H-purjehtija seilaa haarukalla
Moderator: Kristian
H-purjehtija seilaa haarukalla
Suomeksi Monty Pythonia lainaten, nyt jotain aivan muuta.
H-vene Mojitolla purjehtiva Kristian oli hankkinut itsellensä kivan uuden aparaatin, Hobie Tiger F18 -veneen. (tuolla videolla ei purjehdi herra K, mutta venettä tuntemattomat saanevat idean minkä luokan härpäkkeestä puhutaan)
Kävimme tänään testaamassa vehjettä HSK:lla. Vaikka allekirjoittaneella on omasta mielestään ihan hyvä vuosien saatossa kertynyt tuntuma purjehduksesta, niin myönnettäköön, että tänään vene vei miestä 100-0. F18 hyökkää pienestäkin puuskasta uskomattoman nopeasti vauhtiin. Pieni puffi ja foilit alkavat jo vinkumaan. Trapetsit olivat jotain aivan hepreaa H:n laiskanpulskeaan menoon tottuneelle. Tottumattomalle outoa oli myös se, että haarukan ponttoonit (mikskä niitä kutsutaan?) meinasi välittömästi hörpätä syvää vettä kun vauhti kiihtyi. Pysyttiin kuitenkin hyvin pystyssä myös genaakkerilla seilatessa.
Pienen iltatestin jälkeen GPS loggeri näytti huippunopeutta 16 knts ja kryssilläkin tasaisesti yli 10 knts.
Vene oli kyllä todella hauska ja täytyy onnitella Kristiania varmasti erinomaisesta ostoksesta. Kuulemma ensi vuoden Emäsalossa saatetaan jo vene nähdä viivalla.
Toimituksen loppuhuomautuksena kirjoitettakoon, että itselle kuitenkin sopinee jatkossakin paremmin H-veneen tarjoama taktiikkakilpapurjehdus Tiger-tykityksen sijasta.
H-vene Mojitolla purjehtiva Kristian oli hankkinut itsellensä kivan uuden aparaatin, Hobie Tiger F18 -veneen. (tuolla videolla ei purjehdi herra K, mutta venettä tuntemattomat saanevat idean minkä luokan härpäkkeestä puhutaan)
Kävimme tänään testaamassa vehjettä HSK:lla. Vaikka allekirjoittaneella on omasta mielestään ihan hyvä vuosien saatossa kertynyt tuntuma purjehduksesta, niin myönnettäköön, että tänään vene vei miestä 100-0. F18 hyökkää pienestäkin puuskasta uskomattoman nopeasti vauhtiin. Pieni puffi ja foilit alkavat jo vinkumaan. Trapetsit olivat jotain aivan hepreaa H:n laiskanpulskeaan menoon tottuneelle. Tottumattomalle outoa oli myös se, että haarukan ponttoonit (mikskä niitä kutsutaan?) meinasi välittömästi hörpätä syvää vettä kun vauhti kiihtyi. Pysyttiin kuitenkin hyvin pystyssä myös genaakkerilla seilatessa.
Pienen iltatestin jälkeen GPS loggeri näytti huippunopeutta 16 knts ja kryssilläkin tasaisesti yli 10 knts.
Vene oli kyllä todella hauska ja täytyy onnitella Kristiania varmasti erinomaisesta ostoksesta. Kuulemma ensi vuoden Emäsalossa saatetaan jo vene nähdä viivalla.
Toimituksen loppuhuomautuksena kirjoitettakoon, että itselle kuitenkin sopinee jatkossakin paremmin H-veneen tarjoama taktiikkakilpapurjehdus Tiger-tykityksen sijasta.
Team Bra, Valentina FIN-916
Varmasti hieno hankinta. Kevytveneet ovat kyllä ketteriä ja urheilullisia ja mukavia purjehdittavia, katit ovat vielä ihan oma lukunsa. Ennen ensimmäistä H:ta meillä oli 470, ja kyllähän se on ollut kovinta kyytiä kulkenut urheilulaite meillä. Vaikka hurjimpiin nykykevytveneisiin verrattuna onkin aika kesy.
Mutta se että kyyti H:lla olisi "laiskanpulskeaa menoa" on kyllä ihan puppua. Isommalla veneellä on tietysti aina enemmän painoa ja liikkeet rauhallisempia, mutta ei se silti tee niistä automaattisesti laiskanpuskeita.
Minusta yksi H-veneen parhaita puolia onkin se, miten siinä ketteryyden ja käsiteltävyyden suhde kokoon ja asuttavuuteen on aika optimaalinen. Sanotaan nyt vaikka että FE83:een verrattaessa H vie voiton näillä kriteereillä
(ja kun on ollut molemmat, niin voin väittää että mielipide perustuu kokemukseen). Toisaalta harkitsin viimeksi venettä hankkiessa myös jotakin suurehkoa kevytvenettä (lähinnä lightningia), mutta sellaisilla pitempien retkien tekeminen alkoi jo ajatuksenakin tuntua vähän liian extreme-menolta.
Mutta se että kyyti H:lla olisi "laiskanpulskeaa menoa" on kyllä ihan puppua. Isommalla veneellä on tietysti aina enemmän painoa ja liikkeet rauhallisempia, mutta ei se silti tee niistä automaattisesti laiskanpuskeita.
Minusta yksi H-veneen parhaita puolia onkin se, miten siinä ketteryyden ja käsiteltävyyden suhde kokoon ja asuttavuuteen on aika optimaalinen. Sanotaan nyt vaikka että FE83:een verrattaessa H vie voiton näillä kriteereillä

Jep jep, hauska on laite ja vesillä pitää jokainen päivä viikosta käyttää...
Emäsalossa ollaan viivalla, kunhan gastivarmistus varmaankin kevään aikana tulee ja mitä tulee kevytveneretkeilyyn, niin kyllä pyrkimyksenä on joku viikko tigrulla lomaillakkin ensi kesänä. (ei siihen niin isoa kevytvenettä tarvita, mutta ehkä extremen puolelle saatetaan joutua...)
Kyllähän niitä ammattikielellä ihan rungoiksi kutsutaan, ja täytyy kyllä myöntää että en aiemmin ihan yhtä syvällä ole tuolla veneellä käynytkään, mitä eilen vpl:län kanssa. Hetken jopa joutui miettimään, että onkohan nyt ensimmäisen kaadon aika, mutta onneksi hävittäjälentäjän refleksit vielä sai pidettyä veneen pystyssä. Ja kyllä alkoi vesaltakin löytymään alkutotuttelun ja jännäilyn jälkeen selvää tikruintoa, kun lisää tehoja jo alettiin pyytämään ja trapetsiinkin saatiin jonkun sortin tuntumaa jo.vpl wrote:Tottumattomalle outoa oli myös se, että haarukan ponttoonit (mikskä niitä kutsutaan?) meinasi välittömästi hörpätä syvää vettä kun vauhti kiihtyi.
Emäsalossa ollaan viivalla, kunhan gastivarmistus varmaankin kevään aikana tulee ja mitä tulee kevytveneretkeilyyn, niin kyllä pyrkimyksenä on joku viikko tigrulla lomaillakkin ensi kesänä. (ei siihen niin isoa kevytvenettä tarvita, mutta ehkä extremen puolelle saatetaan joutua...)
Team Bra, F18 Hobie Tiger
Kun verrokkina on Hobie Tiger, niin tällöin H-venettä voi hyvin kutsua laiskanpulskeaksi. Sanoisin jopa että munankuoren vakavuuden vedessä omaava Skippi 650 -urheiluvenekin on vähintään laiska Tigeriin verrattuna. FE:t ja muut isot köliveneet ovatkin jo tällä asteikolla verrattavissa vähintäänkin wall-marteissa sähkövaunuilla shoppaileviin ylipainoisiin jenkkeihin. 

Team Bra, Valentina FIN-916
Sitten kyse onkin siitä että arvosteluaasteikkosi taitaa olla todella jyrkkä, sitä ilmaisee myös FE:n kutsuminen isoksi köliveneeksi. FE on toki suurempi kuin H, lähinnä leveytensä puolesta, mutta minun skaalalla se kyllä kuuluu yhä H:n kanssa pienien köliveneiden kategoriaan. Pienissä veneissä ei kyllä sinänsä ole mitään pahaa, ennemminkin päinvastoin.Vpl wrote: FE:t ja muut isot köliveneet ovatkin jo tällä asteikolla verrattavissa vähintäänkin wall-marteissa sähkövaunuilla shoppaileviin ylipainoisiin jenkkeihin.
Vaara on siinä, että näitä juttuja lukevat muutkin. Joku voi ottaa tosissaan sen, että H olisi jotenkin laiskanpulskea noin absoluuttisesti mitaten. Ja mennäkin ostamaan FE:n, koska se on iso vene


Lossikaliiberin purjejahdit ovat jo sitten eri skaalan arvoisia.Lauri wrote:Sitten kyse onkin siitä että arvosteluaasteikkosi taitaa olla todella jyrkkä, sitä ilmaisee myös FE:n kutsuminen isoksi köliveneeksi. FE on toki suurempi kuin H, lähinnä leveytensä puolesta, mutta minun skaalalla se kyllä kuuluu yhä H:n kanssa pienien köliveneiden kategoriaan.
Kristian, ensi vuoden Emäsalossa sitten tähän tyyliin?

Team Bra, Valentina FIN-916
Aallokko on varmaan siten aikamoinen uhka kunnon menolle? Onkos pystyynkampeamiselle mitään helpotusniksejä vai pitääkö siinä vaan hommata vedenpitävä kännykkä meripelastuksen pikavalinnalla..?Kristian wrote:ehkä tuo kyseinen raja pitää hakea jo ennen emäsaloa, että osaisi paremmin vältellä. Eipä sitä koskaan silti tiedä....vpl wrote:Kristian, ensi vuoden Emäsalossa sitten tähän tyyliin?

Noo, itse aloitin aikanaan E-jollalla johon verrattuna H on kyllä ainakin "leppoisa". Sen jälkeen harjoittelin 606:lla jotka antoi jo tuntumaa siitä, että "kilpavene" kulkeekin vaan sen 5kn (E-jollan huiput takavuosilta taisi olla 18kn ja jos ei muuta niin vauhti tuntui siltä..

Mutta, ettei piiska viuhu liikaa Kristianin ja Vpl:n suuntaan niin ei auta kun yrittää yhdistää joukkojamme yhteisen vihollisen avulla. Kun en voi väittää ettei speedin himo iske toisinaan niin ainakin on hyvä miettiä mitäpä olisi päämäärä ilman itse matkaa.
http://areena.yle.fi/toista?id=1548960 ( poistuu areenasta 30.10.08 )
Tuossa mainittu 4,5metrinen tervattu paatti ainakin taitaa osua Vpl:n supermarkettikuvaukseen..

306
No oman vakuuttavan reilun 2 viikon kokemuksella voin sanoa, että vaikka aallokko kohtuu isoa olisikin menee tuo sen verran vauhdilla ja nätisti aallosta läpi varsinkin kryssillä, ettei mahdotonta haittaa ole. Lenssillä/slöörillä sukeltaminen on suurempi riski ja sillon haarukan 5,5m pituudesta miehistö käyttääkin viimeistä puolta metriä...306 wrote:Aallokko on varmaan siten aikamoinen uhka kunnon menolle? Onkos pystyynkampeamiselle mitään helpotusniksejä vai pitääkö siinä vaan hommata vedenpitävä kännykkä meripelastuksen pikavalinnalla..?
Pystyynnostamisesta ei ole vielä kokemuksia, mutta kahden hengen painolla ja tuulen avustuksella tuo pitäisi nousta kohtuu helposti ylös.
Team Bra, F18 Hobie Tiger
Arvatenkin kiire on kova kun haarukka kaatuu ettei mene masto alaspäin. Itse en tiedä kateista mitään joten tuulesta tulee varmaankin apua vasta kun purje nousee takaisin pintaan. Nostataankos katit siis keula- tai peräpäästä pystyyn kun sivusuunnassa rungot ei helppaa lainkaan pinnan alle painumalla?Kristian wrote: Pystyynnostamisesta ei ole vielä kokemuksia, mutta kahden hengen painolla ja tuulen avustuksella tuo pitäisi nousta kohtuu helposti ylös.
No, oheisesta klipistä päätellen masto kannattaa venettä pystyssä tovin ja arvatenkin tuosta vene oikeaa vielä melko helposti:
http://www.youtube.com/watch?v=saCT-fvxBZ0&NR=1
Itse en onnistunut kaatamaan jollaani kun kerran mutta siinä rytäkässä meinaskin upota koko uppoamaton vene kun masto irtosi jalastaan ja halkaisi kannen..

306
Kiire on lähinnä kova ylärungon päältä alas, ettei tosiaan mene kokonaan turtleksi. Kyllä ihan sivusuunnassa tuon pitäisi nousta. Masto tuuleen, köysi alarungon ali, ylärungon yli ja alemmalla ponttoonilla seisoskellen nojaten taakseppäin köyden varassa. Kun saa tuulta purjeen alle helpottuu nouseminen. Kokonaan turtleksi päässen haarukan nostamisessa onkin vähän enemmän haastetta. Tuossa maston pitäisi olla kohtuullisen tiivis joten se ei täyty vedellä, mutta hskn rannassa on yksi vanhempi Nacra, jonka masto täytyy turtlettaessa heti vedellä. Sitä ei sitten enää pystyyn ominvoimin kuulemma saakkaan.
Team Bra, F18 Hobie Tiger
Tämä onkin yksi parhaita "purjehdittaessa sattuu"-tarinoita mitä on vastaan tullut:
Kaatumiset kevytveneillä tosiaan kuuluu asiaan. Ainakin tavallaan. Meillä erikoisimmat seuraukset tulivat yhdestä "720 asteen vaaka-akselikäännöksestä", kun päädyin seisomaan kölin päälle tyhjentääkseni köliin kiertyneen vedellä täyttyneen spinnun, jotta veneen voisi nostaa pystyyn. Ensimmäisestä nostoyrityksestä vene siis kaatui heti uudestaan ja sillä toisella kierroksella spinnu pääsi karkuun (470:ssä spinnu pidetään pussissa maston vierellä nostovalmiina kaikki narut kiinni). Tapahtui lauttasaaren vieressä vähän kovemmassa kelissä joskus 18 vuotta sitten.. eikä ole onneksi toistunut koskaan H:n tai isompien veneiden kanssa
Tuossa olisi ainesta urbaaniksi legendaksikin, mutta tositarina lienee kyseessä, kun kertoja kerran tunnetaan.306 wrote: Itse en onnistunut kaatamaan jollaani kun kerran mutta siinä rytäkässä meinaskin upota koko uppoamaton vene kun masto irtosi jalastaan ja halkaisi kannen..
Kaatumiset kevytveneillä tosiaan kuuluu asiaan. Ainakin tavallaan. Meillä erikoisimmat seuraukset tulivat yhdestä "720 asteen vaaka-akselikäännöksestä", kun päädyin seisomaan kölin päälle tyhjentääkseni köliin kiertyneen vedellä täyttyneen spinnun, jotta veneen voisi nostaa pystyyn. Ensimmäisestä nostoyrityksestä vene siis kaatui heti uudestaan ja sillä toisella kierroksella spinnu pääsi karkuun (470:ssä spinnu pidetään pussissa maston vierellä nostovalmiina kaikki narut kiinni). Tapahtui lauttasaaren vieressä vähän kovemmassa kelissä joskus 18 vuotta sitten.. eikä ole onneksi toistunut koskaan H:n tai isompien veneiden kanssa

Juu, tyytyväinen olen minäkin ollut myöhäisempiin venevalintoihini...Lauri wrote: Tuossa olisi ainesta urbaaniksi legendaksikin, mutta tositarina lienee kyseessä, kun kertoja kerran tunnetaan.
No, tämä E-jolla oli siis itse hieman mutkia oikoen hiljakkoin rempattu. Oikotie tuli siitä etten nähnyt kölilaatikon "huulia" niin tärkeiksi kun kiire oli vesille eikä liimat meinanneet pitää. Köli oli siis aina alhaalla seilatessa eikä se tahtia haitannut, plaanaamista kaipaan toisinaan vieläkin.

No, kaatuessaan (ja tämä oli siis oikeasti ainoa kerta kun kaaduin veneellä noiden kolmen vuoden aikana.

Kun sitten nostoakaan ei ollut tullut harjoiteltua niin koitin hölmönä nostaa venettä kuten isompia on tapana, masto tuuleen päin. Kyytiin päästessäni purje täyttyikin vauhdilla ja vene kaatui päälleni uudelleen muutamia kertoja ja tässä yhteydessä irtosi masto jalastaan. Kun sitten keksin ratkaisevan tekniikan ja polkaisin kölistä niin kuului karmivaa rutinaa kun poikittain roikkuva masto kampesi kannen halki.
No, paikalle osunut eläkeläispariskunta oli onneksi paikalla mutta yritti parhaansa mukaan tehdä "Sirena 36:t" vettä haukanneelle jollalleni hinaamalla sitä liian lujaa hokien vaan että "...kun gps:ssäkin sanoo että mennään vaan 1,7solmua...".
Ja jos ette usko, todistajia on onneksi paljon. Tämä tapahtui Turun Airiston Rajakarilla ja ohi ehti ajaa ainakin Silja ja Viikkari kannet täynnä kiinnostuneita turisteja.. Eiköhän päivän väri ollut punainen..

(Jollan korjasi mallikelpoisesti kelpo ammattimies ja paatti on korjattu ja viimeistelty priimakuntoon ja ollut säilytyksessä vuodesta 2003 kesälomien puunausprojektina. Vielä kun hennoisin myydä sen hyvään kotiin vaan kukapa sitä ensirakkaudestaan noin vaan luopuisi..

306
Joo tota, kyllä sen tikrun aika helposti saa nurin....
pystyynnostaminenkin onnistui kovin helposti, mutta ei ihan tuuleen kannata sitä mastoa laittaa.... pyörähti aika nopeesti ympäri uudestaan... turtlesta nousee tikru myös ihan helposti takaisin kyljelleen, mutta sitte tulikin jo konttisataman ranta vastaan ja sen jälkeen olikin vähän avun tarvetta saada venettä kauemmas rannasta... No loppu hyvin kaikki hyvin, ei suuria kalustomenetyksiä eikä muita vaurioita (mikon olkapäätä ei lasketa)
pystyynnostaminenkin onnistui kovin helposti, mutta ei ihan tuuleen kannata sitä mastoa laittaa.... pyörähti aika nopeesti ympäri uudestaan... turtlesta nousee tikru myös ihan helposti takaisin kyljelleen, mutta sitte tulikin jo konttisataman ranta vastaan ja sen jälkeen olikin vähän avun tarvetta saada venettä kauemmas rannasta... No loppu hyvin kaikki hyvin, ei suuria kalustomenetyksiä eikä muita vaurioita (mikon olkapäätä ei lasketa)
Team Bra, F18 Hobie Tiger