Rullafokka ?

[L-114]

Olisiko kenelläkään kokemusta rullafokan käytöstä H-veneessä ? Lähinnä ajattelen retkikäyttöä jos vaikka purjeen pakkaaminen ja nostaminen helpottuis.

T: Jukka

[Vpl]

Muistaakseni Merihaan satamassa A-voimalan edessä on yksi H-vene rullafokalla. Ehkäpä sieltä löytyisi käytännön kokemuksia kerrottavaksi.

H:n fokan käsittely on retkikäytössä helppoa ilman rullamekanismiakin, jos huolehtii seuraavista asioista:
1) on vaihtanut fokan fallin hyvin juoksevaan ohueen dyneemaköyteen (roblinen sivuilta löytyy ohje köysipaksuuteen)
2) fokan pistoolihaat ovat hyvin juoksevia eli ei takerru kiinni
3) aina ennen fokan laskua kiristää löysät pois skuutista jommalle kummalle puolelle

Näiden asioiden ollessa kunnossa H:n fokka nousee ja laskee todella nätisti ilman mitään tuskaa eikä esim. rullafokkajärjestelmää välttämättä kaipaa.

Jos haluaa hifistellä, niin fokalle voi myös nikkaroida jonkinlaisen kevyen lazy jack'ish ohjurisydeemin

[239]

Minäkin muistan viime vuonna nähneeni tuon voimalan edessä olleen rullafokkahoon, mutta eipä näkynyt kun vähän aikaa sitten ajelin siitä ohi. Saattoi toki olla merelläkin, siellähän H-veneet parhaiten viihtyvät.

Olen Vesan kanssa samaa mieltä siitä, että Hoon pienen fokan käsittely on helppoa, se kun tulee kertanykäisyllä kannelle. Rullafokan etu olisi kuitenkin se, ettei istumakaukalosta tarvitsisi poistua lainkaan purjehduksen aikana (siis jos spinnua ei käytetä), mikä tietenkin lisää turvallisuutta etenkin yksinpurjehtiessa.

Fokan pakkaaminen jäisi toki rullafokan kanssa pois. Ainakin sellaisilla muovisilla hakasilla kiinnittyvä fokka on aika ikävä laittaa aina paikoilleen, joten meillä tuppaa retkipurjehduksilla jäämään yöksi kannelle keräämään linnunjätöksiä ja muuta likaa. Vaikka voisihan sille peitteenkin tehdä tai vaihdattaa pistoolihakaset...

Itse en rullafokkaa kaipaa, mutta en pitäisi sitä mitenkään ihan älyttömänä ajatuksena retkiveneessä. Toimii hoossa varmasti siinä missä isommissakin veneissä. Ellei rullalaitetta upota kanteen, jää purjeen alareuna ylemmäs, mutta retkikäytössähän sillä ei ole väliä.

Tuossa on h-vene kaikilla isompien veneiden "herkuilla": http://youtube.com/watch?v=d-p5zLqkaRU

On rullafokka, ison ratsastajat, lazy jack, kaiteet ja jopa spinnusukka!

[Heikki]

Rullafokan etu olisi kuitenkin se, ettei istumakaukalosta tarvitsisi poistua lainkaan purjehduksen aikana

Fokalle saa hyvinkin yksinkertaisesti viritettyä alasvetoköyden, jolloin sitloodasta ei tarvitse poistua fokkaa laskiessa. Tarvikkeiksi riittää yksi (pieni) ploki ja viitisentoista metriä ohutta köyttä (eikä tarvii olla mitään dyneemaa...). Ploki kiinnitetään siihen etustaagin "rustirautaan". Alasvetoköysi vedetään sitloodasta tämän plokin läpi ja kiinnitetään fokan falliin, köyden voi kiepauttaa parin ylimmäisen ratsastajan ympäri niin veto pysyy melko mukavasti staagin suuntaisena. Muoviratsastajillakin varustettu purje tulee mukavasti alas ja pistoolihakasilla varustettu oletettavasti vielä paljon iisimmin. Ja skuutin kun pitää kireällä niin purje kyllä pysyy sen verran kannella ettei vedessä saakka roiku.

Tähän kun vielä yhdistää Vesan lazy jackish'it niin johan sujuu fokan lasku!

[306]

Olisiko kenelläkään kokemusta rullafokan käytöstä H-veneessä ? Lähinnä ajattelen retkikäyttöä jos vaikka purjeen pakkaaminen ja nostaminen helpottuis.

T: Jukka

Tjaa, luulisihan tuon helppoa olevan kun säästyy se keulakannella häröily. Mielenkiintoista H-veneen alkuvaiheista kertoo mm. se, että rullafokka on peräti luokkasääntöjen mukainen (kunhan rullalaite on kanteen upotettu). Näin ainakin kertoi hLinkkien ruotsalaiskertomus H:n historiasta. Tästä voisi päätellä, että alkuvaiheessa retkeilyyn panostusta oli enemmän ennen 1977 kilpaveneilyyn tähtäävää luokkasääntöä. Tosin mm. Louhissa on rullafokkia joten kaippa raasaritkin niistä tykkää kun touhuaminen keulakannella on tarpeeksi hankalaa.

Fokan koko pitää mitoittaa tarkoin lähelle H:n alkuperäistä fokkaa että purjeen leikkaus saadaan toimivaksi. Rullien ongelmahan on se, että purjeesta tehdään samantien jätti-genoa joka onkin sitten aina osittain rullalla pilaten purjeen ominaisuudet. Lähtökohtana pitäisi olla, että useimmin käytetty koko olisi sama kun purje auki rullattuna.

Mutta tämä kaikki toisen käden tietoa. Ainoa mitä oikeasti tiedetään on, että tämmöseltä se näyttää:

[239]

Mielenkiintoista H-veneen alkuvaiheista kertoo mm. se, että rullafokka on peräti luokkasääntöjen mukainen (kunhan rullalaite on kanteen upotettu). Näin ainakin kertoi hLinkkien ruotsalaiskertomus H:n historiasta.

3.6.3.4 Jib furling gear is optional and can be installed with its mechanism below or above the deck.

Eli ei tarvitse olla upotettu.

[Kristian]

Tosin mm. Louhissa on rullafokkia joten kaippa raasaritkin niistä tykkää kun touhuaminen keulakannella on tarpeeksi hankalaa.

Kyllä itsekkin olen muutaman kerran purjehtinut reilua 20 solmua rullafokalla ehkä jopa kisoissakin, joten on se ihan näppärä, ainakin jos keulakansi puuttuu ihan tyystin...

[Lauri]

Kyllä rullalaite fokassa olisi oikein hyvä juttu. Erityisesti sellaisessa kelissä, missä keulakannelle ei ole kiva mennä. "Riittävässä" tuulessa ei se tavalliseen tapaan laskettu fokka edes pysy kunnolla kannella sitomatta, joten keulassa on pakko käydä...rulla poistaa kaikki tällaiset ongelmat ja tekee myös satamaan saapumisesta mukavampaa, kun kannella ei ole purjekasaa kulkemista haittaamassa.

Pienempiä veneitä varten on olemassa sellainen kevyempi rullaussysteemi, jossa ei käytetä alumiiniprofiilia johon purje vedettäisiin. Sen sijaan etustaagi on ommeltu purjeen etureunan sisälle ja ylä- ja alakulmissa on vapaasti pyörivät helat. Purje on siis yhäällä aina kun mastokin, eikä sitä voi reivata tuolla systeemilä. Vaihtoehtoina ovat vain kokonaan auki- ja kokonaan kiinni. Soveltuu ilmeisesti jollista johonkin H:n kokoluokkaan asti.

Em. systeemi löytyy mm. harkenin valikoimasta. Kysyin sen hintaakin joskus. Oli aika korkea, enkä pitänyt sitä niin oleellisena että olisin suoralta kädeltä ostanut, mutta en ajatusta ole kokonaan hylännytkään..

[306]

Pienempiä veneitä varten on olemassa sellainen kevyempi rullaussysteemi, jossa ei käytetä alumiiniprofiilia johon purje vedettäisiin. Sen sijaan etustaagi on ommeltu purjeen etureunan sisälle ja ylä- ja alakulmissa on vapaasti pyörivät helat.

Tuosta voisi luulla, että pyörivät helat olisi varsinaisia rullarumpuja pienempiä eli että purjeen alaliikki voisi olla varsinaista rullafokkaa lähempänä kantta? Matalien(?) helojen ansiosta ei tarvitsisi tehdä kanteenkaan reikiä. Napakymppihän olisi jos systeemissä voisi jotenkin hyödyntää jo valmista fokkaa (tuotekehittelyn paikka..? "Lisävarusteena" ilman purjetta vehkeen hintakin varmaan asettuisi paremmin, tiedä sitten mimmoset latat fokkaan pitäisi vaihtaa). Tommonen systeemi olisi kyllä ehdoton yksin tai taitamattoman seuran kanssa purjehtiessa, miksei kelissäkin kun fokan haluaa kelata pois kannelle kiipimättä.

Miinuksena tietty, ettei myrkyfokkaa saa paikalleen silloin kun semmosta tarvitsisi. Omasta kokemuksesta sanoisin kuitenkin, että tuulen noustessa ison ollessa reivattuna ottaa tuuli siihen kuitenkin sen verran, että täyskokoinen fokka on on parempi vastaankampeaja muilla suunnilla kun tiukalla kryssillä.

Kerran epähuomiossa (säädettävän alakulman unohduttua liian löysälle aikana kun oli vielä kumilankanostimet ja fokka oli kätevämpi kiristää ajossa alakulmasta) nostin fokan hiukan liian ylös ja irti kannesta ja huomasin heti vedon olevan aikalailla heikompi tuulen puhallellessa alareunasta karkuun. Samaa voi kokeilla kun laittaa jonkilaisen "togglen" tms. välikappaleen alakulman sakkeliin niin, että purje nousee 5-10cm irti kannesta. Näin ollen isommilla rummuilla varustettuun kannen päällä olevaan rullafokkaan vaihtaminen tietäisi H:n parhaiden ominaisuuksien heikentymistä ellei menettämistä. Kuvan svenskiveneessä taitaa olla tommonen huonompi esimerkki kun purjeen alareuna on ainakin 10cm irti alakulmasta.

Tämäkin ketju olisi tainnut kuulua enempi varusteluosastoon mutta toivottavasti se täältäkin löytyy.

[Lauri]

Harkenin esitteitä:

Small boat specialty furling (http://tradeonly.harken.com/pdf/SB_Spec ... ing-lr.pdf) on juuri se mitä edellä kuvasin. Niillä näkyy olevan nykyään myös aika mielenkiintoinen kannen alle asennettava laite, josta on sanottu "...now class legal for the Melges 24". Melges 24 taitaa olla aika puhtaasti kisakäytössä, joten miksei tuollainen voisi kisaavaan H-veneeseenkin sopia (kunhan siihen saa yhdistettyä systeemin, jolla purjeen voi vaihtaa tarvittaessa. Ei kai sekään mahdotonta olisi?)

On niillä toki tavallisempikin rullasysteemi pieniin veneisiin: http://tradeonly.harken.com/pdf/00AL-FS ... ure-LR.pdf

[306]

Harkenin esitteitä:
Melges 24 taitaa olla aika puhtaasti kisakäytössä, joten miksei tuollainen voisi kisaavaan H-veneeseenkin sopia (kunhan siihen saa yhdistettyä systeemin, jolla purjeen voi vaihtaa tarvittaessa. Ei kai sekään mahdotonta olisi?)

Eiköhän purjeen pystyisi vaihtamaankin mikäli rullapurjeen vaan saa jotenkin laskettua ilman mastossa killumista.

Noista esitteistä ymmärsin, että rullavehkeet olisivatkin nyt kannen alla. Harmi sinänsä, tilausta olisi enemmän semmoselle matalalle kannen päälliselle rullalle niin välttyisi sahailulta (ja syntyneen kolon viemäröintijärjestelyiltä mikä tarkoittaisi luultavimmin lisäreikiä keulan alueelle). Ei kai matalan rummunn kehitystyötä järruta kun rummun koko suhteessa sille kelautuvan köyden määrään (paljonko esimerkiksi rummun säteen kasvattaminen helpottaisi tilannetta)?

Ideaali olisi tavalla tai toisella staakiin nostettava rullalaite, jonka voisi ottaa pois esim. kesälomareissun jälkeen kuten tavallisen purjeen ja että laitteessa voisi käyttää tavallista purjetta.

No, tiedä häntä meniskö moinen patentti jo samalle asteelle kun se soutuveneeseen liitettävä purjelautasetti jota on kymmenkunta vuotta markkinoitu messuilla kun messuilla.

[Lauri]

On niitä mataliakin rullasysteemejä ollut. Matalin kannen päälle asennettava taitaa olla sellainen, jossa ei ole kelaa köydelle ollenkaan, vaan köysi kiertää jatkuvana lenkkinä keulassa olevan "pyörän" kautta takaisin istumalaatikkoon. Muistaakseni ainakin jollissa (505?) ja ehkä louhissakin on käytetty sellaisia.

Mieluiten kyllä laittaisin sen laitteen kannen alle, kokemuksen perusteella sellainen kannen päällä oleva iso rulla on aina tiellä. Lisäksi saadaan kannelta yksi ylimääräinen köysi piiloon. Pieni lisähaitta monimutkaisemmasta asennushommasta rasittaa kuitenkin vain kerran!

[harald]

Facnor on se (sai ainakin yksi niistä) rulla jossa on päätön köysi.
Noita käytetään ihan 60 jalkaisissakin rullaamaan code zeroja ja muita haruksettomia purjeita.

[Timo]

M

[Lauri]

Bartelsin systeemi näyttää hyvältä. Erityisesti B-malli, jonka esimerkkikuvan taulukossa on H-bootkin mainittu ja on sopien osien kooditkin. Erittäin hyvä juttu, että tuota voi käyttää normaalin hakasilla varustetun purjeen kanssa, joten aikaisemmista viesteistä poiketen Bartelsin systeemin kanssa siis purjeen vaihtokin onnistuu mastoa kaatamatta.

Jos rulla vie keulassa tilaa vain alle 9 cm, niin purjeen saanee leikattua etukulmasta sellaiseksi että purjeen alareuna on purjehdittaessa kiinni kannessa tavalliseen tapaan (etukulmasta siis pitää vain poistaa pieni pala purjetta, jolloin alkuun alaliikki lähtee n. 90 asteen kulmassa etuliikkiin nähden ja kääntyy sitten sopivalla etäisyydellä normaaliin suuntaan - ihan peruskolmiogeometriaa, mutta ei kovin helppo kuvata sanallisesti)

Laskeskelin hintaa tuolle Bartelsin systeemille. Esimerkissä mainitut neljä osaa maksavat n.500-550 euroa, lisäksi päälle etustaagin ja purjeen muutostyöt. Tuo olisi siis kannen päälle tuleva asennus. Siellä on myös erillinen esite H-venettä varten (http://www.bartelsgmbh.de/bootsklassen/ ... t_c31.html), jossa on kuvattuna kannen alle asennettava systeemi, purje näyttää varsin normaalilta ja hinta on 1170 euroa. Näyttää myös käyttävän normaalia fokan fallia.

Saksani ei ole koskaan ollut kovin vahva ja nyt se on lisäksi aika ruosteessa, joten voisiko joku paremmin saksaa ymmärtävä veikata tuon esitteen perusteella sisältääkö hinta aivan kaiken (esim. osaluettelossa on kyllä mainittu "vorstag" mutta kuuluuko se uusi staagi toimitukseen?)

[Lauri]

Katselin myös muita vaihtoehtoja fokan rullaksi. Englannistä näkyy saavan Plastimon tekemää sopivaa mallia (608S) n. 400 eurolla, joka alkaa tuntumaan melkeimpä halvalta verrattuna Bartelsin hintoihin. Yli tonnin sijoitus rullalaitteeseen tuntuisi aika korkealta varsinkin jos ajattelee sitä suhteessa 70-luvun veneen hintaan.

Plastimon rullalaitteista ei minulla ole mitään kokemusta, mutta joistakin muista heidän tuotteistaan on jäänyt ihan positiivinen vaikutelma. Tuon laitteen huono puoli on tietysti se, että purjeen alaliikki jää väkisinkin aika korkealle kannesta, aivan kuten muillakin vastaavilla kannen päälle asennettavilla malleilla.

[Erkka]

Jos rulla vie keulassa tilaa vain alle 9 cm, niin purjeen saanee leikattua etukulmasta sellaiseksi että purjeen alareuna on purjehdittaessa kiinni kannessa tavalliseen tapaan (etukulmasta siis pitää vain poistaa pieni pala purjetta, jolloin alkuun alaliikki lähtee n. 90 asteen kulmassa etuliikkiin nähden ja kääntyy sitten sopivalla etäisyydellä normaaliin suuntaan - ihan peruskolmiogeometriaa, mutta ei kovin helppo kuvata sanallisesti)

Vaikka periaattessa vastustankin kaikkea turhaa veneessä, niin rullafokka kyllä oikeasti vähentäisi keulassa juoksemista yksin (tai perheen kanssa) purjehtiessa. Mutta onko sillä oikeasti jotain väliä onko fokka kiinni kannessa? Tuolla ainakin suositellaan muutenkin suhteellisen pitkää sakkelia keulaan: http://www.h-boat.dk/trim-jensen.html. En kyllä yhtään tiedä minkä malliseksi nuo purjeet on muuten leikattu. Jotenkin voisi ajatella että se fokan alta karkaava tuuli ei muutenkaan olisi viemässä venettä kauheasti eteenpäin. Kellään linkkejä mihinkään "faktaan?" Sanoiko se WB:n kaveri viime syksyn esitelmässään jotain siihen suuntaan että runko sotkee ilmavirtaa niin paljon että purjeen voisi hyvin nostaa ylemmäs? Voin kyllä muistaa väärinkin.

Ja kovemmalla kelillä aallotkin pääsevät kivammin fokan alta jos ei ole ihan kannessa kiinni.

[306]

Sanoiko se WB:n kaveri viime syksyn esitelmässään jotain siihen suuntaan että runko sotkee ilmavirtaa niin paljon että purjeen voisi hyvin nostaa ylemmäs? Voin kyllä muistaa väärinkin.

Kyllä muistaisin saman Johnnyn sanoman silloin trimmaamisesta ja yleensä venelehdetkin mainitsevat jos fokka on tarpeettomasti irti kannesta. Yleensä se tehdään siksi, että fokka nousisi kaiteiden yli sujuvammin, muuten varmaan purjeet leikattaisiin aina enemmän tai vähemmän kanteen asti. Isoja paatteja kuulee usein tuosta haukuttavan.

Eroa on helppo kokeilla. Itselläni on tosiaan systeemi ihan sitä varten (vanhoissa mastolta nostettavissa purjeissa oli semmonen alakulman trimmibloki keulapiikin katossa josta alakulman kireyttä pääsi säätämään) vaikka veneen rikausta onkin nyttemmin nykyaikaistettu. Samaa voi kokeilla esim. laittamalla isomman sakkelin tai useamman, naruvirityksen tms. alakulmaan niin, että purje nousee sopivasti irti kannesta. Sitten vaan kryssimään. Omasta mielestäni ominaisuudet heikkeni ainakin semmosessa perustuulessa n.5m/s. En ajele venettä kovinkaan kallellaan joten veneen runko ei nouse ainakaan merkittävästi peittämään purjetta ja eihän se kryssiessäkään suuremmin edessä ole.

[Lauri]

Vaikka periaattessa vastustankin kaikkea turhaa veneessä, niin rullafokka kyllä oikeasti vähentäisi keulassa juoksemista yksin (tai perheen kanssa) purjehtiessa.

Turha on turhaa veneessä, ja juuri siksi H-vene on hyvä; Ei heti tule mieleen mitään mitä siinä voisi sanoa turhaksi.

Mutta mitä tekemistä rullafokalla on turhien asioiden kanssa? Ei mitään. Ei se ole lähelläkään turhien asioiden listaa, päinvastoin. Useimmilla epäilijöillä ei ilmeisesti ole asiasta mitään kokemusta tai sitten vedotaan rullagenoan huonoihin reivausominaisuuksiin, mikä H:n yhteydessä on täysin epärelevanttia. Tai siihen, että fokan nostaminen ja laskeminen kannelta käsin olisi yhtä helppoa kuin rullalta, mikä ei sekään pidä paikkaansa.

Ts. rullan voi ihan hyvällä omallatunnolla laittaa tarpeellisten asioiden listalle, mutta onkin sitten eri asia kuuluuko se kaikista tarpeellisimpiin varusteisiin. Olen joskus todennut, että minun veneessäni se saattaa siirtyä niiden joukkoon, jos lapset joskus vähän vielä kasvettuaan innostuvat liikkumaan tuolla veneellä itsenäisesti. Mutta kukin tietysti arvioi itse kenen juoksemista keulakannella haluaa vähentää ja paljonko on siitä valmis maksamaan.

Rullalaite on muuten mainittu myös alkuperäisissä piirustuksissa, siinä kuvassa jonka 306 linkitti vesitankkiketjuun.

[Timo]

M

[Lauri]

Jatkoa vanhaan ketjuun, jossa taannoin käsiteltiin rullafokan teoriaa. Nyt on käytännön kokemusta rullasta H:ssakin.

Eilen saatiin systeemi paikalleen ja käytiin koepurjehduksella. Aivan loistava hankinta. Bartelsin osat ovat laadukkaita, eivät ole halvimpia, mutta selvästi hintansa arvoisia.

Kyseessä on siis etustaagin ympärille rullaava systeemi. Purjeella on kaksi asentoa: Auki ja kiinni. Fokkaa ei voi reivata tällä järjestelmällä, mutta eipä H:ssa koskaan ole sellaisia tarpeita ollutkaan.

Katselin rannalla muiden veneiden järjestelyjä. Kaikissa HSK:n satamassa olleissa Louhissa näkyi olevan Bartelsin osilla tehdyt keularullat. Melges 24:t oli varustettu Harkenin rullilla. mR-luokissa on kuulemma myös innostuttu asiasta, muutamiin sellaisiin on rullalaitteita asennettu (kuulin Vene-Bremerin Veikko Pilveltä, kun kävin teettämässä uuden keulastaagivaijerin). Näissä kaikissa rullauslaite oli asennettu kannen alle tai kannen tasoon (melgesissä on syvennys, jonka huomaa vain läheltä katsottaessa)

Tältä perusasennus kannen päälle näyttää H:ssa:

Bartelsin rulla nostaa purjetta kannesta n. 9cm. Rummun halkaisija on 11cm. Rullan olisi voinut asentaa myös kannen alle käyttäen bartelsin kannen läpivientiniveltä, mutta ajattelin, ettei sellaista retkiveneessä tarvitse. Kannen alle asennettaessa fokka olisi tietenkin samassa tasossa kuin ennenkin, ehkä siitä olisi kisaveneessä hyötyä, en tiedä.

Kuten näkyy, ihan normaaleilla hakasilla purje on kiinni etustaagissa, joten periaatteessa vanhaakin fokkaa voi käyttää. Tavallisessa fokassa olevat latat muodostavat kuitenkin ongelman. Ne täytyy poistaa tai kääntää pystyasentoon, jotta rullaus onnistuisi. Lisäksi purjeessa olisi hyvä olla UV-suoja reunassa, jos tarkoitus on säilyttää fokkaa rullattuna.

Päädyin tilaamaan Roope Heikkilältä (Heikkilä Sailmaker) kokonaan uuden fokan. Siinä on reunaan liimattuna se UV-suoja. Näkyy kuvassa vähän tummempana valkoisena reunana. Lattoja ei ole ollenkaan. Purje on kuitenkin sääntöjen salliman kokoinen ja -muotoinen. Voisi kuulemma jopa mennä mittauttamaan sen kisoja varten. Latalliseen verrattuna purjeessa on hyvin pieni kokoero: Roope arvioi, että ihan ylhäältä, siinä missä ylin latta yleensä on, purjeeni on viitisen senttiä kapeampi kuin latallinen purje. Alempana eroa ei ole, joten tuolla ei ole mitään käytännön merkitystä, minulle ainakaan.

Rullattuna fokka on todellakin poissa keulakantta tukkimasta:



Edellisessä isommassa veneessä meillä oli iso genoa rullalla, mutta kyllä rullafokka H:ssa on vähintäänkin ihan yhtä kätevä. Mittakaavaetu on H:n puolella, rullan avaaminen ja sulkeminen on nopeampia operaatioita, joten purjeen säilyttämisen lisäksi tämä helpottaa myös mm. purjeilla rantaan tulemista ja lähtemistä. Eilen rantaan tultaessa aloin vetää rullaa kiinni n. veneen mitan verran ennen laituria, "paketissa" se oli kun matkaa oli jäljellä vielä n. 3/4 veneen mitasta.

Kiitokset Remonttimakelle koepurjehdukselle osallistumisesta ja asennusavusta. Kohta voitaisiin siis saada myös objektiivistakin arviota rullan toiminnasta tänne foorumille

[306]

Kiitokset Remonttimakelle koepurjehdukselle osallistumisesta ja asennusavusta. Kohta voitaisiin siis saada myös objektiivistakin arviota rullan toiminnasta tänne foorumille

Katos vaan, äkkiähän se sitten kävi. Koepurjehtijoita alkaa varmaan tunkemaan jonoksi asti noilla arvioilla!

Mitäs tuo kokonaisuus listahinnoilla suunnilleen tekee? Pienemmissä "avokantisissa" kisaveneissä kuten Louhissa noita on tosiaan viljalti eivätkä snobbailua haittaa. Suurin hyöty taitaa olla yksin- ja reissupurjehduksilla mutta kyllä tossa hommat yksinkertaistuu monella tapaa.

[Lauri]

Mitäs tuo kokonaisuus listahinnoilla suunnilleen tekee?

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että helposti siihen rullaan saa menemään enemmän rahaa kuin mitä uusi purje maksaa. Minulla jäi purjetta halvemmaksi kun onnistuin löytämään osan komponenteista saksasta käytettyinä enkä asentanut mitään kannen alapuolelle. Ei ne käytettyinäkään ilmaisia ole, tuntuvat olevan varsin hyvin arvonsa säilyttävää tavaraa. Eikä ihme, miksikäs tuollaiset ruostumatonta terästä olevat osat menisivät.

En siis maksanut listahintoja, mutta sellaisten perusteella laskettuja esimerkkejä löytyy Bartelsin sivuilta:

H-veneelle on yksi esimerkkikonfiguraatio, mutta se sattuukin olemaan aika kallis ehdotus: melkein 1200 euroa. Sisältää myös sen kannen läpi menevän nivelen; http://www.bartels.eu/rollfock/hboot.pdf

Systeemin toteuttamiseksi on kuitenkin useita enemmän tai vähemmän monimutkaisia vaihtoehtoja. Näistä ei ole suoraa esimerkkiä H:lle, mutta Etap 22:lle on kolme eri konfiguraatiota. Ne sopivat aika hyvin myös H:lle; http://www.bartels.eu/rollfock/etap22i.pdf

Halvin Etapille esitetty vaihtoehto on sellainen perusmalli, jossa purjetta ei nosteta veneen omalla fallilla ja rulla on kannella. Säästyy pari kallista komponenttia ja hintaa on n.600 euroa.

Seuraava esimerkki on varustettu nivelellä, jolla saadaan veneen oma falli käyttöön. Eli fokan etuliikin kireys on sitten säädettävissä istumalaatikosta. Tämä on aika lähellä sitä, mitä minulla nyt on. 735 euroa on mainittu hinnaksi.

Jos osien metsästäminen suoraan saksasta ei kiinnosta, niin Bartelsin laitteita saa hankittua suomessa ainakin Vene-Bremerin välityksellä. Vaikka Bartelsilla ei tietääkseni "virallista" maahantuojaa täällä olekaan. En kyllä yhtään tiedä mitä ne Vene-Bremeriltä hankittuina maksavat, voi olla että jo suomen ja saksan erilaiset alv-kannat vaikuttavat hintoihin, mutta kysymällähän se tarvittaessa selviää.

[remonttimake]

Hienosti se Laurin rulla toimii. Minulla on rantakatissa harkenin alumiininen rullalaite. Se toimii vastaavalla periaatteella, mutta on pienempi (ja heppoisempi).

Lisäksi uusien purjeiden vohvelikangas (tm) oli vakuuttavan oloista verrattuna tavan dacroniin.

Satamassa kulki vahva huhu ettei 306 olisi tänä kesänä tulossa saaristomerelle?

[306]

Satamassa kulki vahva huhu ettei 306 olisi tänä kesänä tulossa saaristomerelle?

Hä, vohvelikangas (tm)? Mitäs ihmettä nyt on leivottu?

Joo, noista reissuista on tossa vähän huhuiltu. Seilausaikaa on tällä kertaa niukemmin joten ajateltiin ottaa Idän suuntaa jossa paikat on lähempänä ja väkeä vähempi.

Viime reissu oli kyllä asiallinen, koitetaan järjestää vielä uudelleenkin!

[Lauri]

Hä, vohvelikangas (tm)? Mitäs ihmettä nyt on leivottu?

Edellä olleessa kuvassahan se ei erotu, mutta sellaisia pieniä neliöruutuja siinä kankaassa on. Arviolta kynnen pinta-alalla olevia (vrt. H-purjehtijan standardikynsi )

Tilausta tehdessäni jätin kankaan valinnan Roopelle, sanoin jotakin siihen suuntaan että sellaista mikä toimii kunnolla. Tuon lyhyen koepurjehduksen perusteella vaikuttaa todella hyvältä, ero vanhoihin purjeisiin on valtava. Melkein kuin olisi saanut ihan uuden veneen vanhan ja väsyneen tilalle.

[306]

Tuon lyhyen koepurjehduksen perusteella vaikuttaa todella hyvältä, ero vanhoihin purjeisiin on valtava. Melkein kuin olisi saanut ihan uuden veneen vanhan ja väsyneen tilalle.

Joo, se on mainiota tunnelmaa! Itselläni meno parani tosin vasta kun vaihdoin kumilankanostimet dyneemoihin. Keväällä laitoin Johanneksen jalanjäljissä jäykistystapit saalinkeihin, katsotaan onko vastaavaa vaikutusta. Vaihdoitko saalingit myös?

Nyt on itselläni isoimmat odotukset paremmin toimivan hekin taljan suhteen joten tämmöistä viilailua onneksi riittää niin ei tule aika pitkäksi. Jos se toimii niin voikin sitten alkaa funtsimaan vaikka tota rullafokkaa..

[Lauri]

Saalinkien vaihto jäykkiin on vielä työlistalla. Tämä asia saattaa vaatia pientä taustaselvennystä: muutama vuosi sitten h-veneilijöiden syystapaamisessa opittiin, että jäykästi kiinnitetyillä saalingeilla vauhti paranee ja trimmaaminen muuttuu helpommaksi. Vanhemmissa veneissä olevat saalingit on kiinnitetty käytännössä saranalla mastoon, jolloin saalinki voi kääntyä edestakaisin veneen pituussuunnassa. Asian voi ratkaista joko jäykistämällä vanhat saalingit tai sitten vaihtamalla uusiin, jotka ovat maston läpi menevällä jäykistyspalalla kiinni toisissaan. Minulla on sellaiset käytetyt, mutta minulle uudet saalingit kaapissa odottamassa asentamista.

[Velimies]

Onko tällainen järjestelmä kenellekään tuttu?
http://www.rullfock.se/index.htm

Näyttää kätevältä ja euron devalvoitumisesta huolimatta edulliselta.

http://www.youtube.com/watch?v=a8nhbcZ8K14