www.h-vene.net

Vene on taas laskettu vesille kesää varten. Kun sain maston nostettua huomasin, että olin laittanut ylä- ja alavantit eri päin kuin aiemmin. Veneessämme on 5 kohtaa noin 10-15cm alueella mihin vantit voi kiinnittää. Olin laittanut nyt ylävantin taakse ja alavantin eteen, mutta molemmat kuitenkin kiinnitysraudan keskelle.

Onko väliä miten päin vantit on kiinnitetty, eli pitäisikö minun vielä vaihtaa ne takaisin kuten ennen? Yritin katsella mallia muista H-veneistä ja löysin molempia variaatioita. Enemmän kuitenkin niitä, joissa ylävantti on edessä.

Lyyti wrote: Onko väliä miten päin vantit on kiinnitetty, eli pitäisikö minun vielä vaihtaa ne takaisin kuten ennen? Yritin katsella mallia muista H-veneistä ja löysin molempia variaatioita. Enemmän kuitenkin niitä, joissa ylävantti on edessä.

Samaa on mietitty täällä, korjatkaa jos olen tulkinnut väärin lopputulostani. Itselläni on kolmet kiinnityspisteet ja tämmönen on pohdinto:

Eli Ekan kesän mulla oli päävantit takana ja rake oli ihan sporttinen. Talvella kuitenkin kuuntelin jotain yleispätevää trimmiluentoa purjeveneille yleensä ja siellä sanottiin, että päävanttien tulisi olla mahdollisimman samassa linjassa maston kanssa ja alavanttien taaempana että hekillä voi kiristää mastoa jouskariksi vastatuulelle ja vastaavasti löysätä masto pystyyn niin, että myötätuulella saadaan maksimihyödyt purjeista. Vanttien kireys pitää sitten maston suorassa sivusuunnassa.

Viime kesän minulla oli siis päävantit edessä ja pakko myöntää että pikkasen höntti ilmestys vene on, sillä minun peltisaalinkini lerpattivat sitten sivulla eikä takaviistossa niinkun on tarkoitus. Myötätuulivauhti oli kyllä hyvä. Aloin kuitenkin päätellä, että tuo säätö saattaisi olla isompia veneitä varten, joissa saalingit ovat semmoisia suoraan sivulle osoittavia töröjä, sillä vastaavasti takaviistoon säätäminen oli hyvin hankalaa, joko taljaa tai papua puutttui hekin vetämisessä.

Nyt laitoin kokeeksi päävantit takimmaisiin kiinnikkeisiin ja alavantit keskelle. Toinen päävantti on kuitenkin sökönä (tai sököksi menossa ja uutta odotellaan pajalta) joten koeseilejä on otettu vain kevyessä tuulessa vantit melko löysällä eikä täyttä takanojaakaan siten ole. Takanojalla/rakella saa tietääkseni sitä H-veneen tunnettua nousukulmaa parannettua joten vissiin sitä pitäisi muodon vuoksi olla sen verran ettei uudemmat kylpyammeet ohi laukkaa..

Lyyti wrote: Onko väliä miten päin vantit on kiinnitetty, eli pitäisikö minun vielä vaihtaa ne takaisin kuten ennen? Yritin katsella mallia muista H-veneistä ja löysin molempia variaatioita. Enemmän kuitenkin niitä, joissa ylävantti on edessä.

Retkikäytössä vanttien tarkalla sijainnilla ei varmaankaan ole suurta merkitystä, kunhan varmistaa että vanttiruuvin alapäähän ei tule mitään omituisia vääntäviä voimia (ts. vanttiruuvin, vantin ja rustiraudan pitää olla suorassa linjassa, ja vieläpä niin että vantti ei väännä saalinkiakaan eteen taikka taaksepäin.

Meikäläisen fysiikantajun mukaan ylävantin siirtäminen taaemmas auttaa pitämään etustaagin kireällä, jonka ehkä kokisin perus retkiveneilijälle hyväksi asiaksi. Tuo 306:n esittämä ylävanttien vieminen mahdollisimman eteen toimii varmaan veneissä joissa on barduunat, mutta tuskin h-veneessä?

Useimmissa (ilmeisesti muissa kuin kaikkein vanhimmissa) h-veneissä ei olekaan montaa vaihtoehtoa vanttien kiinnityspaikaksi, vaan ainoa arpominen on siinä kumminpäin ylä/alavantin laittaa. Ja ainakin meillä vanttiruuvit mahtuvat olemaan paremmin, kun alavantti on etummaisena. Tuolla 2cm paikkaerolla ei varmasti rikin ominaisuuksiin ole mitään merkitystä.

Lyyti wrote: Onko väliä miten päin vantit on kiinnitetty, eli pitäisikö minun vielä vaihtaa ne takaisin kuten ennen? Yritin katsella mallia muista H-veneistä ja löysin molempia variaatioita. Enemmän kuitenkin niitä, joissa ylävantti on edessä.

Ainakin Helsinki Regatassa näytti kaikilla (?) h-veneillä olevan ylävantti etumaisessa kiinnikkeessä. Noissa on kyllä saalingitkin pidemmät kuin vanhemmissa retki-h-veneissä.

Eli otetaampa keskustelu uudelleen auki, osaisko joku kisailija kommentoida:

1) miten pidemmät saalingit vaikuttavat rikin ominaisuuksiin?

2) Miten vanttien kiinnityspisteet vaikuttavat?

Erkka wrote:
Eli otetaampa keskustelu uudelleen auki, osaisko joku kisailija kommentoida:

1) miten pidemmät saalingit vaikuttavat rikin ominaisuuksiin?

2) Miten vanttien kiinnityspisteet vaikuttavat?

Eiköhän tässä päde tuo aiemmin kirjoittamani eli

1) Päävantit oikaisevat maston "latvaa" sivusuunnassa (kireänä) ja toisaalta maston huippua voi säätää joustavammaksi (löysänä) aallokkoa tms. varten

2) Kun päävanttien kiinnitys on selvästi maston takana, vetää vantit mastonhuippua taakse (olisikos tuo nyt sitten sitä prebendiä). Mikäli alavantit eivät ole vastaavasti kireällä, syntyy jouskarinmuotoinen masto mikä voisi aiheuttaa latteamman purjeen?

Joka tapauksessa, kun päävantit on n. samalla linjalla mastonjalan kanssa, masto on huomattavasti herkempi hekin säädöille, sillä pituussuunnassa ei ole muita voimia (osatakilassa) säätöä häiritsemässä. Kisaveneissä tuosta on varmasti hyötyä kun vastatuuleen voi säätää maston hekkiä kiristämällä jouskariksi siten isoa latistaen ja vastaavasti myötätuulessa isoa pyöristää hekkiä löysäämällä.

Oli miten oli, reissuveneeni päävantit on tällä kertaa taaempana kun tuota vastatuulta tuntuu olevan aina enempi kun suoraa myötätuulta.

Nämä kommentit ihan vaan teoriapohjalta, kertokaas muut tarkennuksia, sillä toki olen kiinnostunut jos ajatukseni ei olleet kohdillaan.

teoria voi olla ihan oikea, mutta kilpailu käytössä olevessa veneessäni ainakin jos laittaa alavantit eteen niin fokan takaliikki ottaa vanttiin kiinni.
vene on -89 Artekno.

Itsestä tuntui loogisemmalta, että saalinkien ohjaamina taaempana olevat ylävantit kiinnittäisi kannessakin taaemmaksi ja niin tässä on menty tähän saakka, mutta nyt katsoessani Groopin piirustuksia, huomasin, että ainakin niissä alavantit ovat takana ja ylävantit edessä. Joten ensi kesänä Hoopulissa (jos se nyt saadaan vesille) vantit tulevat kokeeksi oleman noin päin.