www.h-vene.net

Olen seurannut tätä foorumia pari vuotta.
Rekisteröidyin vähänaikaa takaperin.
Tänäpäivänä maksoin ostamani H-veneen.
Huomenna jatkan venepaikan etsiskelyä Helsingin ympäristöstä.
Sitten alan kyselemään kaikenlaista foorumilaisilta.

terv Jouni 60v

jii vee wrote:Olen seurannut tätä foorumia pari vuotta.
Rekisteröidyin vähänaikaa takaperin.
Tänäpäivänä maksoin ostamani H-veneen.
Huomenna jatkan venepaikan etsiskelyä Helsingin ympäristöstä.
Sitten alan kyselemään kaikenlaista foorumilaisilta.

terv Jouni 60v

Loistava juttu ja tervetuloa ihan veneenkin kera!

Uusia jäseniä taitaa tulla aina silloin tällöin, harmi kun monista ei kuulu mitään välttämättä ikinä vaikka pääasia tietenkin että nauttivat siitä, mitä näillä sivuilla on tarjota.

Ilmoittaudun ketju saa nyt sitten jatkoa. On tullut kahlattua läpi tuota hWikiä ja foorumia viimeisten viikkojen aikana aika reippaasti. Talven kunnostus projekteihin löytyy kivasti tietoa joten kiitos vaivaa nähneille.

Sakkeus wrote:Ilmoittaudun ketju saa nyt sitten jatkoa. On tullut kahlattua läpi tuota hWikiä ja foorumia viimeisten viikkojen aikana aika reippaasti. Talven kunnostus projekteihin löytyy kivasti tietoa joten kiitos vaivaa nähneille.

Oorait,

Omasta puolestani, jos jollakulla on hyviä kokkikolmosniksejä vaivattoman pöydän aikaansaamiseksi ja/tai ilmavan puomiteltan tekemiseksi niin semmosia on kehitteillä. Niin ja se ankaraa kritiikkiä saanut pilssikylmäkellari..

Veneeni on nyt meressä!
Venepaikkaa Helsingistä ei ollut helppo saada tähän aikaan vuodesta.
Vene on nyt tilapäisesti veneliikkeen laiturissa ja he hoitavat myös talvisäilytyksen sitten joskus
Ratkaisu ei ole mitenkään halpa mutta tässäkohtaa sopiva. Talvenmittaan on tarkoitus etsiä sopivampi ja pysyvämpi ratkaisu
Vinkkejä saa pistää tulemaan. Vaatimuksia paikansuhteen ei juuri ole.
Asun kaukana sisämaassa mutta kesät Stadissa

Kaupat entisen omistajan kanssa sujuivat hienosti. Kaikki sovittu piti ja enemmänkin.
Hänelle suurkiitos

t.Jouni

Ensimmäinen juttu venepaikkaan liittyen on yleensä se, että pitääkö sen olla pursiseuran vai kaupungin paikka? Seurakysymystä on jo käsitelty aika perusteellisesti toisessa ketjussa (hfoorumi/viewtopic.php?f=7&t=695). Kaupungin paikoissa ei taida olla paljoa keskustelemista, niissä kun vallitsee tavallaan monopoli jokaisesa kaupungissa

Uskoisin, että lukemalla tuon toisen ketjun läpi saat muodostettua kuvan siitä mitä haluat venepaikalta ja mistä olet valmis maksamaan. Ainakin monessa seurassa on vaihtuvuutta sen verran, että seuraavaksi kesäksi järjestyy kyllä paikka syksyllä liittyneelle.

Ilmottauduttakoon täälläkin, sillä suorite omasta H:stä lähti juuri edellisen omistajan tilille...

Keväällä olisi tarkoitus mennä Oulun Merenkävijöiden (jäsenenä) purjehduskouluu, jotta hengenlähtö ja tuoreen omaisuuden tärvely eivät olisi suoritettuina heti ennen kesäkuuta. Kunhan omistuspapperit tulevat postissa, täytyy ilmeisesti käydä maistraatissa. Venepaikka, vakuutus yms. ovat hoidossa, ja niistä onkin löytynyt netistä (ei vähiten tältä foorumilta) arvokasta tietoa!

Palaute tähän veneenhankinta ja uuden harrastuksen; purjehduksen toteuttamiseen on sanalla sanoen ollut tuttavapiirissä (ja purjehtijoissakin) sanalla sanoen nuivaa.

-Okei, en ole käynyt aiemmin purjehduskoulua, enkä hallitse purjehdusjargonia täydellisesti, mutta miksi en voisi peruskognitioiden vielä kunnossa ollessa - niinkun ne nyt nuorella ihmisellä on - oppia uutta? Eihän sille voi mitään, että vanhempani eivät ole olleet lajille vihkiytyneitä enkä ole syntynyt ankkuriköysi suussa. Kuitenkin aina kun olen päässyt tuttavien veneellä merelle tai ulkomaanreissuilla päiväpurjehduksille on touhu ollut mukavaa ja mieleistä.

Aiemmin kesät ovat kuluneet futista pelaten, mutta nyt polvet ja akillekset on siinä kunnossa, että ymmärsin vihdoin heittää homman pois. Moni on sanonut, että "veneessä pitää koko ajan rassata nönnönnöö", mutta tuntuu, että aiemmin ympärivuotisesti viitisen kertaa viikossa 2h kerrallaan treenanneena (ja peli ja pelireissut päälle touko-lokakuussa) sitä aikaa nyt todellakin yhtäkkiä on. Lisäksi oon aina tykänny tehdä kaikkea näpertelyä, rassausta ja puutöitä, joten miksipä en voisi harjoittaa tuota sitten veneen parissa?

Veneeseen paloi parin kesän kesätöistä yli jääneet rahat (talvella kun voi kituuttaa opintotuella), ja ok, en tiedä onko se 22-vuotiaalle naisihmiselle nyt kaikista paras sijotus tehdä. Omistusasunnon hankinta kuitenkin tuntuu vielä NIIN kaukaselta hankinnalta, että osan säästöistä hassaus ei ainakaan vielä itketä. Ja tuskimpa tuon botskin arvo nyt räjähdysmäisesti aleneekaan, varsinkin kun jaksaa pitää hyvänä (toisin kuin käy vääjäämättä vaikkapa autossa tai moottoripyörässä huolenpidosta huolimatta). Kyseessä siis tämä H http://www.nettivene.com/purjevene/h/385327# , joka vaikutti hyvin pidetyltä, kunnostetulta ja hyvin varustellulta. -Veneessä tosin on uusi (aivan muutama hassu käyttötunti) Yamaha F4 2010, eikä tuo ilmotuksessa mainittu. Mukaan tuli myös kaikki katsastusvarusteet pelastusliivejä lukuunottamatta (toki osa täytyy uusia ja päivittää). Edellinen omistajakin vaikutti tähänastisen kommunikaation pohjalta kaverilta, jolle varmaan uskaltaa pirauttaa jos tarve vaatii...

Kaiken kaikkiaan ajattelin, että purjehdus on taito jonka haluan oppia. Kuitenkin jatkuva pessimismi tuttavapiirissä tätä kohtaan vähä koettelee hermoja. Eihän purjehdus oo kuitenkaa mitää rakettitiedettä, vaan käytännön juttuja jotka perustuu maapallolla vallitseviin fysiikan lakeihin. Toki harrastuksessa kehittymisessä ja harrastusvälineiden upgreidauksessa onkin sitte vaa taivas rajana, mutta vahva usko on siihen, että hyvä tästä vielä tulee. Uuden oppiminen on kuitenkin asia josta elämässäni ehkä eniten nautin, ja uskon, että tän touhun parissa pääsee oppimaan yhtä sun toista vielä pitkän aikaa

Tervetulo kerhoon!
Oulussa ainakin opettajia on !Kiva saada pitkästä aikaa tyttöjä myös mukaan

Moi!
Onnittelut mahtavan harrastuksen aloittamisesta ja hyvän veneen hankinnasta! Voin todella suositella sekä lajia että valitsemaasi venettä. Itse tuli hankittua eka oma hoo kimppana parin kaverin kanssa 90-luvun alkupuolella. Oltiin tuolloin vähän päälle kakskymppisiä opiskelijoita. Monta kesää huhtikuusta lokakuuhun meni viikonloput ja muut vapaat saaristossa kruisaillessa. Hoo purjehtii hyvin joka kelissä ja on (purjeveneeksi) edullinen siinäkin mielessä, että kestää hyvin ja käytettyjä purjeita ym. löytyy hyvin. Kohtuu hyvät purjeet kannattaa olla, mutta muuten riittää, että kamat toimii ja vanhempikin vene on ihan hyvä ja nopea kun sitä oppii purjehtimaan (itsellä nyt jälleen v. -77 h-vene ja hyvin pelittää).
Hyviä tuulia!

Soufi wrote:Ilmottauduttakoon täälläkin, sillä suorite omasta H:stä lähti juuri edellisen omistajan tilille...

Heh, täältä tuskin löytyy poikittaista sanaa uudelle harrastuksellesi! Tervetuloa vaan omastakin puolestani, etenkin neitospuolta tasapainottamaan.

Venehän vaikuttaa pätevältä ja hyväkuntoiselta joten suurin osa puunailusta taitaa keskittyä jatkossa ylläpitoon kun on puuosia myöten hienona.

Purjehtijakurssi (eikös siinä ole käytännön harjoittelu myös) on varma valinta, mutta veneilijän merekulkuopit on hyvä tietää ellei kohtuuhintaisia laivurikursseja ole tarjolla.

Mikäli vene siirtyy Lounaissaaristosta Ouluun maitse niin siitä olisi kiva kuulla "matkakertomuksia" ja mikäli vesitse niin etenkin! Kivikkoiselle Vaasan rannikolle kannattaa tosin mennä melko varovaisesti ja mielellään kokeneen kaverin kanssa. L-5:n kaverit toivat veneen Vaasasta Helsinkiin vaan en tiedä millä nimimerkillä täällä vaikuttavat, niiltä löytyis varmaan enempi tietoa.

Nyt onkin sitten edessä enää pahin eli kevään odottelu..

Soufi wrote:Ilmottauduttakoon täälläkin, sillä suorite omasta H:stä lähti juuri edellisen omistajan tilille...
...
Palaute tähän veneenhankinta ja uuden harrastuksen; purjehduksen toteuttamiseen on sanalla sanoen ollut tuttavapiirissä (ja purjehtijoissakin) sanalla sanoen nuivaa.

Tervetuloa! ja nyt olet kyllä löytänyt paikan, jossa suhtautumisen ei pitäisi olla yhtään nuivaa

Veneeseen paloi parin kesän kesätöistä yli jääneet rahat (talvella kun voi kituuttaa opintotuella), ja ok, en tiedä onko se 22-vuotiaalle naisihmiselle nyt kaikista paras sijotus tehdä.

Veneen voi mieltää sijoitukseksi hyvin monella tavalla. Jos vain rahaa mietitään, niin ei se kovin huonokaan sijoitus ole, sillä hintataso on ollut aika vakaa jo vuosia. Erityisesti H-veneissä, joissa on jokseenkin toimivat jälkimarkkinat olemassa.

Arvaisin kuitenkin, että tuo rahallinen puoli huolestuttaa lähinnä sitä nuivaa tuttavapiiriä. Saattavat olla huolissaan puolestasi? Mutta et varmasti miettinyt pelkkää rahaa kun veneesi ostit. Kun mukaan lasketaan kaikki mukana seuraavat "lieveilmiöt" eli mitä kaikkea koet ja opit veneillessäsi, sekä se millaisen hyötysuhteen sijoitetulle rahalle H-veneessä saa, niin ihme on jos sijoituksesi ei ole tuottava pitkällä tähtäimellä.

[pieni selvennys tuosta H:n hyötysuhteesta: Laittamalla 10 kertaa enemmän rahaa isompaan veneeseen - sillä saa pari metriä pitemmän, leveämmän ja ennen kaikkea raskaamman veneen - ei purjehdus muutu kymmentä kertaa hauskemmaksi, vaan joissakin suhteissa jopa päinvastoin -- been there, done that ja takaisin H-veneessä ollaan]

Omistusasunnon hankinta kuitenkin tuntuu vielä NIIN kaukaselta hankinnalta, että osan säästöistä hassaus ei ainakaan vielä itketä. Ja tuskimpa tuon botskin arvo nyt räjähdysmäisesti aleneekaan, varsinkin kun jaksaa pitää hyvänä (toisin kuin käy vääjäämättä vaikkapa autossa tai moottoripyörässä huolenpidosta huolimatta). Kyseessä siis tämä H http://www.nettivene.com/purjevene/h/385327# , joka vaikutti hyvin pidetyltä, kunnostetulta ja hyvin varustellulta. -Veneessä tosin on uusi (aivan muutama hassu käyttötunti) Yamaha F4 2010, eikä tuo ilmotuksessa mainittu. Mukaan tuli myös kaikki katsastusvarusteet pelastusliivejä lukuunottamatta (toki osa täytyy uusia ja päivittää).

Kuvien perusteella vene vaikuttaa aika täydellisesti varustellulta retkeilyyn ja hyväkuntoiseltakin. Kun pidät huolta siitä ja päivittelet varusteita tarvittaessa, niin arvon pitäisi kyllä säilyä. Etkä todellakaan ole ensimmäinen joka ostaa veneen ennen asuntoa, sehän on jopa hyvä juttu että asiat on oikeassa tärkeysjärjestyksessä (meilläkin ehdittiin ostaa kaksi venettä ennen ensimmäistä asuntoa)

Lauri wrote:Veneen voi mieltää sijoitukseksi hyvin monella tavalla. Jos vain rahaa mietitään, niin ei se kovin huonokaan sijoitus ole, sillä hintataso on ollut aika vakaa jo vuosia. Erityisesti H-veneissä, joissa on jokseenkin toimivat jälkimarkkinat olemassa.

Tämä vaikutti kyllä luokan valintaan. Tuntuu, että veneestä kyllä pääsee sitten kans eroon jos pakko on.

306 wrote:Purjehtijakurssi (eikös siinä ole käytännön harjoittelu myös) on varma valinta, mutta veneilijän merekulkuopit on hyvä tietää ellei kohtuuhintaisia laivurikursseja ole tarjolla.

Joo tossa purjehtijakurssilla on opetustuntien lisäksi myös käytännön harjottelua, muttei ilmeisesti juurikaan navigointia. On kyllä tarkoitus osallistua myös tuon Oulu-opiston järjestämille kursseille, mutta saaristolaivurikussi meni ohi syksystä ja rannikkolaivurikursseille ei tietenkään ennen sen suorittamista saa edes osallistumisoikeutta. Onneksi on kirjastot kuitenkin olemassa, tai tuskin oma-aloitteisesta itsensä sivistämisestä ainakaan haittaa on.

306 wrote:Mikäli vene siirtyy Lounaissaaristosta Ouluun maitse niin siitä olisi kiva kuulla "matkakertomuksia" ja mikäli vesitse niin etenkin! Kivikkoiselle Vaasan rannikolle kannattaa tosin mennä melko varovaisesti ja mielellään kokeneen kaverin kanssa. L-5:n kaverit toivat veneen Vaasasta Helsinkiin vaan en tiedä millä nimimerkillä täällä vaikuttavat, niiltä löytyis varmaan enempi tietoa.

Kyllä vene Ouluun siirtyy, mutta auton kyydissä... Pitää nyt alottaa siitä mihin rahkeet iha oikeasti riittää. Eli vahauksesta

Noniih kerrottakoon väliaikatietoina kun parempaakaan otsikkoa en keksi, että oma H on nyt vesissä ja kastettu Atheneksi. Pesin sen, ja Bilteman vene pesun jälkeen vielä vesirajaan jääneet ikävät keltaiset rannut putsasin kokeneemman veneenomistajan (joka oli niitä epätoivoisia hinkkauspuuhia kai seurannut) vinkistä universal stonella. Sehän jonkun verran tietenkin pintaa hioo, mutta lasikuitu tuskin on tulossa ihan heti vastaan, niin hienojakoista tavaraa se kuitenkin on. Päälle vielä kiilto- ja kovavahaa niin kyllähän se jo alkoi kiiltää ilta-auringossa.

Tack vare edellisen omistajan, joka on selvästi tiennyt sähkötöistä, akun laittaminen keulaan kiinni valmiiseen koteloon ja hihnaan oli helppo homma, ja kaikki sähköt pelittää. Katsastuskin meni läpi, tosin kaiku/plotteri tai näiden yhdistelmä pitäisi hommata. Vinkkejä siitä otetaan vastaan. Ei kuitenkaan huvittaisi paria tonnia investoida kun alkaa olla jo melko iso hankinta suhteessa koko veneen ostohintaan (ja arvoon)... Hyvä hinta-laatu -suhde toisin sanoen hakusessa, muttei nyt mitään leluakaan, koska ne ei yleensä kestä.

Lauantaina ja sunnuntaina olikin ensipurjehdukset jo purjehduskoulussa, ja pääsin purjehtimaan omalla veneellä jossa mukana isä ja opettaja. Melko vekkuli keli ensipurjehdukselle oli, aaltoja oli kohtuullisesti, horisontissa salamoi ja tuulennopeus hetkittäin 18m/s. Siinä sitten harjoteltiin jo spinnun laittamista ja kaikkea mahdollista kun opettajan mielestä virallinen ohjelma oli liian verkkanen ja enemmänhän sitä tekemällä oppii (mikä tietenkin on totta, mutta muiden ajellessa satamasta väylää moottorilla pisti tämä minut heti purjeilla luovimaan, aika raju startti, mutta varmasti tosiaan opin enemmän kun muut). Voin sanoa että kyllä spinnupuomin kanssa keulassa konkoillessa vähän oikeasti jännitti, että tippuuko mereen vai ei.

Summa summarun alkuun on päästy, ens lauantaina vielä yksi purjehdus opettajan kanssa ja sitten vaan ite pyörimään! Ajattelin tehdä tuonne wikiin vene-esittelynkin kunhan tässä ehtii.

Soufi wrote:Noniih kerrottakoon väliaikatietoina ...

Hieno homma, alkuun on päästy!

Aivan aluksi sanottakoot että karvat nousi pystyyn paidan läpi noista hioma-aineista vesirajassa. Kts vastaisen varalle esim. tota meidän Korvausapteekki-sivua (nimi taitaa olla vähän epämääräinen mutta ajatus on hyvä). Hiomisen näen itse aina viimeiseksi vaihtoehdoksi esim. silloin jos kyljessä on riittävän harmittavia naarmuja joita vahalla ei saa piiloon tms. Itse en ole biologian maistereita mutta kuulemma se keltainen on itse asiassa levää (tai vastaavaa elävää kasvustoa), joka mulla ainakin on talven ja alkukevään piilossa ja ilmestyy veneen kylkeen vasta ilmojen lämmitessä hämmennystä herättäen etenkin jos luulee sen olevan likaa vaan.

Jos veneen rungon rakenne kiinnostaa, artikkelista Kylkiraitojen huolto löytyy lisätietoa. Pöyristyttävin tieto taitaa olla, että se veneen värin antava sileä ulkopinta on vain millimetrejä paksu!

Lisäpisteet Oulun purjehduskouluille, tilanne jossa opettajan saa mukaan omaan veneeseen on varmasti paras mahdollinen. Hänellä on kokemusta mihin vene pystyy ja jos tilanne menee kimurantiksi, opettaja varmasti auttaa sen oikaisemisessa. Viikonvaihteessa käväisin saaressa ja tuuli oli "vain" 8-10m/s (mitäs se nyt sitten tekee puuskissa) mutta olihan siinä handlaamista etenkin kun pääsy aallokkoiselta mereltä suojaisaan satamaan oli 10m leveän lohkareaukon läpi eikä purjeita tohtinut laskea kun aallonmurtajan sisällä (missä tilaa laitureiden välissä ei ollut edes kunnolla kääntymiseen). Välillä tulee olo että joku 20m/s tuulessa spinnuileva maestro veneessä vois olla hyvä kurssittaja mullekin.

306 wrote:Aivan aluksi sanottakoot että karvat nousi pystyyn paidan läpi noista hioma-aineista vesirajassa. Kts vastaisen varalle esim. tota meidän Korvausapteekki-sivua (nimi taitaa olla vähän epämääräinen mutta ajatus on hyvä). Hiomisen näen itse aina viimeiseksi vaihtoehdoksi esim. silloin jos kyljessä on riittävän harmittavia naarmuja joita vahalla ei saa piiloon tms. Itse en ole biologian maistereita mutta kuulemma se keltainen on itse asiassa levää (tai vastaavaa elävää kasvustoa), joka mulla ainakin on talven ja alkukevään piilossa ja ilmestyy veneen kylkeen vasta ilmojen lämmitessä hämmennystä herättäen etenkin jos luulee sen olevan likaa vaan.

Jos veneen rungon rakenne kiinnostaa, artikkelista Kylkiraitojen huolto löytyy lisätietoa. Pöyristyttävin tieto taitaa olla, että se veneen värin antava sileä ulkopinta on vain millimetrejä paksu!

Nojoo siis tästä Universal Stonesta oli kyse, ei hiomisesta. Itse asiassa kotisivuilla kerrotaan seuraavaa:

Naarmuttaako Universal Stone?
Ei. Puhdistettaessa pehmeitä materiaaleja, kuten kulta ja hopea on kuitenkin syytä käyttää sienen tilalla pehmeää kangasliinaa. Karkea sieni voi naarmuttaa pintaa, mutta aine itsessään ei naarmuta.

-Eli oman luuloni vastaisesti ei vähäistäkään hiomista/naarmuuntamista tapahtua. (Kuitenkin koska siinä jotain partikkeleita on ja hinkataan niin kuluttaahan se hinkkaus väkiselläkin jollain atomitasolla aina.) Niin koruista kun veneen kuljestäki ois jälellä kohta aika vähän jos aine paljonkin niitä kuluttaisi. Kaiken hyvän päälle vielä luontoystävällinen aine! (Nämä kylkihommat oli kyllä tiedossa.) Jostain 08 Vene -lehdestä pitäis löytyä ilmeisesti lisätietoa Universal Stonen käytöstä veneen puhdistamisessa.

Soufi wrote:
Nojoo siis tästä Universal Stonesta oli kyse, ei hiomisesta....

Nojaa, uskoiskohan kaikkea mitä myyntimiehet juttelee..:

"Kuinka riittoisa universal stone on?
Aktiivisessa käytössä 800g purkki riittää noin vuodeksi."

Paljos meni?

No, ainetta tietämättä jotenkin tuli nimestä hinkkaaminen mieleen. Aine siis toimii ja kaikki hyvin.

Tossa kuitenkin varmuuden vuoksi vielä mainos oksaalihapon puolesta:



Oikealla puolella on ainetta sivelty maalaripensselillä pintaan ja annettu vaikuttaa minuutti-pari (viirut johtuu pensselin karvoista ).

306 wrote:Nojaa, uskoiskohan kaikkea mitä myyntimiehet juttelee..:

"Kuinka riittoisa universal stone on?
Aktiivisessa käytössä 800g purkki riittää noin vuodeksi."

Paljos meni?

Ehkä 50 grammaa maksimissaan. Melkein vois vielä kaupan hyllylle uutena laittaa. On se ihan oikeasti riittosaa.

Yksi onnellinen omistaja ja hänen veneensä ilmottautuu seuraanne.

-75 Artekno kotiutui viime perjantaina Kaskisista Raisioon pitkän ja piinallisen reissun jälkeen.
Neitsytpurjehdus suoritettiin sunnuntaina ja tuntui ainakin pysyvän pinnalla. Ressukka on joutunut muutaman vuoden seisomaan ilman pressuja joten painepesuria ja mömmöjä sai käyttää reilusti. Muuten peruskunnoltaan aika siistissä kunnossa, mutta laittoakin löytyy. Tarkemman siistimisen jätän syksyyn kovan purjehduspoltteen vuoksi.

Hyvää kesää kaikille!

Soufi wrote:

306 wrote:Nojaa, uskoiskohan kaikkea mitä myyntimiehet juttelee..:

"Kuinka riittoisa universal stone on?
Aktiivisessa käytössä 800g purkki riittää noin vuodeksi."

Paljos meni?

Ehkä 50 grammaa maksimissaan. Melkein vois vielä kaupan hyllylle uutena laittaa. On se ihan oikeasti riittosaa.

Pistetääs yks post scriptum aiheesta kyljet..

Viime kesänä sain pahan naarmun kylkeen ja se siloiteltiin hiomalla. Käytin tuota oksaalihappoa kun levät ilmestyi telakalla ja kaikki häipyi kutakuinkin. Käytin tällä kertaa kovaa carnuba-pohjaista vahaa autoglymien sijaan ja jälki oli vaivalloista mutta todella siistiä.

...vaan nyt kun vene on ollut kaksi viikkoa vedessä se on kellastunut selvästi muihin nähden ja kaiken lisäksi levät ovat alkaneet taas kukkimaan hiotun alueen ympärillä. Tiedä sitten onko carnuba-vaha jotain levien herkkua mutta taidampa varmuuden vuoksi siirtyä synteettisempiin ensvuonna. Kova vaha tosin tuntuu toistaiseksi olevan hyvä valinta siisteyden suhteen.

...ja vois tota stoneakin kokeilla jos vaikka myrkyttäis levät pois pelkän valkaisun sijaan..?

Plottereista ja kaiuista vinkkaan katsomaan wikistä Tee-itse-osastoa. Itselläni on garminin kalakaiku joka toimii hyvin ja käyttää vähän virtaa. Vastaavasti gepsinä on käsigepsi joka ennenkaikkea käyttää vähän virtaa. Näyttö on kuitenkin hiukan pieni sinne luukun korville asennettavaksi. Nämä laitteet taitais irrota alle 500€:llä karttoineen jos niitä vielä saisi mutta löytyyhän noita yhdistelminäkin eri valmistajilta.

Laurin ohje on ollut hyvä, jos jotain vermeitä löytyy esim. kalastajien puolelta, kannattaa tarttua onkeen. Niiden tuotteisiin kun ei suoraan päde seilorihinnat ja mm. sähkönsäästö on monesti parempi. Sen lisäksi tuollainen pohjanmuotoa kuvaava "piirturikaiku" on kirkkaasti käytännöllisempi kun pelkkää syvyysnumeroa näyttävä. Kalamiehillä on lisäksi syvän veden ja matalan veden hälytykset joten hälytykset voi laittaa "ennakkovaroitukseksi" ja sitten "kriittisemmäksi varoitukseksi" purjehdusta silmälläpitäen.

Niinhän siinä kävi... n.15 vuotta sitten putputtelin merellä uppoumarunkoisella moottoriveneellä ja "kirosin" kun purkkarit meni hyvällä tuulella ohi. No tänä kesänä kun rannevamma esti moottoripyöräilyn niin ajattelinpa että opettelen sitten purjehtimaan. Suvussa kun on parikin jotka ovat kilpailleetkin H-veneellä niin eipä juuri muista venemalleista vaihtoehtoja annettu. Elokuun alkupäivinä löytyi käytön puutteessa oleva L-64 ja kaksi uutta elementtiä on nyt sitten alustavasti opeteltu, Päijänne ja purjeet. Hauskaa on ollut ja viime viikonloppu meni jo yksin purjehtiessa. (yksi kriteeri olikin että vene täytyy olla yksin hallittavissa). Valitettavasti ylihuomenna on noston aika . Mutta tuleehan se kesä ensi vuonnakin, tuleehan? Kokemusta ei tuossa parin kuukauden aikana kerennyt juuri muuta tulla kuin että H kulkee kokemattomankin käsissä purjeilla sinne minne haluaa, ja on moottorin kanssa hankala käsiteltävä, (lyhytrikinen Jammy 4hv).

L-64 wrote: Kokemusta ei tuossa parin kuukauden aikana kerennyt juuri muuta tulla kuin että H kulkee kokemattomankin käsissä purjeilla sinne minne haluaa, ja on moottorin kanssa hankala käsiteltävä, (lyhytrikinen Jammy 4hv).

Tervetuloa "alan piireihin"!

On se vaan hieno peli. Tänä kesänä (viides menossa) opin uutta mm. maston ja vanttien säädöistä jotka vaikutti aikalailla kovemmalla tuulella seilaamiseen (purjeen sai viimein suht suoraksi). Lisäksi on opeteltu jo suht sujuvaa myötäiseen seilailua virsikirjalla (en tiedä mikä lie muuttanut tilanteen mutta fokka ei enää läpsyttele yhtä pahasti kun ennen. Tuuliviiri kannattaa tosin virittää huolella). Ja vielä on oppimatta mm. spinnun hienoudet, joskin tyyninä päivinä sillä on toki jo ajeltu aina muutamia kertoja kaudessa. Ja nämä uudet puolet on tulleet vastaan muun virittelyn ohella joten hienoa kun koko hommaa ei voi oppia kerralla vaan aina jää jotakin ensvuoteen.

Moottorin hallintaa opetin ekan kerran rouvalleni sunnuntaina. Ihan hyvää kertausta itselleenkin kun homma alkaa olla jo aikalailla rutiinia. Meillä on pitkärikinen Johnssoni pakilla ja sen kanssa on kyllä ollu hieno asioida. Vaikka H:ssa perämoottori sielä keinulaudan päässä on vähän outo, on se samalla aikalailla optimaalinen, onhan se maksimimatkan päässä kääntöakselin keskipisteenä toimivasta kölistä toisin kun isommissa sisäkoneveneissä. Niinpä venettä voi kieputtaa paikallaan akselinsa ympäri, muuttaa suuntaa peruuttaessa/jarruttaessa moottorivoimalla ym. Se tosin myönnettäkööt, että tuulessa on haasteensa eikä hifistelyt silloin oikein toimi. Ja kalliosaaren rantaan ajaessa hitaastikin lipuvaa venettä on täys työ pystäyttää taikka pakittaa.

Jokunen aapismanööveri on koottuna wiki-sivulle. Katotaan jos taas talven tullen keksis uusia sivuja sinnekin ettei tuu aika pitkäksi.

Hyvää Joulunaikaa vielä kaikille!

Tulin ajatelleeksi kysellä tuossa synkimmässä syksyssä että mites tuoreimpien aloittaneiden eka kausi meni? Kesästä oli säiden suhteen moneksi joten kokemuksia oli varmasti laidasta laitaan.

Itse kävin ensimmäistä kertaa Itäiselle Suomenlahdella ja erityisesti voisin suositella sitä tilanteeseen kun aikaa on vähän tai haluaa pitää siirtymisen lyhyinä. Tunnelma on hyvä ja satamissa tuntui olevan tilaa sekä hyvää henkeä. Purjehduksen puolesta koettiin ensimmäinen päälle tullut ukkonen, mutta älyttiin sentään ottaa purje alas ennen puuskaa joten kaikki meni lopulta hyvin lähisaaren suojanpuolella.

P.