www.h-vene.net

Hei!
Sain vihdoin ja viimein hankituksi oman H-veneen useamman vuoden pohdiskelun jälkeen. Olen purjehtinut useamman vuoden eri H-veneillä ja jokainen niistä on heloitettu/viritelty vastaamaan pääasiassa retkipurjehduksen asettamia tarpeita. Oman veneen hankinta tuli ajankohtaiseksi kyllästyttyäni jatkuviin kompromisseihin ja jotakuinkin toimiviin ratkaisuihin. Nyt aikomukseni on rakentaa vanhasta(1975) veneestä mahdollisimman yksinkertainen ja toimiva laite ensisijaisesti harjoittelu- ja kilpailukäyttöön.

Veneessäni on joitakin ratakaisuja, joita en ole ennen nähnytkään. Fokkafallin säätö esim. tapahtuu fokan etualakulmasta kannen alla olevalla taljalla. Kuvittelisin tämän kaltaisen säädön olevan hieman epätarkka jo pelkästään köysien venymän vuoksi, sillä kannen alla taljassa on reilut kymmenen metriä köyttä, eli saman verran kuin koko fallilla on mittaa. Ajattelin myös samalla vaihtaa kaikki veneessä olevat vaijeri-köysi yhdistelmät dyneema köysiksi jo pelkästään käsittelymukavuuden vuoksi.

Kaipaisinkin neuvoja kokeneemmilta erityisesti heloituksen suhteen. Minkälaiset ratkaisut olette kokeneet toimiviksi ja mitkä ei välttämättä niin toimiviksi?

bolt wrote: Nyt aikomukseni on rakentaa vanhasta(1975) veneestä mahdollisimman yksinkertainen ja toimiva laite ensisijaisesti harjoittelu- ja kilpailukäyttöön.

Itse olen reissumiehiä mutta aina jotain pitää vastata..

Keulakulmasta; asiasta oli aiemmin puhetta täällä jossain. Arvattiin, että kyseessä on vene, jonka purjeet on aiemmin nostettu mastolta (kuten omassani). Tuolloin lisäsäätönä oli mahdollista kiristää alakulmaa sisältä käsin, ts. kiristys on ns. fokan cunningham jota löysäämällä saa pussia ja kiristämällä sitä pois. Sanoisin, että laita se pysyvästi kiinni sopivaan kohtaan ja lyhennä säätövarat minimiin sisältä. Itse en ole juuri köyteen koskenut sen jälkeen kun sain kunnon fallit ja nostot ovat onnistuneet tarkemmin.

Nostimet varmaan tulee kaukaloon, se on hyvä juttu tarkistaa. Siihen liittyen kajuutan katolla voi olla purjeiden nostoon tarkoitetut vinssit laidalla olevien lisäksi. Toisaalta tukeva ote köydestä ja oikea tekniikka hoitaa asian ilmankin kunhan fallit ovat dyneemaa. Muussa tapauksessa falleja joutuu kiristelemään hitusen kaiken aikaa ja ajossa se onnistuu parhaiten vinssillä.

Takastaagin säätelyyn ja taljoihin sekä sen kiristämisen ergonomiaan kannattaa panostaa esim. riittävien välitysten (väkipyörien) muodossa. Omassa -75 veneessäni hekin köydet tulevat istumalaatikon kylkeen ja lukot ovat pystypinnassa joten hekin kiristely vauhdissa onnistuu vaan tuulenpuoleiselta laidalta suojanpuoleista köyttä vetämällä mutta lukkoon sitä ei saa millään! (Kertokaa toki mitä teen väärin..)

Enempi hienousten puolelle menee fokan jaluksen säätö kaukalosta käsin. Tuolloin laitetaan esim. pylpyrän kiskon etuosaan pylpyrä ja poistetaan vaunusta lukko. Köysi johdetaan vaunulta eteen pylpyrälle ja sieltä takaisin kaukalolle sopivaan lukkoon. Köyttä päästämällä vaun valuu taaksepäin, kiristämällä eteenpäin.

Kun homma alkaa luistaa, voi trimmit virittää molemmilta laidoilta säädettäviksi eli joka naru laitetaan kummallekin puolelle. Todelliset ässät virittelevät myös fokan jalukset ristiin niin, että niitä voi säätää tuulenpuolelta niin ei tarvi mennä suojan puolelle säätelemään. Tuolloin ns. luukkutalliin asennettu "magic box" voi olla suureksi avuksi, varustelupuolella foorumissa taitaa olla vinkkejä mistä niitä saa.

Tuossa pari mitä tuli mieleen. Monet heloitukset löytyvät kokeilemalla ja funtsimalla, miksei myös muilta vaksimalla.

Joo, ajattelinkin kiinnittää fokan etukulman yhteen säätöön ja hienosäätää fallia ruffin katolle sijoitetulla magic boxilla. Dyneema fallilla säädöstä tulee kohtuullisen tarkka. Pari Harkenin boksia on jäänyt kuljeksimaan nurkkiin, joista toisen ajattelin laittaa takastaagin säätöön.

Täytyy käydä hieman vakoilemassa Tampereen muiden veneiden virityksiä, jahka illat vielä hieman pimenee ja kiinnijäämisen riski pienenee.

Auttaisiko korotus- tai kiilapalat takasaagin köyden lukkoon saamisessa? Meinaan jos lukko on liian lähellä seinää tai väärässä kulmassa.

Minä laitoin viime talvena Spinlockin XAS vinssinvapauttajat ruffin katolle. Ehkä aavistus overkilliä H:n köysille ja saattaa aiheuttaa naurunpyrskähdyksiä kanssaveneilijöissä
Mutta onhan ne ihan näppärät.

Fokan skuuttipisteen narusäädöstä on fe83 foorumilla juttua, mutta en nyt osannut etsiä sitä.

306 wrote: Takastaagin säätelyyn ja taljoihin sekä sen kiristämisen ergonomiaan kannattaa panostaa esim. riittävien välitysten (väkipyörien) muodossa. Omassa -75 veneessäni hekin köydet tulevat istumalaatikon kylkeen ja lukot ovat pystypinnassa joten hekin kiristely vauhdissa onnistuu vaan tuulenpuoleiselta laidalta suojanpuoleista köyttä vetämällä mutta lukkoon sitä ei saa millään! (Kertokaa toki mitä teen väärin..)

Muistaakseni L-306:ssa on sellainen talja, jossa saman köyden päät tulevat kumpikin ulos istumalaatikon seinistä, mutta eri puolilla laatikkoa n. levangin kohdalla? Siinä on ideana, että säätämiseen käytettäisiin aina sen puolen köyttä jolla ollaan itsekin, eli olet yrittänyt käyttää köyttä väärältä puolelta. Jos se hekin säätö on niin jäykkä, ettet onnistu kiristämään sieltä tuulen puolelta, niin laita paremmin juokeva köysi, paremmat rissat tms (tai nosta tavarat pois sen piilossa olevan taljan päältä, retkiveneissä perälokerossa oleva kuorma useinkin haittaa sen taljan toimintaa)

Tuollaiset molemmin puolin säädettävät narut lienee aika tavallisia kisaveneissä. Rapulukkojen määrästä päätellen mm. kiki, ison alaliikin säätö ja cunningham voi olla toteutettu samalla periaatteella; kaikkia niitä voisi säätää veneen molemmilta puolilta. Retkikäytössä tuo ei mielestäni ole niin oleellista, yksipäisilläkin säätököysillä pärjää.

Lauri wrote:

306 wrote: Takastaagin säätelyyn ja taljoihin sekä sen kiristämisen ergonomiaan kannattaa panostaa esim. riittävien välitysten (väkipyörien) muodossa. Omassa -75 veneessäni hekin köydet tulevat istumalaatikon kylkeen ja lukot ovat pystypinnassa joten hekin kiristely vauhdissa onnistuu vaan tuulenpuoleiselta laidalta suojanpuoleista köyttä vetämällä mutta lukkoon sitä ei saa millään! (Kertokaa toki mitä teen väärin..)

Muistaakseni L-306:ssa on sellainen talja, jossa saman köyden päät tulevat kumpikin ulos istumalaatikon seinistä, mutta eri puolilla laatikkoa n. levangin kohdalla? Siinä on ideana, että säätämiseen käytettäisiin aina sen puolen köyttä jolla ollaan itsekin, eli olet yrittänyt käyttää köyttä väärältä puolelta.

Jep, sama systeemi. Tosin säätö on yhtä tuskaista myös tuulen puolelta;nsin pitää vetää narua poispäin itsestään jotenkin (naru tulee siis selän takaa istuessa kaukalossa) ja sitten vetää reikään nähden poikittain lukkoa kohti ja koittaa sitten vetää lisäkitkasta huolimatta naru rapulukkoon kiinni..

Homma olis selvästi helpompaa jos köyden saisi säätäessään vedettyä lukon läpi, nyt se pitää ensin vetää eri suuntaan ja sitten taittaa ylös ja yrittää nykäistä vielä lukkoon maston vetäessä vastaan. Tuollaisenaan hyvä esimerkki huonosta ergonomiasta. Tai sitten tekniikassani on hiomista..

306 wrote:... Tai sitten tekniikassani on hiomista..

Olettaisin, että se toimii paremmin jos istut laidalla ja vedät köyttä suoraan ylöspäin?

Lauri wrote:

306 wrote:... Tai sitten tekniikassani on hiomista..

Olettaisin, että se toimii paremmin jos istut laidalla ja vedät köyttä suoraan ylöspäin?

Jos vähänkään ymmärsin oikein, niin kannattaa koittaa niin että säätököydet kulkee ristiin sitloodan poikki levangin kohdalla. Ts oikeanpuoleisesta laidasta ulos tuleva köysi lukitaan veneen vasemmalle laidalle ja päinvastoin. Ainakin mulla molemmat kaksi tapaa kahdella erilaisella levankipalkilla ja lukoilla on perustunut tuohon ajatukseen. Tuossa säästää köysiltä ainakin yhden jyrkän mutkan.

Erkka wrote:[
Jos vähänkään ymmärsin oikein, niin kannattaa koittaa niin että säätököydet kulkee ristiin sitloodan poikki levangin kohdalla. Ts oikeanpuoleisesta laidasta ulos tuleva köysi lukitaan veneen vasemmalle laidalle ja päinvastoin. .

Joo, enempi näin. Levangin helat ovat myös mietintämyssyssä joten voishan tuota miettiä kokonaisuutena. Ja kuten toisaalla tunnustin niin maston säädöt ovat olleet kaukana ideaalista, tuleva kausi säätöineen varmasti helpottaa myös hekin säätöä kun masto ei ole liian jäykkä.

Koitan ottaa selventäviä kuvia jos ne vaikka auttaisivat myös muiden veneiden säätelyssä. Aiemmin noita hekkinaruja tuli kuulemma kaukalon "jalkaosan" seinistä mutta jonkin asteen parannus oli nostaa ne tuohon istuimen selkänojaan. Pari kertaa on tullut ranne väännettyä enkä ole vieläkään keksinyt yhtään järkevää tapaa säätää hekkiä paitsi laidalla seisten ja jaloilla punnaten, muuten ei vääntö/voima vaan tunnu riittävän. Köysi itsestään ei ole mitenkään järjettömän jäykkä vaan ihan tavallinen ja pylpyrätkin on ihan "peruskunnossa".

--edit--
Tässä kuva. Kannen alla taitaa olla n.4xväkipyörät joten voimaa on jos vaan narua saisi vedettyä niin ettei se kanita tuossa viimesenttimetreillä.



Ainoa niksi minkä tänään keksin oli levittää rapulukkoa sormin ja tunkea naru sitten lukkoon. Itse hekin kiristäminen ei siis ole ongelma vaan se viimeinen sentti joka tarvittaisiin narun vetämiseksi lukon leukojen väliin.

Laittamalla kiilapalan lukon alle kidan leveämpi osa ottaisi ensin köyteen kiinni.

Vaihda parempi lukko, tai laita lukon päälle ohjari. Kuvassa olevaan lukkoon köyden saa kiinni kiristämällä köyttä lukon läpi

FIN931 wrote:Vaihda parempi lukko, tai laita lukon päälle ohjari. Kuvassa olevaan lukkoon köyden saa kiinni kiristämällä köyttä lukon läpi

Niinpä niin, laidalla seisoen..

Kiitoksia kuitenkin ideoista. Itse meinasin laittaa narun vinssin kautta ja siirtää lukon parempaan asentoon ennen vinssiä mutta voipi olla että tulee kiristettyä epähuomiossa hiukka liikaakin bongaa mastoon ellei ihan katkeamisen vaaraksi mene.

306 wrote:
Jep, sama systeemi. Tosin säätö on yhtä tuskaista myös tuulen puolelta;nsin pitää vetää narua poispäin itsestään jotenkin (naru tulee siis selän takaa istuessa kaukalossa) ja sitten vetää reikään nähden poikittain lukkoa kohti ja koittaa sitten vetää lisäkitkasta huolimatta naru rapulukkoon kiinni..

Yksi vaihtoehto voisi olla korvata läpivientireikä helalla, jossa on pylpyrä. Sellaisilla tuollaiset läpiviennit ainakin kisaveneissä toteutetaan. Malleja löytyy mm. Harkenin katalogin sivulta 47. Tämä varmasti poistaisi suuren osan kitkasta. Muutoin en näe oikein muuta järkevää vaihtoehtoa kuin vähentää köyden kulmaa läpiviennissä, kuten Erkka sanoi.

4x talja hekissä taitaa olla turhan heikko. Katariinassa on Artekon rulla takaluukussa, joten en osaa sanoa tarkkaa välityksen määrää, mutta kyllä se enemmän kuin 4x on. 306:lle eräs vaihtoehto voisi olla tuplata nykyinen välity 8x tai miksei 16x, alkaisi voimaa riittää. Itse hekkiä säädetään joitain kymmeniä senttejä( en ole koskan mitannut) joten eiköhän peräkannen alle saa rakennetuksi 306 nykyistä talkaa voimakkaammankin taljan. Säädön käyttö on tarkkaa, kun voimaa on riittävästi. Mielestäni hekkiä tulisi pystyä vetämään niin, että toinen käsi on pinnassa kiinni. Pinna kun kertoo kuinka paljon hekkiä tulee vetää. Kovassa kelissä tämän kertoo isopurje: hekkiä vedetään kunnes isoon tulee rypyt puomin päästä spriidareihin

Olen tässä iltaisin purkanut venettä ja vaihtanut kuluneita/hajonneita osia uusiin. Purin myös puomin vaihtaakseni sisällä olevan taljan dyneemaksi ja samalla huomasin puomin päätyhelan tulleen matkansa päähän. Osaako joku sanoa mistä voisi lähteä metsästämään Arteknon puomiin mastonpuoleista puomihelaa?

bolt wrote:Olen tässä iltaisin purkanut venettä ja vaihtanut kuluneita/hajonneita osia uusiin. Purin myös puomin vaihtaakseni sisällä olevan taljan dyneemaksi ja samalla huomasin puomin päätyhelan tulleen matkansa päähän. Osaako joku sanoa mistä voisi lähteä metsästämään Arteknon puomiin mastonpuoleista puomihelaa?

Botnialla saattaisi vielä olla ns. "puolivalmisteena" ellei sitten Pihvin (Eagle Marin) kautta järjesty?

Kiitoksia nopeasta vastauksesta. Botnialta löytyi kuin löytyikin tarvittavat kilkkeet(luultavasti myös oikeanlaiset). Uskomattoman ystävällistä palvelua molemmissa edellämainituissa firmoissa. Vahvistui vain käsitys, että h-purjehtijat pitävät yhtä ja olen ylpeä kuuluessani joukkoon.

Erilaisia H-veneen heloitusvaihtoehtoja kannattaa vakoilla netistä löytyvistä kuvista. Pihvin ratkaisuja löytyy Eagle Marinen sivuilta. Jostain päin H-venenettiä löytyy kuvia Jocken veneeseensä rakentamista, toimivista ratkaisuista. Myös kansainvälisiltä sivuilta: tanskalaisten, saksalaisten, ruotsalaisten jne. löytyy runsaasti valokuvia, myös veneiden heloituksista.

Hmm... Kuvassa näkyvä köydenläpivienti on tarkoitettu suoraan tuleville köysille.
Veikkaisin, että siinä on koitettu matkia systeemiä missä hekki tulee ristiin kaukalon poikki molemmille laidoille levankia seuraillen ja lukot on sijoiteltu väärin.. Muutamissa paateissa ollut sellainen...
Yksinkertaisemmankin tekee kyllä...
Paras systeemi minusta on rulla takana ja siitä vaijeri takastaagiin... Kunhan muistaa seurailla taka alakulman kiinnikkeen laminoinnin kestävyyttä rungossa...
Pamahtaa meinaan komeesti kanteen, jos hekki jää kiinni ja ajellaan toistakymmentä solmuu spinnulla ja se irtoo rungosta

Puomihelatkin tuli postista, mutta yllätyksekseni ne oli muovia. Aika jämäkän oloista kylläkin, vaikka painoa on murto-osa alkuperäiseen alumiini-teräs hässäkkään verrattuna. Milloin ne on vaihtunut muovisiksi ja minkälaisia kokemuksia näistä?

Mielenkiintoista... Ei meinaan oo tullu vielä muovisia puomin heloja vastaan H:ssa siis...
Epäilen kestävyyttä...kun ei noi vanhat metalliset osat tahdo kestää edes 20 vuotta...

Mulla ollu rojektina tehdä uuden malliset helat vanhoille puomeille (avonaisemmat/helpommin avattavat).
Mutta jääny päähän/paperille muiden hommien viedessä miestä.
Pitäsköhän tänä talvena edistyttää rojektia, kun toi käytössä oleva H tarviis pikkasen toimivammat helat myös..

Meillä on muuten jo ensimmäinen versio maston lasku/nosto systeemistä. Minkä voi laittaa kassiin, eikä kannelle tule
kummoisiakaan (näkyviä) lisäyksiä, kun sitä ei käytetä. Onnistuu maston lasku/nosto yksin.
Mutta sitä(kin) kehitellään viel lisää...

On ollut minullakin mielessä puomin päissä olevien helojen uusiminen, lähinnä sen takia että saisi vedettyä sinne sisälle myös reiviköyden. Pitäisi siis olla puomin päässä kaksi köyden ulostuloa rinnakkain sen alkuperäisen yhden sijasta. Kyllähän sellaiset aika nopeasti paksusta rosteripellistä hitsailisi, on vaan ollut niin paljon muuta tekemistä että kiireellisemmätkin veneprojektit on viivästyneet.

Hienompi systeemistä tulisi, jos tekisi koko puomin uusiksi. Joko hiilikuidusta laminoimalla tai puukomposiittirakenteisena. Muistelen sellaisesta lukeneeni oskus netistä, en nyt vain löydä ko. tarinaa millään. Olisi todennäköisesti alkuperäistä kevyempi, ei ehkä kisakelpoinen, mutta minulle sillä ei ole väliä (työaikaa siihen tietysti menisi ihan tolkuttomasti, ja sillä taas on väliä). Mutta jos koko puomikin voi olla "muovipohjainen", niin en näe mitään syytä sille mikseivät ne päätehelat voisi olla muovia, kunhan ovat oikeanlaista laatua.

bolt wrote:Puomihelatkin tuli postista, mutta yllätyksekseni ne oli muovia. Aika jämäkän oloista kylläkin, vaikka painoa on murto-osa alkuperäiseen alumiini-teräs hässäkkään verrattuna. Milloin ne on vaihtunut muovisiksi ja minkälaisia kokemuksia näistä?

Kuulemma Botnian mastoille on tehty tommosia muovi- tai komposiittiheloja loppuaikoina (loppuaikojen Botnian omistajat tietää paremmin). Semmosia mullekin tarjottiin ja niitä on kuulemma vino pino jäljellä. Sanoivat, että esim. Arteknon puomille voi joutua vähän veistelemään sopivaksi mutta eipä tuon pitäisi olla kummonen homma.

Mites vastaavasti Eaglen käyttämä masto ja puomi heloineen mahtaa suhtautua näihin vanhempiin veneisiin, onko kokemusta?

Vanhaan Arteknon puomiin pala meni paikalleen ilman minkäänlaista veistelyä. Kiinnitys reikien paikat ovat eri kohdilla, mikä omassa tapauksessani on jopa hyvä asia. Minkään laista virittelyä palat ei tosiaan tarvinnut ja mukavana extrana oli hyvin toimiva rissa puomin päätypalassa. Tämä jäi minulta käyttämättä, sillä tein 2:1 taljan puomin sisälle. Jos välitystuntuu liian pieneltä voi köyden laittaa kulkemaan päädyn kautta, jolloin välitykseksi saadaan 4:1. Tällöin tosin dyneemaa on puomin sisällä tuplamäärä ja venymä on myös lähes kaksinkertainen.

Seuraavana vuorossa on nostimien vaihto kokonaan köysiksi. Dyneeman haasteellisen pleissattavuuden vuoksi olen kallistumassa Seilflechter atlantik plus köyteen, jolla ominaisuudet ovat hyvin dyneeman luokkaa. Hieman venyvämpää(0,3%) tosin köysi on, mutta ei taida ero loppupeleissä tulla minun uniin kummittelemaan. Atlantik plus on erittäin helposti pleissattavaa ja muutenkin mukavan tuntuista, sekä järkevän hintaista.

Moi!

Minulla olisi ylimääräinen Arteknon hekkirulla ja taitaa olla vielä siihen kuuluva levangin alle tuleva köysilukkokin tallella. Jos jollain on tarvetta, tehkää tarjous. Osat löytyvät Tampereelta.