Genaakkeri?

[Kux]

Luin juuri artikkelin genaakkereistä. Pienessä jollassanikin sellainen löytyy. Tällainen tuli mieleen:

Vaikka sillä ei tietenkään voi kilpailla koska se on selkeästi 'not one design', onko kukaan kuullut tai tullut ajatelleeksi sellaisen kokeilemistä H-veneeseen?

Vai onko se 'turha' - koska olemasa olevilla purjeilla pärjää, turha vaiva, tai koska riki yms balanssi ei toimisi kuitenkaan?

t.
Peter

[soikkeli]

Mielenkiintoinen aihe! Jatkokysymyksenä vielä että mitä genaakkeria on käytetty.

[306]

Vai onko se 'turha' - koska olemasa olevilla purjeilla pärjää, turha vaiva, tai koska riki yms balanssi ei toimisi kuitenkaan?

Enpäs ole kuullut moisesta. Isompaa genoaa kai on H:ssakin kokeiltu ja rullafeokka/genoahan kuuluu luokkasääntöönkin (olikos se niin, että H:n fokka on itse asiassa pieni genoa). Niitä olen tainnut nähdä yhden(!).

Genaakkerista en kuitenkaan ole kuullut ja luulen, että syy siihen löytyy genaakkeripuomista jonka asentelu keulille vaatisi mielikuvitusta. Luulen myös, että genaakkeri on parhaimmillaan hiukan kevyemmissä paateissa tuossa kokoluokassa kun tuntuu olevan enempi plaanaavien veneiden juttuja.

No, semmonen arvio, onko jollakulla varmempaa tietoa?

[Lauri]

Heti aluksi pitää todeta, ettei minulla ole kokemusta genaakkerista H:lla tai muilla veneillä, mutta kehitystä olen seuraillut 90-luvun alusta. Tässä tulee siis historiakatsausta hyvin subjektiivisesta näkövinkkelistä:

Minulla on ollut sellainen mielikuva, että genaakkerit alkoivat aikoinaan yleistyä täällä suomessa kun spinnuja pidettiin vaikeina. Erityisesti spinnujiippi lienee se mikä on perhemiehistölle vaikein juttu, ja veneiden koon kasvaessa tietysti spinnujen kokokin kasvoi...H:n spinnu on minusta vielä ihan mukava käsitellä, mutta joku sataneliöinen ei ole, koska jälkimmäisen kanssa on aika pakko käyttää vinssejä kaikkeen kevyessäkin kelissä.

Sitten vasta "seuraavassa aallossa" alkoi täälläkin näkyä veneitä, joissa on ulostyöntyvä pitkä genaakkeripuomi ja todella iso genaakkeri suhteessa veneen kokoon. Ehkä sellaisissa veneissä genaakkerin avulla saadaan ylös paljon enemmän purjepinta-alaa kuin spinnulla (saadaanko?), mutta genaakkerin ei välttämättä tarvitse olla niin valtava. Muistaakseni alkuun ne kiinnitettiin ihan vain niin keulaan kuin on mahdollista, mutta useissa veneissähän etustaagi menee ihan eteen, joten genaakkeri oli sitten aika lähellä staagia. Veneisiin alkoi ilmestyä kaikenlaisia pukspröötiviritelmiä keulakaiteen jatkoksi.

Muistaakseni kysyin asiaa joltakin purjeneulojalta aikoinaan, kun suunnittelin keulakaiteen laittamista uusiksi edelliseen veneeseen. Olisi samalla voinut laittaa genaakkerivalmiuden. Purjeentekijä sanoi, että sellaisen puolisen metriä kun saa genaakkerin etukulmaa etustaagin eteen, niin olisi jo ihan hyvä.

H:ssa olisi nyt se hyvä puoli, että etustaagi ei mene ihan eteen vaan keulakannelle. Jos genaakkeria haluaisi kokeilla, niin ihan etukulmaan laitettu hela voisi toimia ilman mitään puomeja. Olisi ainakin veneen luonteeseen sopiva ratkaisu sellainen keulassa oleva pieni suojapelti, jossa olisikin pieni lenkki lisänä [tarkoitan tuolla luonnejutulla sitä, että H-veneen yksi luontainen vahvuus on se ettei veneessä ole liikaa liikkuvia osia]. Tämä on siis ihan vain spekulaatiota, joku purjeentekijä voisi varmaankin kommentoida asiaa tarkemmin.

Joka tapauksessa genaakkerikin voisi olla ihan kiva lisä purjevalikoimassa. Olen tähän asti miettinyt, että sellainen litteäksi leikattu spinnu voisi olla hyvä, jotta pääsisi vähän ylemmäksi sivutuuleen (minulla on vain pullealla leikkauksella oleva spinnu), mutta ehkä vähemmän pulskalla leikkauksella oleva genaakkeri voisikin ajaa saman asian vielä paremmin?

[306]

Joka tapauksessa genaakkerikin voisi olla ihan kiva lisä purjevalikoimassa. Olen tähän asti miettinyt, että sellainen litteäksi leikattu spinnu voisi olla hyvä, jotta pääsisi vähän ylemmäksi sivutuuleen (minulla on vain pullealla leikkauksella oleva spinnu), mutta ehkä vähemmän pulskalla leikkauksella oleva genaakkeri voisikin ajaa saman asian vielä paremmin?

Nuo "luonteenmukaiset" lisätiedot oli ihan hyvä juttu. Monissa H:ssa on se törmäyskuppi keulalla, siihen varmasti helan saisi tavalla tai toisella kiinni mikäli haluaisi lähteä virittelemään. Purjemaakarit varmaan osaa sanoa moisen mielekkyydestä jos ehtivät asiaa tuumimaan (luulisi, että tässä maailmantilanteessa ehtivät). WB:llä tuntuu olevan kaikenmoisia pohdintoja ja kehittelyintoa joten jonkinlainen vastaus saattaisi sieltä löytyä nopeastikin.

Sen sijaan tuli miettineeksi tuota genaakkeri käyttöaluetta. Eli suoraan myötäiseen se on tietääkseni vähän spinnua keljumpi ja parhaillaan sivumyötäisessä ja ilmeisesti myös hienoisessa sivutuulessa? Spinnun kanssa olen reissuilla monesti tullut suoraan myötäiseen, tiedä sitten auttaisiko genaakkeri ratkaisevasti jos sitä ei tuolloin voi käyttää kun leikkaamalla siksakkia.

Paljonkos spinnua muuten saa litistettyä virittämällä spinnupuomin alemmas? Muistaisin, että kevyellä tuulella puomi viritetään ylös (spinnu korkeammalle mastoon ja pussikkaammaksi) ja kovalla tuulella alas (alemmas ja ehkä myös litteämmäksi?). Jos viritykset ei toimi niin myydäänkös noita spinnuja myös litteinä? Semmoselle voisi tosiaan olla hiukka enempi käyttöä omalla kokemuksellani.

Jos jollakulla on kokemusta jostain muusta sporttiveneestä jossa on genaakkeri, olisi varmaan hyvä kuulla hieman siitäkin. Osaltaan mietityttää olisiko enemmän käyttöä isolle genoalle spinnua täydentämään? Toki genaakkeri on spinnua helpompi käyttää em. rajoituksin ja kevyessä tuulessa ajaa saman asian.

[Erkka]

Minullakaan ei ole genaakkereista juuri kokemusta (kerran kaiketi sellaista käyttänyt noin 35-jalkaisessa veneessä). Mutta mielipiteisiin:

1) Genaakkerilla ei (ainakaan ilman pitkää keulapuomia?) pääse läheskään niin alas myötäiseen kuin spinnulla. Tästä kaiketi seuraa se että genaakkerilla joutuu jiippailemaan tilanteissa, joissa spinnulla voi ajaa yhtä halssia.

2) En oikein osta ajatusta, että genaakkeri olisi h-veneessä merkittävästi helpompi kuin spinnu. Kai genaakkeriakin nostettaessa täytyy keulassa käydä jotain virittelemässä. Jiipit voivat olla helpompia, mutta kohdan 1) mukaan niitä joutuu tekemään enemmän kuin spinnulla. Muistikuvien mukaan lomaspinnuttelumme ovat tyypillisesti pitkiä pätkiä yhdellä halssilla. Eli jiippejä on tehty huomattavasti harvemmin kuin spinnun nostoja. Ja ainakin meillä jiipit onnistuvat kevyissä keleissä ihan luontevasti kahden hengen miehistöllä, ja tällöinkään pinnamies ei tee mitään muuta kuin aja venettä (ja ehkä saattaa ison puomin yli). Spinnun nostot ja laskut onnistuvat yksinkin jos veneen saa jollakin tavalla kulkemaan suoraan itsekseen. (Toisaalta keulassa häärääminen yksinään purjehtiessa voi olla veteen putoamisen kannalta riskialtista)

3) Nykyiset h-veneen spinnut on kaiketi optimoitu ratakisojen takia kulkemaan mahdollisimman lujaa suoraan myötäiseen. Litteämmille spinnuilla pääsisi varmasti ylemmäs tuuleen, mikä voisi lisätä spinnun käyttöä retkeillessä. Kait purjeneuloja sellaisenkin pyynnöstä tekee.

4) Joku todella litteä genaakkeri (code 0?) ihan keulaan kiinnitettynä lisäisi varmasti vauhtia kevyessä (alle 5m/s) sivu/loivasti vastaisessa tuulessa. Tuollaisen voi käsittääkseni pakata sullomalla säkkiin, joten sen säilyttäminenkään ei olisi liian hankalla. Eli spinnun kaveriksi voisin tuollaisen ottaa, mutta ei missään tapauksessa korvaisi spinnua genaakkerilla.

5) Lähdeviitettä en löydä, mutta olen antanut itseni uskoa, että h-veneen pullea spinnu latistetaan (ja takaliikki avataan) tiukalla slöörillä nostamalla puomia ylös. Tämä siis toimii toisinpäin kuin litteämmissä spinnuissa, joissa puomia lasketaan kurssin noustessa.

6) Arvaisin että spinnun korvaaminen genaakkerille tuo vauhtietua vain veneissä, joiden runkomuoto mahdollistaa reilun vauhdin lisääntymisen ylemmäs tuuleen ajettaessa (plaanaavat rungot). Toki ihan kevyellä kelillä runkonopeus ei vielä tule vastaan.

[306]

5) Lähdeviitettä en löydä, mutta olen antanut itseni uskoa, että h-veneen pullea spinnu latistetaan (ja takaliikki avataan) tiukalla slöörillä nostamalla puomia ylös. Tämä siis toimii toisinpäin kuin litteämmissä spinnuissa, joissa puomia lasketaan kurssin noustessa.

Jo löytyi luotettava lähde !

Asiaa pitää selvitellä sillä puomin korkeutta edellä mainitusti säätämällä meno helpottui kovasti kesän reissulla (kevyessä tuulessa). Aiemmin olin pitänyt puomin lähinnä vaakatasossa ja tekemistä riitti.

[Hopeanuoli]

5) Lähdeviitettä en löydä, mutta olen antanut itseni uskoa, että h-veneen pullea spinnu latistetaan (ja takaliikki avataan) tiukalla slöörillä nostamalla puomia ylös. Tämä siis toimii toisinpäin kuin litteämmissä spinnuissa, joissa puomia lasketaan kurssin noustessa.

Jo löytyi luotettava lähde !

Asiaa pitää selvitellä sillä puomin korkeutta edellä mainitusti säätämällä meno helpottui kovasti kesän reissulla (kevyessä tuulessa). Aiemmin olin pitänyt puomin lähinnä vaakatasossa ja tekemistä riitti.

Mikäs voisi olla luotettavampi lähde kuin saksalainen? Fritz-segel trimmiohje

Sivulla 19 kerrotaan cm tarkkuudella millä korkeudelle spinnupuomi pitäisi olla eri tuulenvoimakkuuksilla. Vahvistaa myös asian että sivutuulessa puomi ylöspäin.

Saksankielen lyhyt oppimäärä:
-Halbwind = sivutuuli

[Lauri]

1) Genaakkerilla ei (ainakaan ilman pitkää keulapuomia?) pääse läheskään niin alas myötäiseen kuin spinnulla. Tästä kaiketi seuraa se että genaakkerilla joutuu jiippailemaan tilanteissa, joissa spinnulla voi ajaa yhtä halssia.

Asiaa kokeilematta voi tehdä vain arvailla, mutta olettaisin että täysmyötäiseen ajettaessa pitkä spiirapuomi genaakkerille + iso vahinkojiipin estävällä taljalla toiselle puolelle olisi jokseenkin yhtä tehokas ratkaisu kuin spinnu. Spinnupuomi saattaisi olla spiirapuomiksi jopa liian lyhyt.

(mikä sen vahinkojiipin estoon tarkoitetun taljan oikea nimi on, en nyt millään muista?)

2) En oikein osta ajatusta, että genaakkeri olisi h-veneessä merkittävästi helpompi kuin spinnu.

Ei sellaista ajatusta kai voi oikein ruvetakaan ostamaan, kun ei sitä kai kukaan ollut myymässäkään.

Kirjoitin edellä, että H:n spinnu on vielä mukavasti käsiteltävissä. Homma muuttuu hankalammaksi, kun isommissa veneissä on isommat spinnut ja isommat on voimatkin purjeessa, vaan ei purjehtijoissa. Minä näkisin genaakkerin lähinnä purjevarastoa täydentävänä mahdollisuutena ennemmin kuin vaihtoehtona spinnulle.

Kai genaakkeriakin nostettaessa täytyy keulassa käydä jotain virittelemässä.

Pitääkö? Kuvittelisin että genaakkerin voi nostaa ja laskea istumalaatikosta käsin vetämällä sen puomin ali aivan samoin kuin spinnunkin. Erona vain se, että molemmat skuutit menevät samaan kulmaan ja lisäksi on erillinen naru joka kulkee keulassa olevan helan kautta (olisiko sen nimi sitten etugaija? vähän on termit hukassa kun ei ole tosiaan kokemusta noista genaakkereista). Spinnua nostettaessa siellä keulassa pitää tietysti käydä "virittelemässä" puomi paikalleen, mutta genaakkerin kanssa en suoraan keksi mitään syytä miksi olisi pakko mennä keulakannelle.

3) Nykyiset h-veneen spinnut on kaiketi optimoitu ratakisojen takia kulkemaan mahdollisimman lujaa suoraan myötäiseen. Litteämmille spinnuilla pääsisi varmasti ylemmäs tuuleen, mikä voisi lisätä spinnun käyttöä retkeillessä. Kait purjeneuloja sellaisenkin pyynnöstä tekee.

Käsittääkseni 90-luvulla tms. ajettiin eri mallisilla radoilla kuin nykyisin, jolloin spinnutkin leikattiin litteämmiksi. Niin minulle ainakin on kerrottu. Jos jollakin olisi sellaista vanhaa, littanampaa spinnua myynnissä, niin voisin olla kiinnostunut ostamaan.

[joakim]

Asiaa kokeilematta voi tehdä vain arvailla, mutta olettaisin että täysmyötäiseen ajettaessa pitkä spiirapuomi genaakkerille + iso vahinkojiipin estävällä taljalla toiselle puolelle olisi jokseenkin yhtä tehokas ratkaisu kuin spinnu. Spinnupuomi saattaisi olla spiirapuomiksi jopa liian lyhyt.

Asiaa kokeilematta olen hyvin varma, ettei tuo toimi. Tarkoitus olisi saada genaakkeri pois isopurjeen peitosta ei pitää sitä väkisin siellä. Alas ajaminen onnistuu jotenkuten (vain) siihen tarkoitukseen leikatulla genaakkerilla, joka päästetään pois ison takaa löysäämällä sitä etukulman narua (tack-line), jolloin purje siis tulee spinnunomaisesti tuulenpuolelle. Ei kai kuitenkaan noinkaan aivan suoraan myötätuuleen pääse ja yleisgenaakkerilla tuskin lähellekään myötätuuleen.

Käsittääkseni 90-luvulla tms. ajettiin eri mallisilla radoilla kuin nykyisin, jolloin spinnutkin leikattiin litteämmiksi. Niin minulle ainakin on kerrottu. Jos jollakin olisi sellaista vanhaa, littanampaa spinnua myynnissä, niin voisin olla kiinnostunut ostamaan.

"Vanhaan hyvään aikaan" kaikki ratapurjehdus ajettiin joko Olympia- tai Hellerup-radalla, jotka molemmat ovat kolmioratoja, joissa on siis banaaniosuuden lisäksi yksi (tai kaksi) kierrosta kolmiota, joka sisältää noin. 90 asteen jiipin. Ei siis sisällä tiukkoja slöörejä vaan n. 135 TWA.

[Erkka]

1) Genaakkerilla ei (ainakaan ilman pitkää keulapuomia?) pääse läheskään niin alas myötäiseen kuin spinnulla. Tästä kaiketi seuraa se että genaakkerilla joutuu jiippailemaan tilanteissa, joissa spinnulla voi ajaa yhtä halssia.

Asiaa kokeilematta voi tehdä vain arvailla, mutta olettaisin että täysmyötäiseen ajettaessa pitkä spiirapuomi genaakkerille + iso vahinkojiipin estävällä taljalla toiselle puolelle olisi jokseenkin yhtä tehokas ratkaisu kuin spinnu. Spinnupuomi saattaisi olla spiirapuomiksi jopa liian lyhyt.

En tiedä kuinka tuo käytännössä toimii, mutta ainakin helppoudessa menetetään aika paljon jos genaakkerissakin tarvitaan puomia.

(mikä sen vahinkojiipin estoon tarkoitetun taljan oikea nimi on, en nyt millään muista?)

preventteriksi olen kuullut kutsuttavan

2) En oikein osta ajatusta, että genaakkeri olisi h-veneessä merkittävästi helpompi kuin spinnu.

Ei sellaista ajatusta kai voi oikein ruvetakaan ostamaan, kun ei sitä kai kukaan ollut myymässäkään.

Kirjoitin edellä, että H:n spinnu on vielä mukavasti käsiteltävissä. Homma muuttuu hankalammaksi, kun isommissa veneissä on isommat spinnut ja isommat on voimatkin purjeessa, vaan ei purjehtijoissa. Minä näkisin genaakkerin lähinnä purjevarastoa täydentävänä mahdollisuutena ennemmin kuin vaihtoehtona spinnulle.

Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Viittasin tuolla "ostamisella" siihen oletukseen, että löytyy joukko ihmisiä jotka haluavat korvata spinnun genaakkerilla helppouden takia.

Kai genaakkeriakin nostettaessa täytyy keulassa käydä jotain virittelemässä.

Pitääkö? Kuvittelisin että genaakkerin voi nostaa ja laskea istumalaatikosta käsin vetämällä sen puomin ali aivan samoin kuin spinnunkin. Erona vain se, että molemmat skuutit menevät samaan kulmaan ja lisäksi on erillinen naru joka kulkee keulassa olevan helan kautta (olisiko sen nimi sitten etugaija? vähän on termit hukassa kun ei ole tosiaan kokemusta noista genaakkereista). Spinnua nostettaessa siellä keulassa pitää tietysti käydä "virittelemässä" puomi paikalleen, mutta genaakkerin kanssa en suoraan keksi mitään syytä miksi olisi pakko mennä keulakannelle.

Eikö falli tarvi ainakin viedä paikoilleen? Olettaen että jo rannassa ei ole selvää kummalla halssilla genaakkeri nostetaan. (tai että ei haluta tehdä jiippi+nosto+jiippi).

[Lauri]

Asiaa kokeilematta voi tehdä vain arvailla, mutta olettaisin että täysmyötäiseen ajettaessa pitkä spiirapuomi genaakkerille + iso vahinkojiipin estävällä taljalla toiselle puolelle olisi jokseenkin yhtä tehokas ratkaisu kuin spinnu. Spinnupuomi saattaisi olla spiirapuomiksi jopa liian lyhyt.

En tiedä kuinka tuo käytännössä toimii, mutta ainakin helppoudessa menetetään aika paljon jos genaakkerissakin tarvitaan puomia.

Spiirapuomilla siis työnnetään joko fokka tai genoa ulos. Täysmyötäisellä sillä on kaksi mukavaa vaikutusta, ensinnäkin skuuttikulma saadaan reilusti reunan ulkopuolelle (vrt. aikaisemmat keskustelut fokan barbereista, mutta kuten tunnettua, niin puomilla on helpompi työntää kuin köydellä) joten purje on tehokkaampi kun pysyy paremmin auki. Se toinen vaikutus on tietysti se, että puomilla ulos tuettu keulapurje ei ole myöskään pyri jiippailemaan kovinkaan helposti. Virsarina ajaminen on siis helpompaa.

Tilanteen mukaan olen joskus käyttänyt spinnupuomia spiirapuomina fokalle, mutta se on kyllä H:ssa liian pitkä. Spiirausta olen siis käyttänyt tilanteessa, jossa ajetaan myötäiseen mutta ei syystä tai toisesta nosteta spinnua. Muistinvaraisesti arvioiden joku 40-50cm siinä ainakin on ylimääräistä, joten toinen, kevyempi ja lyhyempi puomikin voisi olla ihan kiva mukana. Ei sitä kuitenkaan niin usein olla tarvittu, että olisin laittanut hankintalistalle.

Spiirapuomin pituuteen vaikuttaa siis myös purjeen koko, isolle genoalle spinnupuomi voi olla sopivakin. Esim. meidän edellisessä veneessä spinnupuomi toimi hyvin myös spiirapuomina, siinä kun spinnu oli lähes 90 neliötä ja perhemiehistöllä liikuttiin, niin eipä juurikaan spinnua käytetty.

Kai genaakkeriakin nostettaessa täytyy keulassa käydä jotain virittelemässä.

Pitääkö? Kuvittelisin että genaakkerin voi nostaa ja laskea istumalaatikosta käsin vetämällä sen puomin ali aivan samoin kuin spinnunkin. Erona vain se, että molemmat skuutit menevät samaan kulmaan ja lisäksi on erillinen naru joka kulkee keulassa olevan helan kautta (olisiko sen nimi sitten etugaija? vähän on termit hukassa kun ei ole tosiaan kokemusta noista genaakkereista). Spinnua nostettaessa siellä keulassa pitää tietysti käydä "virittelemässä" puomi paikalleen, mutta genaakkerin kanssa en suoraan keksi mitään syytä miksi olisi pakko mennä keulakannelle.

Eikö falli tarvi ainakin viedä paikoilleen? Olettaen että jo rannassa ei ole selvää kummalla halssilla genaakkeri nostetaan. (tai että ei haluta tehdä jiippi+nosto+jiippi).

En nyt kutsuisi fallin hakemista mastolta "virittelyksi keulakannella". Jos siis tuo kuvitemani genaakkerin nostosta ja laskusta puomin ali toimii. Sen sijaan virittelemiseksi voisi melkein jo laskeakin skuuttien siirtämisen puolelta toiselle nostoa varten. Joten ainakin minä olisin taipuvainen käyttämään tuota mainitsemaasi J+N+J -toimintatapaa tarvittaessa, jotta narut voisi laitella aina valmiiksi jo rannassa.

[joakim]

Virsarina ajaminen on siis helpompaa.

Enpä usko, että normaalilla genaakkerilla voi hyvin ajaa virsaria. Se pitää sitten leikata isoksi genuaksi, jos haluat noin ajaa ja tällöin se ei ole (läheskään) yhtä tehokas kuin myötätuuleen leikattu genaakkeri, joka on "spinnumainen" eli ei lainkaan kolmio. Kolmiomainen genua pysyy "auki", kun sen liikit kiristetään spiiralla.

[auria]

Huomasin että uudessa Venemestarissa on aiheesta artikkeli (ilmaisnumero). Näyttäisi olevan H-vene johon tullainen on viritetty. Liekö H-35?

http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=1229

[Cossuracing]

Voisin kuvitella Code 0 rullalaitteella H keulaan varsinkin jos purjehtii paljon yksin ,kevyillä tuulilla toisi lisä vauhtia. Purjevalmistajajilta/myyjiltä varmaan saisi vinkkejä ,venemessuillahan he ovat kohta

[remonttimake]

Minkä kokoinen H:n oma spinnu on? Minä voisin ensi kesällä beettatestata 28m2 genaakkeria omassa veneessä, jos se ei ole paljoa H:n omaa spinnua pienempi.

[Lauri]

Minkä kokoinen H:n oma spinnu on? Minä voisin ensi kesällä beettatestata 28m2 genaakkeria omassa veneessä, jos se ei ole paljoa H:n omaa spinnua pienempi.

Mehän voitaisiin viritellä se genaakkeri H:n spinnun seuraksi bloopperiksi, sellaisia kun ei ole paljoa veneissä näkynyt 70-luvun jälkeen (mikä lienee syy? silloin niitä oli kisaveneissä, onko kilpailusäännöissä tapahtunut jotakin vai ovatko vain jääneet pois muodista?)

Kuva valoittaa mistä on kyse:
http://www.google.com/imgres?imgurl=htt ... 29,r:6,s:0

Tuo on varmaankin kielletty H:n luokkasäännöissä, mutta saisi sillä vähän lisävauhtia ja vaarallisia tilanteita retkipurjehdukseen

[remonttimake]

No se on tässä sovittu! Kamerat mukaan, niin saadaan lisää videoita kansalle.

[306]

Minkä kokoinen H:n oma spinnu on? Minä voisin ensi kesällä beettatestata 28m2 genaakkeria omassa veneessä, jos se ei ole paljoa H:n omaa spinnua pienempi.

Kun hätä on kovin on wikin lähellä! (36m2 sen mukaan).

[Cossuracing]

Miten Lys kisoissa ,voiko H:ssa alla olevaa sääntöä käyttää ja minkä kokoista genaakkeria voisi ajatella
käytettäväksi?
LYS sääntö 2011
17.03.2011 00:00 | Kirjoittanut LYS toimikunta

Sisältömuutokset koskevat lähinnä säännön hallintaa:

LYS-luvun määräytymistä koskeviin säännön osiin on tehty vähäisiä muutoksia:

Purjemääritelmiä on osin yksinkertaistettu ja täsmennetty spinaakkeria ja genaakkeria saa käyttää samassa kilpailussa ilman korotusta LYS-lukuun kilpailukohtaisesti voi ilmoittaa vain spinaakkerin/genaakkerin poisjättämisestä tai taulukon määritelmästä eroavasta potkurista keulapurjeen spiiraaminen on oletusarvoisesti sallittu silloinkin kun vene ilmoittautuu ilman spinaakkeria

[Velimies]

Minkä kokoinen H:n oma spinnu on? Minä voisin ensi kesällä beettatestata 28m2 genaakkeria omassa veneessä, jos se ei ole paljoa H:n omaa spinnua pienempi.

Onhan tuosta ideasta pari vuotta aikaa, mutta kokeilitko?

[remonttimake]

Minulta ostettiin vene (+genaakkeri) alta pois ennen kun ehdin kokeilla sitä H:ssa.

[Velimies]

Jaha, nyt näyttää siltä, että genaakkeri on s/y Tiikerhain ensi kauden hullutus. Ollaan päästy jo vaiheeseen "halutaan" eli järkiargumentit eivät enää auta. Kun jäistä päästään, niin raporttia seuraa.

[Velimies]

Nyt 29,5 -neliöinen WB Sailsin virkkaama odottelee pussukassaan. Taitaa olla jotain välimallia, full radial A2. Hyvä keskeisimpiin suuntiin.

Ja sitten jalusten ostoon. Ehkäpä yhden helankin keulakannelle joutuu virittelemään. Ties vaikka miljoonalaatikossa sopiva köllöttelisi odottelemassa.

[Velimies]

Jaha, ensimmäinen testiajo takana. Aluksi tuuli kovin niukasti, jolloin genaakerista oli se etu, että vene kulki kolmea solmua paikallaan pysymisen sijaan. Kun tuuli loppui kokonaan ei genaakerikaan venettä liikuttanut.

Posketon sumukin, näkyvyys varmaan 30 metriä.






(Emmää kyl osaa kuvia tänne lisätä, vieläkään, mutta ehkä ne noista jotenkin aukeavat. Paitsi gallerian kautta näkyy hoituvan.)

[306]

Jaha, ensimmäinen testiajo takana. Aluksi tuuli kovin niukasti, jolloin genaakerista oli se etu, että vene kulki kolmea solmua paikallaan pysymisen sijaan. Kun tuuli loppui kokonaan ei genaakerikaan venettä liikuttanut.

Hieno! Onko kuvaa keulilta?

Kerhokaverilla oli 70-luvulla kunnon genua omalla skuuttikiskollaan ja sanoi sen olleen menestys kevyellä kelillä.

[Velimies]

Keulalta ei ole ainakaan minulla kuvaa - ehkä Alella on - mutta tässä kokeiltiin vielä tilapäisvirittelyillä.

Keulaknaapiin napsautettiin pari karbiini- (vaiko palo-) hakaa, jossa halssikulmaan menevän säätököyden* pylpyrä killui. Ehkä kuitenkin askartelen vähän edemmäs kunnollisen kiinteän lenkin. Nyt oli hieman takertumisongelmia jiipeissä, tosin ne saattoivat johtua olemattomasta tuulestakin.

Näen tässä kyllä hauskuuspotentiaalia.

* Miksi tuota nyt sitten nimitetäänkään? Etugaija? Tamppinaru?

[Velimies]

Nyt on toinenkin testiajo takana. Hämmästyttävän mukava laite kevyessä tuulessa ainakin jostain melkein platlenssistä hieman yli suoran sivutuulen. Vauhti kipusi yli viiden solmun kun tuulta oli 3 m/s.

Jiipailukin onnistui vaivattomasti, kyllä sillä melkein luovikin. Platlenssi on vielä testaamatta. Luulen, että spinnupuomilla voisin virsikirjata sen takatuulella.

Vielä kun oppisi nostamaan sen siten, etteivät skuutit kiertyisi toistensa ympärille tai purje olisi jotenkin muuten jengoilla. Ehkä nostamme vain käytössä oleva skuutti kiinnitettynä ja sitten käydään kannella virittelemässä vapaa skuutti paikalleen, kun purje on ylhäällä ja vedossa. Senhän siinä nyt joutui käytännössä tekemään - lisänä kiertyneen skuutin pyörittäminen vedossa olevavan ympäriltä, ja sitten uusi pujotus - tökertämistä parhaimmillaan.

[Velimies]

Nosto-ongelmat on selvitetty. Skuuttien päihin laitettiinkin pienet palohaat kiinni solmimisen sijaan. Ylöshiilattaessa skuuteista on kiinnitettynä vain se, joka pääsee ensimmäisenä käyttöön - eli suojanpuoli. Sen jälkeen napsauttaa vain paikalleen toisen skuutin.

Platlenssissä otettiin iso alas kokonaan - ei se oikein muuten pysy vedossa. Pitkää siivua noin ehkä viitsii tehdäkin.

Jiippaus vaatii vielä funtsimista ja harjoittelua.

[Velimies]

Täs ny on tää etuhelaviritys. Hyvin tuo kyllä vie. Pientä säätöä vielä käytön kanssa, mutta kyllä se tästä.