Onkos kokemuksia puolesta tai vastaan?
Laiturissa hääriessäni ja pikareivien käyttöä miettiessäni olen haikaillut moista narua puomia kannattelemaan. Nyt olen ripustanut puomin laiturissa ollessa perävanttiin jolloin sen kääntely pois tieltä ei onnistu. Näin kuitenkin säästyy ainaiselta nostimen siirtelyltä puomin päästä purjeen yläkulmaan ja takaisin.
Dirkkejä ei kuitenkaan hoopareissa näe helposta asentamisesta huolimatta, kyseessähän on vaan pari helaa ja sopiva mitta narua.
H:ssa on jonkin verran ahvenselkää isopurjeessa, mahtaako dirkki haitata purjeen kääntyilyä, latistamista tms.?
Dirkki
Moderator: Kristian
FE:ssä meillä oli yläpäästä kiinteä dirkki, eli säädettiin alhaalta. Sellainen on niin helppo laittaa, että voit kokeilla heti kun seuraavan kerran laitat maston pystyyn: Sido narun yläpää samaan paikkaan missä hekin yläpää on kiinni. Alapäässä pärjää solmuilla, ei tarvita heloja ollenkaan. Naruksi laittaisin jotakin venymätöntä mutta ohutta, esim. 3mm dyneema voisi olla sopivaa? toki halvemmallakin narulla pärjää (siis jos laittaisin dirkin, H:ssa en ole sellaista pahemmin kaivannut kun puomi ja purje ovat kuitenkin suht.kevyitä käsitellä ilmankin)
Targassa oli kaasujousella varustettu puominkannattajatanko. On sellainen kätevämpi kuin dirkki, mutta kallis. Nykyäänhän on myös kaarelle pakotettuun tankopariin (lasikuitua?) perustuva malli olemassa, sellainen voisi olla H-veneeseenkin sopiva. Mutta ei ole halpa sellainenkaan, varsinkaan suhteessa saavutettavaan hyötyyn.
Jos sprayhoodin laittaa, niin sitten dirkki tms. alkaa olla melkein pakollinen varuste.
Targassa oli kaasujousella varustettu puominkannattajatanko. On sellainen kätevämpi kuin dirkki, mutta kallis. Nykyäänhän on myös kaarelle pakotettuun tankopariin (lasikuitua?) perustuva malli olemassa, sellainen voisi olla H-veneeseenkin sopiva. Mutta ei ole halpa sellainenkaan, varsinkaan suhteessa saavutettavaan hyötyyn.
Jos sprayhoodin laittaa, niin sitten dirkki tms. alkaa olla melkein pakollinen varuste.
Helposti säädettävä dirkki olisi tietenkin hyvä trimmiapu purjehdittaessa lähes pläkässä, mutta kannatintanko olisi varmaankin kätevämpi. Satamassa pidän puomin purjeineen mieluummin makaamassa kaukalon laitaa vasten. Siinä se on paljon vähemmän tiellä. Purjetta peitellessä ja puomitelttaa käytettäessä dirkin virkaa ajaa ison falli - täytyyhän se kuitenkin ottaa purjeesta pois, ettei se jää hakkaamaan tuulessa.
Fallit saalingin taa vaan ja narut kireälle niin on sivistyneemmän näköistäkin. Aika harvat tosin tota niksiä käyttää, huomaan omastakin laiturista mutta meluhaitta tippuu nollaan ilman kiinnitys-irroitus-harjoitteita.239 wrote:Helposti säädettävä dirkki olisi tietenkin hyvä trimmiapu purjehdittaessa lähes pläkässä, mutta kannatintanko olisi varmaankin kätevämpi. Satamassa pidän puomin purjeineen mieluummin makaamassa kaukalon laitaa vasten. Siinä se on paljon vähemmän tiellä. Purjetta peitellessä ja puomitelttaa käytettäessä dirkin virkaa ajaa ison falli - täytyyhän se kuitenkin ottaa purjeesta pois, ettei se jää hakkaamaan tuulessa.
Itse pyrin pitämään fallit kiinni purjeessa aina kun mahdollista niin ei tuu iltapurjehduksistakaan niin monimutkaisia. Eilen mainitun fokkapussin ja kiinnitettyjen fallien ja skuuttien yhdistelmä kun tosiaan saa veneen nollasta irrotusvalmiiksi viidessä minuutissa (yksin). Satamassa siirrän puomin levangilla reunalle jos aurinko tai tuuli haittaa, muuten saatan tehdä samoin ja jättää puomin makoilemaan vaan.
David tosin kertoi eilen lisää niksejä miten mun pikareiviä pääsee käyttämään tehokkaammin ilman dirkkiäkin. Laiturissa se voisi tosin olla joskus avuksi ja luulen, että lisämukavuutta tulisi reivaamiseenkin.
306
Sinänsä en kyllä oikein ymmärää milloin H.ssa tulisi reivata isoa. Kryssillä isosta saa tehoa pois mastoa tativuttamalla ja tarvittaessa ison skuutia löysäämällä, ja lisäämällä näin ison tvistiä. Fokasta taas saa tehoa pois vetämällä skuuttipistettä taaksepäin ja vähän löysäämällä skuutia. Sekä ajamalla tarkasti. Kyse ei oo laidalla olevasta puntista vaan harjoittelemisesta. Avotuulessa vastaavaan pääsee hekkiä kiristämällä (riippuen tuulen suunnasta), kikkiä säätämällä sekä ison skuutilla ja ajamalla: puuskian iskiessä ja aallon tullessa alas, niin ei kallistu.
reivaaminen syö isoa purjetta aivan eri tavalla kuin sen litistäminen ja tvistaaminen. Takastaakia kiristämällä ja skuutia löysäämällä isosta saa kallistavan yläosan käytännössä kokonaan "pois pelistä" eli lopputulos on sama kuin jos isoa reivattaisiin.
Jos kuitenkin rakentaisin H:n dirkin, tekisin sen jotenkin niin, että vaijerilukolla, blommilla tms. kiinnittäisin takastaagiin jonkun 4-6mm:n kestävän köyden ja tämän toiseen päähän taas pikalukon, jonka voisi tarvittaessa kiinnittää ison puomin päähän ja näin pitää puomin päätä tarvittaessa kohollaan. Köyden voisi taas muutoin pitää köysilukolla takastaagin ympärillä. H.ta rakennellessa tulisi mun mielestä pitää mielessä veneen purjehdittavuus, H:sta ei oikein saa "uivaa kesämökkiä" vaikka mitä tekisi
reivaaminen syö isoa purjetta aivan eri tavalla kuin sen litistäminen ja tvistaaminen. Takastaakia kiristämällä ja skuutia löysäämällä isosta saa kallistavan yläosan käytännössä kokonaan "pois pelistä" eli lopputulos on sama kuin jos isoa reivattaisiin.
Jos kuitenkin rakentaisin H:n dirkin, tekisin sen jotenkin niin, että vaijerilukolla, blommilla tms. kiinnittäisin takastaagiin jonkun 4-6mm:n kestävän köyden ja tämän toiseen päähän taas pikalukon, jonka voisi tarvittaessa kiinnittää ison puomin päähän ja näin pitää puomin päätä tarvittaessa kohollaan. Köyden voisi taas muutoin pitää köysilukolla takastaagin ympärillä. H.ta rakennellessa tulisi mun mielestä pitää mielessä veneen purjehdittavuus, H:sta ei oikein saa "uivaa kesämökkiä" vaikka mitä tekisi
Jos hoolla on hyvä purjehtia täysin purjein kelissä kuin kelissä, niin miksi sitten kisapäiviä perutaan kovan tuulen takia? Tai miksi kovatuulisissa kisoissa tulee kalustovaurioita? Kun purjepinta-ala on sopiva, on purjehdus hyvinkin turvallista ja mielekästä kaikissa Suomen purjehduskauden keleissä, kunhan satama ei ole liian avoin.FIN931 wrote:Sinänsä en kyllä oikein ymmärää milloin H.ssa tulisi reivata isoa. Kryssillä isosta saa tehoa pois mastoa tativuttamalla ja tarvittaessa ison skuutia löysäämällä, ja lisäämällä näin ison tvistiä. Fokasta taas saa tehoa pois vetämällä skuuttipistettä taaksepäin ja vähän löysäämällä skuutia. Sekä ajamalla tarkasti. Kyse ei oo laidalla olevasta puntista vaan harjoittelemisesta. Avotuulessa vastaavaan pääsee hekkiä kiristämällä (riippuen tuulen suunnasta), kikkiä säätämällä sekä ison skuutilla ja ajamalla: puuskian iskiessä ja aallon tullessa alas, niin ei kallistu.
reivaaminen syö isoa purjetta aivan eri tavalla kuin sen litistäminen ja tvistaaminen. Takastaakia kiristämällä ja skuutia löysäämällä isosta saa kallistavan yläosan käytännössä kokonaan "pois pelistä" eli lopputulos on sama kuin jos isoa reivattaisiin.
Oletko koskaan purjehtinut reivatulla H-veneellä? On totta, että uusilla vielä muodossaan olevilla purjeilla Hoolla pärjää varsin kovassakin kelissä, kun osaa trimmata ja ajaa tarkasti. Reivatulla isolla meno on kuitenkin huomattavasti helpompaa ja leppoisampaa. Vauhtikaan ei kryssillä kärsi merkittävästi - jos ollenkaan. Reivatusta purjeesta voidaan ottaa enemmän voimaa balanssin kärsimättä, koska purjeen painopiste on edempänä.
Mitä tarkoitat? Meillä on kyllä hoossa enemmän mukavuuksia kuin kesämökillä (poislukien sauna), eikä (matka)purjehdittavuus ole näistä kärsinyt. Kisoja varten voi sitten rahdata kamat ulos.H.ta rakennellessa tulisi mun mielestä pitää mielessä veneen purjehdittavuus, H:sta ei oikein saa "uivaa kesämökkiä" vaikka mitä tekisi
Kisoja aletaan perumaan tuulen voiman noustessa yli 13m/s, kisoja tosin pidetään vielä näissäkin keleissä. 2007 tampereen ranging- kisoisa tuulen nopeus oli puuskissa 15 m/s. Ja vehkeiden hajoamiset ovat enemmänkin spinnun repisiä (joita mekin pantiin viime kesänä yksi todella päreiksi, alas ei saatu juuri liikejä enempää). Mää en H:lla lähde vesille jos luvassa on reilusti yli 10m/s tuulta muutoin kuin kisoihin. Jos matkapurjehduksesa löytää itsensä H.llä vesiltä yli reilusti yli 10m/s:n tuulessa, niin olisiko jotain jäänyt tekemättä; säätiedotus kuuntelematta?
Ja mitä taas tulee purjeiden kestämiseen, niin parhaita tehokkaimpia tapoja venyttää dakron isoja lienee reivata se puomin ympärille sitomalla se kiinni muutamalla köydellä puomin ympäri ja sitten purjehtimalla. venytys taitaa olla paikassa, johon purjeen tekijä ei oo sitä ajatellut tulevaksi.
Ja mitä taas tulee purjeiden kestämiseen, niin parhaita tehokkaimpia tapoja venyttää dakron isoja lienee reivata se puomin ympärille sitomalla se kiinni muutamalla köydellä puomin ympäri ja sitten purjehtimalla. venytys taitaa olla paikassa, johon purjeen tekijä ei oo sitä ajatellut tulevaksi.
Ööö.. ei. Jos purjevarustus on keliin sopiva, niin h-veneellähän ei ole mitään ongelmaa kovassakaan kelissä. Kyllä sapettaisi, jos joutuisi aina yli 10 m/s keleillä jäämään satamaan. Tuulisena kesänä saattaisi löytää itsensä loman päätteeksi jostain ihan väärästä paikasta...FIN931 wrote:Mää en H:lla lähde vesille jos luvassa on reilusti yli 10m/s tuulta muutoin kuin kisoihin. Jos matkapurjehduksesa löytää itsensä H.llä vesiltä yli reilusti yli 10m/s:n tuulessa, niin olisiko jotain jäänyt tekemättä; säätiedotus kuuntelematta?
Reivattu purjehan on kiinni etureunasta ja takareunasta kuten tavallinen lentävällä alaliikillä varustettu purje. Kun purjeeseen laitetaan reivireiät, lisätään siihen myös samanlaiset vahvikkeet kuin alkuperäisissä skuutti- ja halssikulmissa. Venyminen ei varmasti ole sen suurempaa kuin normaalikäytössäkään, mutta totta on, että venymä tulee eri paikkaan. En ole kuitenkaan tähän mennessä huomannut muutosta muodossa.Ja mitä taas tulee purjeiden kestämiseen, niin parhaita tehokkaimpia tapoja venyttää dakron isoja lienee reivata se puomin ympärille sitomalla se kiinni muutamalla köydellä puomin ympäri ja sitten purjehtimalla. venytys taitaa olla paikassa, johon purjeen tekijä ei oo sitä ajatellut tulevaksi.
Hyvää ei tietenkään purjeelle tee sekään, jos purjeen pitää liiallisen pinta-alan takia antaa lepattaa.
Hiphei, täällähän keskustellaan melkein tosissaan:)
Ensin omat kommentit varsinaiseen aiheeseen:
Meillä ei dirkkiä ole, mutta puomi pidetään satamassa aina roikkumassa puomin päästä fallin varassa. Puomin päässä on parin metrin mittainen naru pikahaalla, ja sitten falli siihen kiinni. Skuutti kireälle, ja levangilla vedetään puomi sivulle, niin siinä se on meidän mielestä vähiten tiellä. Puomi on niin korkealla, että minäkin mahdun istumaan ja syömään puomin alla sitloodassa.
Kovemmassa kelissä dirkki olisi kiva lähinnä estämään puomin kolistelu purjetta nostettaessa ja laskettaessa. (Tänä kesänä hajosi puomin kolistellessa kulkuluukun puinen reunalista sekä spinnupuomin kiinnike puomilta). Eli toisen kiskoessa fallista pitäisi toisen kannatella puomia.
Ja tuolla siis kuva yhdestä puominkannatteluratkaisusta:
hfoorumi/viewtopic.php?t=78&highlight=boomkicker
Meidän isossa on reivit, ja ne kerrat kun on reivattu se on tehty rauhassa satamassa, jolloin dirkkiä ei olla kaivattu. Muutama ratsastaja on rikottu laskemalla puomi kannelle puomiliikin ollessa kireä (koska ratsastajat jäävät mastourassa ylös, syntyy alimpiin? ratsastajiin kova veto). Tuossakin dirkki olisi auttanut.
Ihan varmaa on, että reivatulla purjeella kovassa tuulessa selviää erityisesti kokematon purjehtija helpommin kuin reivaamattomalla. Parina ekana vuonna reiviä käytimme, tänä vuonna emme kertaakaan. Usein olemme retkeillessä jääneet satamaan odottamaan leppoisampaa keliä, ja toisaalta silloin kun olemme kovaan keliin lähteneet, on ajatuksena ollutkin nauttia kelistä ja harjoitella purjehtimista reivaamattomalla isolla (hyvin on toistaiseksi onnistunut).
En myöskään usko, että asiallisesti vahvistettujen reivireikien käyttö venyttää purjetta verrattuna siihen, että reivaamaton purje lepattaa tuulessa. Asia olikin käsittääkseni eri jossain avomeriveneissä, joissa reivireiät tehtiin vain säännön vaatimuksen takia eikä todelliseen käyttöön. Reivireiät+vahvikkeet toki lisäävät hiukan purjeen painoa, mutta retkikäytössä tuolla ei kyllä ole mitään väliä. Reiviköysiä emme pidä normaalisti paikallaan, ne mielestäni voivat turhaan jumittua johonkin tms.
Jos veneeseen teettää ns. retki-ison ratsastajilla, niin en keksi miksei siihen tekisi samalla reivireikiäkin.
Ensin omat kommentit varsinaiseen aiheeseen:
Meillä ei dirkkiä ole, mutta puomi pidetään satamassa aina roikkumassa puomin päästä fallin varassa. Puomin päässä on parin metrin mittainen naru pikahaalla, ja sitten falli siihen kiinni. Skuutti kireälle, ja levangilla vedetään puomi sivulle, niin siinä se on meidän mielestä vähiten tiellä. Puomi on niin korkealla, että minäkin mahdun istumaan ja syömään puomin alla sitloodassa.
Kovemmassa kelissä dirkki olisi kiva lähinnä estämään puomin kolistelu purjetta nostettaessa ja laskettaessa. (Tänä kesänä hajosi puomin kolistellessa kulkuluukun puinen reunalista sekä spinnupuomin kiinnike puomilta). Eli toisen kiskoessa fallista pitäisi toisen kannatella puomia.
Ja tuolla siis kuva yhdestä puominkannatteluratkaisusta:
hfoorumi/viewtopic.php?t=78&highlight=boomkicker
Meidän isossa on reivit, ja ne kerrat kun on reivattu se on tehty rauhassa satamassa, jolloin dirkkiä ei olla kaivattu. Muutama ratsastaja on rikottu laskemalla puomi kannelle puomiliikin ollessa kireä (koska ratsastajat jäävät mastourassa ylös, syntyy alimpiin? ratsastajiin kova veto). Tuossakin dirkki olisi auttanut.
Ihan varmaa on, että reivatulla purjeella kovassa tuulessa selviää erityisesti kokematon purjehtija helpommin kuin reivaamattomalla. Parina ekana vuonna reiviä käytimme, tänä vuonna emme kertaakaan. Usein olemme retkeillessä jääneet satamaan odottamaan leppoisampaa keliä, ja toisaalta silloin kun olemme kovaan keliin lähteneet, on ajatuksena ollutkin nauttia kelistä ja harjoitella purjehtimista reivaamattomalla isolla (hyvin on toistaiseksi onnistunut).
En myöskään usko, että asiallisesti vahvistettujen reivireikien käyttö venyttää purjetta verrattuna siihen, että reivaamaton purje lepattaa tuulessa. Asia olikin käsittääkseni eri jossain avomeriveneissä, joissa reivireiät tehtiin vain säännön vaatimuksen takia eikä todelliseen käyttöön. Reivireiät+vahvikkeet toki lisäävät hiukan purjeen painoa, mutta retkikäytössä tuolla ei kyllä ole mitään väliä. Reiviköysiä emme pidä normaalisti paikallaan, ne mielestäni voivat turhaan jumittua johonkin tms.
Jos veneeseen teettää ns. retki-ison ratsastajilla, niin en keksi miksei siihen tekisi samalla reivireikiäkin.
Erkka
erkka (at) h-vene piste net
erkka (at) h-vene piste net
Tähän väliin mainittakoot, että toki reivaamattomalla seilaaminen on hiukan lisääntynyt kokemuksen myötä. Viime kesänä reivit oli käytännössä aina purjeessa syyskuun jälkeen, tänä kesänä taidettiin käyttää kolmisen kertaa. Tuulensuunnasta riippuen 10m/s menee myös mutta en lähtisi semmoseen tuuleen kryssimään.239 wrote: Ööö.. ei. Jos purjevarustus on keliin sopiva, niin h-veneellähän ei ole mitään ongelmaa kovassakaan kelissä. Kyllä sapettaisi, jos joutuisi aina yli 10 m/s keleillä jäämään satamaan. Tuulisena kesänä saattaisi löytää itsensä loman päätteeksi jostain ihan väärästä paikasta...
...muuutta... Kilparadat erikseen. Muistetaan nyt kuitenkin, että viime kesän pisin päivä oli meillä 15 tuntia laineilla. Jos se olisi ollut kovempituulinen ei olisi tarvinnut pitkään arpoa ajaako sen ajan tarkasti aaltoja vai laittaako reivit. Ja päivän venyessä voi tilanteet muuttua ja vesillä pikareivejä käyttäessä ajattelin dirkin tulevan tarpeeseen joskin David kertoi että reivaus onnistuu niillä alta minuutin ja taitaa olla mutkattomampaa kun ajattelin.
Erkan mainitsema puomin tipahtaminen purjeen myötä on toki yksi dirkin eduista. Monet ovat painottaneet narun vetolujuutta. Onko dirkillä siis jokin muukin finktio kun kannatella puomia? H:n puomi on niin kevyt, että melkein mikä vaan lanka tuntuisi riittävän, varsinkin kun dirkissä ei käsittääkseni ole turvallisuusriskiäkään muiden köysien tapaan.
306
Moro,
Mulla on erillinen dirkki, sen päässä on kunnon lukollinen koukku ja sen kanssa dirkki on niin pitkä, että se ei purjehtiessa muuta purjeen muotoa ja roikkuu löysänä. Toinen on sitten koukku on sitten n. 15 cm ylempänä mihin nostan puomin kun lasken purjeita. Veikkaisin että ed. omistaja on tämän ratkaisun tehnyt osin sprayhoodin vuoksi (ei siis oma tekele, joksikin tyytyväinen).
Mun oma reivaus on iso alas ja pelkällä fokalla. Tälleen retkipurjehtijana olen todennut että mun vene kulkee sen saman 6 solmua pelkällä fokallakin joten iso lähinnä vain kallistaa. Enkä tota ensin edes uskonut kun pari H:lla ennen purjehtinutta kaveria moista tarinoi. Mutta tässä en kyllä rupea neuvomaan teitä konkareita, nimimerkki vasta reilun kuukauden H:lla aktiivisesti (350 nm) purjehtinut .
- Aki
Mulla on erillinen dirkki, sen päässä on kunnon lukollinen koukku ja sen kanssa dirkki on niin pitkä, että se ei purjehtiessa muuta purjeen muotoa ja roikkuu löysänä. Toinen on sitten koukku on sitten n. 15 cm ylempänä mihin nostan puomin kun lasken purjeita. Veikkaisin että ed. omistaja on tämän ratkaisun tehnyt osin sprayhoodin vuoksi (ei siis oma tekele, joksikin tyytyväinen).
Mun oma reivaus on iso alas ja pelkällä fokalla. Tälleen retkipurjehtijana olen todennut että mun vene kulkee sen saman 6 solmua pelkällä fokallakin joten iso lähinnä vain kallistaa. Enkä tota ensin edes uskonut kun pari H:lla ennen purjehtinutta kaveria moista tarinoi. Mutta tässä en kyllä rupea neuvomaan teitä konkareita, nimimerkki vasta reilun kuukauden H:lla aktiivisesti (350 nm) purjehtinut
.- Aki