www.h-vene.net

Morjes kaikille joiden mahaa ei pöpöt pelota.

Seuraavaksi ajattelin funtsia "kylmäkellaria" pilssitilaan. Lähtökohtaisesti ajattelin vain vuorata tilan eristeellä ja viilentää sitä kylmäkalleilla. Kesän reissulla saatiin kalleja jäädyteltyä vierassatamien jätskikaukaloissa yön yli joten sen verran on vielä jäljellä aiemmasta kallenvaihtokulttuurista.

Edellisessä Venemestarissa oli juttua aiheesta ihan kompurankin kanssa mutta katsotaan nyt aluksi olisiko kellarista edes kylmälaukkua paremmaksi.

Pilssi on veneessä alin piste joten sinne semmonen kai olisi viisainta laittaa. Pilssi jakaantuu neljään osastoon joista ajattelin vuorata kaksi ensimmäistä esim. solumuovilla ja koittaa viimeistellä pinnan jotenkin helposti puhdistettavaksi, tiedä sitten voiko muovia maalata esim. topcoatilla suoraan vai pitäisikö käyttää jonkinlaista muovilevyä.

Lehden jutussa laatikkoon liitettiin myös kompressori vesijäähdytyksellä mikä taitaa mennä jo pitkälti isompien matkaveneiden puolelle jo virrankulutuksensakin puolesta. Mutta paremman puutteessa voisi mennä ilmankin.

Onko näistä kokemusta, esimerkkejä tai huonoksi huomattuja ratkaisuja?

En oikein usko ajatuksesi toimivuuteen. Pilssi on aika kapea tila, sinne ei mahdu paljoa eristettä. Ja eristystarpeen fysikaalista puolta miettiessä alkaa tuntua siltä, että pilssiä kylmätilana käytettäessä eristystä tarvittaisiin paljon enenmmän kuin jos kylmäsäilytystila on jossakin muualla. Tähän on yksi yksinkertainen syy:

Veden lämmönjohtavuus on paljon suurempi kuin ilman. Lasikuitu ei myöskään ole mikään hyvä eriste. Siten merivedellä ympäröity tila "vuotaa" lämpöä tai kylmää paljon enemmän kuin ilmalla ympäröity saman kokoinen ja mallinen kylmätila tekisi. Ja ilmiö vain korostuu, kun vene liikkuu, silloinhan pilssi on ympäröity virtaavalla vedellä ja lämpö tai kylmä menee todella tehokkaasti vanaveteen. Epäilen, että saisit aikaiseksi vain vesilämmitteisen kylmäkallesulattimen...

[em. teoria perustuu siihen mitä muistan 80-luvulla TKK:lla suorittamistani fysiikan peruskursseista, ja se ei todellakaan taida olla paljoa mitä siitä on jäljellä, joten korjatkaa ihmeessä jos tuossa päättelyketjussa on aukkoja?]

Lauri wrote: Veden lämmönjohtavuus on paljon suurempi kuin ilman. Lasikuitu ei myöskään ole mikään hyvä eriste. Siten merivedellä ympäröity tila "vuotaa" lämpöä tai kylmää paljon enemmän kuin ilmalla ympäröity saman kokoinen ja mallinen kylmätila tekisi. Ja ilmiö vain korostuu, kun vene liikkuu, silloinhan pilssi on ympäröity virtaavalla vedellä ja lämpö tai kylmä menee todella tehokkaasti vanaveteen.

No sen verta pitää torpata, että on pilssissä puolensakin. Ensinnäkin, se on viilein paikka veneessä; jos vesi on edes ilmaa viileämpää niin se toimii paremmin kun ei mikään. Vaikka vesi johtaakin lämpöä tehokkaammin, voi sen vaikutusta vähentää eristeellä. Tehokkain jakso kuitenkin ajoittuu aikaan noin juhannukseen saakka minkä jälkeen merivesi alkaa olla lämpimämpää ja palautuu viileäksi vasta tässä alkusyksystä (nyt hieman yli 10 astetta, sanoi mittari). Varsinainen viileys tulee kuitenkin kalleista ja muista pakasteista ja vanha kansa sanoo, että tyhjenevä tila pitäisi täyttää esim. sanomalehdillä tms. täytteellä ettei lämpö karkaa kellariin tyhjää ilmatilaa pitkin.

Toki eriste pelkässä ilmatilassa voisi toimia suhteessa paremmin, mutta silloin pitäisi vertailla samanlämpöistä ilmaa ja nestettä. Nythän esim. 15-asteinen merivesi luulisi olevan viileämpää kun 20-asteinen ilma. Virtauksen suhteen pilssin ympärillä pitäisi käytännössä olevan viilentävä vaikutus niin kauan kun pilssi on merivettä lämpöisempi ja sen jälkeen päinvastoin. 20-asteista merivettä ei taida peruskesinä juuri olla kun matalissa lahdissa.

Eristeen paksuus on kieltämättä ongelma, alaspäin kun pitäisi olla mahdollisimman paljon eristettä, sieltä lämpö nousee pilssiin. Parannusta nykyiseen kuitenkin kellarin kautta tulisi, sillä meillä on toistaiseksi ollut vain kangasmallin kylmälaukku koska sen saa runnottua pilssiin toisin kun kovan kylmälaukun joka on sitten vaan tiellä tai epäkäytännöllisen kaukana (vai missä sitä säilytätte?). Kuitenkin, puolet pilssin osastoista vuoraamalla (tilaa säästääkseni varmaan käytän melko ohuita, noin 3cm:n eristelevyjä) saa moista kassia tehokkaamman tilankäyttö-viileys-kompromissin ja käyttöä muuten turhalle pilssille (keissi kaljaa mahtuu jäljellä oleviin lokeroihin). Samoin tilan muodosta johtuen sinne mahtuu paljon enemmän kun nykyiseen ratkaisuumme. Kylmäkassia voisimme sen jälkeen käyttää vaan kämpältä rantaan kulkiessa ja taitella kassin sitten jonnekin jemmaan pois tieltä.

De-luxe-mallissa voisi olla kompressori toisessa käyttämättä olevassa osastossa ja reikä pohjassa vesijäähdytystä varten mutta kun en ole reikien ja 10-venemarkkojen (siis 1000€) ystävä niin taidan tehdä jotain tämmöistä maanläheisempää kokeeksi.

239 mainosti jotain kompressorilla toimivasta kylmäarkusta, mikähän ratkaisu siinä on kyseessä?

Hmm. Chemical cooling anyone? http://answers.google.com/answers/threa ... 06880.html
Jos saisi jäätä jostain niin tehokas jäähdytystapa on suolan sekoittaminen veden ja jään sekaan. Tällä tavalla tehtiin jäätelöä ennenvanhaan (ja vielä ainakin -90 luvun alussa ingmanin tehtailla).

Lisää aiheesta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Refrigeration
http://en.wikipedia.org/wiki/Vapor-comp ... rigeration
http://en.wikipedia.org/wiki/Absorption_heat_pump

Josta ehkä vanha arabialainen pottajäähdytin olisi helpoiten toteutettavissa? Tuossa on pottajäähdyttimen teko-ohje. Siinä kehutaan että esim. lihan käyttöikä olisi kaksikin viikkoa, normaalin tuntien sijaan. Tuota olisi ainakin helppo kokeilla? Paitsi että se toimii huonosti kosteissa olosuhteissa

En pitäisi mahdottomana ideaa että tehtäisiin sähköllä jäätä silloin kun sähköä olisi saatavissa (aurinko, perämoottori, marinan sähkö), ja tätä sitten lisäjäähdytettäisiin suolalla niin, että kylmää olisi riittävän pitkään. Markkinoilta löytyy tietenkin 12 VDC jääntekokoneita jotka tuottavat jäätä jo 10 minuutin jälkeen @ 4A/12VDC.

Samaa menetelmää käytetään joissain thermocoolin (?) jääkaapeissa, jossa höyrystin (menikö se noin?) pitää sisällään suolaliuoksen. Tämä sitten imee itseensä lämpöä kauemmin kuin pelkkä "jäähdytyssiili". Meidän FEneeseen voisi dieseliin asentaa autosta otettu ilmastoinnin kompura ja sillä jäähdyttää vettä jääklimpiksi erittäin lyhyessä ajassa.

Lisätään nyt tähän vielä että meidän FEneessä on ozmarinecool-niminen jäähdytyskoneisto joka perustuu Peltier-elementtiin jonka kuuma puoli on merivedessä. Tämä parantaa laitteiston hyötysuhdetta jonkun verran, mutta ei valitettavasti nosta jäähdytystehoja. Toimii kuitenkin.

http://www.ozecodrive.com/

harald wrote:Siinä kehutaan että esim. lihan käyttöikä olisi kaksikin viikkoa, normaalin tuntien sijaan. Tuota olisi ainakin helppo kokeilla? Paitsi että se toimii huonosti kosteissa olosuhteissa

Mielenkiintoista. Kaveri kertoi, että oluttölkin saisi jäähdytettyä ainakin teoriassa laittamalla sen ympärille märän mustan sukkahousun. Aurinko lämmittää sukkaa, josta haihtuu vettä jäähdyttäen tölkkiä. En ole kokeillut kun pilssiin ei paista aurinko..

En pitäisi mahdotonta ideaa että tehtäisiin sähköllä jäätä silloin kun sähköä olisi saatavissa (aurinko, perämoottori, marinan sähkö), ja tätä sitten lisäjäähdytettäisiin suolalla niin, että kylmää olisi riittävän pitkään. ....
Samaa menetelmää käytetään joissain thermocoolin (?) jääkaapeissa, jossa höyrystin (menikö se noin?) on itseasiassa suolaliuos. Tämä sitten imee itseensä lämpöä kauemmin kuin pelkkä "jäähdytyssiili". Meidän FEneeseen voisi dieseliin asentaa autosta otettu ilmastoinnin kompura ja sillä jäähdyttää vettä jääklimpiksi erittäin lyhyessä ajassa.

Tuollaisessa kylmäkoneessa voisi olla ideaa. Termostaatilla toimiva kylmäkone voisi saada eristetystä kylmälähteestä apua pitkäksikin aikaa. Mitähän luokkaa lie suolan kulutus tunnissa/päivässä tms.?

Sea Monkeyssa kuluneen kesän oli käytössä waeco CF-25 jääkaappi. kts. http://www.waeco.com/en/3122_481.php (CDF-25 versiossa ei ole enää digitaalista ohjauspaneelia kuten CF-25 versiossa) Tällä pysyi kylmänä maidot, lihat, kermat, juustot, pekonit, munat, jugurtit 2 hengelle. Ongelmana oli lähinnä se että jääkaapin pohjalta löytyi aina välillä jotain joka oli jo parasta ennen muutama päivä sitten, mutta nekin tuli syötyä ilman vatsatauteja. Meillä on 2-3v. vanha Bilteman 60Ah hupiakku, jota lataa koko ajan peräkannessa kiinni oleva 18w aurinkopaneeli (latausteho parhaimmillaan vajaa ampeeri). Lisäksi satamassa käytössä oli toinen 33w paneeli, jonka ripustin mastoon, ja kääntelin aurinkoa vasten aina kun muistin. Kokonaislatausteho oli yleensä 2-2.75 A. Sähköä riitti vallan mainiosti jääkaapin tarpeisiin. Lämmitintä meillä ei ole, joten jääkaappi oli käytännössä ainoa sähköä vievä laite. Se ottaa n. 35w tehoa 15-20% ajasta (valmistajan mukaan), eli käytännössä noin 10-15 Ah 12volttista vuorokaudessa. Suosittelen lämpimästi.

Klas wrote:Sea Monkeyssa kuluneen kesän oli käytössä waeco CF-25 jääkaappi.

Hieno laite. Missäs te sitä säilytätte? Mitä suuruusluokkaa oli kokonaiskustannukset?

306 wrote:239 mainosti jotain kompressorilla toimivasta kylmäarkusta, mikähän ratkaisu siinä on kyseessä?

Ida Mariassa on vähän isompi Waeco. Joku veneen aiemmista omistajista on rakentanut toisen kaapin kohdalle paikan kemialliselle vessalle. Kaappi sopii oikein mainiosti tuohon koloon. Mahtuisi se olemaan myös lattialla tai pistopunkassa, mutta tuo on mielestäni paras paikka.

WAECO CoolFreeze CF-35 http://www.waeco.com/en/3105_482.php
+ tuolle oma 100Ah akku ja CTEK MULTI XS 7000-laturi

Valmistaja lupailee 15 prosentin käyntiaikaa 5 asteen sisälämpötilalla ulkolämpötilan ollessa 20 astetta. Tuosta saadaan keskikulutukseksi 45W/12V*0.15=0.56A, eli aika vähän. Jos oletetaan akusta käytännössä irtoavan esimerkiksi 70 Ah (?), saadaan akun kestoksi yli 5 vuorokautta. Sen verran uusi hankinta on kyseessä, että ei ole tainnut tulla käytettyä yli 3 vuorokautta lataamatta, joten en tiedä miten hyvin pitää paikkansa. Käyntiaikaakaan en ole kellottanut, mutta hyvin harvakseltaan se kompura tuntuu surisevan. Jäähdytystehoa riittää, joten akun kestoa voi pidentää jäähdyttämällä sisälmykset vaikkapa 1 asteeseen maasähköllä, jolloin menee hyvä tovi ennen kuin akulta tarvitaan virtaa ensimmäisen kerran.

Ihan ilmainenhan tämä ratkaisu ei toki ole, mutta useammalle vuodelle jaettuna varmasti hintansa (arkku Saksasta 540€+ akku 100€ + laturi 100€) arvoinen. Arkena syömisen tärkein motiivi on nälän karkoittaminen, mutta lomalla haluan nauttia hyvästä ruuasta. Oluenkin tahdon kylmänä, en pilssilämpöisenä.

306 wrote: Hieno laite. Missäs te sitä säilytätte? Mitä suuruusluokkaa oli kokonaiskustannukset?

Laite sopi hyvin olemaan poikittain veneen suunnassa "salongin" lattialla sen etuosassa. Pilssiluukunkin sai auki, ja laite oli suunnilleen saman korkuinen kuin keulapunkka. Kokonaiskustannukset oli 800-900€ luokka.

239 wrote:Arkena syömisen tärkein motiivi on nälän karkoittaminen, mutta lomalla haluan nauttia hyvästä ruuasta. Oluenkin tahdon kylmänä, en pilssilämpöisenä.

Ensimmäisen lauseen allekirjoitan täysin. Sea Monkeyssa juodaan oluet pilssilämpöisenä (eihän ne aromit kylmästä oluesta erotu ), mutta shampanja kylmänä ja pienempi jääkaappi on riittänyt meille näinollen hyvin.

239 wrote:

306 wrote:239 mainosti jotain kompressorilla toimivasta kylmäarkusta, mikähän ratkaisu siinä on kyseessä?

Ida Mariassa on vähän isompi Waeco. Joku veneen aiemmista omistajista on rakentanut toisen kaapin kohdalle paikan kemialliselle vessalle. Kaappi sopii oikein mainiosti tuohon koloon. Mahtuisi se olemaan myös lattialla tai pistopunkassa, mutta tuo on mielestäni paras paikka.

Missäs sitten säilyy kemiallinen veski? 239:ssä se kuulemma on samassa liukulaatikossa kaukalon alla kun itselläni on "pentteri" (mistä jatkokysymys, missäs 239:n pentteri sitten on?).

Itselläni veski ei ainakaan toistaiseksi mahdu kun pistopunkan eteen (ei mahdu kolmion alle, Portapotti 145 elegance, repikää siitä... ) ja mielellään ainoa tommonen palikka jonka pitäisin lattialla pyörimässä.

306 wrote:Missäs sitten säilyy kemiallinen veski? 239:ssä se kuulemma on samassa liukulaatikossa kaukalon alla kun itselläni on "pentteri" (mistä jatkokysymys, missäs 239:n pentteri sitten on?).

Keitin säilyy omassa kuljetuslaatikossaan salongin penkin alla. Siirtyy siitä näppärästi sinne missä kokataan, eli istumakaukaloon tai rantakalliolle.

Hei.

Aihe näyttää vaihtuneen vessajutuiksi... Itse ostin viime kesänä samaisen Porta potin, ja kyllä se pienuudestaaan huolimatta päätyi takaboksiin omassa laatikossaan. Käyttöön otettuna takalaatikon kallistuma saattaisi aiheuttaa valitettavia ylivuotoja, mutta onnekseni pömpeli on vielä täysin käyttämättömänä. Ensi kesänä voi tilanne tietysti olla toinen, jos tehdään oikein yöretkiä.

Toissa kesänä nuorimmaiselle tuli säännönmukaisesti isompi hätä juuri poijuun tultaessa, mikä oli kimmoke em. lisävarusteen ostoon; tänä kesänä kehon kontrolli olikin sitten kehittynyt siihen malliin, että tarvetta ei enää ollutkaan.

Meillä on portaiden alla työkalupakki ja helapurkisto. Ne tietysi voisivat olla myös pistopunkan alla, jos jaksaisi sahata miesluukun kylkeen.

Klas wrote:Sea Monkeyssa kuluneen kesän oli käytössä waeco CF-25 jääkaappi. kts. http://www.waeco.com/en/3122_481.php (CDF-25 versiossa ei ole enää digitaalista ohjauspaneelia kuten CF-25 versiossa) Tällä pysyi kylmänä maidot, lihat, kermat, juustot, pekonit, munat, jugurtit 2 hengelle.

Jääkaapeista en mitään tiedä, mutta meidän perheen kokemuksien mukaan suomen kesässä säilyy sulatejuusto ja margariini syömäkelpoisena ainakin 3 viikkoa, (kahvi)maitoina ollaan käytetty 2dl hyla-maitopurkkeja, pekonit säilyi kuivattuina (ihan kivaa naposteltavaa), ja kananmunatkin on säilyneet niin kauan kun niitä on paketissa riittänyt:). Jugurtteja säilötty ehkä 2vrk, kylmäboksissa mutta ilman kylmäkalleja tms. Valmiiksi siivutettu juustokin kestää monta päivää.

Mun fysiikantajuni mukaan kylmäkallejen tai kompressorin laittaminen pilssiin kuulostaa kyllä hölmöltä. Turha sitä merivettä on enempää kylmentää. Eli pilssissä säilötään "vähän viileää" kaipaavat tavarat (vihannekset tms.). Ja jos oikeasti kylmä tila tarvitaan, niin se kannattaisi kyllä tehdä muualle kun meriveden kylkeen.

Oluen säilömisestä en tiedä, kun muistaakseni veneessämme ei yhtään olutta ole juotu. Viski menee lämpimämpänäkin.

Ja tämän viestin seurauksena seuraavalta purjehdusreissulta tuleekin varmasti koko perheelle salmonella kavereineen

Erkka wrote: Mun fysiikantajuni mukaan kylmäkallejen tai kompressorin laittaminen pilssiin kuulostaa kyllä hölmöltä. Turha sitä merivettä on enempää kylmentää. Eli pilssissä säilötään "vähän viileää" kaipaavat tavarat (vihannekset tms.). Ja jos oikeasti kylmä tila tarvitaan, niin se kannattaisi kyllä tehdä muualle kun meriveden kylkeen.

Kysymyshän kuului onko sitä joku kokeillut mutta vastauksista vaikuttaisi että pioneerina taas mennään sinne minne ei H-veneet ole aiemmin seilanneet.. Lienee paikallaan alleviivata, että tarkoitus oli siis eristää "kylmäkellari" pilssiin eikä käyttää sitä sellaisenaan. Kylmälaukussa eristettä taitaa olla semmoset 3-4cm ja saman verran ajattelin laittaa pilssiin mikä on veneen viilein paikka (jopa silloin kun merivesi on lämpimimmillään sillä silloin ilma on yleensä vielä lämpimämpää). Tarkoitus olisi pitää eväät viileinä mahdollisimman pitkään mutta ei toki ikuisesti.

Hifimies voisi kuitenkin järjestää samaan yhteyteen myös kylmäkoneen kunhan toimiva jäähdytys/lauhdutin saataisiin järjestymään. Isoissa veneissä energiatehokkain ratkaisu on termostaatilla toimiva merivesijäähdytys.

Itse yhdyn Erkan mielipiteeseen siitä, että aika hyvin pärjää valikoimalla tarveaineet säilyvyyden mukaan. Olen pohdiskellut mm. maitojauhetta (kova poika juomaan kaakaota yms.) sillä sen luulisi olevan hyvää venekäyttöön eikä loisku säilöttäessä. Hyla-maitojauhetta taitaa sekin olla tätä nykyä jos jostain löytyy. Viimeksi ollaan perhepiirissä moista käytetty joskus 90-luvulla joten olisiko moinen tuote karsiintunut pois kokonaan?

Meillä on ruokajuomana aika usein viiniä mikä taas tuntuu olevan sopivaa "veneenlämpöisenä". Oluet menee pilssissä kun semmoinen hinku iskee, jääkylmänä sitten kun sopiva vierassatama tulee vastaan.

Tuossa olisi kyllä ihan kelpo fyysikantehtävä selvitettäväksi, ja liittyy melkein purjehtimiseen:

1) oletamme että käytössä on vesitiivis 10 l tilavuuksinen kylmälaukku, vaikkapa kauttaaltaan 3cm styroksia.
2) laukun sisältö (5 litraa olutta) ja laukussa sisällä oleva ilma on +3 asteista

Kummassa tapauksessa laukun sisältö lämpeää nopeammin +10 asteeseen?
a) laukku upotetaan kokonaan +18 asteiseen meriveteen
b) laukku pidetään (varjossa) keskimäärin +25 asteisessa ilmassa

Lupaan tarjota kylmän oluen kauden päättäjäisissä sille joka ensimmäisenä esittää hyvän vastauksen laskutoimituksineen:)


Ja 306:sen kommenttiin liittyen, kyllähän sitä maitojauhetta kaupoissa myydään. Tarkennan edellistä viestiäni sen verran, että kahvimaidon teen yleensä jauheesta, hyla-purkit on säästetty aamiaismuroja varten. Käsittääkseni maitojauhe toimii myös ruuanlaitossa ihan tavallisen maidon tapaan. Ei ole kyllä tullut mieleen juoda jauheesta tehtyä maitoa ruokajuomana.

Erkka wrote:
1) oletamme että käytössä on vesitiivis 10 l tilavuuksinen kylmälaukku, vaikkapa kauttaaltaan 3cm styroksia.
2) laukun sisältö (5 litraa olutta) ja laukussa sisällä oleva ilma on +3 asteista

Kummassa tapauksessa laukun sisältö lämpeää nopeammin +10 asteeseen?
a) laukku upotetaan kokonaan +18 asteiseen meriveteen
b) laukku pidetään (varjossa) keskimäärin +25 asteisessa ilmassa

Todenmukaisempaan tulokseen päästään jos:

2) Sisällä oleva ilma on esim. +6-asteista

a) Laukku upotetaan puolilleen veteen 8mm lasikuituastiassa, jossa styroksilaukku on 3mm irti astian sisäpinnasta

Asiasta kiinnostuneille, laitoin kyselyn myös Suomi24:ään ja sieltä löytyi enemmän kokemusta aiheesta.

Näillä näkymin taidan alkaa mittailemaan pilssiä talven mittaan jos vaikka aiheesta syntyisi muitakin helpottava patentti.

Sorry, mutta minulle jäi vähän epäselväksi missä kommentissa tuosta suomi24-ketjusta on sitä kokemusta enemmän?

Edelleen olen sitä mieltä, että veden suurempi lämmönjohtavuus ilmaan verrattuna on ongelma. Ellei olisi, niin esim. sukeltaessa ei märkäpukuja tarvittaisi eristeeksi jos ilman ja veden lämpötila on sama. Kuitenkin ilman ympäröimä ihminen pysyy paljon paremmin lämpimänä ns. minimivaatetuksella kuin samanlämpöisessä vedessä...

[Vinkkinä kaikille jotka haluavat yrittää ratkaista Erkan haasteen: Google-haku site:tkk.fi lämmönjohtavuus antaa ihan kivoja tuloksia, näkyi olevan myös ratkaisumallia siihen miten se 3mm ilmaa välissä huomioidaan]

...

306 wrote:

Lauri wrote:Sorry, mutta minulle jäi vähän epäselväksi missä kommentissa tuosta suomi24-ketjusta on sitä kokemusta enemmän?

Se oli siinä kohtaa kun sällit olivat rakentaneet niitä itsekin niinkun minäkin kunhan kerkiän.

Kaksi rakentelijaahan siellä oli ilmoittautunut. Ensimmäinen kertoi tehneensä kylmälaukun itse ja toinen oli jopa sijoittanut sen pilssiin, missä ei kummassakaan kommentissa ole kuitenkaan suuremmin lisäarvoa. Kylmälokeroiden rakentaminen ei ole vaikeaa.

Kukaan ei kuitenkaan ei osannut ottaa kantaa siihen veden suuremmasta lämmönjohtavuudesta seuraavaan kysymykseen.

Edelleen olen sitä mieltä, että veden suurempi lämmönjohtavuus ilmaan verrattuna on ongelma. Ellei olisi, niin esim. sukeltaessa ei märkäpukuja tarvittaisi eristeeksi jos ilman ja veden lämpötila on sama. Kuitenkin ilman ympäröimä ihminen pysyy paljon paremmin lämpimänä ns. minimivaatetuksella kuin samanlämpöisessä vedessä...

Ei mua kylmäkellarin lämmön karkaaminen huoletakkaan..

Ei sillä ole mitään merkitystä kumpaan suuntaan lämpö siirtyy, ulos vai sisäänpäin. Vettä käytetään kumpaankin tarkoitukseen: Jäähdytykseen esim. moottoreissa ja lämmitykseen vaikkapa keskulämmitysjärjestelmissä. Asunnoissa olisi varmaankin ilmalla täytetyt lämpöpatterit, jos ilma olisi yhtä hyvä lämmön siirrossa kuin vesi, vai mitä?

306 wrote: ....koittaa viimeistellä pinnan jotenkin helposti puhdistettavaksi, tiedä sitten voiko muovia maalata esim. topcoatilla suoraan vai pitäisikö käyttää jonkinlaista muovilevyä.

Nytpäs minua kiinnostaa eniten miten tuollainen viimeistely onnistuisi. Erilaisia ja -paksuisia muovilevyjä on kaupan vaan miten lie viisainta viimeistellä saumat ym. että olisivat helppohoitoisia. Yleisliimana mennee samson-kitti vaan se jos mikä imee röhnää itseensä..

306 wrote:

306 wrote: ....koittaa viimeistellä pinnan jotenkin helposti puhdistettavaksi, tiedä sitten voiko muovia maalata esim. topcoatilla suoraan vai pitäisikö käyttää jonkinlaista muovilevyä.

Nytpäs minua kiinnostaa eniten miten tuollainen viimeistely onnistuisi. Erilaisia ja -paksuisia muovilevyjä on kaupan vaan miten lie viisainta viimeistellä saumat ym. että olisivat helppohoitoisia. Yleisliimana mennee samson-kitti vaan se jos mikä imee röhnää itseensä..

Itse suhtaudun pilssiin rakennettavaan kylmälaatikkoon hyvin skeptisesti. Kylmän säilymisen kannalta se ei varmasti ole paras paikka syistä, joita muut ovat jo selittäneet. Ero ei varmaan kuitenkaan liene suuri, mikäli jätät selvän ilmaraon eristeen ja lasikuidun väliin. Suurempi vika on mielestäni se, että H-veneen pilssi on loppujen lopuksi varsin kapoinen tila, joten paksujen eristeiden jälkeen ei mahdukaan juuri muuta kuin kylmäkallet.

Veikkaisin, että eristeeksi soveltuvat levyt (styrox ja kumppanit) eivät kestä topcoattia sellaisenaan. Yksi vaihtoehto voisi olla levyjen suojaus kontaktimuovilla ja sen jälkeen yhden lasikuitukerroksen laminoiminen päälle. Tulisi tiivis, saumaton ja helposti putsattava pinta.

Tämän olet todennäköisesti ottanut huomioon, mutta varmistukseksi: ethän vaan aio tehdä tuosta virityksestä millään tavalla kiinteää? Saattaa harmittaa kovasti siinä vaiheessa, kun kolautat kölin kiveen ja haluat tarkistaa vauriot.

Kiitoksia, ystävät, huolenpidosta. Hullumpiakin ideoita täällä on mielestäni esitetty mutta harvoin on näin kovasti oltu huolissaan mahtaako kylmäkallet sulaa pilssissä. Sulaahan ne toki kylmälaukussakin joten keskustelu karkailee ehkä siinä mielessä epäolennaisuuksiin.

No, veneen tilat ovat rajalliset. Osassa veneistä toinen kajuutan kaappi on korkea, osalla toisessa on keinuva keitin yms. Aluksi ajattelin laittaa jääkaapin toiseen alakaappiin mutta totesin, että kylmäkone on liikaa akuilleni eikä ilman semmoista ole järkevää rakentaa. Pilssi sen sijaan on hukkatilaa jossa voisin säilyttää vaikka herneitä jos siitä olisi mitään hyötyä. Nyt sinne kuitenkin menee eväät, sillä niin on kuulemma tehty jossain joskus aiemminkin. Ja ne menee sinne siksi, että se on veneen viilein paikka ja koska siellä on turhaa tilaa. Ja siksi, että siellä ne on olleet tähänkin asti.

Kiitokset kuitenkin 239:lle viimeistelyvikeistä. Itse olin miettinyt sulattaa kuumailmalla muotoon ja liimata ohuet muovilevyt eristeiden pintaan ja tiivistää nurkat sopivalla massalla. Massa ei kuitenkaan saisi olla liian elastista tai muuten se kerää töhnää, liekö sitten ihan tavallinen kovettuva liima parasta.. Ihannetapauksissa itse eristekin olisi esimerkiksi lämmittämällä muotoiltavaa jos sen siten saisi pohjan muotoon paremmin ilman rakoja avaavaa jännitettä.

Mittaamalla ja piirtämällä selviää, paljonko tilaa eristeiltä jää. Ainakin 3cm eriste olisi tähtäimessä reunoille, paksumpi alas kölipulttien päälle ja väliin.

239 wrote: Tämän olet todennäköisesti ottanut huomioon, mutta varmistukseksi: ethän vaan aio tehdä tuosta virityksestä millään tavalla kiinteää? Saattaa harmittaa kovasti siinä vaiheessa, kun kolautat kölin kiveen ja haluat tarkistaa vauriot.

"Kellariin" tulee irroitettava pohja, mahdollisesti huullettu kuten kansikin parempaa tiivistystä silmällä pitäen. Näin kölipultit ovat näkyvillä perän entiselleen jäävissä osastoissa ja paljastettavissa keulan kahdessa osastossa eväät ja kansi poistamalla. Toinen vaihtoehto voisi olla irrotettavat eristekorkit pulttien päällä.

306 wrote: "Kellariin" tulee irroitettava pohja, mahdollisesti huullettu kuten kansikin parempaa tiivistystä silmällä pitäen. Näin kölipultit ovat näkyvillä perän entiselleen jäävissä osastoissa ja paljastettavissa keulan kahdessa osastossa eväät ja kansi poistamalla. Toinen vaihtoehto voisi olla irrotettavat eristekorkit pulttien päällä.

Eiväthän ne karilleajovauriot pultinpäihin tule, vaan laminaattiin. Kyllä koko pilssi pitäisi olla helposti tarkastettavissa, varsinkin etu- ja takaosistaan. Suosittelen tekemään koko rakennelmasta poisnostettavan.

306 wrote:Kiitoksia, ystävät, huolenpidosta. Hullumpiakin ideoita täällä on mielestäni esitetty mutta harvoin on näin kovasti oltu huolissaan mahtaako kylmäkallet sulaa pilssissä.

Ei kai me sun kylmäkalleista olla huolissamme:) Luulen että kysymys on ennemminkin tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/618213
Jokainen valitkoon sieltä sopivan tittelin itselleen...

239 wrote: Eiväthän ne karilleajovauriot pultinpäihin tule, vaan laminaattiin. Kyllä koko pilssi pitäisi olla helposti tarkastettavissa, varsinkin etu- ja takaosistaan. Suosittelen tekemään koko rakennelmasta poisnostettavan.

Eli mieluummin irrotettava pohja-vaihtoehto. Nämä asiat kirkastuvat mittauksen yhteydessä.

-Matemaatikko