Tutkielma uudesta veneestä H:n konseptilla

Vpl · Post by **Vpl** » Sun 12.10.2008 19.38

Omaksi huvikseni olen viimeisen talven aikana pyöritellyt ajatusta siitä millainen olisi vene, jonka konsepti olisi 1:1 sama kuin H-veneen, mutta uudemmilla suunnittelulinjoilla.

H:n konseptissa mielestäni olennaisimmat erinomaiset asiat:

- 3 hengen vene, saa aina miehistön kasaan
- roikkumaremmit, joiden avulla koko miehistö on mukana purjehduksessa (ts. miehistö ei tuijota bulbia)
- menestyminen vaatii sopivasti urheilua hengauksen kanssa
- sopivan nopea (mutta ehkäpä pikkuisen saisi olla lisää poweria, semi-plaanaava voisi olla hyvä vrt. edellisen AC:n veneet)
- paino 1450kg, pystyy seilaamaan kovemmassakin kelissä, mutta kuitenkin siirtämään trailerilla
- loppujäykkä runkomuoto, joka jälleen kerran painoittaa hengauksen merkitystä

Nämä pointit ja muutama muu ajatus mielessä suunnittelin oheisen venekonseptin. Saa kommentoida! En todellakaan siis ole mikään pro venesuunnittelija, joten en pahastu vaikka lyttäisitte suunnitelman täydellisesti.

Vpl · Post by **Vpl** » Sun 19.10.2008 00.08

Riipaisin ajankuluksi veneeseen vielä peräsimen ja kölin (mutulla). Syväys näillä settingseillä on 1,38m.

Vpl · Post by **Vpl** » Sun 19.10.2008 10.57

Renderöin vielä kuvan punaisella rungolla. Köli varmaan pitäisi olla nykyspeksien mukaan bulbilla varustettu, eikö?

Vpl · Post by **Vpl** » Sun 19.10.2008 15.26

Sadepäivänä piirtely sujuu. H:n konseptiin olennaisesti kuuluu ruffi. Meni hieman 3d-piirto-ohjelman opetteluun tämä versio. Kommentteja?

306 · Post by **306** » Sun 19.10.2008 19.40

Vpl wrote:

Sadepäivänä piirtely sujuu. H:n konseptiin olennaisesti kuuluu ruffi. Meni hieman 3d-piirto-ohjelman opetteluun tämä versio. Kommentteja?

No sanotaan nyt jotain maallikon silmin, pari asiaa..

Eli puoliplaanaava runko. Sehän on noin ajatuksena todettu surkeimmaksi mahdolliseksi polttoainesyöpöksi moottorivenemaailmassa. Veikkaampa, että tässä olisi tarvetta latistaa pohjaa lisää jos plaanailuun tähtäillään, samalla tosin menetetään H:n merikelpoisuus aallokossa ajamisen suhteen. H:han "keinuu" aaltojen yli koska sekä keula, että perä ovat veteen upotessaan kasvavasti kantavia. Mikäli perä tasataan, sen kantavuuden kasvu on jyrkempää jos ei äkkinäistä. Veikkaisin, että tästä johtuen aaltojen tullessa takaa heilahtelu on voimakkaampaa kujn esikuvassa. Muuten kun aallokossa toki speediä on lisää.

Toinen juttu, tylppä keula. Eli raasarimaailmassa käsittääkseni keula leikataan suoraksi veteen saakka vesilinjaa pidentämään. Tässä tapauksessa toki ymmärrän, että jotenkinhan se ero H:n ulkonäköön pitää saada mutta keulan muodolle en löydä semmoista "muoto seuraa funktiota"-ajatusta. Aallokossa vastaavasti sen sijaan, että keula nousisi aallon päälle, tylppä muoto pyrkisi leikkamaan aaltoa. Keveämmissä veneissä se tarkoittaa, että vene pyrkii kiilaamaan itsensä aallon läpi eikä yli missä tilanteen mukaan saattaa vauhti tippua. Kompromissiratkaisussasi varmaan ajatuksena olisi, että keula kantaisi tietyn verran, mutta leikkaisi loput. Tämmöisiä en ole ennen nähnyt kun AC:ssa joten vaikea sanoa kuinka se toimisi pienemmässä mittakaavassa varsinkin, kun keula nousee noinkin jyrkästi.

Vpl · Post by **Vpl** » Sun 19.10.2008 22.00

Tylpän keulan ajatus, niin kuin sen olen lukenut, on kuten kirjoitit pidentää vesilinjaa ja tehdä keulasta kantavampi. Aion piirtää tähän veneeseen tuohon toiseen threadiin photoshoppaamani mastonhuipusta lennätettävän asymmetrisen spinaakkerin. H:n spinnua suurempi avotuulipurjepinta-ala vaatiinee siksi kantavamman keulamuodon.

Toinen ajatus tylpän keulan osalta on mahdollistaa IOM-veneistä tutun törmäyslistan käyttö keulassa.

Saa nähdä saanko tätä ikuisuusprojektia koskaan siihen vaiheeseen, että hankkisi käyttöön tank testing -softaa, jolla näkisin miten tuo keulamuoto toimisi aallokossa.

Matalalle lasketun perän ajatus on myös parempi kantavuus kuin H:ssa. H:lla kun ajaa kovassa kelissä, niin perässä pyörre ja solina vain kasvaa, mutta runko ei kanna ollenkaan. Laskemalla perä lähelle vesilinjaa ja suoristamalla perälauta perästä tulee kantava. Tarkoituksena ei ole tehdä täysplaanaavan veneen suunnitelmaa. Semiplaanaava vene on mielenkiintoisempi, taktisesti ja trimmauksen kannalta.

Piirtäessä omaa suunnitelmaa huomaa kuinka äärettömän vaikeaa venesuunnittelu oikeasti on. Veneen pystyy helppokäyttöisillä nykyohjelmilla piirtämään melko vaivattomastikin, mutta sopusuhtaisen ja linjoiltaan puhtaan veneen suunnittelu vaatii todella paljon ammattitaitoa. Tätä ammattitaitoa H. Groopilla on ollut H:ta piirtäessä paljon, minulla sitä ei vielä ole lähimainkaan riittävästi.

Lauri · Post by **Lauri** » Sun 19.10.2008 22.19

Ihan kivan näköinen venetutkielma. Minusta nuo runkolinjat muistuttavat aika paljon metri- tai R-luokkien moderneja veneitä (vrt. esim. 5.5m-luokan veneisiin tai moderneihin 6mR-veneisiin). Tavallaan olet siis keksimässä ruffattua versiota sellaisesta, eikä se välttämättä ole huono ajatus. Tuosta alussa olleesta H-konseptin erinomaisuuslistasta kun puuttuu kaikki mikä ei suoraan liity kilpailemiseen, vai mitä?

Minusta yksi oleellisimpia asioita H:ssa on sen monikäyttöisyys ja "kierrätyskelpoisuus" (sisältäen kestävyyskysymykset!). Vanhojen kisaveneiden päätyminen retkikäyttöön on aika oleellisen hyvä juttu H:ssa. Ihan jotakin muuta kuin useimpien uusien sporttiveneiden kertakäyttöisyys.

Vpl · Post by **Vpl** » Sun 19.10.2008 22.37

Ehkäpä joo. Metrisääntöjen veneet ovat upeita ja niistä on aina ollut hyvä ottaa mallia. Uusimmat 5.5mR-veneet ovat todellakin tämän suunnitelman esikuvia.

Luettelin threadin alussa vain tosiaan kilpakäyttöä silmälläpitäen noita H:n erinomaisia puolia, mutta kuten alimmasta kuvasta huomaat tulee ruffi bunkkineen kuulumaan lopulliseen suunnitelmaan olennaisena osana. Veneen monikäyttöisyys on yksi H-konseptin olennaisimmista piirteistä ja siksi myös suunnitelmassani olennaisesti mukana.

Ohessa muutama kuva uusimmista 5.5mR-veneistä. Alimman kuvan vene on muuten itse rakennettu.

Lauri · Post by **Lauri** » Mon 20.10.2008 00.30

Vpl wrote:Ehkäpä joo. Metrisääntöjen veneet ovat upeita ja niistä on aina ollut hyvä ottaa mallia. Uusimmat 5.5mR-veneet ovat todellakin tämän suunnitelman esikuvia.

Hmm, menee H-purjehtijoiden kannalta detaljeihin, mutta "5.5mR" tuskin voi olla esikuvana kun sellaista luokkaa ei taida olla olemassakaan.. käsittääkseni viitoset ja viisvitoset on rakennettu hieman eri säännön mukaan kuin kuutoset, kasit, jne ja tämä näkyy myös luokan merkinnässä: 5m, 5.5m, mutta 6mR, 8mR, jne. Sekaannukset tässä asiassa taitaa kyllä olla aika yleisiä.

Tuossa suunnitelmassasi on täkäläisiä oloja ajatellen myös hyvän mallinen köli. Itämeren rannikkoalueilla kölillä väistämättä kolistellaan pohjaa ennemmin tai myöhemmin. Silloin ylhäältä pitempi köli yhdessä V-mallisen pohjan kanssa on kyllä ns. voittajan valinta.

Vpl · Post by **Vpl** » Mon 20.10.2008 07.31

Onneksi tämä Muu keskustelu -alueen jorina ei sekoita foorumin lukijoiden H-viestittelyä kuin vain rss-syötteen lukijoiden osalta.

Kölin osalta olen tismalleen samaa mieltä, vaikka yllä olevien piirrosten köliratkaisu onkin vasta vain ensimmäinen testi. Suomen olosuhteisiin suunnitellussa veneessä pitää olla kölissä ja rungossa iskukestävyyttä. Ei ole järkevää suunnitella hiilikuitufoilin päässä roikkuvaa lyijybulbivenettä, koska sellainen mitä suurimmalla todennäköisyydellä ensimmäisen purjehduskauden jälkeen olisi entinen. Kölin osalta tulen ottamaan mallia mahdollisimman paljon Star-veneen kölistä, jossa yhdistyy iskukestävyys sekä matala painopiste.

306 · Post by **306** » Mon 20.10.2008 09.08

Vpl wrote: Piirtäessä omaa suunnitelmaa huomaa kuinka äärettömän vaikeaa venesuunnittelu oikeasti on. Veneen pystyy helppokäyttöisillä nykyohjelmilla piirtämään melko vaivattomastikin, mutta sopusuhtaisen ja linjoiltaan puhtaan veneen suunnittelu vaatii todella paljon ammattitaitoa. Tätä ammattitaitoa H. Groopilla on ollut H:ta piirtäessä paljon, minulla sitä ei vielä ole lähimainkaan riittävästi.

Epäilemättä vaativaa hommaa. Mitäs softaa käytät ja onko muotoilu sulla muutenkin homman nimenä? Näppärää jälkeä, sitä en voi kiistää.

Lisätsemppinä (heh) muistutettakoot, että Hans oli vain n. 30v kun suunnitteli H:n mikä oli mulle melkoinen yllätys kun siitä kuulin. H:n lisenssimaksujen suomalla elannolla alkoikin sitten mittava elämäntyö täyspäiväisenä venesuunnittelijana.

Keulan ja perän suhteen tuo kantavuus voi olla ongelmakin kun menosta voi tulla nykivää pamppailua aallokossa. AC-veneethän on pituuden ja painon mukaan eri mittakaava ja niiden massa puskee vettä tasaisemmin, pienessä veneessä (ja Itämeren jyrkemmissä lyhyissä alloissa) on vaarana, että runko ei ui enää H:n tapaan kuin kala vedessä aallokossa. Varmaan näitä Laurin viittamia retkiominaisuuksia nämä tämmöiset koska kukapa noista piittaa jos parin tunnin ratapinnistelyn jälkeen on jo saunan lauteilla.

Vesilinjakin on mielenkiintoinen yhtälö. Eli korkealla uiva tylppä keula (tässä näyttää, että kuten AC-veneissäkin, tylppä osa on pinnan yläpuolella) pidentää vesilinjaa vasta, kun spinnun tms. purjeen paine keulan veteen painaa. Tasapaino keulan kantavuuden ja tylppyyden korkeus vedenpinnasta on siten varmasti tarkkaa peliä purjealojen suhteen. Vastaavasti perän kantavuus alkaa toimia vasta plaanausnopeuksilla, muutenhan siitä on enempi haittaa em. syistä. Puhumattakaan perän levittämisestä mikäli efekti on sama kun nykyisissä matkaveneissä jotka kanttaa aivan hulluna perän kulman kangetessa niitä irti vedestä ja joissa toinen peräsin tulee tarpeeseen brouchailun välttämiseksi. Niiden ratkaisua soveltaen voi parhaassa tapauksessa joutua turvautumaan kaksoispinnaratkaisuihinkin että pinnamies varmasti näkee missä mennään..

Ruffin suhteen sulla vois olla hyvä tilaisuus korjata se, mistä Jonikin valitteli Gaalassa eli siirtää fokan skuuttikulmia sisään. Tämä tosin olisi melko varmasti edelleen retkikäyttöä heikentävä ominaisuus, nykykajuuttakin on hiukka kaponen pistopunkkien sohvilla rentoon oleiluun muuten kun makuuasennossa.

Vpl · Post by **Vpl** » Mon 20.10.2008 12.42

Miten ratkaisisit H:n kokoluokassa sisätilojen niukkuuden illanistujaisia silmälläpitäen?

306 · Post by **306** » Mon 20.10.2008 13.12

Vpl wrote:Miten ratkaisisit H:n kokoluokassa sisätilojen niukkuuden illanistujaisia silmälläpitäen?

Heh, omassa paatissanikin se on vielä työn alla...

Rennommissa merkeissä yllätyttiin miten mukava oli istua keulapiikissä (no, tyttökaverin kanssa kaksistaan mutta ikäänkuin iltaa istumassa) poikittain. Näin syntynyt lounge koostuu siis kaarevista kyljistä joita pitkin voi lötköttää kuitenkin pehmoisella patjalla istuen. Istuttiin siinä kukin puolellaan vinkkua hörppien kun Juhannuskeli oli mitä oli, musiikki soi ja sade ropisi.

Sama ajatus itse "ruokasalin" puolelle siirrettynä madaltuisivat luultavimmin pistopunkkien säilytyslaatikot entisestään ja sivuhyllyt otettaisiin pois niin, että kylkeen pääsee nojaamaan kunnolla. Tällöin ei kaventunut ruffitila kiukuta niin paljon, joskin liikkuminen kaventamisesta vaikeutuisi joka tapauksessa. Voi olla, että säilytyslaatikoille jonkinmoinen tila jäisi, tässä kuitenkin mahdollisuus eri varusteluvaihtoehdoille hyllyillä tai ilman.

H:n laatikostoajatus puhuu toki puolestaan mutta niiden sijoittelua voisi miettiä suhteessa esim. irrotettavan sisäpöydän tarpeeseen. Tilaa on riittämiin, nurkkia vaan tulee aina vähän vastaan.

Joitakin tilaniksejä voisit vakoilla esim. H-30 Netasta tai siitä Itävaltalaisten H-veneestä, 26:nkohan se oli vai mikä? Näistä oli puhetta toisaalla foorumissa. Ovat kuulemma tavalla tai toisella tilavampia kun klassikkomalli.

Vpl · Post by **Vpl** » Mon 20.10.2008 20.31

Niin, pienestä tilasta on mahdotonta taikoa tilavaa. H:n sisätilat ovat veneen kokoluokaan nähden runsaat, mutta ehkäpä makuupaikkojen lukumäärä alunperin hieman ylioptimisesti laskettu.

Tuntuma on, että itsetyhjentyvän sitloodan voisi jättää tässä tutkielmassa toteuttamatta. Näin kajuutan ja sitloodan välisen luukun voisi ulottaa ruffista pohjaan asti. Liikkuminen ruffin alle ja takaisin helpottuisi. Sitloodan aukko pitäisi pystyisi tosin jotenkin sulkemaan satamassa vesisateen varalta.

Ruffin korkeutta aion suunnitelmassa H-veneen ruffin korkeudesta laskea. Näin fokan skuuttiblokit saa vaikka ruffin katolle kiinni. Yksi ruffiin liittyvä ajatus on tehdä koko ruffi irroitettavaksi/liikkuvaksi (yritin ao. kuvassa havainnollistaa ajatusta). Tällä ratkaisulla veneeseen muodostuisi iso avonainen tila laituritsembaloiden viettämiseen. Tämä idea voi tosin olla susi jo syntyessään.

Makuupaikkojen osalta noudattaisin kyllä VOR-veneistä tuttuja meripunkkamallia. Seinälle saranoitu köysien varaan laskettava kevyt putkikehikkosänky toisinsanoen.

harald · Post by **harald** » Mon 20.10.2008 22.59

Olen itse joskus miettinyt että tuo FEneen iso ruffikatto olisi loistava
kisaveneessä, jos se vain olisi ylösalaisin. Olisiko siis mahdollista suunnitella
sellainen ruffikatto, joka retkeillessä on klommollaan ylöspäin, mutta
kisoihin se käännetäänkin ylösalaisin antaen lisää tilaa miehistölle.
Sandwich-rakenteinen ruffikatto ei välttämättä olisi niin painava etteikö sen
kääntäminen onnistuisi kahteen pekkaan. Haittana tosin se, että rakenteiden
ruffikaton ympärillä pitää olla tuhdimmat, ja paino lisääntyy.

Vaatisi joko sen, että ruffikatto loppuu maston takana, tai sitten että maston
edessä on kiinteää kantta jonkun verran. Ruffikatossa olisi näin "varpaat"
jotka ulottuvat maston etupuolelle.

Tai sitten suunnitellaan a'la 6mr luokat ja muut, eli täysin avoin sitlooda
mutta cabriolet ("puomiteltta"). Eli tosi ylikokoinen sprayhood (joka voisi
olla tavallista tuhdimpaa tavaraa, kuten auton katto), jota varten
kannessa on myös oja johon se saadaan pakattua nätisti.

Suunnittele samalla veneeseen niin paljon tavaraa, että ei tarvitse koko
venettä tyhjentää kisoihin vaan perus-tavarat pitää olla veneessä kisojen
aikanakin. Nostaa jälleenmyyntiarvoa myös. Mutta tosi simppelit laitteet
joiden ylläpito ei maksa. Putkipunkat on jees, puutavara näin pienessä
veneessä on kitsch ja voitaisiin korvata makuperustein viilulla kuidun
päälle, vähän kuten uudessa finnflyerissä. Kevyttä ja tukevaa, helppo-
hoitoista.

Voisiko noi kuvat pienentää, ja linkittää thumbnailit? Rasittavaa skrollailla.

Vpl · Post by **Vpl** » Mon 20.10.2008 23.44

Nyt on kansi lisätty. Tuohon pitäisi sitten lähteä suunnittelemaan aukkoja. Pitäisiköhän sittenkin ottaa kutosista mallia ja piirtää pinnamiehelle sekä taktikolle oma tulenjohtopotero takakannelle.

...refreshatkaa selaimenne välimuisti, kuvat on nyt pienennetty...

Vpl · Post by **Vpl** » Tue 21.10.2008 08.33

11 metrin Selden C-spar -putkella varustettuna. Rakea 6 astetta.

306 · Post by **306** » Tue 21.10.2008 09.42

Vpl wrote: Tuntuma on, että itsetyhjentyvän sitloodan voisi jättää tässä tutkielmassa toteuttamatta. Näin kajuutan ja sitloodan välisen luukun voisi ulottaa ruffista pohjaan asti. Liikkuminen ruffin alle ja takaisin helpottuisi. Sitloodan aukko pitäisi pystyisi tosin jotenkin sulkemaan satamassa vesisateen varalta.

Ei kai tyhjentymättömiä lootia enää olekaan, uusissa peleissä ne on vaan korvattu avonaisella peräpeilillä. Tarkkailehan toki lootaan tulevaa vesimäärää, hyvä simulaattori on käydä ruuvaamassa viemärit kokeen ajaksi kiinni. Ilman tyhjentymistä voi olla että ihannepaino muuttuu radikaalisti reissun aikana jo kauniimmallakin kelillä etenkin jos vesi pääsee suoraan kajuuttaan asti. (En oikein saa selvää kannen muodoista rendauksissa joten voi olla että ymmärsin väärin)

Ruffin korkeutta aion suunnitelmassa H-veneen ruffin korkeudesta laskea. Näin fokan skuuttiblokit saa vaikka ruffin katolle kiinni. Yksi ruffiin liittyvä ajatus on tehdä koko ruffi irroitettavaksi/liikkuvaksi (yritin ao. kuvassa havainnollistaa ajatusta). Tällä ratkaisulla veneeseen muodostuisi iso avonainen tila laituritsembaloiden viettämiseen. Tämä idea voi tosin olla susi jo syntyessään.

No, yllämainitut seikat varmasti joutuu ottamaan huomioon mikäli haluaa veneestä merikelpoisen. Irroitettava ruffipatentti taitaa vaatia tarkkuutta saumojen suunnittelussa kun nyt ottaa huomioon mikä määrä vettä lorottaa silikonillakin saumattujen H:n ikkunoiden rakosista. Mekaanisten kiristimien käyttö taas hidastaa availuoperaatiota. Kutosia ym. katsoessa on myös hyvä todeta että varalaitoja pitää varata melkolailla ettei vesi tule sisään cabriolettina ajellessa koska pelkkään zembalointiin patentti voi olla vähän työläs jos vaihtoehtona on taksimatka terassille sään ollessa suotuisa. Mene ja tiedä.

Vpl · Post by **Vpl** » Tue 21.10.2008 10.36

Itsetyhjentyvän sitloodan haittapuoli on menetetty seisomakorkeus, kun lattia joudutaan nostamaan vedenpinnan tason yläpuolelle. Ehkäpä täytyy kuitenkin noudattaa tässäkin asiassa H:n konseptia. Avointa perälautaa on vaikea saada toimimaan tämän tyylisiissä veneissä, jossa perä nousee ylös vedestä.

Jos piirrän tutkielmaan itsetyhjentyvän sitloodan, niin mikä olisi optimaalisin kohta vedenpoistoreiälle? Keskilinjassa suoraan kölin takana vai jossain muualla?

306 · Post by **306** » Tue 21.10.2008 11.00

Vpl wrote:Itsetyhjentyvän sitloodan haittapuoli on menetetty seisomakorkeus, kun lattia joudutaan nostamaan vedenpinnan tason yläpuolelle. Ehkäpä täytyy kuitenkin noudattaa tässäkin asiassa H:n konseptia. Avointa perälautaa on vaikea saada toimimaan tämän tyylisiissä veneissä, jossa perä nousee ylös vedestä.

Jos piirrän tutkielmaan itsetyhjentyvän sitloodan, niin mikä olisi optimaalisin kohta vedenpoistoreiälle? Keskilinjassa suoraan kölin takana vai jossain muualla?

Sinänsä avoimen perälaudan ajatuksessa on puolensakin mikäli pohja joka tapauksessa nousee vedenpinnan yli. H:n viemärit viime kesänä uusineena ja alkukesän pienen vesivahinkohuolen vallassa viettäneenä voisi modernisoitu idea olla tuoda viemärit vesirajan yli jonkinlaisella baileriperiaatteella, näin vauhtiakin (minimaalisesti) harraavat pohjan läpiviennit vähenisivät lähemmäs nollaa. Esim. 606:ssa tämmöiset oli pohjan laidoilla ja ne toimivat ihan hyvin. Auki ollessaan bailereillakin toki on jonkinlainen vedenvastus mutta ainakin läpivientiongelma olisi pienempi. Sitä en tosin tiedä riittääkö bailerissa imu isompien loiskujen poistoon ja puristuisiko raskaammassa veneessä vesi vastaavasti bailerin aukoista sisään.

Aavistuksen korkeampi vaihtoehto olisi laskea vesi ulos perässä olevan bailerin kautta mikä on ratkaisu vielä pykälän pienemmistä kevytveneistä.

Lauri · Post by **Lauri** » Tue 21.10.2008 11.46

Vpl wrote: Jos piirrän tutkielmaan itsetyhjentyvän sitloodan, niin mikä olisi optimaalisin kohta vedenpoistoreiälle? Keskilinjassa suoraan kölin takana vai jossain muualla?

Tuo onkin mielenkiintoinen kysymys. Oikean ratkaisun löytämiseksi pitäisi tietää myös miten paine runkoa vasten käyttäytyy liikkeessä, tarkoitan että esim. pelkän vedenpoistoreiästä aiheutuvan turbulenssin optimointi ei riitä. Vedenpoistoreiän pitäisi myös toimia vedenpoistossa..

Muistelen nähneeni jossakin venesuunnittelukirjassa vuosia sitten kuvan, jossa oli havainnollistettu liikkeessä olevan purjeveneen runkoon kohdistuvaa painetta nuolilla. Helppoa on ymmärtää, että joissakin kohdissa paine on liikkeessä suurempi kuin veneen ollessa paikallaan, mutta jossakin se voi olla hyvin neutraali tai jopa negatiivinen?

Käytännösä tätä havainnollistaa se, että meidän Targassa oli istumalaatikon putket vedetty n. 1.5m aika suoraan taaksepäin, kun ne yleensä menivät suoraan alas ja pohjasta läpi. Syynä tuohon poikkeavaan asennukseen oli se, että reiät oli saatu juuri vesilinjaan, jolloin ne satamassa ollessa jäivät pinnan yläpuolelle (oli siis minimoitu pohjassa olevien reikien määrää).

Targan perä muistuttaa kovasti H:n perää, joten vauhdissa ne ulostulot olivat sitten selkeästi pinnan alla, mutta putkien osoittaessa taaksepäin olisi kai kuvitelman mukaan niiden pitänyt toimia "imureina", vähän samaan tapaan kuin kevytveneiden vedenpoistosysteemit pohjassa (miksi niitä nyt sanottiinkaan? jolla-ajoista taitaa olla liian kauan. Edit: sehän olikin jo sanottu tuossa 306:n jutussa, siis bailereita tarkoitin)

Käytännössä se ei toiminut ollenkaan niin. Mitään imuriefektiä ei syntynyt, vesi lähinnä seisoi paikallaan ja veden poistuminen oli todella paljon hitaampaa kuin 50mm letkuilla olisi pitänyt olla.

Kysyin tuosta joskus joltakin samanlaisen veneen omistajalta, jolla putket menivät suoraan alas. Siinä veneessä ei ollut mitään ongelmia veden poistumisen kanssa.

Tarinan opetus on siis että joskus pienetkin detaljit voivat käyttäytyä tosi kummallisesti todellisissa olosuhteissa. Ja että ehkä se takaseinätön istumalaatikko on kuitenkin helpoiten toimiva ratkaisu, vaikken sellaisista itse ollenkaan tykkää (niissähän on jopa sananmukaisesti riskinä että lapset menevät pesuveden mukana

)

306 · Post by **306** » Tue 21.10.2008 12.25

Lauri wrote: Tarinan opetus on siis että joskus pienetkin detaljit voivat käyttäytyä tosi kummallisesti todellisissa olosuhteissa. Ja että ehkä se takaseinätön istumalaatikko on kuitenkin helpoiten toimiva ratkaisu, vaikken sellaisista itse ollenkaan tykkää (niissähän on jopa sananmukaisesti riskinä että lapset menevät pesuveden mukana )

Tuossa viimeisenä kun kirjoittelin, että perässä olisi baileri niin pitää varmaan täsmentää, että tarkoitin semmoisia 470:n läppäluukkuja jotka avautuu vai jos ulos on menossa vettä ja pysyvät kiinni jos aalto tulee perää vasten mikäli pohjaventtiilejä haluaa vältellä.

Mutta tosiaan, en tiedä mihin koko- tai painoluokkaan asti bailerit on järkiratkaisu. Voi hyvinkin olla, että riittävästi kantatessa raskaamman veneen paine enemmän työntää vettä sisään kun imee ulos. Takaa tyhjentyvään kaukaloon tämmöisiä ongelmia ei ihan yhtä kriittisesti synny, oli siellä läppä tai ei.

Targassa taisi olla sama juttu kun H:ssakin, vesi pyörteilee rungon takaosassa joten imua ei synny. Menosuunnan suuntaisen "tangentin" kohdassa rungon kaarevuudessa veden virtausnopeus ja siten imu taitaa olla suurimmillaan joten hiukan sen taakse ja suoraan alas tai vesirajaan sivulle toimii paremmin. Sen sijaan plaanaavissa veneissä imua syntyy suunnilleen kaikkialla pohjan takaosassa. Tässä tapauksessa siis putket kaukalon takakulmista ulos vesirajaan voisivat olla hyvä lähtökohta selvittelyille vaikka ne hiukan säilytyslaatikkoon tuppaavatkin. Perstuntumalta sanottuna, siis..

Vpl · Post by **Vpl** » Tue 21.10.2008 13.28

Esimerkiksi Solingissa on bailerit. En oikein innostu bailer-ajatuksesta kuitenkaan. Liian tekninen järjestely ollakseen idiootinvarma.

Vetäkääpä linjapiirustuksen päällä viivottimella taaksepäin kenallaan oleva viiva perän alimmasta kohdasta sitloodan suuntaan, niin näette miten vähän syvyyttä sitloodaan tulisi. Problemaattista. En haluaisi lähteä paljoa nostamaan kylkiä vain pelkästään sitloodan vesipoistojärjestelmän vuoksi. Pitänee ehkäpä vielä laskea perää alaspäin avonaisen perän mahdollistamiseksi.

Ohessa kaksi kuvaa veneestä, joka toimii minulla myös piirtelyn esikuvana. Mitäs ajatuksia näistä kuvista herää?

306 · Post by **306** » Tue 21.10.2008 13.41

Vpl wrote:Esimerkiksi Solingissa on bailerit. En oikein innostu bailer-ajatuksesta kuitenkaan. Liian tekninen järjestely ollakseen idiootinvarma.
Ohessa kaksi kuvaa veneestä, joka toimii minulla myös piirtelyn esikuvana. Mitäs ajatuksia näistä kuvista herää?

Itse tykkään bailereista e-jollassani joka tosin on hiukka kiikkerä että niitä saisi heti päälle tai pois kun haluaisi. 606:ssa ne oli H:n tapaan pysyvästi auki harjoituskäytössä koska olivat vesirajan yläpuolella.

Noo, näin roscharch-pohjalta eka mielikuva kuvista on että eipä tolla reissailla mutta siinähän se ruffi tulisi tarpeeseen. Täysin avonainen perä on aika uhkaavan oloinen joskin sporttinen toki. Rungosta päättelisin että plaanausta haetaan mutta onko ajatus sama eli "plaanauksen saumat olemassa"? Tuolla ratkaisulla varmasti tuulirajat (aallonkorkeus) tulee H:ta nopeammin vastaan.

Eli olen varmaan enemmän pohjaventtiilienkin kannalla kun kylkien noston. H:n hyvä käsiteltävyys tulee osittain siitäkin, ettei tuuli nappaa enempää sen kylkiin.

Mites nämä meikäläiset platut? Niissä on hyttiäkin nimeksi, joskin muuten varmasti hepposemmat lähtökohdat allround-veneeksi. Muuten tässä keskustelemiamme ominaisuuksia löytyy ja apumoottoriratkaisukin on aika vekkuli kompromissi.

Vpl · Post by **Vpl** » Tue 21.10.2008 14.02

306 wrote:Mites nämä meikäläiset platut? Niissä on hyttiäkin nimeksi, joskin muuten varmasti hepposemmat lähtökohdat allround-veneeksi. Muuten tässä keskustelemiamme ominaisuuksia löytyy ja apumoottoriratkaisukin on aika vekkuli kompromissi.

Platu on hieno vene, mutta kilpakäytössä sotii vahvasti kahta H:n olennaista pääominaisuutta vastaan: 1) kolmen hengen miehistö ei riitä 2) ei-roikkumaremmejä ja siksi miehistön istuu laidalla bulbiin tuijottamassa kaidenarun hiertäessä vatsamakkaroita.

Yksi lisävaatimus mitä muuten en aluksi kirjoittanut on, että masto ei saa mennä ruffista läpi, koska silloin tikkua ei saa omin voimin nostettua tai laskettua.

Linjoiltaan Platu on pelkistetyn ja sulavan tehokas.

Moottorikaivo on lähinnä vitsi...

306 · Post by **306** » Tue 21.10.2008 14.48

Vpl wrote: Platu on hieno vene, mutta kilpakäytössä sotii vahvasti kahta H:n olennaista pääominaisuutta vastaan: 1) kolmen hengen miehistö ei riitä 2) ei-roikkumaremmejä ja siksi miehistön istuu laidalla bulbiin tuijottamassa kaidenarun hiertäessä vatsamakkaroita.

Yksi lisävaatimus mitä muuten en aluksi kirjoittanut on, että masto ei saa mennä ruffista läpi, koska silloin tikkua ei saa omin voimin nostettua tai laskettua.

Linjoiltaan Platu on pelkistetyn ja sulavan tehokas.

Moottorikaivo on lähinnä vitsi...

Eli kaiteettomuus tulee olemaan uudenkin tyypin ominaisuus? Tyttökaveristosta kuuluu harmistunutta nurinaa..

No, ehkä toinen vitsi olisi lähteä platulla reissuun joten kaippa moottorikin on vähän turha heti kun homma alkaa hahmottua.

Tikusta puheenollen, kisaveikko kun olet, maston nosto ja lasku ilman nostureita ja vähällä miesvoimalla voisi olla mielenkiintoinen aihe tonne wikin puolelle.
(Nimim. "hyvin meni taas kunnes molskahti", tänä vuonna windex kuitenkin kesti tällin.) Eri koulukunnat vaihtelee vissiin eteen- vai taakse kaatamisen suhteen, taaksekaato 2 hengellä oli selvästi teknisempi laji kun mihin pystyttiin (nostimella keulasta hidastaen osoitti että n. 100kg kaveri katepillarin voimilla olisi selvinnyt meidän tehtävästä ilman maston kaatumista veteen.)

Vpl · Post by **Vpl** » Tue 21.10.2008 15.23

306 wrote:Eli kaiteettomuus tulee olemaan uudenkin tyypin ominaisuus? Tyttökaveristosta kuuluu harmistunutta nurinaa..

Kaiteet kuuluvat parvekkeille... Mikään ei ole typerämmän näköistä purjehdusta kuin se että neljä tyyppiä roikkuu kuin kanat orrella kaiteiden varassa väärinpäin ja pinnamies on ainoa eteenpäin katsova.

Tyttökaveristo... el classico.

Sain muuten äsken vinkin, että Melgesin uuteen 20 -malliin on myös suunniteltu vain roikkumaremmit (+ jotkut semi-oudot selkäremmit) ja mainostavat sitä ns. "comfortable hiking" termillä.

http://www.melges20.com/

306 · Post by **306** » Tue 21.10.2008 15.33

Vpl wrote:
Sain muuten äsken vinkin, että Melgesin uuteen 20 -malliin on myös suunniteltu vain roikkumaremmit (+ jotkut semi-oudot selkäremmit) ja mainostavat sitä ns. "comfortable hiking" termillä.

Näyttäisi että ovat kehittäneet lisävarusteena käytetyn kaiteisiin kiinnitettävän nauhan varusteeksi. No, veneiden kaiteet on yleensä ottaen enempi moraalisena tukena kun oikeana turvavarusteena, sen verta matalia ovat ja mieluummin sitä veneen puolelta kiinni nappaa kun kaiteesta.

Osaltani on peukut pystyssä remmien suuntaan, tosin isoimmat vesselit varmaan väsähtää siinä touhussa mikäli ihan jollien suorin vartaloin-tyyliin intautuu. Toki oma tarkoitukseni ei ole niin isoksi tullakkaan mutta mistäs tuon tietää.

joakim · Post by **joakim** » Tue 21.10.2008 15.53

Vpl wrote: Platu on hieno vene, mutta kilpakäytössä sotii vahvasti kahta H:n olennaista pääominaisuutta vastaan: 1) kolmen hengen miehistö ei riitä 2) ei-roikkumaremmejä ja siksi miehistön istuu laidalla bulbiin tuijottamassa kaidenarun hiertäessä vatsamakkaroita.

Meinasin jo aiemminkin ehdottaa jotain jo suunniteltua venettä pienin muutoksin. Mieleen tulee Platun lisäksi vaikkapa J/80 ja Tempo.

En ihan ymmärrä vaatimuksiasi. Miksi Platuun ei riitä kolmen hengen miehistö? Varmasti lisäläskistä on hyötyä, mutta tuskin muuta hommaa välttämättä on useammalle. Itse kisaan Tempolla tyypillisesti 2-3 hengen miehistöllä ja paljon isompiakin veneitä kisataan menestyksellä 2-3 hengellä.

Jos haluat miehistön roikkuvan, ei kai mikään estä sitä vaikkapa Platussa. Tietysti istuinkaukalon sijainti, koko ja veneen painopiste pitää olla sellaiset, että roikkua voi siellä missä pitää.

Joakim

Vpl · Post by **Vpl** » Tue 21.10.2008 16.19

H on olemassa olevista veneistä ainoa ja oikea. Tutkielmat ovat vain hutkielmia... mutta keskustelu on hauskaa.

Platu 25 -luokkasäännöistä löytyy seuraava kohta: Total weight of the crew dressed in swimwear at the weigh-in prior to the start of the first race is maximum 400 kg.

Toki veneitä voi yksinpurjehtiakin, mutta kun puhutaan venesuunnittelusta, niin tällöin suunnitteluvaiheessa päätetään optimimiehistönpaino, jonka mukaan suunnitelma toteutetaan. Platussa tuo määrä on ilmeisesti 4 hlöä ja H-veneessä 3 hlöä. Temposta en tiedä. Käytännössä luokkasääntöjen määräämä maksimipaino kuitenkin määrää sen paljonko veneessä on miehistöä kilpailuissa. Kaikki paino, joka jää alle maksimipainon on turhaa hyvitystä.

J/80 on veneenä hieno ja varmasti tähän asti läpikäydyistä malleista lähimpänä tutkielman speksejä rakenteellisesti. J/80:ssä kuitenkin ovat seuraavien kuvien havainnoillistamat ongelmat: