Naarmuuntunut kylki

[306]

Terve kaikille,

Kaikenlaista sitä sattuukin kun kesä on pitkä ja lämmin ja laiturinaapureina on muka-veneilijöitä.

Kävi nimittäin niin, että kun naapurin moottorivene kävi merellä vain sen yhden kerran koko kesänä, oli se palatessaan saanut koko kesän samassa asennossa muhineen poijun kääntymään ympäri. Tätä ei tietenkään aktiivisempi naapurinsa älynnyt ottaa huomioon vaan poijuun ajaessa keskittyi tiukasti oman poijunsa kiinni saamiseen kuten tavallista. Keskittymisen kuitenkin katkaisi toiselta puolelta runkoa kuuluva piiiiitkä "SKRRRRRRRIIIIIIIIIIIIIKKS"-ääni. Naapurin näkkinen poiju oli kun karkeaa hiekkapaperia 35 vuotta siistinä säilyneelle kylkipololle ja nyt on sitten huollon paikka..



(Kylkikuvassa myös ruostepilkkuja alkukesän hölmöilyyn liittyen. Vaikka teräsvilla tuntuisi hyvältä ajatukselta öljyttyjen pintojen kiillottamiseen, sen hituset jättävät jälkensä meriympäristössä... Tähänkin tosin auttaa oksaalihappopesu.)

Osa naarmuista on kuvan esittämiä syvempiä, ehkä noin puolisen milliä. Mitenkäs lähtisitte kylkeä korjaamaan? Suosituksia on tullut mm. kyljen myllyttämisestä hiomatahnalla, mutta jotenkin tuntuu pahalta ajatus gelcoatin ohentamisesta. Itse mietin semmoistakin, että laittaisi gelcoat-paikkamössöä noihin uriin ja sitten kiillottaisi tahnalla kevyemmin. Voi tosin olla, että ohuetkin naarmut saisivat siten uutta väriä ja erottuisivat ikävästi. Toisaalta jos ensin laittaa mössöä ja sitten huomaa ratkaisun vääräksi, voi aina hioa sen pois ja sileäksi..

Onkos kellään tämmösestä tilanteesta kokemusta?

[Lauri]

On todella vaikeaa saada vanha ja uusi gelcoat saman värisiksi. Esimerkkejä tuollaisten korjausyrityksistä löytyy kyllä, ne näkee juuri siitä sävyerosta. Parhaan lopputuloksen tuottava korjausmenetelmä on kyllä kyljen tasoittaminen ja maalaus ruiskulla, eli käytännössä teetettynä. Saat siinä sitten samalla ne paljon helppohoitoisemmat kyljet, hyvä maali on pintamateriaalina paljon gelcoatia parempi.

Vakuutukset on juuri tällaisia tilanteita varten. Pyydä vakuutustarkastaja paikalle katsomaan. Jos vaikka vakuutus maksaisi toisen kyljen maalaamisen ja itse maksaisit toisen, niin paljon parempihan sekin olisi kun itse maksaa molemmat puolet sitten kun et kuitenkaan ole tyytyväinen siihen korjausyrityksen lopputulokseen.

[remonttimake]

Sen mitä olen itse myllyttänyt, se ei juuri hio tavaraa pois. Jos laikka kuivaa, niin tulee kellertävän ruskeita palolaikkuja ja jos se osuu myrkkymaaliin, niin koko kylki on myrkkymaalin sävyinen. Paras, vaan ei turvallisin, oli myllyttää vesisateella

Minun veneen kyljet pestiin tänä syksynä jollain todella ärtsyllä happopesuaineella (ph1). Saman tyylistä ainetta, kun millä betonia pestään rakennuksilla. Vesiraja puhdistui ja nahkakin kesi kädestä pois, kun epähuomiossa hinkkasin sormella likarantua ennen aineen pois huuhtelua. Yritän saada hommattua samaa ainetta ja testata Johnsonin kotiloiden poistoon.

[306]

Sen mitä olen itse myllyttänyt, se ei juuri hio tavaraa pois. Jos laikka kuivaa, niin tulee kellertävän ruskeita palolaikkuja ja jos se osuu myrkkymaaliin, niin koko kylki on myrkkymaalin sävyinen. Paras, vaan ei turvallisin, oli myllyttää vesisateella

... testata Johnsonin kotiloiden poistoon.

Tuumailin semmosen 20€:n Ohsonin epäkeskomyllyn hankkimista, onkohan oikea peli tuohon hommaan? H:n vahailu kun onnistuu käsipelillä muutenkin joten ei viittis sitä varten mitään kalliimpaa hankkia.

Surkea juttu tosiaan kun keväällä ei ole vielä taattua sähköäkään telakalla. No, joskohan tuo kylki vielä kuitekin oikenee.

[remonttimake]

Sellainen ison rälläkän näköinen (noin 1000w) on hyvä. Ne pienet 100w kahden käden vibraattorit on aika ankeita.

[306]

Sellainen ison rälläkän näköinen (noin 1000w) on hyvä. Ne pienet 100w kahden käden vibraattorit on aika ankeita.

Ok. Olisko semmonen tehottomampi kuitenkin turvallisempi "aloittelijan" hyppysissä kun tässä virheen vaara tuntuu suurehkolta? Tarkoitan siis että jos tehoa puuttuu niin vaatiiko se vaan kärsivällisyyttä vai onko tehoton peli kertakaikkiaan kelvoton?

[remonttimake]

Minulla on hartioissa enemmän tehoa kuin siinä 100W koneessa; käsin saa oikeasti tehokkaammin kiillotettua.

Isossa koneessa on tehoa, mutta se on raskas kannatella. Kansi ja ruffi on helppo kiillottaa, mutta kylkeä kiillottaessa joutuu olemaan kädet ylöspäin. Siinä asennossa kun on esimerkiksi puoli tuntia...

Isolla koneella saa poltettua laikkuja jos tahna kuivaa, tai jos lampaannahka repeää, niin mustasta kumista voi jäädä rantuja veneen kylkeen.

[remonttimake]

Tuhtasin viikonlopun veneen naarmuja ja kolhuja. Olin viikko-pari sitten kaivanut kyljestä gelcoattia taltan kärkeen ja kävin Terpolissa ostamassa litran samaa sävyä. Valkoisen sävy onnistui nappiin.

Aluksi kaivoin rälläkän paperilaikalla varovasti kolot puhtaaksi ja entiset paikkamaalaukset pois. Olisi pitänyt sen jälkeen hioa vielä (240-400) vesihiomapaperilla oletettua paikkamaalausta suuremmalta alueelta. Nyt pariin kohtaan jäi vanhasta kellastuneesta gelcoatista vuosirengas korjauksen rajalle.

Sain lauantaina maalattua ensimmäiset topcoatit ja sunnuntaina hioin paikkauksia.

Luulin hiovani maalaamani, yhteensä 300g, topcoatia vesihiomapaperilla. Kun päivä eteni ja olin edelleen samassa ensimmäisessä pikku paikkauksessa, niin paperi vaihtui 400->240->180(kuiva) ja lopulta löysin vanhan Kinzo kärkihiomakoneen. On ehkä maailman paskin hiomakone, mutta löytyi sillekin paikkansa. Kinzolla hiominen on käsin hiomista tarkempaa, eikä tule kuoppia. Koneessa oli 80 karkeuksinen paperi, jolla sai paksun paikkamaalauksen hiottua lähes pinnan muotoiseksi. Kokeilin vielä senkin jälkeen pienellä epäkeskolla, mutta se oli jo liian järeä kone, sillä lähes kaikki korjauskohdat olivat kulmissa tai muotopaikoissa. Sain lasikuidun paistamaan parista kohdasta läpi, uusiksi meni paikkamaalaukset niiltä osin. Paremmin onnistuneet kohdat hioin koneen jälkeen käsin 180 kuivalla ja märkänä 240-400-800.

Kokeilin maalata syvän naarmun topcoatilla. Sen hiominen oli tuskallista. Lopputulos olisi ollut parempi, jos olisin alunperin hionut vesihiomapaperilla naarmua piiloon.

Vastaavasti kannella oli syvien naarmujen joukko, jota aloin kinzolla hiomaan. Ajatuksena oli maalata uusi topcoat päälle, mutta naarmut katosivat hiotessa nopeasti (ja ennen kuin lasikuitua tuli näkyviin), joten kuivahionta-vesihionta ja myllytys saavat riittää siinä kohtaa. Kerrankin jokin positiivinen yllätys remonttihommissa.

Teippasin korjattavien kohtien ympärykset RTV:stä ostetulla kalliilla suojateipillä (oranssia muovia). Se suojasi korjauskohdan ulkopuolisen alueen hionnalta.

Lyhyen alustuksen jälkeen toteaisin 306:lle, että naarmun myllytys tuntuu nyt viikonlopun testailun jälkeen aika työläältä ajatukselta. Itse hioisin aluksi vesihiomapaperilla ja sitten myllytys. Jos lasikuitu alkaa pilkottamaan läpi, niin sitten maalaa topcoatilla.

Lisään kuvia ehkä jossain vaiheessa.

[306]

Lyhyen alustuksen jälkeen toteaisin 306:lle, että naarmun myllytys tuntuu nyt viikonlopun testailun jälkeen aika työläältä ajatukselta. Itse hioisin aluksi vesihiomapaperilla ja sitten myllytys. Jos lasikuitu alkaa pilkottamaan läpi, niin sitten maalaa topcoatilla.

Minäkin pääsin viikonvaihteessa hiomishommiin. Hiominen harmittaa aina, mutta tässä tapauksessa ja tällä kertaa mentiin vielä gelcoatin paksuuden paremmalla puolella.

Ostin kokeeksi Ohlsonilta semmosen korkista tehdyn hiomatuen (eli aluspalikan hiekkapaperille). Sitten rungon kimppuun ensin 600 ja päälle 1200 vesihiomapapereilla. Pyyhin tasaiseen tahtiin hiertynyttä matskua pois rätillä ja puhdistin hiomapaperin vedessä ja yhdellä paperilla meni koko raita peittoon. Lopuksi hiomavahalla vielä kiilto ja nyt näyttää taas paremmalta! Menestyksen salaisuudeksi veikkaisin myös käsipeliä, sillä koneella surauttelut hiukan epäilyttää ilman kunnon harjoittelua.

Harmittaa kun ei tullut otettua parempia ennen-kuvia syvistä naarmuista jotka ovat nyt muisto vain. ...ja mitäpä sitä nyt sitten (jälleen) ehjää kylkeäkään kuvaamaan..!