Epoksiprimeri

[Vpl]

Perus Holgeri imee vettä runkoonsa aika sieppona huokosen laminaatin ja usein kuluneen primerin läpi.

Millaisia kokemuksia teillä on epoksiprimerin käytöstä?

Mikä on paras tapa "kuivattaa" runko ennen epoksiprimerin laittoa. Paljonko teoreettisesti ajateltuna voisi rungon imemä kosteus nostaa veneen kokonaispainoa?

[Vpl]

Nyt on peräsimessä kolme kerrosta epoksiprimeria. Seuraavaksi kevyt tasoitushionta ja Mille Extraa päälle.

Syksylle suunnitelmissa koko pohjan "avaus" ja 08 keväällä sitten koko pohjaan epoksiprimer ja Mille Extra. Tulee Classic Holgersonista vesitiivis.

[Erkka]

Meillä veneen pohja on (ollut) mielestäni kohtalaisen hyvässä kunnossa. Eli myrkkyä ei ole vedelty hirvittävän paksuja kerroksia jolloin pohja on pysynyt aika tasaisena. Vene on ollut meillä kolme vuotta, joka vuosi pohjassa on ollut kymmenkunta kolikon kokoista aluetta josta maalit lohkeilevat pois. Yhtenä vuonna olen maalannut myrkkyä kaksi kerrosta koko pohjaan, kahtena vuonna vain vesilinjaan ja lohkeilleisiin kohtiin.

Aiemmin en ole venettä pessyt painepesurilla, tänään noston jälkeen pesin. Painepesurilla maalia lähtikin joistakin paikoista aika reilusti pois. Sinisten myrkkymaalikerrosten alla loistaa valkoinen pinta.

Pystynkö jotenkin tunnistamaan, onko pinta gelcoatia vaiko jotain primeria? Jos pinta on primeria, en aio ryhtyä isompaan pohjaremonttiin vielä toivottavasti useampaan vuoteen. Jos lohkeilevan myrkyn alla ei ole mitään eristettä, voisi remontti olla tarpeen?

Tuohon Vpl:n kysymykseen veneen painon noususta, FE83-foorumilla arviodaan, että paino voisi enimmillään nousta noin 15 kg. Minun laskuoppini mukaan suuruusluokka kuullostaa järkevältä.
http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php ... c&start=15

[239]

Pystynkö jotenkin tunnistamaan, onko pinta gelcoatia vaiko jotain primeria? Jos pinta on primeria, en aio ryhtyä isompaan pohjaremonttiin vielä toivottavasti useampaan vuoteen. Jos lohkeilevan myrkyn alla ei ole mitään eristettä, voisi remontti olla tarpeen?

Ei tule mieleen muuta tapaa tunnistaa primeria, kuin kokeilla hiomalla pieni kohta. Joutuu vaan sitten paikkaamaan.

Jos pohjaremonttiin ryhtyy, kannattaa se ehdottomasti aloittaa syksyllä. Sain tästä ikävän opetuksen. Toissakeväänä ihan vaan varmistaakseni poistin pohjasta kaikki maalit ja vedin uudet primerit. Mitään merkkejä ongelmista en tuolloin havainnut.

Nyt kahden kesän jälkeen primeriin oli ilmestynyt joihinkin kohtiin pieniä rakkuloita. Lähdin sitten hiomalla tutkimaan asiaa. Rakkulat puhkesivat, ja niistä valui nestettä. Gelcoatia hiotessa nestettä tihkui sellaisillakin alueilla, joilla ei rakkuloita vielä ollut. Paljaasta laminaatistakin tihkuu nestettä sieltä täältä. Pohjassa on siis lasikuiturutto.

Oma tulkintani tilanteesta on se, että ennen toissakeväistä remonttia pohjan vesieristys oli niin huono, että osmoosinesteet ovat päässeet poistumaan rakkuloita muodostamatta. Kevääseen mennessä pinta oli jo niin kuivunut, ettei maalien poistaminen vielä paljastanut ongelmaa. Nyt sitten primeri ei olekaan päästänyt osmoosinesteitä lävitseen, joten pohjaan syntyi rakkuloita.

No, sinäänsä ei varmastikaan ole tuosta keväällä tehdystä rempasta haittaakaan ollut, mutta rahaa ja etenkin lukuisia hikisiä työtunteja on mennyt hukkaan. Nyt on pohja taas auki, tällä kertaa kuituun asti. Takana noin 30 tuntia hiontaa ja pari kymmentä pölypussillista hiomapölyä.

[Erkka]

Mahtaa kyllä harmittaa jonkin verran tuo pohjaramonttisi uusinta. Toisaalta nyt varmaan aiot hio ihan viimeisen päälle nopean pohjan Ida Mariaan?

Voisin tulla/mennä katsomaan remontin vaiheita joskus, niin olisi sitten vähän viisampi kun joskus joutuu samaan hommaan. Onkos vene siinä Lauttasaaressa ylhäällä?

[239]

"Harmittaa" on aika lievä termi... Mutta joo, tällä kertaa olisi aikomus saada aikaiseksi sikasilee pohja. Viimeksihän (ennen kilpailemiseen hurahtamista) vetelin vain telalla primerit ja myrkyt ilman mitään väli- tai loppuhiontaa.

Ida Marian pohjaa voi tosiaan ihastella Lauttasaaressa, ihan siinä saaren ainoan liikenneympyrän vieressä. Lähiaikoina pystytän remppasuojan (kiitos Klas!) veneen ympärille, mutta jos viereisen pukin oikein tunnistin, niin Flipper on tulossa viereen maamerkiksi.

[Erkka]

Tuossa on vielä pari kuvaa miltä meidän pohja näyttää painepesun jäljiltä:

[Vpl]

Oma amatööriarvaukseni on, että pesit turhan kovalla paineella. Myrkkymaalit on pehmeitä maaleja ja kovalla paineella irtoaa paraskin maalipinta. Hyvänä puolena on, että voisit samalla kertaa putsata koko pohjan. Hiukan maalinpoistoainetta yhdistettynä kovaan pesuripaineeseen saa ihmeitä aikaan. Lähtökohtana pohjan kanssa pitää mahdollisimman sileää eli H:n kokoisessa veneessä parhailla 20 mikronin epätasautta.

[Vpl]

Johannes, raportoithan projektisi etenemisestä?

[239]

Jep, eli Ida Marian pohja on hiottu kuitua myöten puhtaaksi epäkeskohiomakoneella ja nelikymppisellä paperilla. Koneena käytin Vene-lehden testissä parhaat tehopisteet saanutta Boschin 400 wattista vekotinta, jonka edullisin (100€) hankintapaikka lienee Clas Ohlson. Aloitin jo ennestään omistamallani Bilteman kuudentoista euron koneella, mutta se oli tähän hommaan vähän turhan kesy. Pienempään hiontatyöhön voin sitä silti suositella, sillä edullisen hinnan lisäksi plussaa saa pölynpoisto. Muita kuin koveria pintoja hiottaessa voi käyttää mukana tullutta pölynpoistokehää, jolloin työ on imuriin liitettynä täysin pölytöntä. Bosch imee vain hiomatyynyn rei'istä, joten osa pölystä karkaa. Tehokkain vaihtoehto olisi kunnollinen laikan pakkopyöritystoiminnolla varustettu kone, mutta myyntihinnat alkavat 450 eurosta ja pääkaupunkiseudun konevuokraamot myyvät ei-oota.

Hionnan jälkeen pohjaa on Hempelin ohjeiden mukaisesti huuhdeltu painepesurilla lämmintä vesijohtovettä käyttäen. Ensimmäisen viikon ajan joka päivä ja sittemmin harvemmin.

Nyt vene on pressukatoksen alla suojassa pahalta maailmalta. Se saa kuivua kevääseen, jolloin pohjaan vedetään useita kerroksia High Protectia. Tarkoitus olisi saada jostain käsiini kosteusmittari, jotta voin varmistua pohjan kuivuudesta ennen maalauksen aloittamista. Sattuisiko joku tuntemaan jonkun, jolla on mittari?

Hempelin ohjeet lasikuituruton korjaamiseksi: http://www.hempel.com
-> Yacht -> Painting/Specifications -> Osmosis -> Osmosis Treatment

[Hanu]

Hei!

Olen joutunut taistelemaan usean veneen omoosikuplien kanssa. Kuplia on ilmaantunut, vaikka veneissä on ollut huolellisesti epoksilla tehty vesieristys. Korjauksen jälkeen taas muutaman vuoden kuluttua osmoosi on iskenyt.

239 kirjoitti:

Oma tulkintani tilanteesta on se, että ennen toissakeväistä remonttia pohjan vesieristys oli niin huono, että osmoosinesteet ovat päässeet poistumaan rakkuloita muodostamatta. Kevääseen mennessä pinta oli jo niin kuivunut, ettei maalien poistaminen vielä paljastanut ongelmaa. Nyt sitten primeri ei olekaan päästänyt osmoosinesteitä lävitseen, joten pohjaan syntyi rakkuloita.

Olen itse mietinyt samaa, koska monissa 70-luvun alun H-veneissä, joihin ei ole koskaan tehty vesieristystä epoksilla, on aivan sileä pohja eikä osmoosista ole tietoakaaan.

Olisiko siis järkevää tehdä pohjasta "hengittävä" niin, että osmoosinesteet tulisivat ulos pinnan läpi eikä kuplia syntyisi? Pohja imisi vettä kesän aikana joidenkin arvioiden mukaan 15 kg. Se ei painon lisäyksenä olisi kovin iso ja olisihan se painopisteen kannalta sopivassa paikassa.

Kannattaisiko vetää pohjaan mahdollisimman huokoinen maali epoksin sijasta? Tulee mieleen ajat 1970-80 -luvuilta, kun Suomessa pilattiin monta puutaloa asentamalla niihin muovisia höyrynsulkuja. Kivitaloja taas pilattiin maalaamalla ne hengittämättömällä lateksilla.

Jos veneen pohja imisi vettä, olisi tärkeää kuivattaa vene hyvin syksyllä, ettei laminaatissa oleva vesi jäätyessään aiheuttaisi vaurioita. Näinhan puuveneiden kanssa on toimittu aina.

Koska pohjan vesieristys ei ole estänyt osmoosin syntyä, olen arvellut, että pohjalaminaattiin pääsee vettä sisäkautta. Varsinkin vanhojen H-veneiden vanerisia istumalaatikon luukkuja on vaikea pitää vesitiiviinä ja takaharuksen reiästä valuu vettä perään. Koteloissa makaava vesi saattaa imeytyä pohjalaminaattiin. Olisi siis tarpeen tehdä vesieristys myös sisäpohjan niihin kohtiin, joissa vesi makaa. Ja tietysti olisi hyvä pyrkiä pitämään kotelot kuivana, mutta se ei ole kovin helppoa.

Mitäs mieltä olette tästä "teoriasta"? Ainakin se säästäisi paljon aikaa ja vaivaa.

t. Harri

[239]

Arvaa kirosinko hiljaa mielessäni tässä syksyllä pohjaa hiotessa, että ylipäänsä alunperin lähdin tekemään pohjalle mitään myrkkymaalin tasoittamista enempää. Olisihan se pohja varmaan ainakin useamman vuoden pysynyt sileänä ilman isompaa remppaa.

Mutta, netistä löytyy ikäviä kuvia veneistä, joissa osmoosi on edennyt laminaattiin niin, että itse laminaatti kuplii. Tältä ei varmaan huokoinen pinta pelasta? Tiedä sitten kuinka kauan tuollaiseen tilanteeseen joutuminen kestästäisi, tai etenisikö tilanne niin pahaksi ollenkaan täällä, missä veneet ovat puoli vuotta kuivilla.

Teoria on mielenkiintoinen, mutta vähän kyllä epäilyttäisi lähteä sitä omalla veneellä kokeilemaan. Onko muilla kokemuksia lasikuituruton korjaamisesta tai korjaamatta jättämisestä?

Koska pohjan vesieristys ei ole estänyt osmoosin syntyä, olen arvellut, että pohjalaminaattiin pääsee vettä sisäkautta. Varsinkin vanhojen H-veneiden vanerisia istumalaatikon luukkuja on vaikea pitää vesitiiviinä ja takaharuksen reiästä valuu vettä perään. Koteloissa makaava vesi saattaa imeytyä pohjalaminaattiin. Olisi siis tarpeen tehdä vesieristys myös sisäpohjan niihin kohtiin, joissa vesi makaa. Ja tietysti olisi hyvä pyrkiä pitämään kotelot kuivana, mutta se ei ole kovin helppoa.

Ainakaan meillä ei ole kysymys tuosta sisäkautta imeytymisestä, sillä pahimmat kohdat olivat keulassa. Takaluukkujen alle tosiaan meilläkin menee vettä, mutta vesihän makaa lähinnä niiden vaakatasossa olevien välipohjien päällä.

[Linksu]

itsellä on oma vene ollut kuivilla 2v ja nyt ois tarkoitus keväällä maalata sen pohja pakcemin topcoat maalilla se ainakin on edullista noin 10e purkki, onko kellään kokemuksia kyseisestä maalista? myrkkymaalia ei ole tarkoitus laittaa kun vene tulee oleen järvessä.

[Erkka]

Lähetin syksyllä tähän viestiketjuun kuvan hiukan liian innokkaasti pestystä pohjasta.
Nyt pitäisi keksiä, miten pohja siistitään pienellä vaivalla, ja siten että vene on vedessä toukokuun alussa. Ja pohja saisi tietty olla kohtalaisen sileä.

Onko kommentteja seuraavaan:

1) Poistan vain helposti irtoavan/lohkeilevan maalin karkealla hiomapaperilla/(teräsharjalla?)

2) Koko pohjan ihan hellävarainen vesihionta

3) Paikkamaalaan lohkeilleet kohdat jollakin primerilla, jota voi käyttää toukokuun alun lämmössä. Onko tällaista ainetta olemassa?

4) Pohjan maalaus kauttaaltaan 2 kerrosta Blakes Cruisingia, joka on aikaisemmin toiminut ja ollut edullista. Maalaaminen jotenkin niin, että pinnasta tulee mahd. sileä (tela + tyyny?, vaahtomuovitela karvaisen telan sijaan?, joku muu?). Välissä + lopuksi hellävarainen vesihionta.

[Lauri]

Minulla on nyt kolmas pohjaremontti menossa. Kaikki toki eri veneisiin. Mutta se edellinen, joskus 90-luvun puolessa välissä piti tehdä FE83:lle kun maali alkoi itsestään pudota lumelle talvella. Silloin puhuttiin varsin yleisesti ongelmasta, jota oli ollut muillakin ja väitettiin, että siirtyminen myrkkytyypistä toiseen aiheutti tuollaista (taisi olla tina->kupari). Maalit eivät olisi olleet yhteensopivia vaan reagoineet keskeään kaikista valmistajan lupauksista huolimatta.

Ei siinä sitten oikein ollut muuta tehtävissä kuin ottaa maalit pois ja laittaa kokonaan uudet. Jos maali ei pysy kiinni, niin sitten ei pysy eikä sellaisen päälle ole mitään mieltä lisätä maalia. Kun maali on kunnolla kiinni pohjassa, niin kestää kyllä painepesun.

Veikkaisin kuvien perusteella, että tuossa Fuugan pohjassa tuskin pysyy kaikki kiinni jatkossakaan. Kuvat ja lohkeamien "kuviot" kertovat minun mielestäni siitä, ettei se voi olla muualtakaan kiinni kunnolla.

Jos nyt paikkamaalaat irronneita kohtia kovin perusteellisesti, niin eiköhän se syksyllä sitten taas irtoa maali paikkojen vierestä. Laittamalla paikkaa paikan viereen kehittyy tilanne, jossa on niitä paikkaprimerimöykkyjä riittävästi... sanoisin siis, että unohda ainakin se paikkamaalailu primereillä, se on ihan turhaa. Sen sijaan tuon pohjan voisi pestä vielä uudestaankin painepesurilla ja yrittää irroittaa siitä niin paljon kuin vain lähtee. Sen jälkeen uutta myrkkyä päälle, ellei sitten lähde irti ihan kaikki tai ellei ole muuten aikaa ja/tai haluja laittaa koko pohjaa uusiksi nyt.

Mitä tulee säihin toukokuun alussa, niin ei siihen ole mitään sääntöä millaista keliä silloin tulee. Minulla on yleensä ollut talviloma huhti/toukokuun vaihteessa, joten on tullut seurailtua.. Joskus on ollut +1 astetta ja vettä tullut vaakasuoraan, joskus on ulkoiltu t-paidassa. Kylmässä toimivia maaleja kyllä on, mutta melkeimpä ongelmallisempaa on se, että kosteus voi olla liian suuri maalaamiseen keväällä.

[Hanu]

Hei!

Paljonko teillä on kulunut epoksiprimeriä H-veneen pohjaan? Maalaako yhdellä purkilla 0,75/1 l pohjan kertaalleen (ei köliä)?

Ajattelin vetää pohjaan pari kerrosta LeFant primeriä, joka toimii viileässä ja kohtuullisen hintaista.

[Heikki_A]

Paljonko teillä on kulunut epoksiprimeriä H-veneen pohjaan? Maalaako yhdellä purkilla 0,75/1 l pohjan kertaalleen (ei köliä)?

Muistelisin että sitä on kulunut vajaa litra yhteen kerrokseen. Ihan varmaksi en kyllä pysty sanomaan.

[FIN-666]

Muistelisin myös, että viime keväänä maalaillessa yksi Hemppelin primer-purkki(0,75) riitti yhteen kerrokseen pohjaan.

[Erkka]

Meillä veneen pohja on (ollut) mielestäni kohtalaisen hyvässä kunnossa. Eli myrkkyä ei ole vedelty hirvittävän paksuja kerroksia jolloin pohja on pysynyt aika tasaisena. Vene on ollut meillä kolme vuotta, joka vuosi pohjassa on ollut kymmenkunta kolikon kokoista aluetta josta maalit lohkeilevat pois. Yhtenä vuonna olen maalannut myrkkyä kaksi kerrosta koko pohjaan, kahtena vuonna vain vesilinjaan ja lohkeilleisiin kohtiin.

Päivityksenä tähän, viimeinen kausi meni kokonaan ilman uusia myrkkyjä, eli ainakin meillä Blakes Cruising kestää kaksi vuotta riittävän hyvin. Pohjassa oli paksu kerros limaa, mutta ei yhtään näkkiä tai "partaa".

Levän kasvu riippuu kaiketi paljon veneen säilytyspaikasta ja ties mistä kuun asennosta, mutta älkää nyt ainakaan vain "varmuuden vuoksi" maalatko pohjaan paksua myrkkykerrosta joka vuosi.

Voihan sekin tietty olla että 6 vuotta vanhat bilteman myrkyt toimivat vieläkin Blakes Cruising-kerrosten alta:)

[Kux]

Moi,

Oman veneen pohja on kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta yhdessä paikassa (luultavasti poiju oli raapinut pohjaa..) on noin parin kolikon kokoinen paikka jossa näkyy kölin metallia. Vielä ei näy onneksi ruostetta.

Kysymys:
1)kannattaako tehdä asialle jotain jo nyt - vai onko niin että se ei ala ruostumaan kun se ei ole vedessä.
2) miten tätä olisi parasta hoitaa? Voiko primeria esim laittaa vain pieneen paikaan? vai miten on parasta tuo kohta suojata?


tässäpä kuva naarmusta
h-vene/f/gallery2.php?g2_itemId=4893&g2_showId=4894