www.h-vene.net

Hei!

Helteestä huolimatta olisi tarkoitus asentaa kaverilla isommassa veneessä ollut Wallaksen 1400 malli H:n.

Mihin kohti ko malli kannattaisi asentaa?

rol wrote:Hei!

Helteestä huolimatta olisi tarkoitus asentaa kaverilla isommassa veneessä ollut Wallaksen 1400 malli H:n.

Mihin kohti ko malli kannattaisi asentaa?

Wallaksen sivuilta löytyi hyvät asennusohjeet ainakin 1300:aan, sieltä vaan soveltamaan!

Kts. myös keskustelut ilmanvaihtoa ja hometta ja ilmanvaihtoa tms. ja hWikin Varustelu/Lämmitin-sivu.

Kiitos vinkeistä!

Mallini onkin 1800 sail. Onko asennuspaikasta tuolle tyypille kokemuksia. Joissakin tapauksissa on kuulemma laitettu taakse istuinlaatikkoon, mutta siinä joutuisi tekemään läpivetoja.

306 wrote:

rol wrote:Hei!

Helteestä huolimatta olisi tarkoitus asentaa kaverilla isommassa veneessä ollut Wallaksen 1400 malli H:n.

Mihin kohti ko malli kannattaisi asentaa?

Wallaksen sivuilta löytyi hyvät asennusohjeet ainakin 1300:aan, sieltä vaan soveltamaan!

Kts. myös keskustelut ilmanvaihtoa ja hometta ja ilmanvaihtoa tms. ja hWikin Varustelu/Lämmitin-sivu.

Asennusvaihtoehtoja taitaa olla n. kaksi: Joko päälaipioon, jolloin savutorvi tulee jonnekin maston sivulle tai sitten takalokeroon. 1300 sopii aika mukavasti edellisellä tavalla laitettavaksi, se on tavallaan tarkoitettukin asennettavaksi paikalle jossa sitä käytetään (kauko-ohjauspaneli on lisävaruste ja kuuma ilma tulee suoraan lämmittimessä olevasta ritilästä ulos jne). 1800 taas on yleensä asennettu jonnekin piiloon ja ilma tulee sitten putkia pitkin hyttiin. L-306:een laitoin 1300:sen 18 vuotta sitten juuri päälaipioon; nykyisellä omistajalla voisi olla kuvia siitä(?). Jos nyt hankkisin lämmittimen, niin asennus takaokeroon olisi kyllä aika vahva vaihtoehto.

Reikiä joutuu joka tapauksessa poraamaan veneeseen ainakin yhden, savutorvea varten. Sitten kun se savutorvi on paikallaan, niin lämmitintä ei enää paljoa siirrellä..

Jos laitat sen wallaksen takalokeroon, niin kaksi lisäreikää joutuu minimissään tekemään, eli ei se nyt niin vaikeaa ole. Lämminilmaputket voi päättää pistopunkkien takaseiniin suht. ylös. Voihan niitä putkia tietysti vedellä myös punkkien alla, mutta siitä ei ole kauheasti hyötyä. Ilma jäähtyy aika nopeasti siellä putkessa. Pitkiä vetoja kannattaa siis välttää.

Takalokeroon asentamisesta on sekin hyöty, että lämmitettävä ilma otetaan ulkoa. Kokonaan sisälle asennettu lämmitin ottaa tietysti lämmitettävän ilman veneen sisältä, mikä ei ole niin hyvä ratkaisu kuin ilman ottaminen ulkoa.

Lauri wrote:L-306:een laitoin 1300:sen 18 vuotta sitten juuri päälaipioon; nykyisellä omistajalla voisi olla kuvia siitä(?). Jos nyt hankkisin lämmittimen, niin asennus takaokeroon olisi kyllä aika vahva vaihtoehto.

Melko hyvä kuva löytyy tuolta "Lämmitin"-artikkelista.

Asennus on 1300-mallille hyvä, joskin kaikenlaisia variaatioita löytyy. Alla olevasta kuvasta voisi päätellä, että tässä veneessä pikkulämmitin on asennettu keulaventtiilin alle, jolloin se ikäänkuin kierrättää venttiilistä tullutta raitista "ulkoilmaa" ja puhaltaa sen sitten keulapiikkiin ja hyttiin päin (riippuu käyttäjistä mutta useimmin pariskunnat nukkuvat keulapiikissä ellei pituus ole esteenä ja siten siellä sitä lämpöä tarvitaan).

306:n savupiippu on asennettu lämmittimen päälle hytin katolle johon fokan skuutti aina aika ajoin tarttuu kääntyessä joten tuon kuvan piipun sijainti on aika hyvä sen suhteen, onhan fokan köydet sen peränpuolella. Lisäksi koko kuvan lämmittimen tekniikka saadaan keulapiikkiin pois tieltä. Tavallista tärkeämpää taitaa olla muistaa sulkea venttiili ennen möykkyisiä reissuja! Itse säilytän keulassa purjeita joten olen toisaalta tyytyväinen nykyiseen järjestelyyni vaikka en tiedäkkään sulkeeko kuvan järjestely säilytystiloja pois sen ihmeemmin.



Wallas 1800 on 1300 vaffempi malli joten vaihtoehtoja asennukseen on enemmän ja sitä suositellaan hytin ulkopuolelle. Usein tämä tarkoittaa joko istuinten alla olevaa säilytystilaa tai takaboksia; mitä kauempana laite on hytistä, sitä vähemmän hurinaa ja pumpun naksutusta kuuluu nukkuville asukeille.

Katso kuitenkin wallaksen sivuilta saatavia asennusohjeita ennen asennusta , ilmankierron järjestäminen on tärkeää homman toimimiseksi. Lämmittimen funktio kun on poistaa kosteutta ilmasta (lämmitessä ilma laajenee ja kosteus ilmassa siis harvenee, lämmin ilma nousee ylös ulos venttiileistä ja vielä kostean ilman mukanaan. Näin siis sisäilmaa pyörittävässä mallissa).

Jos laitat sen wallaksen takalokeroon, niin kaksi lisäreikää joutuu minimissään tekemään, eli ei se nyt niin vaikeaa ole. Lämminilmaputket voi päättää pistopunkkien takaseiniin suht. ylös. Voihan niitä putkia tietysti vedellä myös punkkien alla, mutta siitä ei ole kauheasti hyötyä. Ilma jäähtyy aika nopeasti siellä putkessa. Pitkiä vetoja kannattaa siis välttää.

Pitkät vedot ja putkien vetäminen alaspäin lämmittimeltä (lämmin ilma ei mene mielellään alaspäin) on rasite ainakin 1300-lämmittimelle. Putkien eristäminenkin taitaa olla tarkkaa puuhaa, sillä oikein toimivan lämmittimen ulospuhallettu ilma on todella kuumaa joten perus retkipatjat sulaa putken pintaan ellei pahempaa. Kannattaa kysyä eristeistä vaikka suoraan Wallaksen huollosta, ovat mukavaa ja avuliasta porukkaa kunhan osaa muotoilla järkeviä kysymyksiä..

Takalokeroon asentamisesta on sekin hyöty, että lämmitettävä ilma otetaan ulkoa. Kokonaan sisälle asennettu lämmitin ottaa tietysti lämmitettävän ilman veneen sisältä, mikä ei ole niin hyvä ratkaisu kuin ilman ottaminen ulkoa.

Ulkoa otettu ilma on siis raitista ja sisällä pyöritetty vaatii hyvän raitisilmajärjestelyn. Mikäli raitista ilmaa ei tule, seuraa huonossa ilmassa nukutusta yöstä yleensä päänsärky.

On pohdittu mm. sitä, että 1300-mallissa kaukalon penkkeihin tai penkkien säilytyslokeron seiniin asennettaisiin suljettavat venttiilit pistopunkkien päätyihin tuoreen ilman saamiseksi mutta mielellään tietysti oltaisiin poraamatta kelpo veneeseen turhia reikiä. Raitis ja tapauksessa myös lämmin ilma pitäisi saada virtaamaan veneen hyttiin alakautta, sillä lämmin ilma nousee ylhäällä olevista venttiileistä (keulan venttiili ja kulkuluukku yms.) ulos.

Siispä tuollaisessa tehokkaammassa 1800-mallissa kannattaa ilman muuta tutkia miten lämmittimen saisi hytin ulkopuolelle vaikkapa juuri takaboksiin. Sieltä mahdollisimman vaakasuorat puhallusputket hytin takaseinään tai esim. pilssin tuntumaan mahdollisimman alas (vai mitä sanoo Lauri?), jolloin lämmin ilma alkaa nousta mahdollisimman alhaalta lämmittäen koko hyttiä eikä vain yläosaa. Tätä saattaa auttaa se, että asentaa lämmittimen mahdollisimman alas veneessä, jolloin letkutkin voi vastaavasti asentaa alas. Letkujen eristys on tässä tärkeää ettei tehot katoa matkalla. Osviittaa asennuspaikasta (ja oliko se onnistunut) saat varmasti ainakin kaverin veneestä josta lämmitin on purettu.

306 wrote: 306:n savupiippu on asennettu lämmittimen päälle hytin katolle johon fokan skuutti aina aika ajoin tarttuu kääntyessä joten tuon kuvan piipun sijainti on aika hyvä sen suhteen, onhan fokan köydet sen peränpuolella... Tavallista tärkeämpää taitaa olla muistaa sulkea venttiili ennen möykkyisiä reissuja!

Skuutti tarttuu siihen vähemmän tai ei ollenkaan, kun sen savutorven sulkee aina purjehduksen ajaksi. Malli on sama kuin linkittämässäsi kuvassa ja siinä siis alempi rako menee kokonaan kiinni kun savutorvi painetaan kiinni, ja se alempi rako oli juuri se joka skuutteja yritti kalastella ainakin silloin 18v sitten.

Lämmittimen funktio kun on poistaa kosteutta ilmasta (lämmitessä ilma laajenee ja kosteus ilmassa siis harvenee, lämmin ilma nousee ylös ulos venttiileistä ja vielä kostean ilman mukanaan. Näin siis sisäilmaa pyörittävässä mallissa).

Hyvä pointti, lämmittimellä on tosiaan kaksi funktiota, kosteuden poistaminen ja lämmittäminen.

Lämmin ilma sitoo enemmän kosteutta kuin kylmä. Siis kun 100% suhteellisella kosteudella oleva kylmä ulkoilma lämmitetään, niin siinä on kosteutta absoluuttisesti saman verran kuin aikaisemminkin, mutta suhteellinen kosteus on pudonnut alle sataan, joten se lämmin ilma pystyy sitomaan sisätiloissa olevaa kosteutta. Jos lämmitin vain kierrättää sisäilmaa, niin toiselle kierrokselle lähtevä lämmitettävä ilma on jo valmiiksi kosteampaa kuin ulkoilma, jolloin kosteuden poisto jää vähäisemmäksi.

Ulkoa otettu ilma on siis raitista ja sisällä pyöritetty vaatii hyvän raitisilmajärjestelyn. Mikäli raitista ilmaa ei tule, seuraa huonossa ilmassa nukutusta yöstä yleensä päänsärky.

Joissakin lämmittimissä on myös tuuletustoiminto, eli puhaltimen saa päälle ilman että lämmitys käynnistyy. En muista onko 1800 wallaksessa sellainen, mutta jos on, niin siitä on luonnollisesti hyötyä vain jos lämmitintä ei ole asennettu sisälle.

Siispä tuollaisessa tehokkaammassa 1800-mallissa kannattaa ilman muuta tutkia miten lämmittimen saisi hytin ulkopuolelle vaikkapa juuri takaboksiin. Sieltä mahdollisimman vaakasuorat puhallusputket hytin takaseinään tai esim. pilssin tuntumaan mahdollisimman alas (vai mitä sanoo Lauri?),

Yritin vain sanoa, että lämmittimen laittaminen takaboksiin ei ole välttämättä juuri mutkikkaampaa kuin sen laittaminen sisälle. rol oli edellä huolissaan mutkikkaammasta asennuksesta jos lämmittimen laittaa takaboksiin, mutta minusta siitä tuleva pieni lisävaiva kompensoituu edellä lueteltujen hyvien puolien kautta. Ei näissä ole mitään kauhean suuria eroja kuitenkaan ole, luulempa että jos itse laittaisin lämmittimen nyt veneeseen niin laittaisin sen mallin mukaisesti: 1300 samalla tavalla kuin 306:ssa tein (eli sisälle) ja 1800:sen kohdalla en edes miettisi asentamista sisälle, vaan laittaisin sen takalokeroon. Minulla ei siis nykyisellään ole lämmitintä ollenkaan, eikä ole ihan päälimmäisenä ostoslistallakaan...ostan, jos sopiva käytetty tulee sopivasti vastaan.

Lauri wrote: Skuutti tarttuu siihen vähemmän tai ei ollenkaan, kun sen savutorven sulkee aina purjehduksen ajaksi. Malli on sama kuin linkittämässäsi kuvassa ja siinä siis alempi rako menee kokonaan kiinni kun savutorvi painetaan kiinni, ja se alempi rako oli juuri se joka skuutteja yritti kalastella ainakin silloin 18v sitten.

Se ylempi kolo kyllä nappaa skuutista myös kun sopivasti osuu. Aina vaan vähemmän ja vähemmän tosin, olisko sitten käännöksistä tullut sujuvampia tässä harjoitellessa. Yleensä pidän piippua kiinni muuten kun lämmittäessä.

Venttiilillä tarkoitin veneen raitisilmaventtiiliä. Mikäli sitä ei sulje, tulee helposti roisketta alapuolella olevaan lämmittimeen.

Yritin vain sanoa, että lämmittimen laittaminen takaboksiin ei ole välttämättä juuri mutkikkaampaa kuin sen laittaminen sisälle. rol oli edellä huolissaan mutkikkaammasta asennuksesta jos lämmittimen laittaa takaboksiin, mutta minusta siitä tuleva pieni lisävaiva kompensoituu edellä lueteltujen hyvien puolien kautta.

Jep, 1800:n asennusohjeessa näytettiin, ettei putkien alamäkikään kai haittaa. Kaikin puolin joustava vehje ja kateeks käy raitista sisäilmaa.

Laurin mainitsema kosteudensitomiskyky on hyvä lisätieto ilmanvaihtoajatuksiin jolloin lämmitintä käyttäessä pitäisi ilmeisesti avata luukkuja yläosasta hiukan tarpeellista isommallekin että lämmin kostea ilma pääsee poistumaan.

Omassa paatissa laitettiin just 1300 takaboxiin ja sieltä n.1m letkulla puhallus pistobunkan jalkopäähän ylös. Jos laitteeseen saa laittaa (1800) pidemmän letkun, niin puhallus kannattaa hoitaa lattiatasolle bunkan alapuolelta. Lämppärin täytyisi saada raitista ilmaa joten lisää imuilman aukkoja täytyy takaboxin sivuseiniin tehdä, toisaalta kun ilma kiertää, niin kaikki siellä olevat tavarat pysyvät kunnossa. Savupiippu asennetaan jonnekin takakannelle.

Jos veneen takatila tuppaa olemaan homeessa, kamat märkiä jne. niin sen sitten sitä myötä haistaa lämpimässä puhallusilmassa. Myös mahdollinen bensatankki aiheuttaa harmia vaikka olisi kuinka ilmaruuvi kiinni. Myös lämppärin polttoainekannun sijoittelu takatilassa on hankalaa. Paluuletkussa ei saisi olla joutsenenkaulaa. Monilla lämppäri toimii hienosti, vaikka letku on millaisessa asennossa tahansa, mutta siihen liittyy todellinen tulipalon vaara. Läppärin asennus takatilaan ei siis ole aivan yksinkertaista, mutta asentaisin ko. laitteen sinne toistekin. Jos 1800 on fyysisiltä mitoiltaan 1300 isompi, tulee ahdasta.

Terve

Hyvin se 1800 sail menee sinne takaboksiin, tarttee vain katsoa se korkein kohta peräsimen sivulla ja savukaasuletku kannattaa asentaa hanhenkaulalla savupiippuun. Polttoainesäiliö kannattaa olla siellä alhaisimmassa paikassa, jotta on laskua polttoaineen paluuletkulla. Paikka on siis siinä peräsimen etupuolella, istumalaatikon takana keskellä.

Asenna 2 lämminilmaletkua, toinen pistopunkan päätyyn ja toinen pistopunkan alapuolelta vietynä hyvin lattiatasolle mattoa kuivattamaan.

Sähköt ehdottomasti 6 neliön karvalla, niin käynnistyy paremmin. Toki akku kannattaa olla tarpeeksi iso, meillä 120 Ah (toki autopilotti, jääkaappi, stereot, VHF, tietokone, gps, yms. yms. vie kans sähköä), niin riittää hehkutukseen hyvät virrat.

Käytä isopropanolia polttoaineen mukana (vain isopropanolia, ehdottomasti ei etanolia), silloin toimii wallas hyvin. Viime kesänä yli 50 yötä veneessä ja joka ilta lämppäri oli kuivattanut veneen illalla tai lämmitin oli päällä koko yön.

Ilmanvaihdosta muutama sana, wallas 1800 vaihtaa aika nopeasti sen takatilankin ilmat, jos haluat raikkaampaa, niin laita puhallin päälle vähän aikaisemmin (veneen luukut auki) tuulettamaan paikkoja ja tee siihen istuilaatikon takalaatikkoon (pieni laatikko siinä peräsinpinnan alapuolella) lisäreikiä raikasta ilmaa varten. Ilma on raikasta veneen takana ja sisällä ja vene pysyy aika hyvin kuivana 2 hengen porukalla 4 viikon reissullakin.
Ainut ongelma on märät köydet, jotka kuivuvat takatilankin vähän lämmetessä, niistä voi jotain hajuja tulla, mutta jos jaksaa välillä tuuletella ja kuivailla takatilaa, niin ei siitäkään ole ongelmaa.

Wallas antaa aika paljon tehoa h-veneen kokoiseen veneeseen, kesällä yleisin asento on se tuuletin täysillä ja polttoteho puolet, eli manuaalin mukaan 1/3 teho. Meillä on termari siihen wallakseen, joten se vaihtelee täysitehon ja 1/3 tehon välillä ulko/sisälämpötilasta ja nukkujien mieltymyksistä rippuen. Kevät aloitettiin siten, että kansi oli jäässä aamulla (pirun liukas muuten) ja wallas puski sisätilan lämmöt lähelle 20 astetta. Toki noissa lämmöissä vähän kansi alkaa hohkaamaan kylmää ja kondessia esiintyy varmasti.

Onnea asennukseen, kysele tarvittaessa lisää vinkkejä, sen voin sanoa, että kuivia öitä on tuo tarjonnut jo yli 100 kertaa. Laite on 1989 vuodelta, eli puppua taitaa olla ne puheet Wallaksen huonoudesta.

T. Tane

soikkeli wrote:Omassa paatissa laitettiin just 1300 takaboxiin ja sieltä n.1m letkulla puhallus pistobunkan jalkopäähän ylös. Jos laitteeseen saa laittaa (1800) pidemmän letkun, niin puhallus kannattaa hoitaa lattiatasolle bunkan alapuolelta. Lämppärin täytyisi saada raitista ilmaa joten lisää imuilman aukkoja täytyy takaboxin sivuseiniin tehdä, toisaalta kun ilma kiertää, niin kaikki siellä olevat tavarat pysyvät kunnossa. Savupiippu asennetaan jonnekin takakannelle.

Jos veneen takatila tuppaa olemaan homeessa, kamat märkiä jne. niin sen sitten sitä myötä haistaa lämpimässä puhallusilmassa. Myös mahdollinen bensatankki aiheuttaa harmia vaikka olisi kuinka ilmaruuvi kiinni. Myös lämppärin polttoainekannun sijoittelu takatilassa on hankalaa. Paluuletkussa ei saisi olla joutsenenkaulaa. Monilla lämppäri toimii hienosti, vaikka letku on millaisessa asennossa tahansa, mutta siihen liittyy todellinen tulipalon vaara. Läppärin asennus takatilaan ei siis ole aivan yksinkertaista, mutta asentaisin ko. laitteen sinne toistekin. Jos 1800 on fyysisiltä mitoiltaan 1300 isompi, tulee ahdasta.

Ps. Aika hiljainen on lämppäri, jos on siellä takana. Ihan dramaattinen ero mukavuudessa 1300 wallaksen jälkeen, niin ilman laadussa kuin äänettömyydessä. Termari oli sitten jo ihan bonusta, ei tartte yöllä tai aamulla nousta säätelemään kuin ainoastaan ihan keskikesällä.

T. Tane

Tala wrote:Terve

Hyvin se 1800 sail menee sinne takaboksiin, tarttee vain katsoa se korkein kohta peräsimen sivulla ja savukaasuletku kannattaa asentaa hanhenkaulalla savupiippuun. Polttoainesäiliö kannattaa olla siellä alhaisimmassa paikassa, jotta on laskua polttoaineen paluuletkulla. Paikka on siis siinä peräsimen etupuolella, istumalaatikon takana keskellä.

Asenna 2 lämminilmaletkua, toinen pistopunkan päätyyn ja toinen pistopunkan alapuolelta vietynä hyvin lattiatasolle mattoa kuivattamaan.

Sähköt ehdottomasti 6 neliön karvalla, niin käynnistyy paremmin. Toki akku kannattaa olla tarpeeksi iso, meillä 120 Ah (toki autopilotti, jääkaappi, stereot, VHF, tietokone, gps, yms. yms. vie kans sähköä), niin riittää hehkutukseen hyvät virrat.

Käytä isopropanolia polttoaineen mukana (vain isopropanolia, ehdottomasti ei etanolia), silloin toimii wallas hyvin. Viime kesänä yli 50 yötä veneessä ja joka ilta lämppäri oli kuivattanut veneen illalla tai lämmitin oli päällä koko yön.

Ilmanvaihdosta muutama sana, wallas 1800 vaihtaa aika nopeasti sen takatilankin ilmat, jos haluat raikkaampaa, niin laita puhallin päälle vähän aikaisemmin (veneen luukut auki) tuulettamaan paikkoja ja tee siihen istuilaatikon takalaatikkoon (pieni laatikko siinä peräsinpinnan alapuolella) lisäreikiä raikasta ilmaa varten. Ilma on raikasta veneen takana ja sisällä ja vene pysyy aika hyvin kuivana 2 hengen porukalla 4 viikon reissullakin.
Ainut ongelma on märät köydet, jotka kuivuvat takatilankin vähän lämmetessä, niistä voi jotain hajuja tulla, mutta jos jaksaa välillä tuuletella ja kuivailla takatilaa, niin ei siitäkään ole ongelmaa.

Wallas antaa aika paljon tehoa h-veneen kokoiseen veneeseen, kesällä yleisin asento on se tuuletin täysillä ja polttoteho puolet, eli manuaalin mukaan 1/3 teho. Meillä on termari siihen wallakseen, joten se vaihtelee täysitehon ja 1/3 tehon välillä ulko/sisälämpötilasta ja nukkujien mieltymyksistä rippuen. Kevät aloitettiin siten, että kansi oli jäässä aamulla (pirun liukas muuten) ja wallas puski sisätilan lämmöt lähelle 20 astetta. Toki noissa lämmöissä vähän kansi alkaa hohkaamaan kylmää ja kondessia esiintyy varmasti.

Onnea asennukseen, kysele tarvittaessa lisää vinkkejä, sen voin sanoa, että kuivia öitä on tuo tarjonnut jo yli 100 kertaa. Laite on 1989 vuodelta, eli puppua taitaa olla ne puheet Wallaksen huonoudesta.

T. Tane

soikkeli wrote:Omassa paatissa laitettiin just 1300 takaboxiin ja sieltä n.1m letkulla puhallus pistobunkan jalkopäähän ylös. Jos laitteeseen saa laittaa (1800) pidemmän letkun, niin puhallus kannattaa hoitaa lattiatasolle bunkan alapuolelta. Lämppärin täytyisi saada raitista ilmaa joten lisää imuilman aukkoja täytyy takaboxin sivuseiniin tehdä, toisaalta kun ilma kiertää, niin kaikki siellä olevat tavarat pysyvät kunnossa. Savupiippu asennetaan jonnekin takakannelle.

Jos veneen takatila tuppaa olemaan homeessa, kamat märkiä jne. niin sen sitten sitä myötä haistaa lämpimässä puhallusilmassa. Myös mahdollinen bensatankki aiheuttaa harmia vaikka olisi kuinka ilmaruuvi kiinni. Myös lämppärin polttoainekannun sijoittelu takatilassa on hankalaa. Paluuletkussa ei saisi olla joutsenenkaulaa. Monilla lämppäri toimii hienosti, vaikka letku on millaisessa asennossa tahansa, mutta siihen liittyy todellinen tulipalon vaara. Läppärin asennus takatilaan ei siis ole aivan yksinkertaista, mutta asentaisin ko. laitteen sinne toistekin. Jos 1800 on fyysisiltä mitoiltaan 1300 isompi, tulee ahdasta.

Tala wrote:Terve

Hyvin se 1800 sail menee sinne takaboksiin, tarttee vain katsoa se korkein kohta peräsimen sivulla ja savukaasuletku kannattaa asentaa hanhenkaulalla savupiippuun. Polttoainesäiliö kannattaa olla siellä alhaisimmassa paikassa, jotta on laskua polttoaineen paluuletkulla. Paikka on siis siinä peräsimen etupuolella, istumalaatikon takana keskellä.

Morjes,

alkoi raksuttaa että tästähän on joskus ollut juttua kun kattelin nettiveneen myynti-ilmoituksesta Saimaa. Ompas hienot asennukset!

Tosta lämppärin asennuksesta olis kiva saada kuvia mikäli suinkin ehdit, siis sisäpuolelta ja vähän miten letkut menee. Olisi hyvä tietää hiukan tilantarvetta jos tommonen käytetty 1800 joskus tulee vastaan. Oma lehmä ojassa on se, kun tuli laitettua kiinteä pilssipumppu siihen pinnan alapuolelle eikä osaa arvata miten tilaa riittää jatkossa.

...ja jos ei haittaa, niin laittaisin kuvat ajan mittaan tonne wikin lämppäri-artikkeliin myös..? Samoin sähköasennukset on asiallisia, sopiiko kuvia käyttää samoin wikissä?

306 wrote:306:n savupiippu on asennettu lämmittimen päälle hytin katolle johon fokan skuutti aina aika ajoin tarttuu kääntyessä joten tuon kuvan piipun sijainti on aika hyvä sen suhteen, onhan fokan köydet sen peränpuolella. Lisäksi koko kuvan lämmittimen tekniikka saadaan keulapiikkiin pois tieltä. Tavallista tärkeämpää taitaa olla muistaa sulkea venttiili ennen möykkyisiä reissuja! Itse säilytän keulassa purjeita joten olen toisaalta tyytyväinen nykyiseen järjestelyyni vaikka en tiedäkkään sulkeeko kuvan järjestely säilytystiloja pois sen ihmeemmin.

Itselläni wallas 1300:n savupiippu on asennettu jokseenkin samalla tavalla, ja jo nyt muutaman purjehduksen jälkeen tuo fokan skuuttien tarttuminen sinne väliin (jopa suljettunakin!) on alkanut ottamaan tosissaan päähän, sillä se aiheuttaa aina yhden turhan konkoilukeikan kannelle. Koitin rautakaupat käydä läpi ja maritimin kuvastonkin selata, että josko olisi ollut jokin valmis kaari, jonka olisi voinut ruuveilla kiinnittää kuupan ympärille, jotta ongelmasta pääsisi, eikä köysi sinne väliin enää itseään tunkis. Ei kuitenkaan ole tullut vastaan. Itse en ole metallityötaitoinen, eli kysymys: onko noita saatavilla jostain valmiina vai pitääkö mennä metallipajalle ruutupaperipiirustuksen kanssa? (Remonttimaken osaaminen on myös vakuuttanut, sen mitä olen näitä tee-se-itse -urotekoja lueskellut!)