Ja tämä seuraava saattaa kiinnostaa Joakimia eli VPP:n korvaaminen CFD:llä nopeuden ennustamisessa.
http://appliedfluidtech.com/publication ... Korpus.pdf
Tutkielma uudesta veneestä H:n konseptilla
Moderator: Kristian
Tämän illan viimeinen postaus. AC-veneiden suunnittelussa käytettyjä ohjelmia tutkiessa huomasin, että ainakin yksi paljon käytetyistä ohjelmista (xfoil) on GNU softa. Latasin ja tein muutaman kokeen NACA 0015 -profiililla ja kuin varkain tuloksethan näyttävät ihan järkeenkäyviltä. Ei kuvien sisällöstä tällä kertaa sen enempää, mutta jälleen kerran alemman kuvan painevektoreita katsoessa täytyy muistuttaa itsellensä, että H-veneenkin foilien etureunojen tasaisuudella on paljon merkitystä.
Team Bra, Valentina FIN-916
Näin keskustelua seuranneena näin Hoskilla tänään tuollaisen uuden Esse850 veneen joka vastaa pitkälti tätä talvi-iltojen tutkielmaa. Olivat muuten purjehtimaan lähdössä joten ehkäpä asiasta kuullaan vielä lisää. Veneen kotisivut löytyvät osoitteesta esse850.com joista voi havaita yhteneväisyydet tutkielman kanssa. Onko tämä sitten sattumaa sitä tiedä en. Veneen hintakaan ei paljon poikkea uuden Hoon hinnasta. Tosin henkilökohtaiset pisteet menevät edelleen Hoon puolelle.
Tämä Esse850 oli mennyt minulta ihan tyystin ohitse. Otsikkotasolla olen veneestä kuullut, mutta en ole sen tarkemmin sitä tutkinut.
Täytyy myöntää, että on todella upea vene! Ja kuten kirjoitit se on monelta osin juuri sitä mitä olen tässä tutkielmassani haarukoinut. Vain spinaakkeripuomin puuttuminen lienee erottava tekijä omiin kriteereihini. Mistäköhän johtuu, että pukspröötti on näissä uusissa designeissa de facto? Onko kyse vain käytön helppoudesta?
On muuten todella huikea painojakauma tuossa Essessä (Hull and rig 480Kg, keel 700Kg).
Muita huomioita:
- masto kannelle tuettu, hyvä.
- ei väärinpäin hengaamista, hyvä.
- iso ahvenselkä, hyvä.
- spartalaiset makuutilat, hyvä.
- mastonhuippu assymmetrinen, hyvä.
- iso ja tilava sitlooda, hyvä.
- nopea, hyvä.
- ~50kpl puuttuvia veneitä H:n tasoiseen fleettiin nähden, huonoa.
designin puolesta vain ainoastaan tuo spinnupuomin puuttuminen mietityttää?
Täytyy myöntää, että on todella upea vene! Ja kuten kirjoitit se on monelta osin juuri sitä mitä olen tässä tutkielmassani haarukoinut. Vain spinaakkeripuomin puuttuminen lienee erottava tekijä omiin kriteereihini. Mistäköhän johtuu, että pukspröötti on näissä uusissa designeissa de facto? Onko kyse vain käytön helppoudesta?
On muuten todella huikea painojakauma tuossa Essessä (Hull and rig 480Kg, keel 700Kg).
Muita huomioita:
- masto kannelle tuettu, hyvä.
- ei väärinpäin hengaamista, hyvä.
- iso ahvenselkä, hyvä.
- spartalaiset makuutilat, hyvä.
- mastonhuippu assymmetrinen, hyvä.
- iso ja tilava sitlooda, hyvä.
- nopea, hyvä.
- ~50kpl puuttuvia veneitä H:n tasoiseen fleettiin nähden, huonoa.
designin puolesta vain ainoastaan tuo spinnupuomin puuttuminen mietityttää?
Team Bra, Valentina FIN-916
M.O.T. tuossa aiemmassa viestissäni..Vpl wrote: Muita huomioita:
- spartalaiset makuutilat, hyvä.
- ~50kpl puuttuvia veneitä H:n tasoiseen fleettiin nähden, huonoa.
Jos ihan oikea paikasta toiseen purjehtiminen otetaan huomioon nopean, varman ja helppokäyttöisen veneen konseptissa, uskoisin, että alat olla H-veneen päivitetyn perusajatuksen ytimessä.
306
Olen sen verran purjehtinut tuolla JS9000:lla ja sitten tietenkin FE:llä ja Platulla joissa on spinnu, että vaikka se spinnuttomuus on sinänsä kiva juttu, niin omasta mielestäni purjehdustiimin "ryhmädynamiikan" kannalta genaakkerivene on paljon ikävämpi kuin spinnuvene.Vpl wrote:- ~50kpl puuttuvia veneitä H:n tasoiseen fleettiin nähden, huonoa.
designin puolesta vain ainoastaan tuo spinnupuomin puuttuminen mietityttää?
Lenssillä kun genaakkeriveneessä joittenkin tehtävänä on vain istua ja tasapainottaa venettä, siinä missä spinnuvene työllistää käytännössä kaikki miehistön jäsenet ja imo se on taas pitkässä juoksussa paljon hauskempaa. Eihän nyt keula-apina toki niin paljoa spinnuveneessäkään joudu oikeasti tekemään työtä, mutta joutuu silti jotain ja luppoajan voi sitten taktikoida. Eipä toki ole tullut tilaisuuksia ajaa ratakisaa ko. veneellä, joten ehkä pitää muuttaa näkemystä sen jälkeen.
Ja tosiaan Essen kohdalla se >50 000 euron hinta pitänee kyllä 50 veneen OD-fleetin ikuisena haaveena Suomen vesillä. Aika ihme saa tapahtua, jos veneitä koskaan tulee Suomeen paria enempää, sääli sinänsä.
Skipillä kisanneena voin allekirjoittaa kirjoittamasi täysin. Genaakerivene on vain yksioikoisen tylsä. Spinnuveneissä kuten H:ssa keulagastin manöövereiden onnistumisen merkitys on erittäin tärkeä ja siksi kuten kirjoitit "ryhmädynamiikka" toimii - jokaisella purjehtijalla on oma erittäin merkittävä tehtävänsä. Omasta mielestäni hyvin organisoidussa ja kilpailukykyisessä veneessä keulagasti on jatkuvasti äänessä kertoen pinnamiehelle ja trimmaajalle kokonaiskuvaa jatkuvasti. Uskokaa tai älkää, mutta mielestäni Sailx:ssä oppii hyvin kokonaiskuvan lukemista; eittämättä hieman yksinkertaisetusti, mutta kuitenkin.Petri wrote:Olen sen verran purjehtinut tuolla JS9000:lla ja sitten tietenkin FE:llä ja Platulla joissa on spinnu, että vaikka se spinnuttomuus on sinänsä kiva juttu, niin omasta mielestäni purjehdustiimin "ryhmädynamiikan" kannalta genaakkerivene on paljon ikävämpi kuin spinnuvene.
Lenssillä kun genaakkeriveneessä joittenkin tehtävänä on vain istua ja tasapainottaa venettä, siinä missä spinnuvene työllistää käytännössä kaikki miehistön jäsenet ja imo se on taas pitkässä juoksussa paljon hauskempaa. Eihän nyt keula-apina toki niin paljoa spinnuveneessäkään joudu oikeasti tekemään työtä, mutta joutuu silti jotain ja luppoajan voi sitten taktikoida. Eipä toki ole tullut tilaisuuksia ajaa ratakisaa ko. veneellä, joten ehkä pitää muuttaa näkemystä sen jälkeen.
Team Bra, Valentina FIN-916
Mitä, tylsäkö, mä muistan että SUV:n LM:issä 2006 teillä(?) oli kaikkea muuta kuin tylsääVpl wrote: Skipillä kisanneena voin allekirjoittaa kirjoittamasi täysin. Genaakerivene on vain yksioikoisen tylsä. Spinnuveneissä kuten H:ssa keulagastin manöövereiden onnistumisen merkitys on erittäin tärkeä ja siksi kuten kirjoitit "ryhmädynamiikka" toimii - jokaisella purjehtijalla on oma erittäin merkittävä tehtävänsä. Omasta mielestäni hyvin organisoidussa ja kilpailukykyisessä veneessä keulagasti on jatkuvasti äänessä kertoen pinnamiehelle ja trimmaajalle kokonaiskuvaa jatkuvasti. Uskokaa tai älkää, mutta mielestäni Sailx:ssä oppii hyvin kokonaiskuvan lukemista; eittämättä hieman yksinkertaisetusti, mutta kuitenkin.
Voin muuten sanoa, että jos skippi tuntui tylsältä, toi JS9000 tai varmasti myös Esse sitten ovat ihan oikeasti tylsiä, broachi ei tunnu yhtään missään ja hetken päästä matka taas jatkuu. Vähän kuin ajaisi "rallia" sellaisilla lintsin kiskoja pitkin kulkevilla pikkuautoilla.
Olen aina ihmetellyt Meglujen touhua siinä mielessä, että kisamiehistöhän niissä on 5 henkeä ts. mitä ihmettä ne kaikki tekevät lenssillä. Tuo lenssin tylsyys on suhteellista, jos miehistön koko on 3, kuten taitaa olla skipissä, Essessä tai JS:ssä koska vain yksi tyyppi ihailee maisemia/tekee taktiikkaa (tai kuvaa videota...) mutta eikö viiden hengen porukassa maisemanihailijoita ole 2-3? Henk.koht en kauheasti perusta siitä, että (alle kymmenen hengen) kisaveneessä yhden henkilön pääsääntöisenä tehtävänä on painaa alle 55 kiloa tms.
No niin onhan Skippi tietysti kevyenä ja suurella purjepinta-alalla varustettuna veneenä hauska purjehdittava (ainakin hetken). Mutta tylsyydellä tässä tapauksessä tarkoitin lähinnä sitä, että genaakkerista johtuen lenssit ovat tekemisen osalta aika pinnamiesvoittoisia. Gastit tosiaan toimivat enemmän oikaisevana voimana ja taktiikkaa seuraavina silmäpareina.
Juuri SUV LM:ssä 2006 Skipillä Platua vastaan kisatessa huomasi genaakkeriveneen yksipuolisuuden spinnuveneeseen nähden. Keli oli liian kova vauhdikkaaseen leikkaavaan alamäkiajoon, josta seurasi jatkuvasti broacheja. Taas Skipillä suoraan alamäkeen ajettaessa kovalla kelillä vauhti ei noussut tarpeeksi ehkäpä juuri sen vuoksi, että genaakkeripuomia ei pystynyt kääntämään kuin muutaman sentin esiin. Mielestäni kuitenkin assymmetristä spinnua voi varsin tehokkaasti ajaa myös spinnupuomilla ja pystyä siten ajamaan alemmaksi kuin pelkällä genaakkerilla. Kyllähän pukspröötissä on kuitenkin se hyöty, että purje saadaan todella kauaksi ison purjeen aiheuttamista pyörteistä. Ja varmasti tuo kovan kelin leikkaava alamäkiajokin paranisi, jos harjoittelisi enemmän.
Vaikea tästä asiasta on kuitenkaan mitään definitiivistä johtopäätöstä vetää. Pitäisi purjehtia enemmän genaakkeriveneillä, jotta pystyisi arviomaan paremmin.
Juuri SUV LM:ssä 2006 Skipillä Platua vastaan kisatessa huomasi genaakkeriveneen yksipuolisuuden spinnuveneeseen nähden. Keli oli liian kova vauhdikkaaseen leikkaavaan alamäkiajoon, josta seurasi jatkuvasti broacheja. Taas Skipillä suoraan alamäkeen ajettaessa kovalla kelillä vauhti ei noussut tarpeeksi ehkäpä juuri sen vuoksi, että genaakkeripuomia ei pystynyt kääntämään kuin muutaman sentin esiin. Mielestäni kuitenkin assymmetristä spinnua voi varsin tehokkaasti ajaa myös spinnupuomilla ja pystyä siten ajamaan alemmaksi kuin pelkällä genaakkerilla. Kyllähän pukspröötissä on kuitenkin se hyöty, että purje saadaan todella kauaksi ison purjeen aiheuttamista pyörteistä. Ja varmasti tuo kovan kelin leikkaava alamäkiajokin paranisi, jos harjoittelisi enemmän.
Vaikea tästä asiasta on kuitenkaan mitään definitiivistä johtopäätöstä vetää. Pitäisi purjehtia enemmän genaakkeriveneillä, jotta pystyisi arviomaan paremmin.
Team Bra, Valentina FIN-916
Purjehduksen Tour de France -kilpailun järjestäjät ovat avanneet suunnittelukilpailun Mumm 30:n korvaajalle kilpailussaan. Suunnittelukilpailu pisti silmään, koska alustava konseptivene on avotuulipurjeratkaisultaan juuri sellainen kuin mielestäni olisi paras ratkaisu. kts. http://tourvoile.fr/presse/communiques- ... -boat.html
Tosin design brief:ssä puhutaan, että lopullisten designien vaatimuksena on retractable bowsprit...
Tosin design brief:ssä puhutaan, että lopullisten designien vaatimuksena on retractable bowsprit...
Team Bra, Valentina FIN-916
Re: Tutkielma uudesta veneestä H:n konseptilla
Mitenköhän lähelle tätä ajatusta tanskalaiset osuivat tuossa Vene-lehden artikkelissa "Dynamic 2000 ja H-vene" (Vene 04/1992) esitellyssä veneessään?Vpl wrote:Omaksi huvikseni olen viimeisen talven aikana pyöritellyt ajatusta siitä millainen olisi vene, jonka konsepti olisi 1:1 sama kuin H-veneen, mutta uudemmilla suunnittelulinjoilla.
hwiki/Vene-lehden_artikkeleita_H-veneest%C3%A4
Mielenkiintoinen juttu muutenkin. Mielestäni osaltaan vahvistaa kantaani siitä, että menestyvän yksityyppiluokan tulee olla myös kelvollinen retkeilyyn, sillä eipä noista veneistä alku-uhon jälkeen ole juuri kuultu. Toki Suomen oloihin vene vaikutti muutenkin aika sudelta kölejä myöten ja tulokas taisi jäädä edellisen laman pois korjaamien joukkoon (joskin silloinhan lama oli vain Suomessa eikä esteitä kansaiväliselle menestykselle varsinaisesti ollut).
Yksi case study kuitenkin matkalla kohti uusia konsepteja.
306