Huh... tämä keskustelu varmaan sopisi paremmin Avomeripurjehtijoiden forumiin kuin tänne, eihän H-veneissä ole edes mittareita... Puhumattakaan siitä, ettei tällaiseen oikein olisi aikaa
Periaatteessa tuulimittari mittaa tosiaan apparenttikulmaa veneen keskilinjan suhteen, mutta käytännössä ei. Kulmaan tulee vääristymiä ainakin purjeiden aiheuttamasta kiertymästä, maston kiertymästä ja veneen kallistumasta. Käytännössä kulma on siis jotain muuta.
Totta. Kallistuksen vaikutuksen VPPni ottaa huomioon, muttei purjeiden vääntöä tai maston kiertymistä. Näitä varten mittareissa on yleensä kalibrointi, usein oletusarvoinenkin (ainakin menneinä aikoina, kun ainoat mittarit olivat B&Gn). Purjeiden vääntö on samaa suuruusluokkaa kuin sorron, se kasvattaa apprenttinäyttöä, kun sorto puolestaan pienentää.
Maston kiertyminen on mitätön niin kauan kun leen vantit on kireät, mutta voi olla merkittäväkin kun luuvartin saalingit vääntävät ja leen vantit ovat löystyneet.
Sitten tulee se kysymys mitä kulmaa mittarin halutaan näyttävän. Yleensä ollaan kiinnostuneita TWA:sta, joka määritetään ana todellisen sorrollisen kulkusuunnan suhteen, sekä tietysti TWD:stä, jotta voidaan seurata maantieteellisen tuulen suunnnan muutoksia.
TWDtä varten mittareihin on joka tapauksessa kalibroitava tuo yllä mainittu, vai?
Tästä syystä olisi toivottavaa, että mittariston AWA olisikin kulkusuunnan eikä kölisuunnan suhteen, koska silloin TWA, TWS ja TWD menevät oikein ilman, että mittariston pitää sisäisesti arpoa sortoja, minkä hyvin harva mittaristo tekee.
Eikö mittaristo joka tapauksessa joudu arpomaan nuo kulmat, jotta näyttö vastaisi teoreettisiä, laskettuja tuloksia?
Käytännössä useimmat, ainakin "normaalien" veneiden, mittaristojen suoraan mittaama AWA on lähempänä kulkusuunnan suhteen määriteltyä kuin kölisuunnan suhteen määriteltyä.
Voi olla totta, mutta laskeeko mittarit silloin oikein TWA:n ja TWD:n?
En tunne kovinkaan syvällisesti IMS/ORCi purjemallia, mutta ei siinä ymmärtääkseeni ole mitään merkittävää virhettä sorron suhteen. Sortoa tuntemattakin on mahdollista laskea purjevoimat kulkusuunnan suhteen riittävällä tarkkuudella. Tällöin tietysti kallistava voima ei ole aivan kölilinjan suuntainen, mutta siitä tuleva virhe on olematon (esim. 10 asteen sorto aiheutaa 1,5% virheen kallistavaan voimaan). Koko malli pitää tietysti olla silloin erilainen.
Hmm.. oletetaan, että ajovoima *keskilinjan suuntaan* on 40 kgf ja sivuvoima (kallistava) *keskilinjaa vastaan* on 100 kgf ja sorto 5°. Sivuvoiman komponentti kulkusuuntaan on silloin cos85x100= 8,7 kgf ja ajovoiman komponetti kulkusuuntaan cos5x40= 39,8 kgf. Summa on siis 48,5 kgf, eli n. 20% enemmän kuin pelkkä "ajovoima" veneen keskilinjan suuntaan. On siis olennaista, että purjevoimat lasketaan todellinen sorto huomioon ottaen. ORCi ei mielestäni tee niin, olen 15 vuotta yrittänyt vääntää asiaa rautalangasta eri ihmisten kanssa, ilman vastakaikua. Alan pikkuhiljaa uskoa että olen väärässä, että minulla on asiassa jokin ajatusvirhe.
ORCin purjevoimamalli on toivottoman vanhentunut - esimerkkinä se olettaa, että isopurjeen ja genuan lift ovat samaa suurusluokka, vaikka todellisuudessa genuan (fokan) on n. 50% suurempi (edullisemman sijaintinsa vuoksi. Keulapurje voi hyvin tuottaa 75% ajovoimasta, vaikka se edustaa vain 40% pinta-alasta. ORCi jakaa tämän suhteen suunnilleen 50/50, mikä vääristää veneiden purjepiirustuksia... Toinen esimerkki olkoon maston ilmanvastus, joka todellisuudessa ei ole vastusta lainkaan (veneen kulkusuunnassa): masto vastaa 4-8% koko veneen ajovoimasta, vaikka sen "purjepinta" onkin hyvin pieni.
ORCi on varmasti teoriassa paras mittasääntö, mutta niin surkeasti toteutettu... voisi olla paljon, paljon parempi nykytiedon valossa.
Sorron huomioimisella voi tietysti olla mahdollista saada hiukan lisätarkkuutta ja se on omassakin VPP:äni mukana, tosin vielä keskeneräisenä. Peräsinkulman ja sorron tarkka yhteys vaatisi sitten jo veneen lateraalitasapainonkin mallintamista, mikä taitaa olla kertaluokkaa vaikeampi asia.
Lateraalitasapainon huomioon ottavia VPPtäkin on jo olemassa... ei mielestäni tarpeellista, kunhan olettaa jonkinlaisen kuormituksen peräsimelle ja laskee sen vaikutuksen sortoon... tarkka lateraalitasapaino menee jo trimmauksen puolelle.
).