaara kondensoitumiselle on ilmeinen. Omalla 3 viikon lomalla onneksi sadesäätä oli melko vähän mutta silloin kosteus kertyi lähes silmissä näihin paikkoihin pistopunkkien patjojen pysyessä siististi kuivina.

Solumuovinen retkipatja-ajatus kuulostaisi kokeilemisen arvoiselta. Patjan alle tuleva vesihän on kondenssivettä eli nukkuvan seilorin ruumiinlämpö ja kosteus sekä ilmankosteus menee patjan läpi kunnes vastaantuleva lasikuitupinta tai muuten ympäröivä lämpötila laskee riittävästi että ilmankosteus tiivistyy vedeksi, syssymmällä siis myös patjan sisällä. solumuovipatja on eriste itsessään joten sen sisäpinnan lämpö ei välity ulkopinnalle eikä kondensoitumista siten pääse tapahtumaan, teoriassa. Vaarana on kuitenkin, että kosteus tiivistyy solumuovin ja veneen patjan väliin sitten kun lämpötila laskee nukkujan noustua pois. Näin tuulettelu on paikallaan siinäkin aika ajoin.

306 wrote:239:ssä ritilät taitavat olla sen verran korkeat, että ilma pääsee sielää vaihtumaan? Olis kyllä pitänyt käydä tarkastamassa veneen patentit kun viimeksi tilaisuus oli.

Tuli usein kurkittua heti aamulla patjan alle - punkan pinta oli ihan kuiva. Eli ilma kiertää riittävästi. Eipä se ritilöiden tarkastelu olisi vielä silloin kokoontumispurjehduksella onnistunut, kun rakentelin vasta lomaksi. Muistaakseni otin siitä jonkun kuvan, joten voin laittaa tänne kunhan pääsen kotiin.

Solumuoviratkaisua pohdin joskus itsekin, mutta kun meillä ison ja jämäkän patjan kanssa on tärkeää, ettei patjaa tarvise nostaa kuivumaan. Solumuovi varmasti vähentäisi kostumisen lähes olemattomiin, mutta sitten kun jostain lorahtaa vettä solumuovin alle, niin sieltähän se ei taatusti kuivu. Tähän ritiläratkaisuun olen nyt erittäin tyytyväinen. Ritilä on jaettu poikittain kolmeen osaan, joten punkan alla oleviin luukkuihinkin pääsee käsiksi kohtuullisella vaivalla.

Märällä kelillä kajuutan kuivanapysymisen edellytys on kunnollinen lämppäri. Pidimme kajuutan kulkuaukossa pelkkää hyttysverkkoa ja huudatimme wallasta iltaisin ja aamuisin. Vielä parempi olisi tietenkin, jos olisi lämppäri joka ottaa korvausilmansa ulkoa.

239 wrote:
Märällä kelillä kajuutan kuivanapysymisen edellytys on kunnollinen lämppäri. Pidimme kajuutan kulkuaukossa pelkkää hyttysverkkoa ja huudatimme wallasta iltaisin ja aamuisin. Vielä parempi olisi tietenkin, jos olisi lämppäri joka ottaa korvausilmansa ulkoa.

Ourait, kuvat olis kyllä mielenkiintoisia. Etenkin ritilän korkeutta olis hyvä päästä katsomaan. Ettette vaan olis kekannut futoni-patjaa just kun luulin sen itse keksineeni?

Eikös Wallas ota korvausilmat ulkoa? Ainakin omassa mallissa on se sisäkkäinen putkipatentti joka imee toisen putken välistä ilmat ja puskee kaasut toisesta ulos. Hyvinhän se kuivattaa ja lämmittääkin, niinkun tuli alkukesästä epähuomiossa todettua vehkeen jäätyä päälle kun peräkannen yhteislaulut tuuditti meidät uneen kesken aamunkoiton..

Wallas 1300 ottaa kyllä paloilman ulkoa ja puhaltaa pakokaasut ulos, mutta lämmitettävän ilman se ottaa sisältä.

239 wrote:Wallas 1300 ottaa kyllä paloilman ulkoa ja puhaltaa pakokaasut ulos, mutta lämmitettävän ilman se ottaa sisältä.

Aivan aivan.. Ymmärsin sen itse lämmittimen korvausilmaksi.. Eikö lämmittimen imupuolen saisi kustomoitua siten, että ilma imeytyisi putkea pitkin ulkopuolelta suoraan kennolle? Lisäreikien välttämiseksi pitäisi vaan patentoida 3-kerroksinen imuputki..

Ostin semmosen kirjan kun suunnilleen "Lasikuituveneen omistajan opas" tms. joka oli oikein hyvä hintaisekseen (19€ Akateemisesta viime syksynä). Siinä oli hieman isompien veneiden patentteja joissa korvausilma järjestetään alas putkea pitkin lämmitettynä pilssitilojen kautta. Tällöin koko vene lämpenee alhaalta ylös ja paikat kuivuu. Harmi ettei H:n runko taida moiseen taipua kun melkoinen reikä pitäisi laipioihin tehdä eikä kaljatölsöillekään olisi enää tilaa. Meidän Wallas pauhaa noin rinnan korkeudella joten se lämmittää lähinnä tilaa siitä ylöspäin. Vaan minkäs teet kun ei se oikein alemmaskaan mahdu. Meillä kojeen sijainti on ovipielessä keulapiikin puolella, mahtaako siitä olla useampia variaatioita? Erkalla se taisi olla keittimen yhteydessä?

Meillä vekotin on päälaipion salongin puolella. Veneestämme on joskus purettu styyran kaappi ja tilalle rakennettu paikat lämppärille ja vessalle. Vessan paikalla on nykyään jääkaappi.

306 wrote: Eikö lämmittimen imupuolen saisi kustomoitua siten, että ilma imeytyisi putkea pitkin ulkopuolelta suoraan kennolle? Lisäreikien välttämiseksi pitäisi vaan patentoida 3-kerroksinen imuputki..

Oikein hyvä olisi jos saisit lämmittettävän ilman imettyä pilssistä. Ilman suhteellinen kosteushan riippuu lämpötilasta siten, että vaikka pilssissä oleva ilman kosteus olisi 100%, niin lämmittyään täsmälleen saman ilman suhteellinen kosteus onkin paljon alle 100% => se lämmin ilma voi sitoa veneessä olevaa kosteutta ja kuljettaa sen ulos. Pilssistä tuleva ilma taas useimmiten lienee kylmempääkin kuin ulkoilma, eli absoluuttisesti mitaten kuivempaa kuin ulkoilma, ainakin jos ollaan lähellä 100% suhteellista.

Lämmittimen sijoituksessa on variaatioita. Kerran olen nähnyt H-veneen, jossa lämmitin oli perälokerossa, silloin tuo lämmitettävän ilman ottaminen ulkoa on aika näppärästi itsestään ratkennut ongelma. Saattaa olla, että laitan sen seuraavalla kerralla sinne, jos a) hankin joskus lämmittimen tähän nykyiseen veneeseen ja b) keksin mistä sen lämminilmaletkun oikein saa kuljetettua siististi veneen sisälle ilman että tulee suuria lämpöhäviöitä (kahdessa edellisessä veneessä oli pitkähköt ilmaputket, joista tuleva ilma oli korkeintaan haaleaa - tuo 306:ssa oleva lämmittimen asennus on ainoa meillä ollut, josta tullutta ilmaa on oikeasti voinut kutsua kunnolla lämpimäksi)

Sisätilan kosteudesta ja puhdistamisesta homeesta ym: Rekisterikeskustelussa oli juttua miten sisustan saisi pestyä höyrypesurilla. Harald tiesi, ettei hyöty ole suurensuuri samoin kun ei veneen kylkien puhdistamiseenkaan.

Seuraava arsenaali on kuitenkin varattuna huopamattojen pesuun veneen kyljissä:

-Turtlewaxin kuivapuhdistusaine, vaahdotellaan tekstiiliin ja harjataan jonka jälkeen imurointi

-Starbriten homeenpoistosuihke, vesipesu jälkikäteen kuulostaa siltä, että huopamatot kuivuvat viikkoja ja viikkoja... Varoituksen sanana, tämä 17€ suihke tuoksuu täsmälleen samalta kun Laurin aiemmin mainitsema 3€:n ruokakaupan kloriitti ja toimintaperiaatekin on sama. Näissä ongelmana myös mahdollinen värinlähtö kankaasta ellei ole tarkkana!

-Kloriittipesu edellä mainituin haastein

-Mahdollisesti höyrypesu ja harjaus sopivan tökötin yhteisvaikutuksella.

-Luultavasti kaikki yllä..

Vene on toistaiseksi kohtuullisessa orkkiskunnossa joten matot jää seinille jatkossakin ikäänkuin veteraaniautoperiaatteella.

306 wrote: Mites Wallaksen rakenne, onko siinä optiota laittaa imuletkukin? Pilssistä imeminen voisi olla ihan hyvä idis, joskin samalla pilssi varmaan lämpenisi entisestään vaikkakin melko vähän. Tarvittavan putken halkaisija olisi varmaan sitä parempi mitä isompi mistä sitten tulisikin seuraava ongelma. Ja pilssiin pitäisi järjestää vastaavasti riittävän isot aukot että sama ilma virtaa sisään mikä imetään pois ettei lämmittimen flekti rasitu turhaan.

Pitäisi keksiä joku fiksu tapa vetää lämmittimen ilma suoraan keulan venttiilin läheisyydestä keulapiikin alta menevällä putkella mutta eipä viitsisi mennä niitä karilleajo- tai konttiintörmäilylapioita puhkomaan. Eikös keulassa semmoinen ihan umpinainen ole?

Ei taida olla mitään optiota imuletkulle. En muista sen rakenteesta, onko tuossa 1300:ssa jotkut aukot pohjassa joista se ottaa lämmitettävän ilman sisään vai miten se on ratkaistu? Tämän asian voisi saada selville kysymällä asiasta suomi24-palstalla. Enpä olisi uskonut koskaan sanovani että totuus voisi löytyä sieltä, mutta siellä näkyy olevan yksi kirjoittaja joka vastaa asiallisesti ja hyvin wallas-kysymyksiin, varsinkin huolto-ongelmiin.

Jos imuletkun saisi kiinni, niin sen voisi ehkä vetää keulassa olevan venttiilin vierestä keulan hyllyn päällä lämmittimelle (sitten kun ne hyllyt on rakennettu ), niin ei tarvitse puhkoa kiinteitä rakenteita.

Joka tapauksessa sen ilmaletkun pitää olla suuri, min.halkaisija 100mm, sanoisin.

Keskustelu on vähän rönsyillyt alkuperäisestä aiheesta, mutta kyllähän tietysti veneen pitäminen kuivana on yksi oleellinen osa homeen torjuntaa. Tai oikeammin homeen kasvun estämistä ja hidastamista, itiöitähän on enemmän ja vähemmän joka paikassa kuitenkin, homeitiöistä täysin vapaata paikkaa ei taida löytyä ns. ulkoilmaolosuhteista.

Onko kenelläkään kokemusta aurinkokennolla toimivista (lataavista) tuulettimista? Jos on, mihin kohtaan venettä olette laitteen asentaneet? Onko tuulettimen toimivuudesta kokemuksia?

huuru wrote:Onko kenelläkään kokemusta aurinkokennolla toimivista (lataavista) tuulettimista? Jos on, mihin kohtaan venettä olette laitteen asentaneet? Onko tuulettimen toimivuudesta kokemuksia?

Veikkaisin, että mahdollisimman ylös kannattaa laittaa ainakin olettaen, että se imee ilmaa ulos eikä puhalla sisään. Mikäli vehje puhaltaa sisään, se kannattaa laittaa mahdollisimman alas, vaikka kulkuluukun alareunaan tms. Keulassa olevan venttiilinkin tilaan semmoinen puhaltava peli voisi olla kokeilemisen arvoinen.

Ilmaa kun lähtee veneestä luonnostaan lämmetessään mm. kulkuluukun reunojen ja aukon kautta mutta korvaavaa ilmaa alaosaan ei tule oikein mistään ja tästä on lämmitintä käyttäessä seurauksena "happivaje" ja särkevä pää (jopa nenänvalkaisukeikoilla).

ja tästä on lämmitintä käyttäessä seurauksena "happivaje" ja särkevä pää

Asensin Bilteman aurinkokennotuulettimen viime kesänä ja yllämainitut oireet vähenivät selvästi, vaikka tuuletin on katossa entisen venttiilin tilalla. Haittapuolena on tuulettimen jatkuva ääni, joka ei ole voimakas, mutta voi häiritä herkkäunista. Vaikutti siltä, että ääni voimistui kesän mittaan. Saa nähdä kauanko halvan vehkeen laakerit kestävät.

239 wrote:

306 wrote:239:ssä ritilät taitavat olla sen verran korkeat, että ilma pääsee sielää vaihtumaan? Olis kyllä pitänyt käydä tarkastamassa veneen patentit kun viimeksi tilaisuus oli.

Tuli usein kurkittua heti aamulla patjan alle - punkan pinta oli ihan kuiva. Eli ilma kiertää riittävästi. Eipä se ritilöiden tarkastelu olisi vielä silloin kokoontumispurjehduksella onnistunut, kun rakentelin vasta lomaksi. Muistaakseni otin siitä jonkun kuvan, joten voin laittaa tänne kunhan pääsen kotiin.

Anteeksi pieni viive, mutta tässä lupaamani kuva:

239 wrote: Anteeksi pieni viive, mutta tässä lupaamani kuva:

Eipä mitään, kuva on selventävä ja huomasin, että sehän leventää punkkaakin nostamalla punkan pintaa hiukka ylemmäs kaltevilla keulapiikin seinillä. Itselläni on akku ja lämppärin polttoaineet tuossa punkan alla joten niiden huolto vaatisi hiukka enempi patentteja. Tosin patentithan onkin elämän suola.

Kesällä koitin seuraavaa patenttia: Ensin leikkasin sopivat viipaleet solumuovista retkipatjaa ja kylppärinmattoa (semmoista tuulettuvaa). Laitoin rakennusoppien mukaan tuulettuvan osan alle (että ilma pääsisi kiertämään ja kosteus poistuisi) ja sen päälle retkipatjan lämmöneristeeksi (ettei lämpö hehkuisi patjojen läpi ja aiheuttaisi kondensoitumista lasikuidun pinnalle) jonka päälle itse koisimispatja.

Kävi kuitenkin niin, että lämpöä hehkui kuitenkin näiden eristeiden läpi siinä määrin, että sitä muodostui retkipatjan ja patjan väliin ja paljon! Vaihdoin suihkumaton päälle ja retkipatjan lasikuitua vasteen ja syystä tai toisesta tämä lämmöneriste kylmää lasikuitua vastaan toimi paremmin ja puolilämmin ilma auttoi kai pitämään tilanteen retkipatjan ja patjan välissä kuivempana. Toimi siis paremmin kun ei mitään eikä maksanut maltaita. Jonkinmoisena indikaattorina voinee pitää myös sitä, että patja on nykyään lämpimämpi makailla kun ennen lämmin heijastuessa pois. Tähän käyttöön voisi koittaa soveltaa myös esim. Ohlsonilta saatavaa hypotermia- eli "avaruuspeittoa", joka heijastaisi lämmön takaisin ylöspäin pitäen lasikuidun pinnan viileänä. Koitan saada tuostakin touhusta wiki-sivun aikaan sitten joskus.

Vaan sitten ajankohtaisiin aiheisiin:

Vene on nyt hyvin tuulettuvana pressunsa alla vaan hometta tulee kaikesta huolimatta. Toki laiminlöin pintojen pesun syksyllä kiireisiin vedoten, mutta taitaa olla menossa harvinaisen suotuisat kelit kun hometta on jo nyt saman verran kun normaalisti kevättalvella (eikä puupinnat mitenkään erityisen likaisia olleet).

Tästä heräsi kysymys, että pitäisikö esim. kosteuskeräimiä käyttäessä pistää oikeasti ilmankierto seis ja säpit kiinni? Toisaalla esitetty ilmaaraikastava omenaetikkaniksikin kun toimi paremmin tutun "karkkipaperiksi" käärityssä tiiviissä teltassa mikä oli taiteen sääntöjen mukaan aika yllättävää, hometta kun ei ollut tullut lainkaan. Hyvin tuulettuvassa veneessähän kosteuskeräimen käyttö on turhaa ja taitaa etikkakin haihtua lähinnä ulkoilmaan.

306 wrote:Eipä mitään, kuva on selventävä ja huomasin, että sehän leventää punkkaakin nostamalla punkan pintaa hiukka ylemmäs kaltevilla keulapiikin seinillä.

Juu, vielä kun olisi tehnyt punkankorotuspäätöksen ennen patjan uusimista niin olisi tuosta hyötynytkin. No, mahtuivatpahan kisapurjeet rullalla patjan viereen Hankoon lähtiessä.

Vene on nyt hyvin tuulettuvana pressunsa alla vaan hometta tulee kaikesta huolimatta. Toki laiminlöin pintojen pesun syksyllä kiireisiin vedoten, mutta taitaa olla menossa harvinaisen suotuisat kelit kun hometta on jo nyt saman verran kun normaalisti kevättalvella (eikä puupinnat mitenkään erityisen likaisia olleet).

En ole telakoinnin jälkeen pressujen alle ryöminyt, joten en tiedä tämän syksyn tilanteesta, mutta eipä edellinenkään vuosi mitenkään kovin kuiva ollut. Silti vene oli varsin raikas vielä keväällä, kun syksyllä oli pyyhitty kaikki pinnat kloriitilla. Puhdas pinta ei homehdu vaikka kosteata olisikin.

Tästä heräsi kysymys, että pitäisikö esim. kosteuskeräimiä käyttäessä pistää oikeasti ilmankierto seis ja säpit kiinni? Toisaalla esitetty ilmaaraikastava omenaetikkaniksikin kun toimi paremmin tutun "karkkipaperiksi" käärityssä tiiviissä teltassa mikä oli taiteen sääntöjen mukaan aika yllättävää, hometta kun ei ollut tullut lainkaan. Hyvin tuulettuvassa veneessähän kosteuskeräimen käyttö on turhaa ja taitaa etikkakin haihtua lähinnä ulkoilmaan.

Ei niistä kosteuskeräimistä varmasti haittaakaan ole, mutta jos tuuletusta on vähänkin niin enpä usko keräimien ilmankosteuteen juuri vaikuttavan. Itse olen luottanut hyvään tuuletukseen. Pressu tuulitunneliksi ja luukut auki. Vielä jos ottaa pohjaläpiviennin auki,niin painovoima tehostaa ilmanvaihtumista lämpötilan muuttuessa (taisin tosin tällä kertaa unohtaa).