saako mistään 70 luvun navigointi valoihin led polttimoita, ni ei tartteis vaihtaa koko lamppuja?
Sähköä saastyis ja maailma pelastuu!!!
t: L-74 Jenny oranssi"retro" H imatralta
led poltimoita?
Moderator: Kristian
Asiaa monilta kanteilta pohdittuani tulin semmoiseen johtopäätökseen että tosiasiassa tässä ollaan vaan rohkeaa yrittäjää tai paremminkin valmistajaa vailla.Lauri wrote:Polttimoita kuulemma saa, muta ei niitä saa käyttää kulkuvaloissa. Kulmat joihin sellainen korvikepolttimo säteilee ja etäisyydet kuinka kaus näkyy voi olla vähän mitä sattuu. Ankkurivalossa sellaisia voi käyttää, sille ei ole niin suuria hyväksyntävaatimuksia kuin kulkuvaloille.
Itsetehtyjen led-yhdistelmien ongelma on satunnaiset valokulmat. Vanhat lamppu-umpiothan on tehty niin, että polttimon sijainti on täsmällinen ja se siitä säteilee kaikkiin suuntiin. Led-ongelma on saada valo säteilemään samalla tavoin kaikkiin suuntiin (tässä tapauksessa ei tietenkään tarvi umpion takaosaa valaista kuten polttimoilla) ei nyt samasta pisteestä mutta samalta pystysuoralta kun polttimotkin.
Alusten liikkumista pimeässä seurattuaan on tosiaan hyvin tärkeää, että valot toimivat oikein eikä sektoreiden päällekkäisyyksiä synny. Määräyksen mukaiset valot kertovat täsmällisesti veneen kulkusuunnan siinä määrin kun se on tarpeellista tietää.
Nyt kun ollaan kuussakin käyty niin ei voi olla mahdotonta aikaan led-polttimoa jonka voisi asentaa vanhaankin umpioon. Ero vanhojen polttimoumpioiden ja uusien led-umpioiden välillä kun on mitätön ja perustuu siihen, että ledit ovat niissä täsmälleen paikallaan nuo sektorit muodostaen. Eli suurin ongelma on markkinavoimissa. Nyt kun gps:iäkin myydään jo suunnilleen munankeittimienkin lisävarusteina niin kaikki hyöty led-markkinoista pitää saada irti uusia korkeammalle hinnoiteltua kokonaisuuksia myymällä, itse ledit kun ovat lähes ilmaisia. Samaa keskustelua käydään vanhojen (laadukkaammalla optiikalla varustettujen) järjestelmäkameroiden digiperien suhteen. Kun halpaa sheissea saa kiinasta niin ketään ei kiinnosta kehittää toimivia ratkaisuja kun kauppa käy.
Ongelmana on led-valojen pienet kulmat, tarvittavat kulmat kun on vaan teholedeissä jotka käyttävät saman virtamäärän kun polttimotkin ja pahimmillaan sihahtavat pimeiksi nopeammin jos tuuletus ei pelaa. Useamman ledin "vadelmat" näyttävät siltä, että niille lähinnä nauretaan parin vuoden päästä ja niitä ei saa riittävästi kulkuvalokäyttöön samaan pisteeseen keskitettyä vaan rypäs "kurkkii" polttimoumpion peittoläppien ympäri.
Ratkaisuna olen miettinyt semmoista kotitekoista värkkiä jonka voisi liittää vanhan polttimon kantaan. Se voisi olla tehty kapeasta valokantaan mahtuvasta muoviputkenpätkästä josta on poistettu näytettävä valokulma. Vastakkaiselle seinämälle olisi sitten liitetty mahdollisimman suurikulmainen polttimovalon värilämpöä vähettävä valkoinen ledi kuhunkin suuntaan osittain päällekkäisissä sektoreissa. Kantava ajatus olisi saada kunkin ledin säde kulkemaan vanhan polttimon keskipisteen kautta jolloin vanhan umpion peittoläpät väistämättä leikkaisivat väärään suuntaan heijastuvan valon.
Tarkkuutta vaativa vaihe on selvittää led-valojen täsmällinen sijainti ja porailla niille tarkat reiät putken seinämään. Kosteuden suojaus on myös olennaisempaa kun polttimossa, lopuksi koko keksintö pitäisi varmaan upottaa hartsiin liitosten osalta. Tämän jälkeen tulee luonnollisesti testata, että valo toimii umpiossaan keskeytyksettä oikealla sektorilla (takavalon 135 asteen sektori ja moottorilla kulkiessa oleva 225 asteen mastovalo on varmaan hankalimmat) vaikkapa pimeässä huoneessa voipaperin tms. kanssa valokeiloja testaamalla. Tärkeää on tietty, että valo heijastuu myös pystysuunnassa ainakin 45 asteen kulmassa ylös ja alas vaakatasosta purjeveneen kallistelua kompensoiden.
Hyvä kaveri laskutoimituksille etuvastuksineen on Led-wizard joten ei prototyyppikään välttämättä kaukana ole. Ei sitä tosin Merenkulkulaitos tule koskaan hyväksymään mutta samapa tuo jos sen vuorenvarmasti saa toimimaan ja välttelee pimeällä juoppoja muskeliveneilijöitä joita kiitos taloustilanteen on taas vähemmän muutenkin.. Jos tuon saman tekisi joku virallisempi taho voisi luvatkin löytyä mutta vaikea noin simppeleillä vehkeillä on vaikea myyntituloksia tahkota.
No, tämmöistä.
Last edited by 306 on Thu 2.4.2009 11.56, edited 3 times in total.
306
Aika lonkalta menee ellei tietoa valon kulmista ole tuon enempää, ylläolevat ongelmat kun on yleensä esteenä turvalliselle käytölle.FIN-268 wrote:Bilteman Tuotenro
421912
LED 12V VALKOINEN S8.5 kanta 8:lla pintaliitosledillä
Pitää joka tapauksessa tutustua jos koko valosysteemi hoituu alle 30€.
306
Nyt kun en tiedä vielä miltä Bilteman lamppu näyttää en osaa sanoa onko se hehkulangan kaltaisesta pisteestä säteilevä valo. Mikäli kyseessä on isompikokoinen led-rypäskä, valo ei enää tule yhdestä pisteestä ja rungon valopeitteet ei toimi niinkun pitäisi vaan ledit "kurkkii" peiteläppien yli sotkien sektoreita.FIN-268 wrote:Eikö tuo navigaatiovalon runko hoida kulmat kuntoon, onhan perinteinen hehkupolttimokin ympärisäteilevä.
Mikäli ledit ovat yhdessä rivissä josta valo säteilee vähintään 135-asteen kulmassa (ja pysyy paikallaan) polttimo pitäisi kelvata ainakin purjehdusvaloksi. Silloinkin pitäisi muistaa vielä veneen kallistuminen.
Laskin nopeasti, montako 20-asteista lediä tarvittaisiin tuon edellä kuvaamani keksinnön valaisemiseksi ja tulokseksi tuli 24lediä/lamppu... Eli ei vaivan arvoista. Mikäli jostain löytyisi esim. 30 tai isompikulmaisia ledejä voisi asiaa taas harkita. Puuveneilijöiden eksperimenteissä oli toki käytössä 105-asteinen kulmaiset ledit, liekö sitten jossain Bebekillä myynnissä jos kyselisi. Niillähän tuo patenttini hoituisi kahdella tai neljällä ledillä jos vaan valoteho riittäisi vaadittuihin lukuihin (montakos mpk sen valon nyt pitikään näkyä ja millä kirkkaudella?).
Tässä puuveneilijöiden ketjusta löytynyt lm-mcd-lm-kalkulaattori.
Tällä hetkellä polttimoita myydään kun halpaa saippuaa kaikenmaailman autotuunareiden leijuntalistoiksi joten monet myyjät eivät verkossa ilmoita mm. valokulmia tms. optista tietoa. Kertokaa jos suurikulmaisia ledejä jostain vastaan tulee. Sillä välin pitäisi kai hakeutua Biltemaan katsomaan miltä led-vehje näyttää oikeasti (verkkosivulta kuva vielä puuttui).
Tuolta muuten löytyy myös perus 12V kantaan lsopivia valoja, liekö Bilteman malli samanlainen? Valokulmista näissä ei tietty mitään arvausta..
Last edited by 306 on Thu 2.4.2009 14.53, edited 1 time in total.
306
Perinteinen 5mm +/-30 ast.
http://www1.elfa.se/elfa~fi_fi/go.jsp?s ... =75-008-95
Jos taidot/viitsimys riittää pipintaliitosjuttihin niin tää olis +/- 70 ast.
http://www1.elfa.se/elfa~fi_fi/go.jsp?s ... =75-315-69
http://www1.elfa.se/elfa~fi_fi/go.jsp?s ... =75-008-95
Jos taidot/viitsimys riittää pipintaliitosjuttihin niin tää olis +/- 70 ast.
http://www1.elfa.se/elfa~fi_fi/go.jsp?s ... =75-315-69
Olette tuossa käsitellet näköjään lähinnä vaakatasossa olevaa sektoria johon lamppu loistaa. Pystysuuntainen kulma on jokseenkin yhtä tärkeä ja uskoakseni juuri se on se syy miksi ledit eivät sovellu vanhaan kulkuvaloon jälkiasennettavaksi:
Yleensä hehkulampulle tarkoitettujen kulkuvalojen linssi (linssi = se vihreä, punainen tai läpinäkyvä osa hehkulampun edessä) on muotoiltu fresnel-linssiksi, ts. sen tehtävä on kääntää hehkulampusta kohti taivasta suuntaava valo alaspäin enempi merenpinnan suuntaiseksi sekä tietysti vastaavasti liian alas suuntaavaa valoa ylöspäin myös merenpinnan suuntaiseksi. Tuloksena on tietysti enemmän valoa sivullepäin.
Nyt jos hehkulamppu korvataan esim. "tornilla" ledejä, niin se torni on aika tavalla eri mallinen ja eri paikassa kuin sen paikalla olleen hehkulampun hehkulanka. Ei siis ainakaan sen fresnel-linssin polttopistessä. Tulos on, että se linssi kyllä kääntää valoa, mutta tuskin sinne minne sen kulkuvalon suunnittelija tarkoitti. Huonolla tuurilla niistä ledeistä meneekin suuri osa valosta kalojen ja lintujen valaisemiseen.
Minusta siis se, mitä 306 kirjoitti edellä "umpioden" mitättömistä eroista ei pidä paikkaansa: Ledien suht. pieni säteilykulma on hyvä juttu pystysuuntaista säteilykulmaa ajatellen, sillä ledeillä ei välttämättä tarvita sellaista valokimppua tiivistävää linssiä ollenkaan => ledikulkuvalo on oikeasti erilainen kuin hehkulampulle tarkoitettu.
Ihmisen silmä on aika huono instrumentti valon määrän arvioimisessa, ei oikein silmämääräisesti voi arvioida sitä onko se itse tehty ledivalo hyvä vai ei. Itse en ryhtyisi leikkimään turvallisuudella; valot on kuitenkin yksi tärkeimpiä turvallisuusjuttuja pimeällä liikuttaessa.
Yleensä hehkulampulle tarkoitettujen kulkuvalojen linssi (linssi = se vihreä, punainen tai läpinäkyvä osa hehkulampun edessä) on muotoiltu fresnel-linssiksi, ts. sen tehtävä on kääntää hehkulampusta kohti taivasta suuntaava valo alaspäin enempi merenpinnan suuntaiseksi sekä tietysti vastaavasti liian alas suuntaavaa valoa ylöspäin myös merenpinnan suuntaiseksi. Tuloksena on tietysti enemmän valoa sivullepäin.
Nyt jos hehkulamppu korvataan esim. "tornilla" ledejä, niin se torni on aika tavalla eri mallinen ja eri paikassa kuin sen paikalla olleen hehkulampun hehkulanka. Ei siis ainakaan sen fresnel-linssin polttopistessä. Tulos on, että se linssi kyllä kääntää valoa, mutta tuskin sinne minne sen kulkuvalon suunnittelija tarkoitti. Huonolla tuurilla niistä ledeistä meneekin suuri osa valosta kalojen ja lintujen valaisemiseen.
Minusta siis se, mitä 306 kirjoitti edellä "umpioden" mitättömistä eroista ei pidä paikkaansa: Ledien suht. pieni säteilykulma on hyvä juttu pystysuuntaista säteilykulmaa ajatellen, sillä ledeillä ei välttämättä tarvita sellaista valokimppua tiivistävää linssiä ollenkaan => ledikulkuvalo on oikeasti erilainen kuin hehkulampulle tarkoitettu.
Ihmisen silmä on aika huono instrumentti valon määrän arvioimisessa, ei oikein silmämääräisesti voi arvioida sitä onko se itse tehty ledivalo hyvä vai ei. Itse en ryhtyisi leikkimään turvallisuudella; valot on kuitenkin yksi tärkeimpiä turvallisuusjuttuja pimeällä liikuttaessa.
Juu kyllä pystysuuntaa on tuolla edellä käsitelty (+-45 astetta "kallistelua kompensoimaan" jne.) joten sen puoli on tiedossa. Fresnel-linssiasia oli minulle uutta mutta tietty järkeenkäypää, tosin mielestäni "leditorni" ei häiritse sen toimivuutta. Oma ehdotukseni olikin laittaa esim. 105-kulmaisia ledejä kaarella hehkulangan sijainnin ympärille siten, että ledit osoittavat langan "läpi" vastakkaiseen suuntaan. Tämä varmasti osaltaan edesauttaisi mainitsemaasi Fresnel-toimintaa pystysuuntaisen ledirivin sijaan. Mikäli ledejä tarvittaisiin enemmän(sitä pystysuuntaa korjaamaan), niiden tulisi olla myös torneina kussakin kohtaa.Lauri wrote:Olette tuossa käsitellet näköjään lähinnä vaakatasossa...
Laskennallista suuntaa valon tehokkuudesta antaa mielestäni tuo lumen-millicandela-laskin. Epäilen hieman, että omat kulkuvaloni olisivat ledejä kirkkaammat mutta turvallisuusmielessä toimintavarmuus (korroosion syötävät omat juotokset tai puuveneilijöiden mainitsemat ledien rinnakkainkytkennät omin esivastuksin vs. sarjaan kytkentä yhdellä vastuksella sen varalle, että yksi rikkoutuva ledi sammuttaisi koko lampun) on varmasti kyseenalaista omissa viritelmissä. Itse valon näkyvyyden osalta uskoisin hämmennystä herättävän enemmän omituiset valokulmat (esim. oikea valo ja vasen valo tai perävalo näkyvät liian suuressa kulmassa yhtäaikaa ym.) tai "liian kirkkaat" valot jotka voivat haitata etäisyyden arvoimista.
No, taidanpa pistää maate. Toivotaan, että joku noita lamppuja alkaisi valmistamaan sillä hintojen suunta on oikea; toissa keväänä led-kulkuvalo oli 250€ Maritimissa, tänä keväänä se on n.50€ Biltemassa ja toivon mukaan sopiva lamppu irtoaa enskeväänä vaikkapa 10€:llä tästä jostain likeltä.
Last edited by 306 on Fri 3.4.2009 09.09, edited 1 time in total.
306
Tästä aiheesta on muuten keskusteltu FEnepalstalla sekä lyhyen markkinakatsauksen että myös Tee-se-itse näkökulmasta katsottuna.
Tilasin jopa dotlighet.de-kaupasta Luxeonin 1W 360° ledejä sekä vakiovirtanlähteen (hakkuripohjainen, ei hukkaa tehoa lämmöksi) joista rakensin olemassaolevaan kulkuvaloon led-polttimon. Speksien mukaan tuo Luxeon 1W ledi olisi riittävä ja erittäin pistemäisenä soveltuva linssillä varustetun kulkuvalon sisään. En kuitenkaan halunnut ottaa riskiä avomerikisan hylkäyksestä laittomista kulkuvaloista johtuen, joten veneeseen tuli sittenkin bilteman ledivalot kun ne sitten markkinoille tulivat. Puhtaasti matkapurjehdukseen olisin kyllä kelpuuttanut nuo Luxeon/Hella vm 1981 hybridit ilman muuta.
Jos on mielenkiintoa niin otin projektigalleriaani kuvia. Varsinaiset rakentamiset galleriani sivulla 5.
Meillä sähkönkulutus tippui tasolta 2,6A -> 0,1A. Läppäri vie noin 1A, joten kulkuvalot ovat aika merkittävä kulutuskohde yöllä.
PS: Teillä on joillain tapana lainata koko edellinen viesti. Puhelimella kun lukee tuntuu vähän turhalta.
Tilasin jopa dotlighet.de-kaupasta Luxeonin 1W 360° ledejä sekä vakiovirtanlähteen (hakkuripohjainen, ei hukkaa tehoa lämmöksi) joista rakensin olemassaolevaan kulkuvaloon led-polttimon. Speksien mukaan tuo Luxeon 1W ledi olisi riittävä ja erittäin pistemäisenä soveltuva linssillä varustetun kulkuvalon sisään. En kuitenkaan halunnut ottaa riskiä avomerikisan hylkäyksestä laittomista kulkuvaloista johtuen, joten veneeseen tuli sittenkin bilteman ledivalot kun ne sitten markkinoille tulivat. Puhtaasti matkapurjehdukseen olisin kyllä kelpuuttanut nuo Luxeon/Hella vm 1981 hybridit ilman muuta.
Jos on mielenkiintoa niin otin projektigalleriaani kuvia. Varsinaiset rakentamiset galleriani sivulla 5.
Meillä sähkönkulutus tippui tasolta 2,6A -> 0,1A. Läppäri vie noin 1A, joten kulkuvalot ovat aika merkittävä kulutuskohde yöllä.
PS: Teillä on joillain tapana lainata koko edellinen viesti. Puhelimella kun lukee tuntuu vähän turhalta.
Heh, ei kandee lukea puhelimella!harald wrote: PS: Teillä on joillain tapana lainata koko edellinen viesti. Puhelimella kun lukee tuntuu vähän turhalta.
(Ei vais, poistelin omat turhat)Asiasta puuseehen, onko läppärisi erikoismallia vai onko 1A todettu kulutus? Laskeskelin, että omassa perusläppärissä olisi kulutus 3A luokkaa (muuntajan mukaan mutta sitähän ei tietty käytetä veneessä vaan 12V muuntajaa). Kaverilla tulee läppäriplotteri joten asia sitä kautta ajankohtainen, kone kun vielä puuttuu.
Joka tapauksessa hyvät led-eksperimentit. Oliko kuvassa siis myös led asennettuna? Pieni kapistus jos näin on.
Mahtaako Maritimin lampulla saada valokulmia edes jotakuinkin kuntoon vai onko syytä viritellä tommosta 360-asteista jonka teit? Led-umpioiden hinnat tulevat varmasti vielä alemmas mutta siihen voi mennä vielä tovi.
306
Mulla on noin sata vuotta vanha HP veneläppärinä. Mitattu kulutus on noin 1,3 A 12-voltin muuntajan kanssa.306 wrote:Asiasta puuseehen, onko läppärisi erikoismallia vai onko 1A todettu kulutus? Laskeskelin, että omassa perusläppärissä olisi kulutus 3A luokkaa (muuntajan mukaan mutta sitähän ei tietty käytetä veneessä vaan 12V muuntajaa).
RSS on kingi näitten foorumien seurantaan.306 wrote:Heh, ei kandee lukea puhelimella!
Ihan normi IBM R40 P-M, 15" 1400x1050 näytöllä. Tuo on ihan mitattu tehon kautta 230VDC verkossa, sekä ibarin omalla travel virtalähteellä veneessä A-mittarista katsottuna.306 wrote:Asiasta puuseehen, onko läppärisi erikoismallia vai onko 1A todettu kulutus?
Tuo läppärin kulutus on meillä siis täydellä akulla (erittäin tärkeä pointti, jos akku on tyhjä voi kulutus hyvin olla 3A ja ylikin (75W virtalähde)). Näytönsäästäjä on meillä nykyisin käytössä, sormella saa kuvan näkyviin. CPU on lukittu hitaimpaan nopeuteen (800MHz).
Kattoon me asennettiin se läppäri, ylösalaisin:
Se on noin pieni kyllä, ja kuten kuvista näkee niin LED on siis linssillä ja valonlähde on erittäin pistemäinen. Näin sen asentaminen samaan polttopisteeseen vanhaan kulkuvaloon on triviaalia. Yhden millin tarkkuus pitäisi riittää, sillä alkuperäinen asennus on niin hötö että poltin voi hyvin olla enemmänkin vinossa.306 wrote:Joka tapauksessa hyvät led-eksperimentit. Oliko kuvassa siis myös led asennettuna? Pieni kapistus jos näin on.
edit: Hiustenhalkomista mutta "muuntaja" on varmaan invertteri? Iso sellainen vie jonkinverran tehoa jo tyhjäkäynnillä. Siksi käytän suoraa 12VDC muunninta. En myöskään halua 230VAC märkään veneeseen. Moni vanhempi läppäri toimii suoraan 12VDC vaikka speksit sanoisivat 16VDC. Akku ei lataudu, mutta veneessähän on iso UPS-akusto. Tein johonkin vanhaan läppäriin sellaisen viritelmän että revin ikälopusta akusta kennot irti ja juotin johdon akun kuorien sisään. Hyvin toimi suoralla 12VDC syötöllä.
Lisää halkomista: Muuntaja on laite, joka muuttaa jännitettä. Muunnin sen sijaan on laite, joka muuttaa signaalin muotoa. Esimerkiksi invertteri on siis muunnin. Eli 12 voltin muuntajalla tarkoitin laitetta, joka muuntaa 12 voltin tasajännitteen läppärin tarvitsemaksi jännitteeksi (muistaakseni 16 volttia).
Läppäreistä vielä..
Ei, semmonen 12V-xV-Ohlsonin koje. Varmaan jotain hukkavirtaa siinäkin mutta eipä jännitteet ole vaarana.
---edit---
Invertterin meinasi markkinamies mulle myydä mutta vein sen takaisin asiaa pohdittuani. Varjopuolena oli hommata sitten autolaturi kännykälle ja muille kynnelle kykeneville sekä pitää peukkuja ettei kamerasta lopu akku pitkillä retkillä yms.
---edit---harald wrote: edit: Hiustenhalkomista mutta "muuntaja" on varmaan invertteri?
Ei, semmonen 12V-xV-Ohlsonin koje. Varmaan jotain hukkavirtaa siinäkin mutta eipä jännitteet ole vaarana.
---edit---
Invertterin meinasi markkinamies mulle myydä mutta vein sen takaisin asiaa pohdittuani. Varjopuolena oli hommata sitten autolaturi kännykälle ja muille kynnelle kykeneville sekä pitää peukkuja ettei kamerasta lopu akku pitkillä retkillä yms.
Last edited by 306 on Fri 3.4.2009 12.36, edited 1 time in total.
306
Muuntaja toimii vain vaihtovirralla.239 wrote:Lisää halkomista: Muuntaja on laite, joka muuttaa jännitettä. Muunnin sen sijaan on laite, joka muuttaa signaalin muotoa. Esimerkiksi invertteri on siis muunnin. Eli 12 voltin muuntajalla tarkoitin laitetta, joka muuntaa 12 voltin tasajännitteen läppärin tarvitsemaksi jännitteeksi (muistaakseni 16 volttia).
Harald on oikeassa, muuntaja toimii vain vaihtovirralla. Muuntaja on sellainen komponentti, jossa sähköllä synnytetään magneettikenttä jolla tehdään sitten taas sähköä. Toiminta onnistuu vain vaihtovirralla.
Joko "virtalähde" tai "jännitelähde" olisi oikea termi sille mitä edellä olette tarkoittaneet. Sanan "muuntaja" käyttäminen on jokseenkin yhtä täsmällistä ja oikeaa menoa nykypäivänä, kuin olisi fokan ja isopurjeen kutsuminen etukolmiopuuvillakankaaksi ja takakolmiopuuvillaksi (yritin nyt keksiä jotakin tätä aihepiiriä sivuavaa esimerkkiä, että olisi helppo ymmärtää mistä on kyse).
Kai tätä sitten voisi joku pitää hiustenhalkomisenakin. Minun mielestä on kuitenkin parempi puhua asioista niiden oikeilla nimillä kuin lainailla termejä joka on vähän sinne päin - ymmärrettävää toki, että venefoorumilla ei kaikki varmaankaan tiedä sähkötekniikasta kaikkea, mutta mielummin opitaan muiltakin aloilta juttuja, vai mitä?
Joko "virtalähde" tai "jännitelähde" olisi oikea termi sille mitä edellä olette tarkoittaneet. Sanan "muuntaja" käyttäminen on jokseenkin yhtä täsmällistä ja oikeaa menoa nykypäivänä, kuin olisi fokan ja isopurjeen kutsuminen etukolmiopuuvillakankaaksi ja takakolmiopuuvillaksi (yritin nyt keksiä jotakin tätä aihepiiriä sivuavaa esimerkkiä, että olisi helppo ymmärtää mistä on kyse).
Kai tätä sitten voisi joku pitää hiustenhalkomisenakin. Minun mielestä on kuitenkin parempi puhua asioista niiden oikeilla nimillä kuin lainailla termejä joka on vähän sinne päin - ymmärrettävää toki, että venefoorumilla ei kaikki varmaankaan tiedä sähkötekniikasta kaikkea, mutta mielummin opitaan muiltakin aloilta juttuja, vai mitä?
Eipäs kuulosta täsmälliseltä mikäli koje muuntaa tasavirtaa 12V:stä 16V:ksi. Nyt tarvitaan joku "fifth opinion"-mies tänne tai ollaan pulassa.Lauri wrote: Joko "virtalähde" tai "jännitelähde" olisi oikea termi sille mitä edellä olette tarkoittaneet.
Tämän foorumin ongelma on, että paljon tällaista hyödyllistäkin tietoa menee väärän otsikon alle ja sitä on vaikea löytää. Epäilempä, että joku osaisi hakea foorumilta aiheella muunnin mikäli etsii invertteriä tai vastaavaa. Tietoa on tarpeeksi mutta sitä on väärissä paikoissa.
Itse ymmärrän asiayhteydestä mitä "muuntaja" tekee mutta älkää vaan tulko kertomaan minulle kaiteista kun minä puhun käsijohteista! Jollakin hammaslääkärillä olisi varmasti vielä omat päänsärkynsä.
306
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muuntaja
Tuo kalikka joka muuntaa 12VDC 16VDC:ksi kutsuttaisiin todennäköiseksi jännitteenmuuntimeksi (eng. converter). Mutta mistä minä hurrina näitä tietäisin?
Noin teknisesti niin ne perustuvat hakkuriin, joka pilkkoo 12VDC tasavirran kanttiaalloksi, eli vaihtovirraksi. Tätä vaihtovirtaa voidaan sitten muuntajalla muuntaa korkeammalle jännitteelle ja sitten tasasuunnata takaisin.
Tuo kalikka joka muuntaa 12VDC 16VDC:ksi kutsuttaisiin todennäköiseksi jännitteenmuuntimeksi (eng. converter). Mutta mistä minä hurrina näitä tietäisin?
Noin teknisesti niin ne perustuvat hakkuriin, joka pilkkoo 12VDC tasavirran kanttiaalloksi, eli vaihtovirraksi. Tätä vaihtovirtaa voidaan sitten muuntajalla muuntaa korkeammalle jännitteelle ja sitten tasasuunnata takaisin.
No nyt kun keskustelu on avattu kehtaan kysyä että mitäs hakkuri tarkoittaa tässä led-yhteydessä? Ilmeisesti se toimii kuten vastus mutta lämpöä synnyttämättä? Led tarvitsee sähkövirtaa toimiakseen joten ilmeisesti hakkuri myös tavalla tai toisella "tekee jännitteestä virtaa" vai onko sen toiminto valvoa ylijännitettä tai virran suuntaa?harald wrote: Noin teknisesti niin ne perustuvat hakkuriin, joka pilkkoo 12VDC tasavirran kanttiaalloksi, eli vaihtovirraksi. Tätä vaihtovirtaa voidaan sitten muuntajalla muuntaa korkeammalle jännitteelle ja sitten tasasuunnata takaisin.
Led-valojärjestelmässä siis tarvitsee vain yhden hakkurin tuossa tekemässäsi teho-ledissä? Se ilmeisesti olisi luontevasti jossain sähkötaulussa kulkuvalojen kytkimen yhteydessä?
306
Tässä yhteydessä ja hieman yksinkertaistettuna hakkuri on tietynlainen tekniikka (tai siis laite) jolla muutetaan sähköä eri kokoiseksi sähköksi. Wikipediasta löytyy täydellisempi selitys: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkuri
Hakkurin hyötysuhde on aika hyvä, ei mene energiaa niin paljoa hukkaan kuin esim. sillä vastuksella.
Hmm. Otetaampa lyhyt johdatus sähkötekniikkaan:
Ensimmäinen perusasia on sitten se, että jännite ja virta ovat ne kaksi sähköjuttujen "perusulottuvuutta", eli ei oikein voida sanoa että niitä voisi muntaa toisikseen jollakin laitteella. Muita suureita saadaan kyllä noista kahdesta laskettua. Tärkeimmät sähköön liittuvät jutut ovat suunnilleen nämä:
* Jännitteen yksikko on voltti (V) ja kaavoissa tunnus on U
* Virran yksikkö on ampeeri (A) ja kaavoissa tunnus I
* Vastus (yksikkö ohmi (omega kreikkalaisista aakkosista) ja kaavoissa R) saadaan laskettua edellisistä R = U / I
* Tehon yksikkö on watti (W) kuten muuallakin, tunnus on P, ja se saadaan laskettua P = U * I
* Energia saadaan laskettua edellisestä kaavalla E = P * t, missä t on aika. Ja ajan yksikköhän on sekuntti, mutta usein lasketaan kuitenkin tunneilla, kun kaikkihan tietää että tunnissa on 60*60=3600 sekuntia => puhutaan kilowattitunneista...
* Venesähköjen yhteydessä on hyvä vielä mainita, että akkujen yhteydessä puhutaan vielä niistä ampeeritunneista. Yksi Ah tarkoittaa siis että akussa oleva energiamäärä voidaan purkaa esim. yhden ampeerin kokoisella virralla yhden tunnin aikana. Vastaavasti esim. 60 Ah => 60 A virta tunnin ajan tai 1 A virta 60 tunnin ajan. Noin yksinkertaistetusti kuvattuna. Akussa olevan energian laskemiseen täytyy sitten tietää myös akun jännite, eli wattien ja ampeerituntien välillä voi myös tehdä laskutoimituksia mutta siinä vaiheessa voltit tulevat mukaan kuvioon ja sitä joku voisi ehkä pitää jo monimutkaisempanakin(?)
Hakkurin hyötysuhde on aika hyvä, ei mene energiaa niin paljoa hukkaan kuin esim. sillä vastuksella.
Hmm. Otetaampa lyhyt johdatus sähkötekniikkaan:
Ensimmäinen perusasia on sitten se, että jännite ja virta ovat ne kaksi sähköjuttujen "perusulottuvuutta", eli ei oikein voida sanoa että niitä voisi muntaa toisikseen jollakin laitteella. Muita suureita saadaan kyllä noista kahdesta laskettua. Tärkeimmät sähköön liittuvät jutut ovat suunnilleen nämä:
* Jännitteen yksikko on voltti (V) ja kaavoissa tunnus on U
* Virran yksikkö on ampeeri (A) ja kaavoissa tunnus I
* Vastus (yksikkö ohmi (omega kreikkalaisista aakkosista) ja kaavoissa R) saadaan laskettua edellisistä R = U / I
* Tehon yksikkö on watti (W) kuten muuallakin, tunnus on P, ja se saadaan laskettua P = U * I
* Energia saadaan laskettua edellisestä kaavalla E = P * t, missä t on aika. Ja ajan yksikköhän on sekuntti, mutta usein lasketaan kuitenkin tunneilla, kun kaikkihan tietää että tunnissa on 60*60=3600 sekuntia => puhutaan kilowattitunneista...
* Venesähköjen yhteydessä on hyvä vielä mainita, että akkujen yhteydessä puhutaan vielä niistä ampeeritunneista. Yksi Ah tarkoittaa siis että akussa oleva energiamäärä voidaan purkaa esim. yhden ampeerin kokoisella virralla yhden tunnin aikana. Vastaavasti esim. 60 Ah => 60 A virta tunnin ajan tai 1 A virta 60 tunnin ajan. Noin yksinkertaistetusti kuvattuna. Akussa olevan energian laskemiseen täytyy sitten tietää myös akun jännite, eli wattien ja ampeerituntien välillä voi myös tehdä laskutoimituksia mutta siinä vaiheessa voltit tulevat mukaan kuvioon ja sitä joku voisi ehkä pitää jo monimutkaisempanakin(?)
Yleistä sähkösta = vesiletku
Virta = amppeeri (A) = vesiletkun paksuus/pinta-ala,
Jännite = voltti (V) = veden virtausnopeus vesiletkussa
Teho = watti (W) = veden massa per aikayksikkö, eli virtausnopeus kertaa paksuus, ts. litroja/sekunti
Energia = työn määrä (E) = veden kokonaismäärä, ts. montako litraa kokonaisuudessa
Jos (hakkurilla) muu(n|t)etaan vesiletkun läpimitta, virtausnopeus joko nousee tai laskee. Veden virtauspaino (paksuus*nopeus) on kuitenkin vakio, kuten tehokin (P=UI) sähköjärjestelmissä, sillä teho on yhtä kuin vesiletkun pinta-ala kertaa virtausnopeus. Energia on sitten se tunnissa letkun läpi tullut vesimäärä altaassa, eli vesiletkun pinta-ala kertaa veden virtausnopeus kertaa aikayksikkö.
Akuista vielä sen verran että 60Ah akku saattaa antaa 60Ah 1A kuormalla. Mutta mikäli kuormitetaan akkua 2 A virralla, onkin akku enää luokkaa 45Ah akku. Eli mitä suuremmalla kuormalla (amppeerimäärällä) kuormitetaan akkua, sitä vähemmän on sen kokonaiskapasiteetistä (oliko tämä nyt sitä energiaa?) käytettävissä.
Ja jos mennään takaisin LED-puolelle niin LED-valoissa mainitaan yleensä kynnysjännite. Tämä on jännite jonka LED vaatii syttyäkseen, ja se on noissa aikaisemmin mainituissa 1W LEDeissä luokkaa 3,5V. Nyt äkkiä kun laskee perä- ja keulavalot yhteen päästään vasta 10,5V:iin. Tämä tarkoittaa sitä, että jotta sarjassa kytketyt ledit syttyisivät pitää koko ketjun yli oleva jännite-eron olla vähintään 10,5 volttia.
Veneessähän on nimellisesti 12V jännite järjestelmässä, mutta se vaihtelee tosiasiassa vajaasta 11 voltista jonnekin jopa 15 volttiin (speksit sallivat vielä 16 volttia).
Jännite ei sinänsä tapa LED:ejä, vaan niitten yli kulkeva virta. LEDit eivät ole itsestäänsäätyviä kuten hehkulamppu, vaan syöttämällä suoraa virtaa LED:ille se palaa rikki.
Tätä varten on olemassa virranrajoitin. Siitä mainitaan ja siitä löytyy kuvakin niissä minun aikaisemmin mainituissa viesteissä. Tällainen rajoitin on halvemmissa laitteissa, ja joissain valmiissa LED polttimoisssa toteutettua oikean kokoisella vastuksella. Tällä saadaan LED:in yli vaikuttava jänniteero piennettyä sopivaksi, ja näin myös virran määrä.
Tässä on vain se huono puoli että vastus muuttaa sen ylimääräisen jännitteen lämmöksi = harakoille. Sen takia minä halusin tuollaisen vakiovirtalähteen, joka siis jännitteestä huolimatta hakkurilla rajaa virran 350mA:iin (0,35A).
Huono puoli tuossa vakiovirtalähteessä oli vain se, että se aiheuttaa myös sen yli jännitelaskun. Muistaakseni se oli noin 1V, joten enää en olisi voinut kytkeä kolme LED:iä sarjaan sen vakiovirtalähteen kanssa sillä 11,5V on liian lähellä nimellisjännitettä ja vaarana olisi ollut että heikommalla akulla kulkuvalot eivät olisi syttyneet. No, tätä ongelmaa ei ollut sillä aikomuksena oli toteuttaa tuo kahdella LED:illä. Jos kolmella olisin tehnyt, olisi em. vakiovirtalähteen eteen pitänyt asentaa jännitteenmuunnin, joka hakkurilla olisi nostanut syöttöjännitteen ledi-vakiovirtalähteen yli johonkin 15-16V:iin, riippumatta akuston jännitteestä.
Tämä on ehkä turhaa hifistelyä, sillä kaksi lediä olisi rinnankytkennälläkin vienyt reilusti alle hehkulankakulkuvalojen virran.
Keulagastini toteutti omaan hopottiinsa noilla Luxenoiella kulkuvalot. Olivat ainakin hangon heinäkuisessa pimeydessä aivan loistavat (sic!).
Virta = amppeeri (A) = vesiletkun paksuus/pinta-ala,
Jännite = voltti (V) = veden virtausnopeus vesiletkussa
Teho = watti (W) = veden massa per aikayksikkö, eli virtausnopeus kertaa paksuus, ts. litroja/sekunti
Energia = työn määrä (E) = veden kokonaismäärä, ts. montako litraa kokonaisuudessa
Jos (hakkurilla) muu(n|t)etaan vesiletkun läpimitta, virtausnopeus joko nousee tai laskee. Veden virtauspaino (paksuus*nopeus) on kuitenkin vakio, kuten tehokin (P=UI) sähköjärjestelmissä, sillä teho on yhtä kuin vesiletkun pinta-ala kertaa virtausnopeus. Energia on sitten se tunnissa letkun läpi tullut vesimäärä altaassa, eli vesiletkun pinta-ala kertaa veden virtausnopeus kertaa aikayksikkö.
Akuista vielä sen verran että 60Ah akku saattaa antaa 60Ah 1A kuormalla. Mutta mikäli kuormitetaan akkua 2 A virralla, onkin akku enää luokkaa 45Ah akku. Eli mitä suuremmalla kuormalla (amppeerimäärällä) kuormitetaan akkua, sitä vähemmän on sen kokonaiskapasiteetistä (oliko tämä nyt sitä energiaa?) käytettävissä.
Ja jos mennään takaisin LED-puolelle niin LED-valoissa mainitaan yleensä kynnysjännite. Tämä on jännite jonka LED vaatii syttyäkseen, ja se on noissa aikaisemmin mainituissa 1W LEDeissä luokkaa 3,5V. Nyt äkkiä kun laskee perä- ja keulavalot yhteen päästään vasta 10,5V:iin. Tämä tarkoittaa sitä, että jotta sarjassa kytketyt ledit syttyisivät pitää koko ketjun yli oleva jännite-eron olla vähintään 10,5 volttia.
Veneessähän on nimellisesti 12V jännite järjestelmässä, mutta se vaihtelee tosiasiassa vajaasta 11 voltista jonnekin jopa 15 volttiin (speksit sallivat vielä 16 volttia).
Jännite ei sinänsä tapa LED:ejä, vaan niitten yli kulkeva virta. LEDit eivät ole itsestäänsäätyviä kuten hehkulamppu, vaan syöttämällä suoraa virtaa LED:ille se palaa rikki.
Tätä varten on olemassa virranrajoitin. Siitä mainitaan ja siitä löytyy kuvakin niissä minun aikaisemmin mainituissa viesteissä. Tällainen rajoitin on halvemmissa laitteissa, ja joissain valmiissa LED polttimoisssa toteutettua oikean kokoisella vastuksella. Tällä saadaan LED:in yli vaikuttava jänniteero piennettyä sopivaksi, ja näin myös virran määrä.
Tässä on vain se huono puoli että vastus muuttaa sen ylimääräisen jännitteen lämmöksi = harakoille. Sen takia minä halusin tuollaisen vakiovirtalähteen, joka siis jännitteestä huolimatta hakkurilla rajaa virran 350mA:iin (0,35A).
Huono puoli tuossa vakiovirtalähteessä oli vain se, että se aiheuttaa myös sen yli jännitelaskun. Muistaakseni se oli noin 1V, joten enää en olisi voinut kytkeä kolme LED:iä sarjaan sen vakiovirtalähteen kanssa sillä 11,5V on liian lähellä nimellisjännitettä ja vaarana olisi ollut että heikommalla akulla kulkuvalot eivät olisi syttyneet. No, tätä ongelmaa ei ollut sillä aikomuksena oli toteuttaa tuo kahdella LED:illä. Jos kolmella olisin tehnyt, olisi em. vakiovirtalähteen eteen pitänyt asentaa jännitteenmuunnin, joka hakkurilla olisi nostanut syöttöjännitteen ledi-vakiovirtalähteen yli johonkin 15-16V:iin, riippumatta akuston jännitteestä.
Tämä on ehkä turhaa hifistelyä, sillä kaksi lediä olisi rinnankytkennälläkin vienyt reilusti alle hehkulankakulkuvalojen virran.
Keulagastini toteutti omaan hopottiinsa noilla Luxenoiella kulkuvalot. Olivat ainakin hangon heinäkuisessa pimeydessä aivan loistavat (sic!).
Juu, juuri tuon takia kirjoitin edellä Ah:n esittelyn yhteydessä että kyse oli yksinkertaistuksesta. Harald alkoi tuossa jo siirtyä teoreettisen sähkötekniikan puolelta pietemmälle käytännön sovelluksiin, ja mikäs sen hauskempaanharald wrote: Akuista vielä sen verran että 60Ah akku saattaa antaa 60Ah 1A kuormalla. Mutta mikäli kuormitetaan akkua 2 A virralla, onkin akku enää luokkaa 45Ah akku.
Avataampas vielä kahta käsitettä:
Virtalähde on siis sellainen sähkölaite josta saadaan virtaa. Ideaalisesta virtalähteestä saadaan X ampeeria riippumatta siitä mitä siihen laitetaan kiinni: Jos sellaisen navat oikosuljetaan, niin oikosulkemiseen käytetyssä johdossa kulkee sitten ne X ampeeria. Napojen välillä oleva jännite voi vaihdella.
Jännitelähde taas on sellainen laite josta saadaan jännitettä: Ideaalisesta sellaisesta saadaan aina samat X volttia, mutta virta vaihtelee, jolloin esim. oikosuljettaessa ideaalinen jännitelähde nousee virta äärettömäksi.
Käytännön esimerkkejä jos pitäisi keksiä, niin jännitelähde taitaa olla se yleisempi tapaus (ideaalisia ei tietenkään ole saatavilla, vaan joku maksimivirtahan niissä aina on). Mutta vakiovirtalähteitäkin on, Haraldhan taisikin kirjoittaa niistä jo noiden ledien yhteydessä. Ja yksi tyypillinen paikka missä vakiovirtalähteitä sovelletaan (tosin harvemmin veneissä) on hitsausinvertterit.
Kiitos Lauri, kyllähän minä tiesin tuon, mutta kun joku kirjoittaa ulos ne selvät asiat niin niistä tulee itsekullekkin itsestäänselvyyksiä.
Tavallinen virtalähde on siis yleensä vakiojännitetehonlähde, ja se murkula mistä minä kerroin niin se on vakiovirtatehonlähde. Koska teho=jännite x virta, voidaan samaan tehoon päästä joko virtaa, tai sitten jännitettä säätämällä.
Normi laturit mitä laitetaan kotona seinään kiinni ovat siis vakiojännitetehonlähteitä.
Tuo hitsausinvertteri oli hyvä esimerkki. Kodin taloudesta en keksi ainakaan näin äkkiseltään mitään laitetta missä olisi vakiovirtatehonlähde.
Tavallinen virtalähde on siis yleensä vakiojännitetehonlähde, ja se murkula mistä minä kerroin niin se on vakiovirtatehonlähde. Koska teho=jännite x virta, voidaan samaan tehoon päästä joko virtaa, tai sitten jännitettä säätämällä.
Normi laturit mitä laitetaan kotona seinään kiinni ovat siis vakiojännitetehonlähteitä.
Tuo hitsausinvertteri oli hyvä esimerkki. Kodin taloudesta en keksi ainakaan näin äkkiseltään mitään laitetta missä olisi vakiovirtatehonlähde.
Re: led poltimoita?
Heh, pitäisköhän tuota otsikkoa vähän muuttaa selvyyden vuoksi? Se ei taida onnistua kun keskustelun aloittajalta. Ajattelin jatkon kannalta, että kun on näin paljon muihinkin laitteisiin sovellettavaa sähköteoriaa niin toisella otsikolla se löytyisi jatkossa helpommin.linssiviilari wrote:saako mistään 70 luvun navigointi valoihin led polttimoita, ni ei tartteis vaihtaa koko lamppuja?
Sähköä saastyis ja maailma pelastuu!!!
t: L-74 Jenny oranssi"retro" H imatralta
Ainakin tuo led-kysymys sai tyhjentävän vastauksen, ehkäpä joku moderaattori voisi "halkaista" tämän keskustelun kahden otsikon alle että asiat pysyisivät jatkossa paremmin järjestyksessä.
Venemestari-lehdessä on meneillään juttusarja veneen sähköjärjestelimien uusimisesta johon tämä tieto sovellettuna on jo aika pitkällä. Omat johtoni veneessä menee uusiksi tässä keväällä joten toki aihe kiinnostaa.
306
-
linssiviilari
- Posts: 5
- Joined: Tue 6.1.2009 12.47
- Location: Imatra
Re: led poltimoita?
Varsin hyvä ajatus. Wikiin tämän linkitin nyt sivulle "Sähköt" (en edelleenkään saa tähän suoraa linkkiä wikiin ä- ja ö-kirjainten takia)306 wrote: Heh, pitäisköhän tuota otsikkoa vähän muuttaa selvyyden vuoksi? Se ei taida onnistua kun keskustelun aloittajalta. Ajattelin jatkon kannalta, että kun on näin paljon muihinkin laitteisiin sovellettavaa sähköteoriaa niin toisella otsikolla se löytyisi jatkossa helpommin.
Minua on kyllä nyt kiusannut eilisestä asti se, että mikä se käsijohteiden ja kaiteiden ero virallisesti oikein onkaan...pitäiskö avata ihan oma terminologiakeskustelunsa