www.h-vene.net

Takaluukuun ja sitloodan alla oletvat säilytystilat ovat ainakin itselläni todella tiiviit. Se on sinänsä joissain tilanteissa positiivinen asia. Ongelmana on kuitenkin, että siellä olevat tavarat homehtuvat helposti, koska sinne pääsee helposti kostetutta esim. ankkuriköyden mukana jne. Onko jollain kokemuksia tuuletuksen järjestämisestä säilytystilaan vai mikä ratkaisuksi ongelmaan, joka siis on liian suuri kosteus säilytystilassa?

Ensin voisi kokeilla kosteudenpoisto-suolaämpäriä. Niiden pitäisi toimia juuri silloin kun on tiivis tila.

remonttimake wrote:Ensin voisi kokeilla kosteudenpoisto-suolaämpäriä. Niiden pitäisi toimia juuri silloin kun on tiivis tila.

Ainakin Arteknolla n. vuoden -76 jälkeen on peräsinpinnan alla ollut ns. kiikarilaatikko joka on käsittääkseni yläosasta avoin takaboksiin (?) hoitaen siten tuuletusta joskaan ei varsinaista ilman kiertoa.

Isommilla veneillä seilaavat kaverit ovat tehneet surutta venttiilejä veneisiinsä sinne missä ei ilma kierrä, joskin pienempään ja luokkasäännön suojelemaan hoopariin ei semmoisia mielellään tekisi etenkään ellei noita venttiilejä saa suljettua täysin vesitiiviisti.

Toisaalla käydyssä ilmanvaihtokeskustelussa on pohdittu mm. raittiin ilman "esilämmitystä" kierrättämällä se sivuboksien kautta niihin asennettavista venttiileistä. Tämä parantaisi ilmankiertoa veneessä lämmitintä käytettäessä mutta samalla vesitiiviiksi tarkoitettuihin laipioihin tulisi melkoisia reikiä jotka tarkka mies joutuisi sulkemaan aina merelle mennessä. Haittapuolena myös märkien köysien hajuhaitta tuossa esilämmitettyssä ilmassa joka tietenkin vähenisi sitä mukaa mitä tehokkaampi olisi tuuletus.

issaar wrote:mikä ratkaisuksi ongelmaan, joka siis on liian suuri kosteus säilytystilassa?

Laitoin köysilaatikon pohjalle palan muovista 'nappula-palamattoa' (sitä oli minulla joskus pihasaunan pukutilan lattialla). Se nostaa köyden ja muun roinan irti pohjasta ja väliin jää ilmarako. Tuntuupi varmistavan esim. ankkuriköyden kuivumisen seuraavaan purjehduskertaan. Mitään kosteusongelmaa ja hometta ei ole ollut muutenkaan havaittavissa edes talven jälkeen (Artekno 84 ilman kiikarilokeroa), vaikka jätin laatikkoon köysiäkin. Voishan tuon laatikon kannen jättää raolleen talveksi pressun alla. Tosin silloin kait sinne menee vielä varmemmin kosteutta, mutta kuivuminen on kuitenkin nopeampaa kuin että luukku olisi kiiinni.

4xS wrote:Mitään kosteusongelmaa ja hometta ei ole ollut muutenkaan havaittavissa edes talven jälkeen (Artekno 84 ilman kiikarilokeroa), vaikka jätin laatikkoon köysiäkin. Voishan tuon laatikon kannen jättää raolleen talveksi pressun alla. Tosin silloin kait sinne menee vielä varmemmin kosteutta, mutta kuivuminen on kuitenkin nopeampaa kuin että luukku olisi kiiinni.

Ilmanvaihto on aina tärkeämpää kun huoli siitä, että kostea ilma pääsisi sisään. Näin siksi, ettei viileää sisäilmaa todellisuudessa saa ulkoilmaa kuivemmaksi muuten kun lämmittämällä. Siispä sopivasti luukkuja auki ajatuksena, että ilman pitäisi päästä virtaamaan yhdeltä aukolta toiselle samoin kun telakointiteltan pitäisi olla molemmista päistä auki että tuuli tai ilmavirta pääsisi toisesta päästä sisään ja toisesta ulos.

Maalaisjärjen vastaista on, että tosiasiassa tuulen imuvoima on voimakkaampi kun itse puhallus. Ns. maallikoille on vaikea selittää, että vene kulkee nopeammin vastatuuleen kun myötäiseen ja vasta lähivuosina on alettu alleviivata purjeen suojanpuolen ilmavirtauksen imun merkitystä suurimpana eteenpäin vetävänä voimana (sivu 2) aiemmin painotetun ison ja fokan välisen "solailmiön" sijaan.

Rinnastus kuten lentokoneen siipien yläpinnan ilmavirtaan on yleinen. Samoin myrskyssä irtoavat kattopellit irtoavat tuulen imu- eikä puhallusvoimasta ja korkeita rakennuksia suunniteltaessa suurimmat tukirakenteet johtuvatkin imuvoimiin varautumisesta. Siksi tämä imu on hyvä ymmärtää myös ilmanvaihtoa pohtiessa. Tuulisella säällä veneen ilman saa tehokkaasti vaihtumaan vaikkapa pelkästään luukun yläosan avaamalla kunhan ilma virtaa sopivasti sen ohi.

Esim. dorade-venttiilit ja jossain määrin muutkin voimakkaassa ilmavirrassa olevat venttiilit (esim. H:n keulalla perinteisesti oleva venttiili) itse asiassa imee ilmaa ulos eikä puhalla sisään. Peräboksin ilmanvaihdossa tätä voi olla vaikeaa toteuttaa mutta teoria antaa suuntaviivoja.

Samaa ajatusta voi järjestellä telakointiteltassa vaikkapa laittamalla maston teltan kurkihirreksi tukien varaan siten, että etupään matala osa on kohti tuulta ja perän korkeampi osa on suojaisempaa suuntaa kohti. Imuteorian mukaan korkeampaan laitaan syntyisi imu joka vetää ilman ulos teltasa samalla kun sitä keulan pienemmästä aukosta virtaa sisään. Tuulensuunta ei toki ole aina sama mutta suurimman osan aikaa kuitenkin ja muutenkin pääasia on, että ilma pääsee virtaamaan aukolta toiselle.