Olen muotoilun opiskelija Lahden Muotoiluinstituutista. Olen suunnittelemassa purjeveneisiin uutta tuotetta, joka liittyy elintarvikkeiden säilytykseen, tarjoilemiseen ja kuljettamiseen veneeseen/veneestä pois. Lopullinen tuote tulee olemaan jonkinlainen yhtenäinen paketti, jossa elintarvikkeet tuodaan veneeseen, säilytetään ja tarjoillaan suoraan tuotteesta. Eli tuote toimisi eräänlaisena tarjoilualustana tai esillepanotelineenä, mutta myös kuljetusvälineenä ja säilyttimenä.
Pyydän teitä vastaamaan muutamaan kysymykseen ja näin vaikuttamaan tuotteen kehitykseen. Voitte kopioida kysymykset omaan tekstinkäsittelyohjelmaanne (word, open office, notepad, ym.)ja vastata kysymysten alle. Lähettäkää tiedostot minulle s-postilla osoitteeseen petri.sorsakivi@lpt.fi. Kiitän etukäteen mahdollisista vastauksista. Vaikka vastaisit vain osaan kysymyksistä, on siitä paljon apua.
1.Säilytätkö veneessä elintarvikkeita veneilyn aikana? Jos säilytät, niin millaisia elintarvikkeita ja missä (esimerkiksi kaapissa) ja millaisissa säilyttimissä?
2.Millaisen veneilyn yhteydessä elintarvikkeita yleensä nautitaan? (Esimerkiksi matkailu, päiväretki, asumis-, kilpailu-, muu veneily)
3.Kuinka monta henkilöä veneessä silloin keskimäärin on? (arvio)
4.Mitä elintarvikkeita veneilyn aikana nautitaan?
5.Nautitaanko elintarvikkeita purjehduksen aikana, järvellä pysähdyksissä vai satamassa?
6.Aiheuttaako veneen kallistuminen tai heiluminen ongelmia elintarvikkeiden säilytyksessä tai nauttimisessa?
7.Miten/millä tuot elintarvikkeet veneeseen kotoa tai kaupasta?
8.Kerro vapaasti asiaan liittyvistä ongelmista/mahdollisuuksista.
Kyselyyn saatiin roimasti lisäaikaa, joten vastauksia otetaan edelleen vastaan.
Tähänastinen palaute on ollut erinomaista.
Kysely purjeveneilijöille
Moderator: Kristian
-
- Posts: 1
- Joined: Tue 22.9.2009 19.14
Kysely purjeveneilijöille
Last edited by Petri Sorsakivi on Thu 1.10.2009 09.02, edited 1 time in total.
Re: Kysely purjeveneilijöille
Hyviä kysymyksiä, varsinkin H-veneillä retkeilijöille. Elintarvikkeiden säilyttäminen on minusta muodostunut ongelmallisemmaksi vuosien kuluessa, lähinnä sen takia ettei saaristokaupoissa enää ole kylmävaraajia vaihdettavaksi samaan malliin kuin vielä 90-luvun alussa. Ja H-veneissähän aika harvassa on kompressorijääkaappeja tai niin isoja akkujakaan mitä kunnon jääkaappi vaatisi.
Petrin pyynnöstä huolimatta vastaan tänne foorumille enkä sähköpostiin, jos vaikka saataisiin enmmänkin keskustelua aikaiseksi.
Viikonlopuretkellä kylmätavarat kylmälaukussa, jossa on reilusti kylmävaraajia. Lämpimässä säilyvät kaapeissa ja pilssiin sopivat ainekset (perunat jne) pilssissä.
Pitemmällä matkalla (esim. viikon lomapurjehdus) alkuun kuten edellä, mutta kylmälaukun muuttuessa lämpimäksi eletään sitten enemmänkin lämpimässä säilyvien ruokien varassa.
Aiemmilla (isommilla) veneillä liikutettaesa on syöty myös matkalla, mutta aina liikkeessä. Ajatus siitä, että purjevene pitäisi pysäyttää jonnekin ruokailua varten tuntuu minusta vähän oudolta, mutta kai sitäkin jotkut harrastavat.
Petrin pyynnöstä huolimatta vastaan tänne foorumille enkä sähköpostiin, jos vaikka saataisiin enmmänkin keskustelua aikaiseksi.
Kyllä, muutamaa tuntia pidemmällä retkellä on oltava ruokaa mukana.Petri Sorsakivi wrote: 1.Säilytätkö veneessä elintarvikkeita veneilyn aikana? Jos säilytät, niin millaisia elintarvikkeita ja missä (esimerkiksi kaapissa) ja millaisissa säilyttimissä?
Viikonlopuretkellä kylmätavarat kylmälaukussa, jossa on reilusti kylmävaraajia. Lämpimässä säilyvät kaapeissa ja pilssiin sopivat ainekset (perunat jne) pilssissä.
Pitemmällä matkalla (esim. viikon lomapurjehdus) alkuun kuten edellä, mutta kylmälaukun muuttuessa lämpimäksi eletään sitten enemmänkin lämpimässä säilyvien ruokien varassa.
Matkailu + retkeily.2.Millaisen veneilyn yhteydessä elintarvikkeita yleensä nautitaan? (Esimerkiksi matkailu, päiväretki, asumis-, kilpailu-, muu veneily)
2.3.Kuinka monta henkilöä veneessä silloin keskimäärin on? (arvio)
Samoja elintervikkeita ne on mitä kotonakin syödään.4.Mitä elintarvikkeita veneilyn aikana nautitaan?
Meillä ei H-veneessä viime aikoina ole matkan aikana harrastettu syömistä, eli vastaus on "satamassa".5.Nautitaanko elintarvikkeita purjehduksen aikana, järvellä pysähdyksissä vai satamassa?
Aiemmilla (isommilla) veneillä liikutettaesa on syöty myös matkalla, mutta aina liikkeessä. Ajatus siitä, että purjevene pitäisi pysäyttää jonnekin ruokailua varten tuntuu minusta vähän oudolta, mutta kai sitäkin jotkut harrastavat.
Ei minkäänlaisia, jos mukaan ei lasketa sitä oikein kovan kelin mukanaan tuomaa meritautia. Silloin "elintarvikkeiden nauttimisen" ajatteleminenkin aiheuttaa aikamoisia ongelmia6.Aiheuttaako veneen kallistuminen tai heiluminen ongelmia elintarvikkeiden säilytyksessä tai nauttimisessa?
Kylmätavarat kylmälaukussa ja muut kauppakassissa.7.Miten/millä tuot elintarvikkeet veneeseen kotoa tai kaupasta?
Hienointa varmasti olisi, jos onnistuisit ratkaisemaan kylmäsäilytysongelman tavalla joka ei tarvitse ulkoista energiaa!8.Kerro vapaasti asiaan liittyvistä ongelmista/mahdollisuuksista.
Re: Kysely purjeveneilijöille
Lämpimässä säilyvät pääosin irtonaisessa muovilaatikossa, jossa ylijääneet kulkevat helposti kotiin ja sitten taas takaisin seuraavalle reissulle. Kylmätavarat päiväreissulla kylmälaukussa ja pitemmillä matkoilla kompressorikäyttöisessä kylmäarkussa (aiemmin kaasukylmäarkussa).1.Säilytätkö veneessä elintarvikkeita veneilyn aikana? Jos säilytät, niin millaisia elintarvikkeita ja missä (esimerkiksi kaapissa) ja millaisissa säilyttimissä?
Matkailu, päiväretki, kilpailu2.Millaisen veneilyn yhteydessä elintarvikkeita yleensä nautitaan? (Esimerkiksi matkailu, päiväretki, asumis-, kilpailu-, muu veneily)
2,73.Kuinka monta henkilöä veneessä silloin keskimäärin on? (arvio)
Satamassa/rannassa lähinnä grilliruokaa. Merellä yleensä vain helposti syötävää välipalaa, esim voileipiä, eineslihapullia, nakkeja.. Kylmää juomaa.4.Mitä elintarvikkeita veneilyn aikana nautitaan?
Purjehduksen aikana ja satamassa. Pari kertaa on tainnut tulla ankkuroiduttua merelle grillailemaan.5.Nautitaanko elintarvikkeita purjehduksen aikana, järvellä pysähdyksissä vai satamassa?
Ei ongelmia, mutta vaikuttaa siihen mitä kulussaollessa nautitaan.6.Aiheuttaako veneen kallistuminen tai heiluminen ongelmia elintarvikkeiden säilytyksessä tai nauttimisessa?
Säilyttimenäkin toimivassa muovilaatikossa ja kauppakasseissa.7.Miten/millä tuot elintarvikkeet veneeseen kotoa tai kaupasta?
Olisi hienoa, ja saattaisi olla fysiikan Nobel-palkintokin tyrkyllä! Joo, tuo kylmäsäilytys on tosiaan purjeveneessä ongelma, johon ei ole vielä täydellistä ratkaisua. Nestekaasu on hyvä, mutta siihen liittyy riskinsä. Sähkökäyttö vaatii painavan akun, eikä siltikään mahdollista kovin pitkää omavaraisuutta pienessä veneessä, johon ei mahdu suurta aurinkopaneelia.8.Kerro vapaasti asiaan liittyvistä ongelmista/mahdollisuuksista.Lauri wrote:Hienointa varmasti olisi, jos onnistuisit ratkaisemaan kylmäsäilytysongelman tavalla joka ei tarvitse ulkoista energiaa!
Re: Kysely purjeveneilijöille
Täältä pesee:
1) Veneessämme on nyt kaksi säilytystilaa: Pieni, noin 60x60x40cm kuiva lämmin kaappitila kaltevalla pohjalla. Siellä säilytetään kaikkea leivistä vihanneksiin ts. tarpeita, joiden ei tarvitse olla varsinaisesti viileässä (vihannekset syödään nopeasti pois). Teet, kaakaot ym. pöytälaatikossa samassa yhteydessä.
Viileämmässä pilssissä säilytetään virvokkeet, kylmälaukku (kankainen) ja osa vihanneksista. Kylmälaukussa lihat, voit, juustot yms. Pilssin koko on n. 2mx40cmx30cm jonka pohja on osittain v:n muotoinen.
Euroopan yleisimmässä yksityyppilöliveneessä eli H-veneissä pilssit ovat pitkälti samanmuotoiset ja ovat lähes hukkatilaa joten sinne soisin mielelläni kehitettävän jonkinlainen säilytyslaatikosto.
2) Elintarvikkeita pääosin yön yli kestävillä matkoilla, päiväretkillä korkeitaan voileipiä ja pullaa. Virvokkeita nautitaan aina kun kerkiää..
3) H-veneissä yleensä 1-4, meillä 2-3 henkeä
4) Kts. 2. Yön yli retkeillessä mitä mieleen juolahtaa grilligourmeista porkkanaan.
5) Matkalla voileipiä tms., ankkurissa ja laiturissa kutakuinkin samalla tavalla eli kuten 4.
6) Kallistelun vaikutus syömiseen on se, että syödään enemmän kipoista ilman veitsiä ja haarukoita sillä vähintään toista kättä tarvitaan yleensä veneen tarpeisiin. Kallistellessa ruokaa ei valmisteta ellei veneen keittiö ole siihen varautunut esim. keinuvalla liedellä ja silloinkin palovammojen vaara on suuri esim. kiehuvan veden loiskimisen vuoksi. Kts. myös 2 ja 4. Kylmällä säällä juodaan toisinaan myös keittoja tai teetä termospulloista.
7) Kauppakasseilla ja kylmälaukulla
Viileyden säilyttäminen on ongelmallisinta, samoin ruuan lämpimänä pysyminen jos lämmin ruoka valmistetaan aamulla ja nautitaan pitkän purjehduksen aikana. Tiskaaminen on toinen veneen ongelmista, tiskit pitäisi pestä tai ainakin tiskivesi valuttaa, maissa vesistön suojelemiseksi. Tiskien kuivaaminen ja astiaston säilyttäminen pitää miettiä siten, että tilaa säästyy mahdollisimman paljon. Ahtaus on siis yksi ongelmista, etenkin H-veneen kaltaisessa pienessä veneessä. (Kts. mittakuvat)
1) Veneessämme on nyt kaksi säilytystilaa: Pieni, noin 60x60x40cm kuiva lämmin kaappitila kaltevalla pohjalla. Siellä säilytetään kaikkea leivistä vihanneksiin ts. tarpeita, joiden ei tarvitse olla varsinaisesti viileässä (vihannekset syödään nopeasti pois). Teet, kaakaot ym. pöytälaatikossa samassa yhteydessä.
Viileämmässä pilssissä säilytetään virvokkeet, kylmälaukku (kankainen) ja osa vihanneksista. Kylmälaukussa lihat, voit, juustot yms. Pilssin koko on n. 2mx40cmx30cm jonka pohja on osittain v:n muotoinen.
Euroopan yleisimmässä yksityyppilöliveneessä eli H-veneissä pilssit ovat pitkälti samanmuotoiset ja ovat lähes hukkatilaa joten sinne soisin mielelläni kehitettävän jonkinlainen säilytyslaatikosto.
2) Elintarvikkeita pääosin yön yli kestävillä matkoilla, päiväretkillä korkeitaan voileipiä ja pullaa. Virvokkeita nautitaan aina kun kerkiää..
3) H-veneissä yleensä 1-4, meillä 2-3 henkeä
4) Kts. 2. Yön yli retkeillessä mitä mieleen juolahtaa grilligourmeista porkkanaan.
5) Matkalla voileipiä tms., ankkurissa ja laiturissa kutakuinkin samalla tavalla eli kuten 4.
6) Kallistelun vaikutus syömiseen on se, että syödään enemmän kipoista ilman veitsiä ja haarukoita sillä vähintään toista kättä tarvitaan yleensä veneen tarpeisiin. Kallistellessa ruokaa ei valmisteta ellei veneen keittiö ole siihen varautunut esim. keinuvalla liedellä ja silloinkin palovammojen vaara on suuri esim. kiehuvan veden loiskimisen vuoksi. Kts. myös 2 ja 4. Kylmällä säällä juodaan toisinaan myös keittoja tai teetä termospulloista.
7) Kauppakasseilla ja kylmälaukulla
Viileyden säilyttäminen on ongelmallisinta, samoin ruuan lämpimänä pysyminen jos lämmin ruoka valmistetaan aamulla ja nautitaan pitkän purjehduksen aikana. Tiskaaminen on toinen veneen ongelmista, tiskit pitäisi pestä tai ainakin tiskivesi valuttaa, maissa vesistön suojelemiseksi. Tiskien kuivaaminen ja astiaston säilyttäminen pitää miettiä siten, että tilaa säästyy mahdollisimman paljon. Ahtaus on siis yksi ongelmista, etenkin H-veneen kaltaisessa pienessä veneessä. (Kts. mittakuvat)
306