Perämoottorin kauko-ohjausratkaisuja

[L464]

Onko kellään toimivaa ja yksinkertaista laitteistoideaa, jonka avulla ei tarvitsisi henkensä kaupalla roikkua peräkannelle moottoria hallinnoimassa?

Tähän mennessä paras viritelmäni on ollut Bilteman jatkovarsi kaasutteluun ja koukkupäinen mela vaihteen valintaan.

[239]

Mulla oli ennen perämoottorin kaukohallintalaite. Toimiva ratkaisu, jos moottoria on tarkoitus pitää aina veneen perässä. Kaikissa pikkukoneissa ei ole valmiutta hallintalaitteen asennukseen, mutta virittelemällä saa varmaan mihin tahansa koneeseen. Tuossa minun viritykseni: h-vene/f/gallery2.php?g2_itemId=295

[306]

Mulla oli ennen perämoottorin kaukohallintalaite.

Meinasin kerrankin skipata edes yhden keskustelun mutta jotain tähänkin aiheeseen voisi olla sanottavana.

Eli sanoisin, että mikäli suojaisia satama-altaita ei ole käytettävissä saattaa kaukohallinnasta olla enemmänkin apua. Itse totesin, että purjeilla pääsee yleensä sen verran suojaiseen paikkaan lähelle laituria, että moottoria ei tarvitse lainkaan tai sitä on helppo ohjata perästäkin käsin (muistakaas muuten järjestää valjaille joku kiinnityspiste pinnan ja moottorin välille!). Merenrannoilla satamat on tosin yleensä aika vankoiksi tehtyjä, järvillä voi olla eri tilanne ja tietty tuntemattomat satamat eivät ole hyviä päätäpahkaa syöksyttäviksi.

Luonnonsatamissa toki ymmärrän moottorin käytön, mutta silloinkin olen yleensä siellä perässä ankkuria laskemassa jolloin puolestaan kaukohallintaan ei ylety.

Tyynellä säällä tai vastaiseen syystä tai toisesta moottorilla ajettaessa tärkeänä ominaisuutena pitäisin sitä, ettei moottorissa ole nk. kuolleenmihen kaasukahvaa vaan kaasun saa jumittamaan asentoonsa siksi aikaa kun kippari siirtyy ajamaan venettä veneen peräsimellä kaukalosta käsin. Tämä tietenkin vaatii jonkinverran ennakointia eikä sitä voi tehdä kun avarammilla vesillä.

Viime kesän moottorimme oli sökönä heinäkuun alusta ja itsepäisenä kaverina halusin korjata sen itse joten eihän sitä kauden aikana tullut korjattua. Muutama luonnonsatamareissu jäi väliin mutta ilta- ja päiväpurjehduksilla tuli sitten nuo purjeilla laiturista ja laituriin-kuviot mukavasti varmemmiksi. Siinä oikeastaan ainoa rajoite on, että laiturista on tosi vaikea lähteä jos tuuli tulee suoraan laituriin päin. Suunnattomat onnistumisen merikarhu-elämykset tosin saivat vähän arkisemman hohteen kun nähtiin miten naapurilaiturin hoo-mies hoiteli samat hommat yksinpurjehtien!

H on tässäkin kelpo vene, sillä se ei ole korkeudella pilattu joten tuuli ei tartu sen runkoon kovin pahasti ja mm. lipuminen hitaasti vastaiseen ja etnekin sivutuuleen ilman purjeita onnistuu monia muita paremmin. Ennakointia, hidas vauhti, pitävä poiju ja hyvät hanskat onkin melkein kaikki mitä tarvitaan. Tietty kovalla tuulella mieluummin ottaa lisäaikaa moottorin avulla.

Kaukohallinta onnistuu varmasti useimpiin koneisiin pienellä askartelulla sillä jonkinasteiset valmiudet niissä yleensä on jo valmiiksi ja 239:n laite toimii hyvänä esimerkkinä. Kaukohallintalaitteet voivat kuitenkin haitata perämoottorin parhaita puolia joita kasasin alustavasti tähän manöövereitä-sivuun.

Pistäkää muuten sinne lisää niksejä jos jotain keksitte. Mm. purjehtiminen ilman peräsintä pitäisi laittaa sinne tässä joskus jos vaikka joskus meinaa mustapekka iskeä kesken reissun ja onnistuu hajottamaan koko vehkeen.

[239]

Luonnonsatamissa toki ymmärrän moottorin käytön, mutta silloinkin olen yleensä siellä perässä ankkuria laskemassa jolloin puolestaan kaukohallintaan ei ylety.

Lasken ankkurin istumakaukalon kohdalta, niin yllän samalla pinnaan eikä tarvitse tasapainoilla takakannella. Ankkuri uiskentelee vetten alla hyvissä ajoin ennen varsinaista laskemista, ketju vinssin ympäri pyöräytettynä. Siitä se on sitten helppo ja nopea laskea pohjaan kun on aika.

[306]

Ankkuri uiskentelee vetten alla hyvissä ajoin ennen varsinaista laskemista, ketju vinssin ympäri pyöräytettynä. Siitä se on sitten helppo ja nopea laskea pohjaan kun on aika.

Pitääpä kokeilla. Kevään listalla on viimein mitata pitkältikö ankkurissa on kettinkiä ja paljonko narua kun kettinkiä en ole hennonut veneen laitaa vasten luistattaa.

Noin toimiessa tosin kaukohallinnasta on enempi hyötyä ja vastaavasti sen puutteesta haittaa kun vene syksyttää etieppäin ankkuria laskiessakin. Tosin sieltä perästä ei välttämättä oikein hahmota kaiun syvyyslukemiakaan joten uusia niksejä pitää varmaan alkaa vanhankin piskin opetella.

[L464]

Metrin verran sopivan paksuista letkua kaasukahvan ympärillä helpottaa kovasti, jos vauhtia pitää säädellä. Ostin myös klemmarin, mutta sitä ei tarvita. Yleensä tietysti ajetaan täysillä, mutta Yamahan kaasukahva ei oikein tahdo pysyä halutussa asennossa. Kiristysruuvi on tunnoton, eikä uutta ole ehditty etsiä. Nyt voi vaikka istua letkun päällä tai käyttää jesarinpätkää.