Remppaa pukkaa

Keskustelua H-veneen varustelusta ja kunnostusprojekteista

Moderator: Kristian

Post Reply
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Moi!

Remppaa pukkaa ja nyt on hyvä hetki purkaa vanhaa pois ja suunnitella. Epoksointilämpötiloista kun on turha haaveilla muutamaan kuukauteen. Suunnitelmissa on:
  • Maston jalan purku, sandwich-katon remppa (notkolla)
  • Rustien paikkaus (vuotaa)
  • Kannen maalaus
  • Puuosat ja vinyyliverhoilu uuteen uskoon sisältä
  • Keitin
  • Lämmitin
  • Navigointitietokone (Raspberry PI)
  • Sähköistys: Aurinkopaneeli, akusto, LED-valot
  • Levanki, pikareivi, dirkki, ratsastajat isoon, iso kasa vaijereita ja köysiä uusiksi, ...
Katsotaan ehtiikö kaikkea tekemään. Suunnitelma on niin kunnianhimoinen, että hirvittää. Laittelen kysymyksiä ja raporttia sitä mukaa kun ajatukset ja konkretia etenee. Nyt viimeksi pohdin seuraavaa:

H-veneen pienissä tiloissa kaikki mahdollinen tilavuus pitää ottaa käyttöön. Onko joku hyödyntänyt keulan ja perän koteloita? Tarkoitan siis oheisessa kuvassa korostettuja tilavuuksia, jotka ainakin minun Arteknon 78-vuoden paatissa ovat hukkatilana, sillä niihin ei ole 10 mm pilssikanavaa suurempaa pääsyä. Tai oikeastaan perän koteloon ei taida olla minkäänlaista pääsyä tällä hetkellä. Siellä voi olla vaikka 30 kg jäätä tällä hetkellä!?
A21_kotelot.png
Ainakin nesteitä noihin saisi kätevästi säilöttyä. Vesisäiliö keulaan ja polttonestettä perään?

Samalla kun keulan pistää uusiksi on hyvä miettiä mitä keulan laipiolle tekisi. Nyt ratkaisu on tämän näköinen:
20201202_131737.jpg
Lähempänä runkoa lasikuitu on paksumpaa, mutta keskiosa laipiosta on niin ohutta (2-3 mm), että siihen nojatessa pelottaa jonkun hajoavan. Onko näitä tehty jotenkin muuten kuin lasikuidusta? Vaneri voisi olla myös hyvä ratkaisu ja mielestäni voisi sopia tyylillisesti. Hoossa kun ei puuta ole ainakaan liikaa näkyvillä.
Last edited by tvkalvas on Thu 25.3.2021 09.35, edited 1 time in total.
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Re: Remppaa pukkaa

Post by 306 »

Terve! Hyvä listaus, tuolla pääsee pitkälle!

Aikanaan tuli kirjoitettua kaikenmoisia artikkeleita tuonne Wikin puolelle, joista voisi tässäkin olla apua. 306 tosiaan vaihtoi omistajaa, mutta muistini koukeroista tulee tämmöistä:
tvkalvas wrote: Fri 4.12.2020 11.48 Maston jalan purku, sandwich-katon remppa (notkolla)
Maston jalan purin muutama vuosi sitten. Vaikka lopulta sisältä löytynyt vaneri olikin kovan tuntuista, oli se ilmeisesti päässyt joustamaan, sillä korjaus kyllä auttoi ja meni näin:

Tarvitaan monitoimityökalu, jolla pääsee sahaamaan suoraan läpi. Irrotin ensin mastonjalan ja sahasin reiän hieman jalan levyä pienemmäksi, jolloin esteettinen pakkelointi on helpompaa. Mastonjalka meni sandwichin läpi pitkillä pulteilla, jotka olivat kiertein kiinni sisäkattoon laminoidussa teräslevyssä.

Sahailin monitoimityökalulla varovaisesti vanerin yms. läpi, sillä sisempää lasikuitukuorta (sisäosan kattoa) ei kuulu lävistää.
Kun kolo on putsattu ja karheaksi hiottu, laitoin maston jalan pultin reikiin pillit sisäkatossa kiinni olevaan teräslevyn pultinreikiin saakka, jottei tarvitsisi tehdä tarkkuusporauksia teräslevyn pulttien reikiin (=ei onnistuisi ikinä). Sitten kaadoin mastonjalan koloon epoksihartsia, jota oli vahvistettu lasikuitusuikaleilla ja mikrolasipalloilla (bilteman kamaa). Päälle laitoin mastonjalan, jonka pultinrei'istä pistin pillit ulos, jotta tulevat pultinreiät johtaisivat suoraan aluslevyynsä.

Sitten annettiin kovettua ohjeiden mukaan. Mastonjalan ja katon väliin kanattaa laittaa massaa, sillä omassa veneessäni tuli massattua vain pultinreiät ja masto pitää välillä kummaa ääntä, joka resonoi suoraan sisään.

Jajoo, teräksisen (ei alumiinisen) mastonjalan sain oikaista käyttökuntoon hydraulisella prässillä varovasti oikoen.
Rustien paikkaus (vuotaa)
Vuotavat rustinraudat saattavat vaatia huomiota, sillä semmoset eivät saa päästä pysyvästi kastumaan. Kuivatus on siis tärkeää. Samalla kannattaa laittaa pulteille kunnon aluslevyt (joita ei aina valmiiksi ole) joko prikoista tai räätälöidystä teräslevystä. Ja olennaisintahan on saada massaa reikään yläpuolelle, josta käsin vesi tulee sisään, miksei muuallekin.
Kannen maalaus
Kannen maalauksesta minulla ei ole kokemusta, mutta karhennusten maalailusta haaveilin. Vaarana on, että tulevat liukkaiksi eli ainakin vaativat ao. ryynien lisäämistä niihin kohtiin.
Puuosat ja vinyyliverhoilu uuteen uskoon sisältä
Puuosien kunnostus tekee eetvarttia. Itse öljysin puuosat, mutta ajan saatossa tuntuivat hiljalleen mustuvan. Tiedä sitten saisiko öljyä liuotettua tms. jos käsittelyn haluaa tehdä uudelleen siististi, sillä toisin kun lakka, öljy imeytyy puuhun ja on vaikea uusia hiomalla.

Vinyyliverhoilusta sen sijaan on ihan toimiva vinkki, jonka luin jostain suomi24:stä ennenkun kokeilin itse hyvällä menestyksellä. Vinyyli kun on muovia, niin sikäli kun vinyylin kiinnitys on siisti, kannattaa se liimata hyvin kiinni kontaktiliimalla esim. injektioneulaa käyttäen. Kun kattoni oli kiinni, viilsin kaikki rumat saumat tasalevyisiksi (esim. noin 5mm) käyttäen joustavaa viivotinta ja mattoveistä. Sitten teippasin vinyylien reunat ja laitoin saumoihin akryylimassaa siististi tasoittaen. Teipit pois ja muoviprimerisprayta kauttaaltaan. Viimeistely sopivasti katon väriin sävytetyllä puolikiiltävällä lateksimaalilla. Jos haluaa hifistellä, voi "korkkipinnan" syvennykset maalata tummemmalla harmaalla ja sitten sivellä hieman kuivemmalla siveltimellä vaaleat osat toisella kierroksella. Siisti ja helppohoitoinen ja erityisesti helposti uusittava "siivous".
Keitin
Keittimemme seilasi sielä sun täällä. Ostaessamme veneen se oli alumiinikaukalossa kulkuluukun alapuolisessa vetolaatikossa. Keittohöyryt meni kulkuluukusta hienosti ulos, mutta kulkemistahan se kovasti haittasi.

Kokeilimme myös tehdä vedettävän kyökkivaunun toiseen pistopunkkaan, mutta raiteiden leveyden vaihdellessa keksintö tuppasi kaatuilemaan ja oli muutenkin vähän ropellihattumallia.

Lopulta keitin asettui toiseen "piironkiin", jonka vetolaatikon etulevyn sai saranoitua alaspäin kääntyväksi. Ihan toimiva ajatus, mutta keulaluukku kannattaa olla kokatessa raollaan, jotta läpiveto veisi höyryt mennessään.
Lämmitin
Lämppäri (wallas 1300) oli osatessamme keulapiikin puolella laipiossa kiinni, jotta savupiippu olisi poissa fokan narujen tieltä. 12mm narut nappasivat aina välillä savupiipun rakoon ja otsani kopisi laipion lämppärin teräviin nurkkiin keulapiikissä kylkeä kääntäessä. Lisäksi veneen tuuletusasiat askarruttivat, sillä ilma ei tuntunut vaihtuvan hytissä kovin hyvin kostealla säällä. Wallas 1300 imee lämmitettävän ilman ympäriltään eli kierrättää sisäilmaa, mikä ei siis raitista ilmaa oikein mitenkään paitsi aika ajoin kaikki luukut auki tuulettamalla.

Lämppäri siirtyi kattokiinnikkeiseksi heti etummaisen laipion keulan puolelle heti raitisilmalautasventtiilin viereen. Kanteen reikä savupiipulle ja riittävän paksut sähköt keulapiikin alla olevalta akulta ja kauko-ohjain, meidän tapauksessa laipion keulan puolelle, jossa itse nukuimme. Tavallisella kelillä raitisilmaventtiili on auki ja lämppäri imee siis välillisesti ilmaa sitä kautta puhaltaakseen raittiin ilman lämmitettynä peremmälle hyttiin. Viileämmällä kelillä venttiiliä voi vääntää pienemmälle, jolloin lämppäri alkaa kierrättää enemmän jo valmiiksi lämmitettyä sisäilmaa.

Patentti toimi, joskin aina välillä huoletti imeekö tuuletusventtiili viereisen savupiipun savut sisään. Tämmöistä ei kuitenkaan huomattu.

Yleensä ottaen Wallaksista puhutaan kaikenlaista keskustelupalstoilla. Meillä siihen tutustuminen on vaatinut oman aikansa, mutta perus huoltosatsin vaihdolla pääsee pitkälle. Polttonaineen laatu on tärkeää ja kannattaa käyttää ohjeiden mukaan. Myös mahdollisimman paksut (taitavat olla 4,5mm, jotka vaihdoimme lopulta 6mm) virtakaapelit auttavat hehkutuksen oikeaa toimintaa.
Navigointitietokone (Raspberry PI)
Navigointiläppäriä käytettiin jossain vaiheessa siirtääksemme karttaohjelmalta reittisuunnitelmat akkuvirrassa kiinni olevaan kartattomaan Garminin käsi-gepsiin. Kaapeli kiersi gepsiltä sähkökeskukseen, josta virtaa saatuaan jatkoi toiseen "piirongin" liukuovikaappiin, josta se kytkettiin läppäriin. Semmonen firma kun Akun kaapelitehdas teki hyvät kaapelit mittatilaustyönä. Viritys jäi lopulta aika vähälle käytölle, kun gepsi tuli vaihdettua vastaavaan kartalliseen malliin. Aika nopeasti karttasarjojen selailu läppärillä jäi pois. Reittisuunnitelmat olivat lähinnä fyysisten karttasarjojen indeksilehdiltä sormituntumalla mitattua, ettei menneet päivämailit hurjiksi.

Saattaa olla, että Raspberry on ihan eri vehkeitä, mutta tommosta oli ennenwanhaan.
Sähköistys: Aurinkopaneeli, akusto, LED-valot
Aurinkopaneelin laitoin muutama vuosi takaperin luukkutallin päälle. Siihen mahtuvaa 30W paneelia vahvistaa Victronin MPPT-lataussäädin. Paksut johdot vedin -75-vuosimallin sprayhood-muotoilujen alta sisään ja kohti säädintä ja sähkökeskusta.

Paneeli on ollut hyvä pitämään 80Ah akun latingissa viikonloppureissujen välillä, mutta lomareissuilla sen potku hiipuu nopeasti jo tabletin ja älypuhelimen latailuun ja maasähköä tarvii noin 5-7 päivän välein jännitteen pudotessa alle 11-12V välille. Itse veneen sähköihin (ei jääkaappeja tms.) se tosin riittäisi selvästi pitempään.

Sijoittaminen aurinkoisempaan paikkaan esim. takaluukun päälle tai liikuteltavaa paneelia käyttämällä voi ratkaista tilanteen osittain. Jälkimmäinen ei useinkaan ole purjehtiessa käytössä, joten watteja tulee vähän.

Akkuna meillä oli perusmallin 80Ah akku, jolla mentiin kohtuullisesti. Tiedä sitten jos litiumeista on jatkossa iloa, jolloin ne latautuvat nopeammin ja virtaa voi käyttää yli normaalin 70% kapasiteetista (50%:n jälkeen on tavallisesti jo syytä latailla).

Led-polttimot vaihdoin vaivihkaa tavallisiin kulkuvaloihin. Olennaista oli, että värillisiin kuoriin oli olemassa omat, erisävyiset polttimonsa, jotka eivät taittaneet vihreää siniseksi. Ledien ei myöskään tarvitse olla määräänsä kirkkaampia, vaan niiden kuuluukin näkyä vain sen 2nm:n päähän (muistaakseni). Ledit voivat olla herkkiä, jos syystä tai toisesta akusta ei saa yli 11V virtaa, joten pidin varmuuden vuoksi hehkupolttimoita varalla, mikä teki virityksestä melkein-laillisen.

Virallisetkin led-umpiot taitavat olla nykyään kohtuuhinnoissa.
Levanki, pikareivi, dirkki, ratsastajat isoon, iso kasa vaijereita ja köysiä uusiksi, ...
Levanki oli perusmalli penkkien tasossa ja palveli hyvin kunhan vaunu oli rasvattu. Levangilta meni päättymätön lenkki siten, että laskeminen (=kovan tuulen säätö) onnistui aina.

Pikareivi oli veneessä jo ostaessa ja toimi hienosti. Puomin takaosassa oli säätövaunu, jossa kiinni oleva naru nousi ensin takaliikin reivisilmän kautta alas vaunun pylpyrään, josta se meni puomin etuosan pylpyrän kautta ylös etuliikin reivisilmään, alas maston juurin pylpyrän kautta kaukalon lukolle. Säätö onnistui skuuttia ja nostinta löysäämällä tiukassa vastaisessa vauhtia juurikaan pudottamatta. Naruna tuntui riittävän 6mm. Ehdottamasti parhaita reissuvarusteita!

Dirkkinä käytimme maston huipusta alas tulevaa 6mm narua, joka tuli puomin päässä olevalle ns. Becket with V cleatilla, joka oli kiinni joko alaliikin kiristyvaijerissa tai puomiuraan laitetussa ratsastajassa. Dirkki antaa satamassa ryhdikkään ilmeen, mutta tuppaa unohtua kireälle purjehtimista aloitettaessa.

Isopurjeen ratsastajat on passeli juttu, mutta etenkin pikareiviin yhdistettäessä saattaa joutua kehittämään patentteja, ettei ratsastajat valu urasta ulos kiristäessä tms. Sama tietty purjetta pudotettaessa. Meillä purjeen syöttöaukkoon ei keksitty tuketta, joten asian hoiti spinnupuomin kiinnikkeeltä tuleva 2-kertainen joustinnarusilmukka, joka piti ratsastajat urassa.

Dyneemaköydet on hyviä ja kestäviä jos käteen istuvat. Vinkkinä, että kannattaa opetella pleissaustaidot esim. youtuben vinkeillä, mikä antaa luovuudelle tilaa.
H-veneen pienissä tiloissa kaikki mahdollinen tilavuus pitää ottaa käyttöön. Onko joku hyödyntänyt keulan ja perän koteloita?
Ainakin nesteitä noihin saisi kätevästi säilöttyä. Vesisäiliö keulaan ja polttonestettä perään?
Keulan tai kaukalon alaisen tilan käytölle en tohtinut kehitellä mitään patentteja, sillä"jakojäännökset" olivat omassa veneessäni vähän mutkien takana esim. säiliöitä silmällä pitäen. Vettä tai polttonestettä en semmoisiin laittaisi, kun ovat niin vaikeasti puhdistettavissa. Ja ainakin bensan kanssa on aina se räjähdysvaarakin. Myönnetään kuitenkin, että esim. taaempi tila voisi tavalla tai toisella avattavana olla melko juhlavan kokoinen esim. rakkomalliselle vesisäiliölle, jonka voisi ottaa talveksi pois. Samalla saattaisi tosin veneen turvallisuus kärsiä sikäli kun noiden umpiosien hommana mahtaa kellutus olla.

Meillä vesisäiliö hyödynsi toisen pistopunkan alaista peränpuoleista päätä, jonne ei tuntunut muuta kätevästi mahtuvan. Tankkaus tapahtui sieltä toiseen kaukalon luukkuun johdettua putkea pitkin ja tyhjennys tapahtui samaan pilssin lokeroon, josta pilssipumppu imee tarvittaessa jämävedet pois. Pumppuhana meillä oli toisen piirongin sisällä piilossa, mutta esiin käännettävissä.

Vinkkinä vesisäiliöiden salattuun sielunelämään, että kun semmoisen keväällä kerran täyttää, kannattaa siinä pitää koko ajan vettä kunnes sen kunnolla tyhjää ja kuivaa syksyllä. Raikkaat vedet voi vaihtaa aina ennen isompia reissuja, mutta jos säiliön jättää tyhjäksi kuivaamatta, saattaa sinne asettua semmonen homekasvusto ettei auta kun säiliön vaihto. Me otimme rakkomallisen säiliön aina talveksi pois kuivaan säilöön (kun ei huvittanut enää kolmatta vastaavaa ostaa).
Samalla kun keulan pistää uusiksi on hyvä miettiä mitä keulan laipiolle tekisi. Nyt ratkaisu on tämän näköinen:
Keulalaipio oli meillä ihan tukevasti kiinni laminoitua vaneria (olisko 12 vai peräti 18mm), minkä annettiin olla semmosenaan.

Tsemppiä kauden puhteisiin! Tuossa voi tosiaan olla aika paljon kerralla nieltäväksi, mutta jospa noilla em. yrityksen ja erehdyksen kautta löytyneistä ratkaisuista olisi apua. Vanhassa myynti-ilmoituksessamme on jotain kuvia em. patenteistamme ideointiasi helpottamaan.
306
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Kiitokset vinkeistä. Tänään oli aikaa ottaa keulan kotelo auki.
keulan_kotelo.jpg
Tietenkin ensimmäinen poraus osui juuri vaahdolla toteutettuun jäykisteeseen, jonka joutuu nyt sitten fiksaamaan. Jäykisteiden sijainnin selvittyä tein aukon, joka on noin 140 mm leveä edestä, 245 mm leveä takaa ja 300 pituussuunnassa. Luukun ajattelin tehdä vanerista ja reunoille lasikuidusta karmit samaan tapaan kuin muissakin koteloissa on. Aukko tulee siis tuosta vielä pienentymään 15 mm joka suunnassa. Kotelon tilavuus on noin 50-60 litraa. Itse kotelosta vesisäiliön tekeminen voi olla todella haastavaa, joten suunnittelin etsiväni markkinoilta sopivan muotoisen pehmeän vesisäkin tuohon tilaan.

Otin myös maston jalan irti.
maston_jalka.jpg
Sekä jalka, että alla oleva lasikuitu on aivan mutkalla. Suunnittelin ottavani tuosta auki 40x50 cm kokoisen palan niin pääsee näkemään syyn tälle taipumalle. Jonkun on tuon alla täytynyt antaa myöten. Jos maston jalan alla on vaneria täytyy sen olla pahasti pehmennyt. Edellinen omistaja on tuossa ilmeisesti "vahvistanut" maston jalan laittamalla vähän lasikuitua ja myös 2.5 mm HST-levyn alumiinisen mastonjalan alle. Ei kuitenkaan kovin hyvin tuloksin jos kansi on nyt tuon näköinen.

Itse maston jalan ajattelin tehdä kokonaan uusiksi. Onko jotain syitä miksi en tekisi sitä alumiinin sijaan happosesta?
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Re: Remppaa pukkaa

Post by 306 »

Hyvää selvittelyä!

Keulaan vois tosiaan mahtua säkkimallinen säiliö. Meillä oli pienin löytämäni pistopunkassa (Plastimon 50L), mutta ehkäpä sopiva kolmiomallinenkin löytyy. Kun on avattava luukku, saa säiliönkin kauden päätteeksi pois. Täyttöputki on varmaan järjestettävissä keulasta ja tyhjennysputki mahdollinen pilssiin. Veneen trimmi voi hiukan keulapainosta häiriintyä, mutta ainahan säiliön voi tyhjentää jos se käy häiritsemään.

Sattuiko vahingossa löytynyt palkki muuten mittapiirustuksen kohdalle? Jos noin kävi, voi piirustuksesta olla apua "sudenkuoppien" välttämisessä toisaalla. Muut kuvat löytyy kv-liiton sivuilta.

Mastonjalka on hurja värkki. Taannoisessa H-venegaalassamme kävi asiaa tunteva kertomassa kunkin vantin vetävän vähintään 800kg:n voimalla, jolloin jalan päällä olisi yli 3tn puristusta (korjatkaa jos muistin väärin)! Meillä orgaaninen vaneri poistettiin ja korvattiin epoksihartsin, lasikuitupätkien ja mikrokuulien seoksella tosin vain jalan alta. Kannen alla sandwich-rakennetta kannattelee päälaipion palkki, joten en tiedä miten paljon mastonjalkaa painavaa voimaa hyödyttää levittää laajemmalle (onko valistuneita arvauksia?).

Mastonjalkamme oli terästä, mikä kestää jonkin verran oikaisua takaisiin muotoonsa. Alumiiniset vastaavasti taipuvat vain toiseen suuntaan murtuen helposti oikaistessa, joten se kannattaa korvata uudella teräksisellä.
306
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Piirustuksessa ei näy kyseisiä jäykisteitä. Koko keulan rakenne on muutenkin erilainen kuin kuvissa (A21 ja A31). Kyseessä on vuoden 1978 Artekno, jossa siis keulan punkan taso jatkuu loppuun (keulaan) saakka yhtä korkeana kun taas kuvissa näkyy sivuttaissuuntainen jäykiste noin tasossa 9.5 jonka keulan puolella taso on 70 mm korkeammalla.

Jos mukaan otetaan 50 kg vettä ei trimmin optimointi täydelliseksi ole enää mielessä. Ja on siellä perässäkin ylimääräistä jos pidemmälle lomareissulle lähdetään. En usko, että tuosta tulee siis ongelmaa.

Mastonjalkaan kohdistuvia voimia voisi olla mielenkiintoista joskus laskeskella. Pienistä voimista ei kuitenkaan puhuta kun rosteripellit noin vääntyilee. Päälaipion palkin olisi varmastikin loogista tukea mastoa. Aikaisemmin niin ei kuitenkaan ole tapahtunut ainakaan niin hyvin kuin voisi, sillä maston jalka sijaitsee päälaipion etupuolella. Itse jalka oli kiinni kolmella parilla ruuveja, joista kaksi viimeistä oli puuruuveja ja kiinni päälaipiossa. Kaksi etummaista ruuviparia sekä "ylimääräiset" vain tukilevyä kiinnittävät ruuvit olivat koneruuveja ja läpäisivät koko kannen. Niiden mutterit ja prikat näkyvät alemmassa kuvassa. Maston painopiste, joka on noin keskellä alumiinilevyä, on siis 1-2 cm päälaipion palkin etureunan etupuolella.
maston_jalka_ruuvit.jpg
maston_jalka_kiinnitys.jpg
Koska luokkasääntö sallii 8 cm vaihteluvälin mastonjalan sijainnille (2423+/-40 mm keulaharuksen kiinnityspisteestä) on mahdollista, että tuo asennus on ollut luokkasäännön mukainen. En kuitenkaan ole sitä tarkastanut. Jatkossa aion kuitenkin pitää painopisteen palkin päällä.

Laajemman (40x50 cm) avaamisen ajattelin tehdä nähdäkseni materiaalien "kypsyysasteen" mastonjalan läheisyydessä ja mahdollistaakseni umpeenlaminoinnin ydinmateriaalin vaihtamisen jälkeen suhteellisen tasaisella alueella. Paikkauksen jälkiä ei ole tarvetta piilotella sillä olen joka tapauksessa maalaamassa kannen uudelleen.
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Re: Remppaa pukkaa

Post by 306 »

Terve,

Juu, samalla tavalla omakin masto oli sivussa laipiosta. Meillä oli jonkilaiset koneruuvit/koneistettu teräs katossa, johon jalka oli kiinnitetty. Taaimmaiset olivat myös puuruuveja. Näkisin kuitenkin maston jalan olevan pääosin palkin päällä, eikä noilla voimilla tosin pari puuruuvia tosiaan juuri kesää tee.

Katon kuntoa voi selvittää myös koputtelemalla. Ainakin kostuneen kaman erottaa napsutuksen äänen pinkeydestä.

Jajoo, laskin 50L säkin vetoisuudeksi ahtaassa tilassaan noin 25L, mikä ei toki ole ideaali kun säkissä on väistämättä taitoksia. Mutta keulan tila saattaa olla tuossa mielessä parempi.

P.
306
rveivo
Posts: 97
Joined: Fri 7.8.2009 13.30

Re: Remppaa pukkaa

Post by rveivo »

Moi!

Eiks se oo terästä myös toi varsinainen mastonaluslevy/jalka? Retkikäytössä ei varmaan oo veneen kulun kannalta niin väliks siirtää sitä taaksepäin. Itse siirsin, että sain maston lähelle trimmiohjeen mukaista paikkaa. Samalla pulttasin katosta läpi palkin edestä ja takaa ja tiivistin huolella. Jos/kun siirrät, on todennäköisesti tarpeen myös pidentää vähän etustaagia.

Toi paikka vähän palkin edessä taitaa olla vakio vanhemmissa arteknoissa ja muissakin. Ilmeisesti kestää periaatteessa ihan hyvin, on niin lähellä palkkia, mutta noi levyt on kyllä monilla kaartuneet ja lasikuitu painunut jonkin verran. Ehkä vahvempi levy olis ollu tarpeen alunperin.

Jos/kun avaat kannen mastonjalan alueelta, olis kiinnostavaa kuulla ja nähdä kuvina, mitä sieltä löytyy! Osais sitten itsekin arvioida, josko sen vielä avaisi ja laittaisi paremmaksi.

Työn iloa remppaan!

T. RIsto / FIN-482
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Eilen oli kannen purkupäivä. Arvioin, että tuollainen alue olisi helppo paikata sitten jälkikäteen.
kansi0.jpg
Ylin lasikuitukerros auki Boschin Multitoolilla. Wood+Metal -tyyppinen ympyränmallinen terä upposi varsin helposti. Kuoren irrotuksessa joutui vähän vääntämään sorkkaraudalla eli ainakaan täydellistä delaminoitumista ei ollut vielä tapahtunut. Toki tästä ei ollut epäilyäkään sillä koko kansi tuntui kyllä aivan kovalta, vaikka maston jalan kohdalta kansi selvästi olikin notkolla ja maston jalan ympäristössä gelcoatissa oli havaittavissa paljon deformaatiosta johtuvia murtumia.
kansi1.jpg
Alta paljastui selvästi märkää vaneria. Osa vanerista tuli irrotettua taltalla, toisinaan tarvitsin vasaraakin, mutta paikoitellen vanerista pystyi repimään kerroksia irti käsivoiminkin. Talttaa käyttäessä oli silmin nähtävissä kuinka vanerista tursusi ulos vettä. Remppa oli siis selvästi tarpeen. Maston jalan kohdalla rakenteessa oli paksun hartsikerroksen lisäksi metallilevy. On mahdollista, että tämä levy ei kuulu alkuperäiseen rakenteeseen, sillä edellinen omistaja oli maston jalkaan tehnyt jo pienimuotoista korjailua. Mikään tällainen levy ei tietenkään itse ongelmaa ratkaise sillä koko rakenne oli uponnut vaneriin sen pehmennyttyä. Vaneri oli joskus ollut 12 mm paksua.
kansi2.jpg
Jouduin avaamaan lisää lasikuitua sillä vaneri jatkui märkänä aivan keulan luukkuun asti. Poistin kaiken vanerin. Arvaukseni vanerin koosta osui hyvin kohdalleen leveyssuunnassa. Vanerin leveys oli 28 cm ja pituus 60 cm. Vanerin ympärillä oleva vaahto (PVC?) näytti terveeltä. Se on aivan kovaa ja hyvin kiinni lasikuidussa. En siis aio avata kantta sen enempää tästä maston ympäristöstä. Loput märät vanerit voisi vielä etsiä kosteusmittarilla. Uskoisin, että esim. vinssien alla voi myös olla vaneria. Hoituisi niin sanotusti samalla vaivalla. Onkohan jolla kulla vanerien sijoitteluista tietoa?
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Re: Remppaa pukkaa

Post by 306 »

Terve,

Mahtava raportti ja hyvää tietoa muillekin jatkoon! Vene taisi olla Artekno?

Itse uusin tosiana pelkän halustaosan ja kohdallani ei vaneri ollut noin heikossa hapessa, mutta selvästi oli havaittavissa, että taipuneen mastonjalan pultit olivat vuotaneet vettä sisuksiin (halkeamia ei minulla ollut).

Tuo teräslevy oli hyvä löyty, sillä itsekin ihmettelin, miten tarkasti pultit meni jengoilleen siellä jossain materiaalin sisällä. Koska en tonkinut rakennetta noin syvältä, oli tarkkaa saada pultit epoksipatjan läpi noille jengoille. Vapputunnelmissa käytin siinä pultin kokoisia mehupillejä, jotka tökkäsin teräslevystä ylöspäin. Sitten epoksit paikalleen ja pillit läpi mastonjalan pulttirei'istä ja koko komeus oikeaan asentoon kovettumaan.

Mastonjalan ja korjatun rungon väliin kannattaa muuten laittaa hyvä satsi massaa, sillä nyttemmin uuteen muotoon totuttelevan mastonkengän ja mastonjalan kirskutus resonoi jonkin verran sisälle, mikä korjaantuu toki tipalla öljyä.
306
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Projekti on edennyt. Rakensin veneen ympärille vajan oman talon puretuista katon ruoteista (32x100) ja pressuista. Kuvan ottamisen jälkeen pressutin vielä päädytkin. Routa on väännellyt veneen ihan vinoon, mutta kyllä tuo silti pystyssä tuntuu pysyvän.
vaja.jpg


Kotosalla on tullut harjoiteltua luukkujen kanssa. Alla peräluukku, josta hioin rälläkällä irti karhennuksen (paperin karheus 36). Hommassa kesti noin 5 minuuttia. Huomattavasti kauemmin nysväsin kulmia ja nurkkia kuntoon hienovaraisemmilla työkaluilla ja käsin. Jollakulla on joskus ollut veneessä ilmeisesti bensakanisteri peräluukussa letkusyötöllä ja sen seurauksena takaluukussa oli halkaisijaltaan 20 mm suuruinen kolo reunassa. Paikkasin sen elämäni ensimmäisenä epoksilasikuidutuksena.
harjoitus.jpg
Kulkuluukkuun tein yhden 400 g/m2 kerroksen vahvistuksen alapuolelle ajatuksena jäykistää vempulaa ja parantaa pinnanlaatua sisäpuolella jossa se on näkyvillä. Myös luukkutalli sai vahvistusta takareunaansa sekä olemassa olevan lasikuidun ylä- että alapuolelle. Vanha rakenne oli noin 2 mm paksu ja ei tuntunut kestävän lukuisten säätököysien voimia lukuisista halkeamista päätelleen. Nyt paksuus varmaan 5 mm. Kyllä kestää.

Ostin myös tiikkiä Levy-Jaatilta yhden 2x4 tuumaisen levankia varten. Vanha levanki on mallia korkea ja huonossa hapessa sekä kiskon, että puuosan suhteen. Ajattelin tehdä kokonaan uusiksi. Puuosa massiivitiikkiä ja kisko Selenin 22 -sarjaa. Joku ärsyttävä sademetsän toukka vaan oli perheineen muuttanut asumaan juuri tuohon minun levankiini. Kolo on noin 6 mm halkaisijaltaan ja jopa 5 cm pitkä. Paikkaushommiksi meni.
tiikki.jpg
Tänään oli vuorossa kannen hionta. Tulosta tulee hyvin ja Makitan kuppilaikan pölysuoja toimii tosi hyvin. Pölyt menivät 95 % imuriin. Otin joka paikasta kannen karhennuksen pois ja tutkin kaikkien läpivientien kunnon.
tulosta.jpg
Monessa kohdassa gelcoatissa oli halkeamia läpivientien ympäristössä, mutta itse lasikuitu ja mahdollinen ydin oli kunnossa. Toisin paikoin taas päällepäin viattoman näköiset kolot olivatkin höttöä sisältä. Esimerkiksi perävaloa varten tehty "muoto" takakannella oli muuttunut silpuksi, Polyesteri oli veden vaikutuksesta kadonnut taivaan tuuliin ja jäljellä oli vain lasikuidut. Tämän ajattelin korjata niin, että poistan koko muodon, sillä ajattelin pitää perävalon muualla.
peravalo.jpg
Tässä toinen esimerkki havaituista ongelmapaikoista alla. Kuitu näytti katolla olevan kahvan kiinnityskohdassa pahalta. Rupesin hiomaan ja havaitsin rakenteessa jotain onttoa. Pakko oli ottaa kuitu sahalla auki, jolloin totuus paljastui: Ydin ei ole tuossa kohdassa ollenkaan kiinni ulkokuoressa. Onneksi tämä oli ainoa tällainen kohta. Myös istumalaatikossa oli paljon työtä. Useassa kohdassa oli vesi pilannut kiinnityksiä ja lattia on kokonaisuudessaan epäilyttävä. Halkeamia on siellä täällä joista pelkäsin veden menneen sisään. Ydin on kuitenkin kuivaa. Veneen elämänlaadun parantamiseksi ajattelin laittaa 400 g/m2 triaxiaalia koko istumalaatikon lattiaan.
ontto.jpg
Kannen karhennuskohtien hionta rälläkällä + kaikkien läpivientikohtien tutkiminen ja hionta kuidutuskuntoon otti näillä työkaluilla ja taidoilla otti noin 6 h.
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Re: Remppaa pukkaa

Post by 306 »

Hyvä remppa menossa!

Erityispisteet pölyn pois imuroinnista, joka on itseltänikin usein jäänyt "kiireessä" vähälle.

Millä patentilla meinaat tehdä uudet kannen karhennukset?
306
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Kysyitkin jo aiemmin, mutta jäi vastaamatta: vene on Artekto 1978.

Kansi maalataan Teknoksen tuotteilla. Pohjamaaliksi Teknoplast Primer 5 kaksikomponenttinen epoksimaali ja päälle Teknodur 0190 kaksikomponenttinen polyuretaanimaali. Karhennuksen teen karhennushiekalla kahden pintamaalikerroksen väliin.

Kysymys viisaammille: Onko jotain ajatuksia siitä, mistä saisin korvaavan tuotteen istumakaukalon tyhjennyksen poistohelaksi. Vanhat ovat aika vanhat ja värjäytyneet ja näyttävät mahdollisesti entistä pahemmalta kun pinta saa vieressä uuden maalin. Tämä (https://www.svb24.com/en/stainless-steel-scupper.html) oli lähes ainoa järkevännäköinen tuote, jonka markkinoilta löysin, mutta on aika suuri. Ulkohalkaisija on 75 mm eli kantta joutuisi kovasti laittamaan uuteen uskoon tuostakin kohdasta. Toinen vaihtoehto on tietenkin DIY, jolloin saisin juuri oikean kokoisen. Onkohan vanhojen kiinnityksestä jotain arvausta? Liimattu tietenkin niin lujasti kiinni ettei varmasti irtoa?
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Re: Remppaa pukkaa

Post by 306 »

Ok.

Karhennuksessa on ollut semmoistakin koulukuntaa, jotka vannoo kiwigripin nimeen. Hyvinä puolina pitävät sitä, että aine on kauttaaltaan samaa koostumusta ts. kuluessaan ei tule hiekat esiin jne. Hintaa toki on, jos Uudenseelannin purjehtijoilta saakka tänne tulevat.

Kaukalon pohjaviemärit on muovia, joten irrottaminen voi olla tarkkaa puuhaa. Itselläni oli 1975 Artekno ja hitusella hiomavahaa ne sai uudistettua kerta toisensa jälkeen. Mielestäni tekninen kunto oli edelleen ok.
306
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Homma on edennyt mukavasti. Kaikki paikat on hiottu ja avattu. Kajuutan katto oli kokonaisuudessaan huonossa hapessa. Moni läpivienneistä oli huonona. Kaikki huono hiottiin pois. Kokonaisuus näytti (ja näyttää edelleen) aika karulta. Vaimon mielestä olen tuhonnut veneen - siitä ei voi tulla hyvän näköistä!
kannen_kunto.jpg
Toisen puolen sivukannella fokan kiskon pultit olivat vuotaneet ja pilanneet ytimenä olevan vanerin. Huomasin pulttien reikiä avartaessani, että ulos ei tulekaan puujauhoa vaan märkää mössöä. Ei muuta kuin kansi siitäkin kohdasta auki ja vaneri vaihtoon. Toisella puolella onneksi selvittiin vain reikien täyttämisellä.
fokan_kisko.jpg
Rustit puolestaan olivatkin suhteellisen hyvässä kunnossa. Ydin on kunnossa - vain pinnassa oleva kuitu oli mennyt huonoksi. Hioin huonot pois ja avarsin vanhat helan läpiviennit (M8 kierretanko) 13 mm poralla. Poratessa paljastui, että tässä kohdassa kannen sisällä on tukena RST-levyä. Uusi kuidutus ja läpivientien epoksointi tehtiin käyttäen jigiä, jolla sain kaksi 8 mm reikää täsmälleen 50 mm päähän toisitaan. Kaunistelua toki vielä tarvitaan. Uudet rustit tulevat olemaan 8 mm paksusta RST-levystä 25x90 mm palikat, jotka tulevat kahdella M8 kierretangolla kiinni kanteen. Samaan helaan tulee kiinni sekä alempi, että ylempi vantti.
rusti2.jpg
Peräkannella leikkasin takavaloa varten tehdyn muodon pois ja kuidutin aukon tasaiseksi. Mielestäni se on parempi noin. Samalla tein takakannella myös lisäkuidutuksia kriittisiin kohtiin ja paikkasin muutkin huonoksi menneet lasikuidut.
perakansi.jpg
Kuidutin järkyttävän määrän erinäisten helojen kiinnitysreikiä koko veneestä. Moni hela oli 40 vuoden aikana vaihtanut paikkaa ja vanhoja reikiähän riitti. Olisiko jotain 50 ja 100 väliltä? Suurimman osan tein niin, että poistin sisältä vinyyliverhoilun kiinnityspisteen kohdalta ja hioin liimat pois. Laitoin reiän tulpaksi teipin ja pursotin piituhkalla paksunnettua epoksia reiän täyteen. Lopuksi pintaan laitettiin ohut 150 g/m2 lasikuitupaikka.

Isoin paikkaus eli vuotanut mastonjalka pääsi tänään sellaiseen vaiheeseen, että sain uuden vaneriytimen päälle laitettua kuidut. Toistaiseksi kajuutan katto on siis tasainen, mutta seuraavassa rupeamassa olisi tarkoitus tehdä koroke maston RST-jalkaa varten. Saapa nähdä minkälainen operaatio siitä tulee. Jonkinlainen muotti pitänee rakennella, että korokkeesta tulee edes jotakuinkin symmetrinen. Ja hyvä olisi jos koroke olisi suorassa. Mitenköhän se onnistuu? Sivusuunnassa referenssin voi poimia sivukansilta - tämä on helppoa, mutta miten pituussuunnassa? Mistä ihmeestä saan suoran linjan? Onkohan kajuutan lattia pituussuunnassa suorassa suhteessa veteen? Ehkä siitä voisi rakennella ylöspäin?
mastonjalka_kuidutettu.jpg
Joka paikkaa kutittaa aivan tuhottomasti, mutta onneksi kohta on kuituhommat paketissa. Vähän yllättäen hionta oli kutinan kannalta helpompaa. Toki suojavarusteetkin olivat eri tasoa. Kaiken hionnan tein kertakäyttöhaalarissa, mutta kuidun rakentamisen olen tehnyt perus remppavaatteissa. Ehkä olisi pitänyt pitää aina haalaria? Toisaalta en varmaan olisi elävien kirjoissa jos olisin pitänyt tänään haalaria kun veneen teltan sisällä oli klo 16 noin 27 astetta lämmintä.
Attachments
rusti.jpg
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Nopea päivitys. Tällä viikolla maston jalan "hyppyri" tuli tehtyä lasikuidusta:
maston_pohja.jpg
Myös itse maston jalka tuli valmiiksi. Hieno tuli vaikka itse teinkin:
maston_jalka.jpg
Myös uudet rustiraudat tekevät tuloaan:
rustit.jpg
Muilta osin illat ovat ruvenneet täyttymään hiomisesta. Jokunen ilta vielä hiontaa ja sitten pakkelia päälle.
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Re: Remppaa pukkaa

Post by 306 »

Komeet teräkset! Voiko laittaa tilauslistaa tulemaan? (Yksi hst-homma olisi kyllä mielessä jos tekemisen puutetta tulee) :D

Siellä rungossa näemmä on noita teräslevyjä jemmassa siellä täällä, mikä on tietty vakuuttava juttu lujuuden suhteen.

Mastonjalka meni perusteellisesti uusiksi. Itse kaivelin pehmenneet vaneripalat siitä "hyppyrin" alta pois, mutta eipä ne mainittavasti olleet kostuneet itse ruuvireikiä lukuun ottamatta. Korjaustelakalta annettiin vinkiksi tehdä mikrokuulilla paksunnettua epoksia, jota vahvistelin vielä silputulla lasikuidulla, jonka sitten lorautin koloon. Ja sitten oli se edellä mainittu mehupillipatentti, että teräksisen mastojalan pulttireiät saatiin osumaan kuoren uumenissa olevan teräslevyn reikiin. Poraamalla ei olisi osunut ikinä! Hyppyriin kun ei ollut halkeamia osunut, niin mentiin lite-versiolla.

Mutta rahanarvoista hommaa. Itse käärin hihat kuultuani kaverin teettäneen tuon homman ammattitelakalla 1000€:lla vuoden 2007 tienoilla. Eikä hintaan kuulunut pintamaalauksia.
306
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Kansi on pakkeloitu kertaalleen ja edennyt hiontavaiheeseen. Kylmät lämpötilat aiheuttivat taas vaivaa. Suuren osan pakkeloin West Systemin nopealla kovetteella + fenolifillerillä. Tällä kombinaatiolla minimilämpötila on +5 C ja prosessi toimii, mutta lyhyt n. 15 min työaika aiheuttaa päänvaivaa. Lämpimämmällä kelillä käytin Bilteman epoksifilleriä (min. lämpötila +10 C), jota oli todella miellyttävä käyttää. Koostumus on hyvä ja työaika 50 min, mutta toisaalta kovettumisaika 20 h +20 C lämpötilassa. Käytin Bilteman filleriä kahtena päivänä ja toinen päivä oli selvästi liian kylmä, sillä pakkelointi ei edelleenkään 4 päivää myöhemmin ole hiontakovaa. Toinen satsi oli hiottavissa. Ehkä silloin oli lämpimämpää? Ei voi muistaa. Pidin kyllä huolta minimilämpötilaspeksin toteutumisesta ja filleripurkin olivat lämpölaatikossa (+25 C) ennen prosessin aloittamista. Ehkä se kovettuu ensi viikolla kun lämpötilat nousevat?

Westin fenolipakkelin hiontaa:
pakkelin_hionta.jpg
Istumalaatikossa Bilteman kovettumatonta filleriä:
biltema_filleri.jpg
Hytin katon lukuisten paikkausten vuoksi sisäverhoilua joutui hieman leikkelemään
paikkaus.jpg
Tämän seurauksena lähti sisätilaremppakin vähän lapasesta. Kaikki verhoilu ja kalustus siis vaan pois.
sisatilat.jpg
Pääsisiköhän elokuussa vesille?
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
snellu
Posts: 2
Joined: Wed 26.5.2021 08.28

Re: Remppaa pukkaa

Post by snellu »

Mites tuo "tapetin" poisto sujui? Omassa Arteknossa ois tarkotus laittaa sisätilat uusiksi ja etenkin se muovitapetti laittaa vaihtoon, mutta kävi ilmi, että on olemassa riski, että liimassa tai ite tapetissa olis käytetty asbestia. Onko siitä mitään varmuutta onko alkuperäisissä sisustuksessa käytetty sellasia materiaaleja?
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Re: Remppaa pukkaa

Post by 306 »

Terve,

Täytyy sanoa, että yllättäisi, jos näin olisi ollut, mutta joku voi tietää paremmin. Asbesti ei tietääkseni ole kummoinen liima-aine, mutta eristää hyvin. Ei kuitenkaan niin hyvin, että sitä kannattaisi käyttää liiman ohuena kalvona.

Ainakin uuteen liimaukseen käytetään yleisesti kontaktiliimaa, mitä ainakin katon osalta on minulla tullut vastaan.

Monitoimityökalua (semmoinen värisevä peli) asianomaisine terineen on kehuttu poistohommissa. Oma kokemukseni on ollut, että myös taipuisa terävä pitkähkö tai vaikka hedelmäveitsi toimii ellei matto irtoa liki itsestään (jolloin on sen vaihtamisen tai uudelleen liimaamisen aika). Palat kannattanee irrotella ehjänä jos voi, niin niitä voi käyttää suuntaa-antavina sapluunoina huomioiden niiden kutistuminen. Uudeksi matoksi kannattaa valita paksumpaa kuin ohuempaa mattoa, sillä se peittää taustan epätasaisuudet paremmin.

Itse en kattovinyyliä lopulta vauhtanut vaan liimasin sen takaisin (kontaktiliiman tuubilla mistä sain ja loput pistäen injektioneulalla harmaiden "korkkisyvänteiden" läpi), avasin saumoja sopivasti, rajasin teipillä, saumasin akryylimassalla, ruiskutin muoviprimerin (tiedä sitten oliko tarpeen) ja maalasin sopivaksi sävytetyllä lateksimaalilla (maalasin hiukan kuivalla pensselilläsiten, että "korkkikuvion" harmaat osat jäivät monttujensa pohjille entiselleen, deluksemaalauksessa niiltä osin voisi maalata urat ensin harmaalla vaikka pienemmällä pensselillä tms.). Hieno tuli ja helposti fiksattavissa uudelleen tarpeen vaatiessa.
306
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

70-80 luvuilla asbestikuitua käytettiin sideaineena siellä ja täällä. Asuintaloissa on mm. muovimattoja ja näiden kiinnitykseen käytetty liimoja, jotka sisältävät asbestia. Näistä rakennusliimoista klassisin lienee "musta liima". Varmasti ei siis voi tietää. Joka tapauksessa hengityssuojaus ja kertakäyttöhaalari on purkutöissä tarpeen. Jos kovasti ahdistaa niin nappaa ensin pieni näyte pussiin ja lähetä asbestilabraan. Yhden materiaalin analyysi on alle satasen.

Me kokeilimme erilaisia skraboja ja puukkoja ensin huonolla menestyksellä. Tehokas tapa vinyylimaton poistoon oli sitten Boschin multitool (sama jolla avasin kanttakin, kuva tuolla ketjun alkupuolella) ja tähän sellainen veitsimäinen hampaaton terä. Koko hommassa meni oikean työkalun löydyttyä ehkä 2 tuntia. Ja matto ei todellakaan irronnut sellaisessa muodossa, että se kelpaisi sabluunaksi. Matto venyy prosessissa aika tavalla ja on myös helpompi poistaa kun sen pilkkoo osiin. Tämän jälkeen pohjia tuli vielä siivottua rälläkällä.

Uutta verhoilumateriaalia ostin Muovikum:sta: Navi 2290 PVC matto ja sinistä huopamattoa. Raporttia asennuksesta seuraa kunhan saadaan päälaipio ensin tehtyä. Tänään kuidutin toisen laipion toisen puolen. Kolme neljäsosaa siis vielä kuituhommista tekemättä + "yläkarmi".

Kuvissa laipion vaahdotus paikalleen ja kuidutus
20210523_165844.jpg
20210526_202910.jpg
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Eipäs ole tullut kirjoitettua tänne vähään aikaan. Homma on edennyt hyvin. Tasoitusoperaatiohan oli loppujen lopuksi perinteinen pakkeloi, hio, pakkeloi, hio, pakkeloi, hio, ... ehkä noin 5 kertaa. Tämän jälkeen maalasimme Teknoksen epoksiprimerilla (Teknoplast primer 5) yhden kerroksen, joka sitten paljasti vielä joitakin virheitä pinnassa. Tasoitetusta pinnasta kun oli vaikeaa nähdä erheitä sen kukertavan värityksen vuoksi. Seuraavat kuvat on otettu ensimmäisen primer-kerroksen jälkeen.
pohjamaali1.jpg
pohjamaali2.jpg
Maalauksen jälkeen teimme siis vielä yhden kierroksen hiontaa ja pakkelointia epoksifillerillä, jonka jälkeen maalasimme käsitellyt alueet vielä uudelleen primerilla. Primeroinnin jälkeen alkoi pintamaalaus valkoisella Teknodur 0090:llä. Vain alueet, joihin ei tule karhennusta maalattiin valkoisella. Aluksi rajat oli teipattuna, mutta ensimmäisen maalauskerran jälkeen rupesin epäilemään, että tarkka reuna saattaisi jäädä näkyviin karhenteen alla, joten loput kerrokset maalattiin ilman teippausta (paitsi tietenkin kannen reunoilla. Yhteensä valkoista laitettiin 3 kerrosta. Ensimmäisen kerroksen jälkeen harrastettiin pientä välihiontaa, sillä telalla levitys + pensselitasoitus ei ollut vielä tekniikkana aivan hallussa. Työ on ehdottomasti ainakin valitulla maalilla kahden hengen urakka sillä maali kuivuu todella nopeasti ja tasoitus on tehtävä 20 sekunnin sisään maalin tasoittamisesta. Loppujen lopuksi pinnasta tuli mielestäni kohtuullisen hyvä. Joissakin paikoissa pensselin jälki on nähtävissä, mutta parhaimmillaan pinta on kuin tehdaslaatua. Jälkiviisautena ja vinkkinä tuleville polville on todettava, että jos nyt valitsisin maalin niin ottaisin puolikiiltävän Teknodur 0050:n, joka olisi armollisempi pikkuvirheille. Kiiltävässä pinnassa kaikki epämuodostumat näkyvät aina sopivasta kulmasta.

Karhennettujen alueiden maalamista varten alueet rajattiin teipillä huolellisesti. Alueet rajasin kuten alkuperäisessä poislukien istumalaatikon lattian, johon tein vain kaksi aluetta alkuperäisen kuuden sijaan. Maalaaminen toteutettiin Teknodur 0090:lla sävytettynä värisävyyn RAL 9002 (Grey white). Ensimmäiseen kerrokseen siroteltiin heti tuoreeseen maaliin Wendashopin karhennehiekkaa, joka sitten maalattiin päälle vielä 2 kertaan. Lopuksi poistimme teipit peläten juuttumista ja repeytymiä ja ties mitä, mutta yllättäen kaiken hiekan ja paksun maalikerroksen alta reuna kuitenkin muodostui varsin siistiksi. Karhennetut alueet näyttävät todella hienoilta ja kruunaavat kokonaisuuden. Karhennus on todella karkea ja tuntuu jalan alla hyvin pitävältä. Polvien alla se ei kuitenkaan tunnu kovin mukavalta. Ehkä pienempikin raekoko olisi toiminut? Joka tapauksessa karhennettujen alueiden maalaaminen oli hyvin suoraviivaista, sillä pensselöintiä ei tarvitttu - maalin kuplat hajosivat itsestään karkeaan alustaan.
karhenne.jpg
istumalaatikko.jpg
Primeria meni 1 litra
Valkoista pintamaalia meni 3 litraa ja
Harmaata pintamaalia meni 5 litraa
Karhennehiekkaa meni 5 purkkia

Aikaa meni aivan tuhottomasti. Perheellisenä palkkatöiden jälkeen touhutessa sitä ei ole loputtomasti ja kun väistämättä näiden 8 maalikerroksen levittämisessä menee ainakin 8 päivää vuorokauden kuivumisajan vuoksi ja siihen vielä iso liuta hiontaa ja teippailuja päälle oli todellinen ajankäyttö maalausurakkaan jotain 3-4 viikon nurkilla. Elokuussa (vuonna 2021) ei varmasti olla vesillä.
Last edited by tvkalvas on Fri 23.7.2021 22.01, edited 1 time in total.
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Samaan aikaan maalaushomman kanssa on tullut touhuttua köysien ja pylpyröiden kanssa. Viime vuonna olin ihmeissäni siitä kuinka suurella voimalla isopurje piti kiskoa ylös. Syy paljastui kun otin maston päät irti. Maston juuressa olevat pylpyrät olivat kaikki aika heikossa hapessa. Erityisesti ison fallin pylpyrä, joka oli jumiutunut ja köysi oli hionut vuosien varrella pylpyrästä puolet pois.
ison_pylpyra.jpg
Kaikkia pylpyröitä en sopivan kokoisina markkinoilta löytänyt, joten päätin tehdä ne itse. Etrasta polyasetaalitankoa ja sorvi laulamaan. Tein siis kaikki pylpyrät uusiksi itse - neljä maston juureen ja neljä toppiin. Nyt pitäisi toimia.
pylpyrat.jpg
Samalla uusin kaikki köydet.
koydet.jpg
Köysistä ison ja fokan fallit on nyt sitten toteutettu liittämällä yhteen polyesterköysi (Gleistein Tasmania 10 mm) ja dyneema (Gleistein Dynaone 5 mm). Spinnua ja spinnupuomia varten on 8 mm polyesteriä. Liitoksista tuli varsin siistejä ja kuten kaikessa käsityössä, harjoitus tekee mestarin. Kuvassa liitos numero 3 koeponnistuspenkissä (veto 4 kN).
liitos.jpg
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

On aikaa vierähtänyt. Viime syksynä touhuttiin vielä melko pitkään sikäli kun selkävaivat antoivat myöten. Ei ole veneen rassaus meinaan helppoa keski-ikäisen selälle. Nyt tänä keväänä hommat kuitenkin lähtivät liikkeelle taas kun kelit kääntyivät plussalle. Kannen maalauksen ja sisäosan vinyyliverhoilun laittamisen jälkeen on laitettu heloja taas kiinni. Jos kaiken irroittamisessa meni yksi työpäivä niin kaiken kiinnittämisessä on nyt mennyt pari viikkoa. Kaikki kerrosrakenteen läpi menevät kiinnitykset on 1. porattu auki n. 10 mm poralla, 2. epoksoitu umpeen, 3. porattu auki kiinnityksen vaatimalla useimmiten 5-6 mm poralla, 4. osa sovitettu ja pultit katkaistu oikeaan mittaan, 5. massattu reiät sikafleksillä ja kiinnitetty lopullisesti.

Esimerkiksi vinssit ja rapulukot kannessa ulkoa vaiheen 3 jälkeen tässä. Epoksointi on porattu auki ja massaa varten on tehty viiste/syvennys:
helat.jpg
Ja sisältä vinssit sovituksessa (vaiheessa 4) ja rapulukot vain porattuna (vaiheessa 3):
helat_sisalta.jpg
Lopputulos on kyllä mainio:
helat_ulkoa.jpg
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Myös paljon muuta on tullut tehtyä. Istumalaatikon kannet on tehty 13 mm tiikkiviilutetusta vanerista:
istumalaatikon_kansi.jpg
Pinnoituksena on West system epoksi 105 + 207 special hardener, jonka päällä kolme kerrosta Tikkurilan Unica Super 20 puolihimmeää. Sama käsittely on kaikissa muissakin puuosissa: levangissa, ruffin kahvoissa, nostimien rapulukkorivistön alla, vinssien alusissa ja pinnassa:
kaunista_tiikkiä.jpg
Sisällä laipiot ja laatikoston toinen kylki myös tiikkiviilutettua vaneria. Päälaipio 18 mm paksuista ja muut 13 mm vahvaa. Seuraavassa kuva sisältä tältä päivältä kun sain ensimmäisen kerroksen Hempelin undercoat pohjamaalia laitettua näkyviin jääviin lasikuitupintoihin:
maalaus.jpg
Myös istumalaatikon tyhjennyksen läpiviennit on laitettu uusiksi. Istumalaatikon lattiassa olevaa läpivientihelaa joutui vähän pohdiskelemaan, mutta toteutin sen Bilteman messinkisestä 1 1/4" läpivientihelasta koneistamalla.
tyhjennys.jpg
Letkuksi yritin ensin Toppin 32 mm puutarhaletkua, jota sattui olemaan nurkissa, mutta eihän se taipunut lyttääntymättä riittävän tiukkaan kääntösäteeseen. Onneksi paikallisesta Motonetistä löytyi teräslankavahvistettua PVC-putkea samassa koossa. Kuvassa näkyy myös pyöreä luukku, jonka kautta pääsee istumalaatikon alapuoliseen koteloon. Tämä tarpeen mm. lattiassa olevien helojen mutterien kiinnittämiseksi.
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
kkossi
Posts: 16
Joined: Thu 5.8.2021 15.17

Re: Remppaa pukkaa

Post by kkossi »

Tutun näköinen puuhakenttä. Toi vinssin kiinnistys on kyllä siisti - varmaankin jotain vastaavaa täytyy myös itse tehdä kun paikka vaihtuu katolle.

Löytyikö noihin istuinlaatikon läpivientiheloihin valmiina joku "ritilä" vai senkö juuri teit itse?

Sulla ei ollut listalla mainittuna ikkunaremonttia, mutta kait ne nyt menee uusiksi kun noin iso remontti on kyseessä? Koitin tehdä omaan 1977 Arteknoon uusia ikkunoita akkukäyttöisellä reunajyrsimellä ja vanhoista ikkunoista tehdyllä sabluunalla, mutta epätoivo iski kun katselin lopputulosta (sabluunassa oli vähän heittoa ja ei tuollaisella reunajyrsimellä oikein pysty pitämään 100 % tarkkaa leikkuusyvyyttä. Päädyin sitten piirtämään muodon cadilla, mutta vielä pitäisi löytää joku paikka missä se sitten saisi leikattua.
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Istumalaatikon läpivientihela eli tämä tässä:
viemari.jpg
on siis koneistettu Bilteman läpivientihelasta, joka oli lähes sopivan kokoinen. Tuohon ajattelin tehdä ritilän itse koneistamalla 10 mm messinkilevystä, koska sopivaa ei varmasti mistään löydy. Toki joutunen justeeraamaan myös putkitusta sillä tämänhetkisessä ratkaisussa vesi jää "vesilukkoon" jumiin ja siksi vedenpinta on ärsyttävän korkealla, n. 1 cm läpiviennin yläpuolella. Sukat siis kastuvat istumalaatikossa:
putket.jpg
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Pientä paineentunnetta ilmassa. Keskiviikkona ikkunoiden tilanne oli tämä:
ikkunat1.jpg
Ikkunat oli jo aiemmin sahattu 5 mm polykarbonaatista pistosahalla ja sitten jyrsitty muotoon käsijyrsimellä käyttäen vanhaa ikkunaa muottina. Reunoihin en tehnyt viisteitä vaan hioin reunat siistiksi hiomapaperien karkeuksilla 60, 100, 150, 240. Ruuvinreiät tein 10 mm terällä pylväsporalla vesijäähdytettynä. Keskiviikkoiltana töiden jälkeen sain ikkunoihihin laitettua Etran EDPM-kumiset tiivistenauhat 4x8 mm ja 3x8 mm päällekkäin siis yhteensä 7 mm paksuus:
ikkunat2.jpg
Myös ympärystän teippauksen ehdin saada tehtyä:
ikkunat3.jpg
Perjantaina siis ohjelmassa veneen nosto ja torstaina ei vielä ollut ikkunoita veneessä...
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Ikkunat saatiin laitettua torstaina klo 22 mennessä ja perjantaina nostettiin paatti veteen klo 17. Ei siis tehnyt edes tiukkaa. Toki kulkuluukkua ei veneessä ole edelleenkään vaan oven virkaa hoitaa palanen muovia. Ikkunat laitoin M5x35 pulteilla kiinni, sisällä hattumutterit ja molemmin puolin korilaatat. Liimana/tiivisteenä Sikaflex 295UV ja kiinnityksen apuna sekä ulkopuolisen "karmin" kaunistavana maalina Sikaprimer 209D. Ikkunoissa on pulteille 10 mm reiät, mikä sallii ikkunan liikkumisen lämpöliikkeen vuoksi. Kuva ulkoa huonommalta puolelta (siis ensiksi laitetulta):
ikkuna_ulkoa.jpg
Massan muotoiluun toimi hyvin muovinen lasta (Arlan fetapurkin kannesta veistetty), mutta kulmikasta teippailua ei enää jäkikäteen voi Sikaflexin kanssa paikkailla. Toinen puoli onnistui paremmin kun ensimmäisestä tuli opittua. Sisäpuolelle laitoin alkuperäiseten listojen tilalle ihan kunnon karmin 4 mm tiikkiviilutetusta vanerista. Mielestäni lopputulos on erinomainen.
ikkuna_sisalta.jpg
Seuraavalla viikolla onkin sitten jatkettu verhoilun kanssa. Verhoilu oli todella tuskainen operaatio. Mitenkään emme kyenneet yhtä suurissa paloissa vinyyliä laittamaan seiniin ja kattoon kuin alunperin veneessä oli mutta kyllä lopputulos on kuitenkin mieltäylentävä. Vanhat vinyylit olivat repaleiset ja likaiset. Nyt uusi on puhdasta ja tasaista vaikkakin siinä on muutama sauma enemmän. Kuvassa nykerretään viimeisiä vinyylinpaloja laipioiden kuidutuksien päälle:
verhoilu2.jpg
Myös kulkuluukun viereen tulevia vaneriseiniä on rakenneltu. Sisältä katsottuna oikealle puolelle ovea on tulossa sähkökaappi yläkulmaan ja pistorasia hyllyn ja sivukannen väliin. Seinässä näkyy sauman teippaus tehtynä valkoisella ilmastointiteipillä, joka ei omalla liimallaan vinyylissä pysy, mutta pikaliimalla avustettuna kyllä. Prosessissa tuli opittua, että parhaimman puskusauman vinyyliin saa siten, että leikkaa jälkimmäisenä asennettavan vinyylin liian suureksi ja liimaa sen seinään. Heti liimaamisen jälkeen leikkaa mattopuukolla molemmat vinyylit siten, että vuotien välisestä saumasta tulee yhtenäinen. Näin leikatun sauman saa sitten liimattua pikaliimalla todella siistiksi puskusaumaksi. Näin "oikeaksi" todetulla tavalla ei tullut tehtyä kuin pari saumaa. Tekniikan oppimisessa kesti aikansa.
sahkoboksi.jpg
Rikiä on veteennoston jälkeen kovasti rakenneltu. Maston kaikki rissat tuli tosiaan uusittua polyasetaalisilla ja sekä ison, että fokan nostimet on tehty 5 mm dyneemalla jatketusta 10 mm polyesterköydestä. Toppiin on laitettu ankkuri/moottoriajovalo ja lisätty tee-se-itse-hela, jonka avulla on saatu sekä takastaagi (Dynaone), että dirkki (Megatwin dyneema 4 mm) kiinni. Vaijerifallin kanssa käytössä ollut lukko on maston sisältä poistettu. Moinen ei oikein sopinut minun ajatusmalliini siitä miten asioiden pitäisi toimia.
maston_toppi.jpg
Vene on siis nyt vedessä ja sillä voi melkein kohta purjehtia. Uusi maalattu kansi on jo herättänyt laituriparlamentissa huomiota ja jokunen kulkija on kysynyt hämmästyksissään veneen vuosimallia. Olen kuitenkin näille kyselijöille näyttänyt heikossa hapessa olevat kyljet jolloin totuus on paljastunut.
vene_vedessa.jpg
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
tvkalvas
Posts: 42
Joined: Tue 18.8.2020 08.44

Re: Remppaa pukkaa

Post by tvkalvas »

Maston jalan hyppyristä tuli kysymystä niin lisään tähän vielä muutaman kuvan. Ensimmäisenä tein kakkosnelosesta jigin, jolla sain määritettyä veneen keskiviivan ja varmisesttua, että uusi maston jalka tulee sivusuunnassa suoraan (vene ei minulla ollut tuolloin kovin suorassa, joten vatupassi ei ollut toimiva työkalu).
hyppyri1.jpg
Tämän jälkeen tein teipatuista puurimoista muotin maston jalan hyppyriä varten. Muoviseen pakkausteippiin ei epoksi tartu, joten sitä voi käyttää näissä hommissa. Muotti oli kiinnitettynä ruffiin sinitarran kaltaisella "therostaatti" -massalla.
hyppyri2.jpg
Tähän muottiin sitten normaaliin tapaan ladoin laminaattia, vuorotellen 600g/m2 rowing ja 400 g/m2 biaxiaali -kankaita käyttäen. Ilmakuplat rullasin pois parhaan taitoni mukaan. Toki joku internetin guruistahan olisi tämän tietenkin tehnyt vakumoimalla. Edestä hyppyrin korkeus on 15 mm nurkilla ja perästä 0 mm.
hyppyri3.jpg
Päällimmäiseksi rakenteen päälle sitten peelply, muovikalvo ja kevyesti painoa. Lopuksi hionta. Hyvä tuli.
hyppyri4.jpg
Ruuvinreiät porasin ylisuuriksi ja täytin epoksilla. Ruuvinreikien paikat kohdistin samaan tapaan kuin rustirautojen reiät käyttäen 6 mm muoviputkea, jonka sisällä kierretanko jäykisteenä. Taaimmaiset kaksi ruuvia ovat puuruuvit, jotka ovat kiinni päälaipion tukipuussa eli näiden vuotaminen on tässä rakenteessa riski. Muut kuusi ruuvia saavat vaikka vuotaa rauhassa sillä ne voivat vuotaa vain läpi (olettaen, että epoksifilli rei'ssä on ehyt).
Taneli Kalvas, FIN-540, s/y Lumina
Post Reply