Tuo "kevyt traikku" voisi sopuhintaisena kiinnostaa. Minulla vetämistä tulisi vain nosto+lasku, sekä loman alku+loppu. Kärryn kokonaispainon muutos 1800->2000 rajaa aika monta vetoautoa pois laskuista. Minä haluaisin mennä tuollaisella 3in1 systeemillä, jossa normaali isolohko farkulla vedetään niin vene, muu loma kuin työmatka-ajotkin.
Mielestäni tuo nettomassa toimii näin: jos traikun kantavuus on 1480 kg niin kärryyn voi siis lastata 1480+aisapaino (esim. 75kg). Mitoissaan olevan holkin päälle jää siis noin 100 kg. Poliisi mittaa painon pyörien alta, kärry koukussa kiinni.
Tuollainen toiminta vaatisi jokatapauksessa veneen irtonaisen kaluston siirron vetoautoon, jotta massa olisi vetämisen kannalta mukavammassa paikassa: perämoottori + tankki (mahtuvat jätesäkkiin), akku, vessa, keitin. Jos tiukkaa tekee niin puomitkin autoon.
Pitäisikö tähän keskusteluun liittää listaa vetoautoista. Pakut, pick-upit ja varsinaiset maasturit kelpaa tietty kaikki. Ns normaaliautot ja katumaasturitkin täytyisi setviä jokainen erikseen.
H-veneen traileri - uusikin saattaisi olla mahdollinen
Moderator: Kristian
Autoista
Hei!
Meidän kärrymme kokonaispaino on 2000 kg ja olen selvitellyt autoasiaa moneen otteeseen. En ole kiinnostunut sijoittamaan autoon isoja rahoja ja siksi en ole ollut kiinnostunut esim. uusista katumaastureista, joista joillakin saa vetää H-venekärryä.
Vedin aikanaan kärryä kahdellakin Subaru Leonella (vm. -1987 ja -1988). Vanhoilla nelivedoilla sai vetää isoja kuormia (Leonella 2000 kg), kunnes laki muuttui vuonna 1989 ja sen jälkeen rekisteröidyissä vetopainot ovat säälittäviä. Valitettavasti Subarutkaan eivät ole ikuisia.
Autotalli.com:in autoarkistosta löytyy jonkin verran vetopainotietoja, mutta ei kaikkiin autoihin.
Nyt 2000 kilon vetopaino on farmariautoista mm. Subaru Legacy ja Outback malleissa, joissa on manuaalivaihteet ja kolmen litran kone. Uusissa automaatinkin vetopaino on nostettu 2000 kiloon.
BMW:n farmareissa 528:sta ylöspäin on vetopaino 2000 kg.
Mersun farmarien tietoja löytyy huonosti, mutta ainakin 280 ja 300 4 matic malleissa on 2000 - 2100 kilon vetopainoja.
Myös Audilta löytyy farkkuja 2100 kilon vetopainolla, mutta silloin koneella on kokoa jo 4.2 litraa ja kulutus järkyttävä.
Muita farkkuja en ole löytänyt noin isoilla vetopainoilla.
Mielestäni järkevin vetoauto jokapäiväiseen käyttöön olisi BMW. Ajomäärästä riippuen bensa tai diesel.
Toinen vaihtoehto on hankkia kakkosautoksi vetoauto. Siihen sopiva olisi esim. Mercedes-Benz Vito, joka on pienehkö pakettiauto, mutta siinä on 2000 kilon vetopaino. Siinä on myös pieni dieselvero ja Vitoja saa tosi edullisesti. Niiden kestävyydestä ja laadusta liikkuu kyllä vähän arvelluttavia juttuja.
Maastureita sitten löytyy jo paljon. Niissä on ongelmana dieselien iso vero ja bensakoneiden hirveä kulutus. Minä ajan autolla erittäin vähän ja siksi diesel ei ole järkevä nykyverotuksella. Esim. bensakoneinen Jeep Cherokee 2.4 tai 2.5 litran koneella voisi olla yksi vaihtoehto. Kulutus niissäkin on aika iso.
Meidän kärrymme kokonaispaino on 2000 kg ja olen selvitellyt autoasiaa moneen otteeseen. En ole kiinnostunut sijoittamaan autoon isoja rahoja ja siksi en ole ollut kiinnostunut esim. uusista katumaastureista, joista joillakin saa vetää H-venekärryä.
Vedin aikanaan kärryä kahdellakin Subaru Leonella (vm. -1987 ja -1988). Vanhoilla nelivedoilla sai vetää isoja kuormia (Leonella 2000 kg), kunnes laki muuttui vuonna 1989 ja sen jälkeen rekisteröidyissä vetopainot ovat säälittäviä. Valitettavasti Subarutkaan eivät ole ikuisia.
Autotalli.com:in autoarkistosta löytyy jonkin verran vetopainotietoja, mutta ei kaikkiin autoihin.
Nyt 2000 kilon vetopaino on farmariautoista mm. Subaru Legacy ja Outback malleissa, joissa on manuaalivaihteet ja kolmen litran kone. Uusissa automaatinkin vetopaino on nostettu 2000 kiloon.
BMW:n farmareissa 528:sta ylöspäin on vetopaino 2000 kg.
Mersun farmarien tietoja löytyy huonosti, mutta ainakin 280 ja 300 4 matic malleissa on 2000 - 2100 kilon vetopainoja.
Myös Audilta löytyy farkkuja 2100 kilon vetopainolla, mutta silloin koneella on kokoa jo 4.2 litraa ja kulutus järkyttävä.
Muita farkkuja en ole löytänyt noin isoilla vetopainoilla.
Mielestäni järkevin vetoauto jokapäiväiseen käyttöön olisi BMW. Ajomäärästä riippuen bensa tai diesel.
Toinen vaihtoehto on hankkia kakkosautoksi vetoauto. Siihen sopiva olisi esim. Mercedes-Benz Vito, joka on pienehkö pakettiauto, mutta siinä on 2000 kilon vetopaino. Siinä on myös pieni dieselvero ja Vitoja saa tosi edullisesti. Niiden kestävyydestä ja laadusta liikkuu kyllä vähän arvelluttavia juttuja.
Maastureita sitten löytyy jo paljon. Niissä on ongelmana dieselien iso vero ja bensakoneiden hirveä kulutus. Minä ajan autolla erittäin vähän ja siksi diesel ei ole järkevä nykyverotuksella. Esim. bensakoneinen Jeep Cherokee 2.4 tai 2.5 litran koneella voisi olla yksi vaihtoehto. Kulutus niissäkin on aika iso.
Ei kai maksimipainon muutos 1800->2000 mitään muuta? Se tietysti vaikuttaa, paljonko siinä kärryssä on oikeasti kuormaa. Selvittelin tätä joskus kun laitoin auton perään telikärryn, jonka maksi oli 3000 kg, omapaino 560 kg ja auto saa vetää sen vajaa 2 tonnia. Tulkinta kuulemma menee todellisen kuorman mukaan, eli ihan hyvin sai vetää, kunhan ei lastaa kärryyn yli 1400 kg.Pete wrote:Tuo "kevyt traikku" voisi sopuhintaisena kiinnostaa. Minulla vetämistä tulisi vain nosto+lasku, sekä loman alku+loppu. Kärryn kokonaispainon muutos 1800->2000 rajaa aika monta vetoautoa pois laskuista. Minä haluaisin mennä tuollaisella 3in1 systeemillä, jossa normaali isolohko farkulla vedetään niin vene, muu loma kuin työmatka-ajotkin.
Niinpä näkyykin olevan. Minulla oli alkuun käsitys että ns. aisapainoa ei laskettaisi vain puoliperävaunujen tapauksessa, mutta näkyy se koskevan myös tavallisia eli keskiakseliperävaunujakin. Se aisapaino+mahdollisesti muut autoon laitettavat muut kamat pitää tietysti mahtua auton kantavuuden rajoihin.Mielestäni tuo nettomassa toimii näin: jos traikun kantavuus on 1480 kg niin kärryyn voi siis lastata 1480+aisapaino (esim. 75kg). Mitoissaan olevan holkin päälle jää siis noin 100 kg. Poliisi mittaa painon pyörien alta, kärry koukussa kiinni.
Asiaan liittyvää asetusta voi tarkastella täällä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257
(pykälät 2 ja 32a on niitä oleellisimpia)
Kävin tänään messuilla ja juttelin trailereista useammalla osastolla.
Thulen trailereita pääsin katsomaan nyt ensimmäistä kertaa luonnossa. Aika modulaarinen systeemi on kyseessä: Samasta trailerista tehdään joko moottori- tai purjevenemalli vaihtamalla siihen rullat tai purjevenetuet. Kaikki on kiinni pulteilla, joten periaatteessa samalla trailerilla voi vuorotellen kujettaa erilaisia ja eri tyyppisiä veneitä. Ja sen purjevenesarjan voi ostaa jälkikäteenkin (hinta hieman yli tonnin), joten käytetystä Thule-moottorivenetrailerista voi tehdä purjevenetrailerinkin. Maahantuontia ei toisin ole ollut montaa vuotta, joten voi olla vaikeaa löytää sellaista käytettynä suomesta.
Se Thulen purjevenesarja sopii telikärryihin ja tukevimpin yksiakselisiin. Kaikki muutkin osat ovat kiinni pulteilla, joten esim. akselien paikkaa voi säätää pituussuunnassa. Ja kaikenlaisia kiinni pultattavia lisäosia löytyy hinnastosta. Thulea myydään tanskassa ja saksassa brenderupin nimellä ja ruotsissa on joku kolmas nimi käytössä.
Thulen huono puoli oli minusta se, etten tämänpäiväisen perusteela usko täkäläisten myyjien olevan hinnan puolesta kilpailukykyisiä esim. noiden edellä olleiden saksan hintojen kanssa. Toivoisin kyllä olevani väärässä tässä asiassa.
Keskustelin myös parin suomalaisen valmistajan kanssa. Ensimmäinen sanoi, että voisivat tehdä H-trailereitakin, mutta myyjä arveli, että sarjan koko pitäisi olla esim. 10 kpl jotta hommasta tulisi taloudellisesti järkevää. Toinen oli Majavan myyjä, Majavahan on ainakin yhden H-trailerin tehnyt. Messuilla eivät tienneet asiasta, mutta vaikuttivat kyllä kiinnostuneilta keskustemaan lisää, jos oltaisiin ostamassa muutamaa kappaletta.
Yhden muun messuilla käydyn keskustelun perusteella taloudellisin tapa hankkia H-trailereita voisi olla sittenkin niiden ostaminen saksasta. Jos venetrailereita ostaisi sieltä 3-4 kappaletta, ja ne saisi tuotua tänne pinottuina päälekkäin (ainakin brenderupin kanssa helppo toteuttaa), olisi rahdin osuuskin olisi jo järkevää luokkaa. Yhden trailerin kuljetus rahtina maksanee n. 800-1000 euroa, tuskin tuollainen 3-4 kappaletta päälekkäin olisi sen enempää => n. 200-250e/kpl olisi minusta jo järjellinen hinta rahdille.
Thulen trailereita pääsin katsomaan nyt ensimmäistä kertaa luonnossa. Aika modulaarinen systeemi on kyseessä: Samasta trailerista tehdään joko moottori- tai purjevenemalli vaihtamalla siihen rullat tai purjevenetuet. Kaikki on kiinni pulteilla, joten periaatteessa samalla trailerilla voi vuorotellen kujettaa erilaisia ja eri tyyppisiä veneitä. Ja sen purjevenesarjan voi ostaa jälkikäteenkin (hinta hieman yli tonnin), joten käytetystä Thule-moottorivenetrailerista voi tehdä purjevenetrailerinkin. Maahantuontia ei toisin ole ollut montaa vuotta, joten voi olla vaikeaa löytää sellaista käytettynä suomesta.
Se Thulen purjevenesarja sopii telikärryihin ja tukevimpin yksiakselisiin. Kaikki muutkin osat ovat kiinni pulteilla, joten esim. akselien paikkaa voi säätää pituussuunnassa. Ja kaikenlaisia kiinni pultattavia lisäosia löytyy hinnastosta. Thulea myydään tanskassa ja saksassa brenderupin nimellä ja ruotsissa on joku kolmas nimi käytössä.
Thulen huono puoli oli minusta se, etten tämänpäiväisen perusteela usko täkäläisten myyjien olevan hinnan puolesta kilpailukykyisiä esim. noiden edellä olleiden saksan hintojen kanssa. Toivoisin kyllä olevani väärässä tässä asiassa.
Keskustelin myös parin suomalaisen valmistajan kanssa. Ensimmäinen sanoi, että voisivat tehdä H-trailereitakin, mutta myyjä arveli, että sarjan koko pitäisi olla esim. 10 kpl jotta hommasta tulisi taloudellisesti järkevää. Toinen oli Majavan myyjä, Majavahan on ainakin yhden H-trailerin tehnyt. Messuilla eivät tienneet asiasta, mutta vaikuttivat kyllä kiinnostuneilta keskustemaan lisää, jos oltaisiin ostamassa muutamaa kappaletta.
Yhden muun messuilla käydyn keskustelun perusteella taloudellisin tapa hankkia H-trailereita voisi olla sittenkin niiden ostaminen saksasta. Jos venetrailereita ostaisi sieltä 3-4 kappaletta, ja ne saisi tuotua tänne pinottuina päälekkäin (ainakin brenderupin kanssa helppo toteuttaa), olisi rahdin osuuskin olisi jo järkevää luokkaa. Yhden trailerin kuljetus rahtina maksanee n. 800-1000 euroa, tuskin tuollainen 3-4 kappaletta päälekkäin olisi sen enempää => n. 200-250e/kpl olisi minusta jo järjellinen hinta rahdille.
Niin minäkin kävin tänään messuilla ja en malttanut olla kommentoimatta...
Todennäköisesti edullisimmaksi tulee tilaus suoraan Saksasta ja kun tuolla jo aikaisemmin boatshop ilmoittaa kaksiakselisen "H-vene" tarilerin hinnaksi 3300 Euroa ja kun siihen lisätään esim. tämä neljän trailerin kimppatilaus jolla juuri tuota rahdin osuutta saadaan inhimillisemmäksi niin yhden kärryn hinnaksi tulisi 3500Euroa! Ei luulisi ainakaan olevan enään hinnasta kiinni saada H-veneensä alle uusi ja luotettava traileri.
Itse kyllä hieman mietityttää tämä kölin paikka akseleiden päällä Thulen trailereissa. Tämä tietysti nostaa painopistettä ylöspäin ja vaikuttaa veto-ominaisuuksiin ja onhan sinne veneeseen nouseminen näinollen hieman hankalampaa. Mutta mikään ei estä Thulen trailerissa tekemästä samanlaista alaslaskettua kölilaatikkoa kuin esim. Harbekissä on.
Lopuksi jos vielä tätä 3500Euron kustannusta vertaa Suomessa oleviin harvakseltaan myytäviin käytettyihin kärryihin niin eipä tuon valinnan tekeminen kovin vaikeata luulisi olevan. Hyvin tyypillisesti tilanne on se että kun olet löytänyt jonkun joka olisi vanhan H-veneen trailerin valmis myymään niin siihen tarvitsee uusia sähköt, jarrut, laakerit, renkaat ja vetopään osat.
Todennäköisesti edullisimmaksi tulee tilaus suoraan Saksasta ja kun tuolla jo aikaisemmin boatshop ilmoittaa kaksiakselisen "H-vene" tarilerin hinnaksi 3300 Euroa ja kun siihen lisätään esim. tämä neljän trailerin kimppatilaus jolla juuri tuota rahdin osuutta saadaan inhimillisemmäksi niin yhden kärryn hinnaksi tulisi 3500Euroa! Ei luulisi ainakaan olevan enään hinnasta kiinni saada H-veneensä alle uusi ja luotettava traileri.
Itse kyllä hieman mietityttää tämä kölin paikka akseleiden päällä Thulen trailereissa. Tämä tietysti nostaa painopistettä ylöspäin ja vaikuttaa veto-ominaisuuksiin ja onhan sinne veneeseen nouseminen näinollen hieman hankalampaa. Mutta mikään ei estä Thulen trailerissa tekemästä samanlaista alaslaskettua kölilaatikkoa kuin esim. Harbekissä on.
Lopuksi jos vielä tätä 3500Euron kustannusta vertaa Suomessa oleviin harvakseltaan myytäviin käytettyihin kärryihin niin eipä tuon valinnan tekeminen kovin vaikeata luulisi olevan. Hyvin tyypillisesti tilanne on se että kun olet löytänyt jonkun joka olisi vanhan H-veneen trailerin valmis myymään niin siihen tarvitsee uusia sähköt, jarrut, laakerit, renkaat ja vetopään osat.
Pete kirjoitti:
thulen omapaino on 1800-1480=320 kg, siihen holkki 1450 kg + 100 kg varusteita. Kärry painaa 1800kg+70 kg aisalla. Autoksi "riittää" (=saa olla)1800 kg vetävä.
nuo alkuun kaavaillut 2000 kg omapainoiset:
omapaino 500 kg, siihen holkki 1450 kg + 100 kg varusteita. kärry painaa 1980 kg + 70 kg aisalla. Autoksi tarvitaan 2000 kg vetävä.
Eroa on siis traikkujen omapainossa! Tosin tuo thule näyttää kieltämättä aika ritsalta.
kokonaispaino ei tosiaan vaikuta, tarkoitin että:Tuo "kevyt traikku" voisi sopuhintaisena kiinnostaa. Minulla vetämistä tulisi vain nosto+lasku, sekä loman alku+loppu. Kärryn kokonaispainon muutos 1800->2000 rajaa aika monta vetoautoa pois laskuista. Minä haluaisin mennä tuollaisella 3in1 systeemillä, jossa normaali isolohko farkulla vedetään niin vene, muu loma kuin työmatka-ajotkin.
Ei kai maksimipainon muutos 1800->2000 mitään muuta? Se tietysti vaikuttaa, paljonko siinä kärryssä on oikeasti kuormaa. Selvittelin tätä joskus kun laitoin auton perään telikärryn, jonka maksi oli 3000 kg, omapaino 560 kg ja auto saa vetää sen vajaa 2 tonnia. Tulkinta kuulemma menee todellisen kuorman mukaan, eli ihan hyvin sai vetää, kunhan ei lastaa kärryyn yli 1400 kg.
thulen omapaino on 1800-1480=320 kg, siihen holkki 1450 kg + 100 kg varusteita. Kärry painaa 1800kg+70 kg aisalla. Autoksi "riittää" (=saa olla)1800 kg vetävä.
nuo alkuun kaavaillut 2000 kg omapainoiset:
omapaino 500 kg, siihen holkki 1450 kg + 100 kg varusteita. kärry painaa 1980 kg + 70 kg aisalla. Autoksi tarvitaan 2000 kg vetävä.
Eroa on siis traikkujen omapainossa! Tosin tuo thule näyttää kieltämättä aika ritsalta.
Aisapaino
Onko tosiaan näin, että aisapaino voidaan ikäänkuin vähentää kokonaispainosta? Se helpottaisi, koska meillä on painoraja aika tiukalla, kun punnitsivat kärryn viime katsastuksessa ja rekisteriotteeseen merkittiin omapainoksi 550 Kg.omapaino 500 kg, siihen holkki 1450 kg + 100 kg varusteita. kärry painaa 1980 kg + 70 kg aisalla. Autoksi tarvitaan 2000 kg vetävä.
Soitimpa sitten autorekisterikeskukseen. Vastaus oli: "käytännössä näin on, teoriassa ei." Vänkäämisen jälkeen jäin siihen käsitykseen, että aisapaino lasketaan auton massaan. Eli sen voi vähentää perävaunun massasta. Punnitus toteutetaan tien päällä mittaamalla kärry autossa kiinni.Onko tosiaan näin, että aisapaino voidaan ikäänkuin vähentää kokonaispainosta? Se helpottaisi, koska meillä on painoraja aika tiukalla, kun punnitsivat kärryn viime katsastuksessa ja rekisteriotteeseen merkittiin omapainoksi 550 Kg.
Pikainen vetoautotutkimus todisti epäilyni oikeaksi: 1800 kg onnistuu passat kokoluokassa useilla merkeillä n. 2 l / 100 kw dieseleillä, hintaluokka uutena 30-35 keuroa. 2000 kg vetäminen vaatii noin 3 l koneen / 150 kW tai nelivedon, hintaluokka pomppaa luokkaa 10 keuroa ylöspäin + kasvanut kulutus.
Mitä enemmän katselen tuon yksiakselisen kuvaa, sitä rimpulammalta se näyttää. Asia jää osaltani toistaiseksi hautumaan, täytyy kartoittaa kaveripiiristä potentiaaleja maastoautoharrastajia gastikoulutukseen.
Tässä taas nähdään miten päteviä virkamiehiä meillä on tässä maassa. Minusta asia on juuri päinvastoin kuin saamasi selitys:Pete wrote: Soitimpa sitten autorekisterikeskukseen. Vastaus oli: "käytännössä näin on, teoriassa ei." Vänkäämisen jälkeen jäin siihen käsitykseen, että aisapaino lasketaan auton massaan. Eli sen voi vähentää perävaunun massasta. Punnitus toteutetaan tien päällä mittaamalla kärry autossa kiinni.
Tuosta aikaisemmin linkittämästäni asetuksesta pykälästä 2 näkee minusta selvästi, että juuri teoriassa eli asetuksen mukaan aisapaino menee auton massaan. Enemmän olisin huolissani siitä käytännön puolesta, mistä sen tietää että kaikilla poliiseilla olisi sama mittaustapa?
Paino-ongelman voi ratkaista ostamalla Harbeckin alumiinikärryn. Painaa muistaakseni reilut 300 kiloa. Olin sellaista jo ostamassa Saksasta syksyllä, mutta sitten alkoi käydä selväksi että alkavalla kaudella ei ole käyttöä trailerille, joten minulla ei nyt olekaan mitään kiirettä trailerin ostamisen kanssa. Siinä yhteydessä selvisi kuitenkin mm. tuo rahdin kokoluokka.Pikainen vetoautotutkimus todisti epäilyni oikeaksi: 1800 kg onnistuu passat kokoluokassa useilla merkeillä n. 2 l / 100 kw dieseleillä, hintaluokka uutena 30-35 keuroa. 2000 kg vetäminen vaatii noin 3 l koneen / 150 kW tai nelivedon, hintaluokka pomppaa luokkaa 10 keuroa ylöspäin + kasvanut kulutus.
Mitä enemmän katselen tuon yksiakselisen kuvaa, sitä rimpulammalta se näyttää. Asia jää osaltani toistaiseksi hautumaan, täytyy kartoittaa kaveripiiristä potentiaaleja maastoautoharrastajia gastikoulutukseen.
Minuakin on vähän alkanut huolettaa tuon Thulen rakenne. Sen muunneltavuus olisi kyllä plussaa, mutta kaiken painon tuleminen suoraan akselien päälle keskelle ei kuulosta hyvältä.
Harbeckin alu-kärry on sitten asteikon toisesta päästä, ei yhtään rimpulamainen. Näyttää arvokkaalta, ja on oikeastaan vielä arvokkaampi kuin miltä näyttää...
H-traileri
Tästä voisi varmaan myös soveltaa H-trailerin.
PRO V20 -
2-aks. - kumivääntö
Hinta: 3810 €
Pituus: 740 cm
Kokonaispaino: 2000 kg
Omapaino: 450 kg
Kantavuus: 1550 kg
http://www.farmi.fi/farmi_pro_venetrailerit.htm
PRO V20 -
2-aks. - kumivääntö
Hinta: 3810 €
Pituus: 740 cm
Kokonaispaino: 2000 kg
Omapaino: 450 kg
Kantavuus: 1550 kg
http://www.farmi.fi/farmi_pro_venetrailerit.htm
Re: H-traileri
Varmaankin. Ainakin siellä messuilla se yksi valmistaja (jonka nimeä en muista, mutta on se paperilla jossakin) oli sitä mieltä, että sopivankokoisella sarjalla voisi tehdä purjevenetrailereitakin. Tekemällä sarjan voisi saada suunnittelukustannuset/traileri järkevään kokoluokkaan.Hanu wrote:Tästä voisi varmaan myös soveltaa H-trailerin.
PRO V20 -
2-aks. - kumivääntö
PRO V20-mallisesta moottorivenetrailerista ei edes pitäisi olla vaikeaa tehdä hyvää H-traileria. Taaempi akselipalkki pitäisi saada poikki ja kölille laatikko niiden pitkittäisten palkkien väliin. Katkaistu akselipalkki sitten laipoilla kiinni sen kölilaatikon kylkiin, sitenhän H:lle 80-luvulla suomessa tehdyt trailerit oli varustettu.
Aika työlästä vain olisi alkaa sellaista sarjaa teettämään yhteistyössä jonkun trailerivalmistajan kanssa. Tarvittaisiin projektia vetämään joku jolla on aikaa ja taitoa ja haluaa tehdä töitä talkoomeiningillä, ja nykyään sellaisia ehdokkaita joissa kaikki kolme asiaa yhdistyisivät ei taida paljoa olla vapaana...
akselin katkaisu
Hei!
Meidän traileri on juuri tuollainen kuin PRO V20 mallista saisi, eli purjevenetuet ja kölilaatikko on itse tehty entiseen moottorivenetraileriin. En edes ajatellut akselin katkaisemista ja käsitykseni on, että sitä ei enää edes saisi tehdä. Vene on vähän korkeammalla kuin niissä, joissa akseli on katkaistu, mutta se ei haittaa mitään, koska traileri on vastaavasti leveämpi. Hyvin on toiminut.
Meidän traileri on juuri tuollainen kuin PRO V20 mallista saisi, eli purjevenetuet ja kölilaatikko on itse tehty entiseen moottorivenetraileriin. En edes ajatellut akselin katkaisemista ja käsitykseni on, että sitä ei enää edes saisi tehdä. Vene on vähän korkeammalla kuin niissä, joissa akseli on katkaistu, mutta se ei haittaa mitään, koska traileri on vastaavasti leveämpi. Hyvin on toiminut.
Re: akselin katkaisu
Tuntuu hyvin todennäköiseltä, että akseleita ei saa itse mennä katkomaan. Harbeckin uusissakin on kuitenkin katkaistut akselit, joten joku resepti siihen on oltava olemassa. Jos teettämisajatuksesta tulee jotakin, niin oikea tapa olisi varmaankin olla yhteydessä akselien valmistajiin ja kysyä saako niiltä valmiita akselin puolikkaita joissa toisessa päässä on laippa. Tai katsoa kenen akseleita Harbeck käyttää ja kysyä suoraan sieltä.Hanu wrote:En edes ajatellut akselin katkaisemista ja käsitykseni on, että sitä ei enää edes saisi tehdä.
Minusta olisi kiva jos vene olisi alempana trailerilla. Mitä korkeammalla vene on, sitä vaikeampaa on yrittää saada se mahtumaan talveksi sisälle ladonovista... ajatuksena on ollut, että veisin veneen talveksi pois pursiseuran kentältä jatkossa.
Kuva trailereista
Hei!
Tässä on kuva H-venetrailereista. Se ei ole muuten häävi eivätkä kaikki trailerit näy kokonaan, mutta informatiivista on se, että kaikki kolme ovat erilaisia.
Vasemmalla on seuran lavakärry, jossa on H-veneen pukki päällä. Keskellä on meidän kärrymme, joka on siis moottorivenetrailerista tehty. Oikealla on oikea alkuperäinen H-traileri katkaistulla akselilla.
Valitettavasti vasemmanpuoleisessa ei ole venettä päällä, mutta se on korkein ja oikeanpuoleinen matalin. Kaikilla on kuitenkin matkustettu runsaasti ja menestyksekäästi.
Tässä on kuva H-venetrailereista. Se ei ole muuten häävi eivätkä kaikki trailerit näy kokonaan, mutta informatiivista on se, että kaikki kolme ovat erilaisia.
Vasemmalla on seuran lavakärry, jossa on H-veneen pukki päällä. Keskellä on meidän kärrymme, joka on siis moottorivenetrailerista tehty. Oikealla on oikea alkuperäinen H-traileri katkaistulla akselilla.
Valitettavasti vasemmanpuoleisessa ei ole venettä päällä, mutta se on korkein ja oikeanpuoleinen matalin. Kaikilla on kuitenkin matkustettu runsaasti ja menestyksekäästi.
Re: akselin katkaisu
Tässä paikka josta noita Sakemannin tekemiä katkaistuja akseleita saa ja ovat samoja BPW-akseleita mitä Harbekki käyttää ts. aivan yleistä tavaraa ja varmasti on muitakin valmistajia jotka niitä tekevät mutta ainakin tähän merkkiin on varaosia hyvin saatavilla ja jopa 20 vuotta vanhoihin BPW-akseleihin saa varaosia suoraan hyllystä. Tämä siksi että traileriin tulisi valita sellaisia osamerkkejä joiden varaosia ja tarvikkeita on tulevaisuudessakin saatavilla niin Suomen kuin Euroopan reissuilla.Lauri wrote:Tuntuu hyvin todennäköiseltä, että akseleita ei saa itse mennä katkomaan. Harbeckin uusissakin on kuitenkin katkaistut akselit, joten joku resepti siihen on oltava olemassa. Jos teettämisajatuksesta tulee jotakin, niin oikea tapa olisi varmaankin olla yhteydessä akselien valmistajiin ja kysyä saako niiltä valmiita akselin puolikkaita joissa toisessa päässä on laippa. Tai katsoa kenen akseleita Harbeck käyttää ja kysyä suoraan sieltä.Hanu wrote:En edes ajatellut akselin katkaisemista ja käsitykseni on, että sitä ei enää edes saisi tehdä.
Minusta olisi kiva jos vene olisi alempana trailerilla. Mitä korkeammalla vene on, sitä vaikeampaa on yrittää saada se mahtumaan talveksi sisälle ladonovista... ajatuksena on ollut, että veisin veneen talveksi pois pursiseuran kentältä jatkossa.
Espoossa sijaitseva H.Kraats Oy www.kraatz.fi
Re: akselin katkaisu
Kiitos, todella hieno juttu. Siellähän niiden kuvastossa todellakin on kuva puoliakselista. Tuollaisista komponenteista ei pitäisi olla suurikaan asia jollekin suomalaiselle valmistajalle tehdä trailereita, jossa kölille on laatikko.Timo wrote: Tässä paikka josta noita Sakemannin tekemiä katkaistuja akseleita saa ja ovat samoja BPW-akseleita mitä Harbekki käyttää ts. aivan yleistä tavaraa ja varmasti on muitakin valmistajia jotka niitä tekevät mutta ainakin tähän merkkiin on varaosia hyvin saatavilla ja jopa 20 vuotta vanhoihin BPW-akseleihin saa varaosia suoraan hyllystä. Tämä siksi että traileriin tulisi valita sellaisia osamerkkejä joiden varaosia ja tarvikkeita on tulevaisuudessakin saatavilla niin Suomen kuin Euroopan reissuilla.
Espoossa sijaitseva H.Kraats Oy www.kraatz.fi
Näkyy olevan kevät, kun trailerit tulevat esille piiloistaan 
Nythän tuolla myyntipalstalla on yksi traileri myytävänä ja omalta osaltani traileriasia järjestyi todella yllättävästi muutamia päiviä sitten: Ostin käytetyn kun tuli sopiva vastaan. Ei tosin löytynyt tästä maasta, vaan tuli "uitettua" sellainen.
Nythän tuolla myyntipalstalla on yksi traileri myytävänä ja omalta osaltani traileriasia järjestyi todella yllättävästi muutamia päiviä sitten: Ostin käytetyn kun tuli sopiva vastaan. Ei tosin löytynyt tästä maasta, vaan tuli "uitettua" sellainen.
-
remonttimake
- Posts: 300
- Joined: Thu 22.5.2008 17.49
- Location: turku
- Contact:
Re: H-veneen traileri - uusikin saattaisi olla mahdollinen
En viitsi avata uutta keskustelua, joten jatkan tänne perään.
Kävin ostamassa raudat ja akselivärkit H venetraileria varten. Sain kuulla, että ensi vuoden alusta on taas uudet perävaunusäädökset voimassa, joilla tapetaan tee-se-itse värkkäilyt. Eli jos joku harkitsee tekevänsä trailerin ite, niin aikaa on tämän vuoden loppuun.
Kävin ostamassa raudat ja akselivärkit H venetraileria varten. Sain kuulla, että ensi vuoden alusta on taas uudet perävaunusäädökset voimassa, joilla tapetaan tee-se-itse värkkäilyt. Eli jos joku harkitsee tekevänsä trailerin ite, niin aikaa on tämän vuoden loppuun.