Kuopiossa tunnelma SM-kisojen alla tiivistyy.
Team Bra valmistautuu tulevaan koitokseen keskustan Amisrillossa Turkki vs. Sveitsi -ottelun tahdissa.
12.-15.6. (MM-ranking), KuoPS, Kuopio
Moderator: Kristian
12.-15.6. (MM-ranking), KuoPS, Kuopio
Team Bra, Valentina FIN-916
718 kisaraportti
Ensimmäiset rankingit takana ja laitanpa tänne hieman kisatunnelmia / havaintoja muiden luettavaksi ja kommentoitavaksi.
Uudet Nortit ja keveät kelit olivat varsin vaikea yhdistelmä, oikea trimmi oli hakusessa. Varsinkin ison twistin määrää ja skuutin kireyttä jouduttiin toden teolla tunnustelemaan. Ekana päivänä veneen vauhti ja nousukulmat olivat oikein hyvät ja sijoitusta tiputtivat eniten huonot startit (takarivistä tai paikaltaan ) sekä virheet ylä- ja alamerkin kierrossa.
Parhaimmat hetket olivat ehdottomasti puolessa välissä keskeytetyssä lähdössä, jossa ajoimme keskeytyksen hetkellä sijoista 10-12 ja vauhti ja kulmat olivat koko ajan ilmeisen hyvät sekä lenssillä, että kryssillä.
Harmi, että muissa lähdöissä ei kunnolla päästy kokeilemaan vauhteja ja nousuja.
Seuraavana päivänä ylävantteja ja varsinkin alavantteja löysättiin ja skuuttipistettä siirrettiin Nortin ohjeen mukaan 5-6 napsua eteenpäin, jotta fokasta tulisi pulleampi heikkoon tuuleen.
Huomio oli, että nousukulmat heikkenivät ja se näkyi varsinkin alamerkin kierron jälkeen ja lähdössä. Alamerkillä vieressä alapuolella ollut vene pääsi nousemaan muutaman sadan metrin jälkeen eteen antamaan pakkituulta ja sen jälkeen ei ollut muuta mahdollisuutta kuin kääntää pois.
Sunnuntaina kierros lisää kireyttä vantteihin, kevyen tuulen trimmiohjeen mukaan. Skuuttipisteet edelleen edessä. Hyvä keskittyminen starttiin ja vasemmasta laidasta hyvässä vauhdissa toiseksi uloimpana veneenä liikkeelle. Pari minuuttia tasavauhtia vierekkäin, mutta taas sama juttu, ulompi kaveri alkaa hitaasti lipua etupuolelle ja sitten korkeammalle ja pystyy lopulta tekemään vendan keulan edestä. Asetelma on muuten edelleen loistava, vapaissa tuulissa vasemmalla, mutta styyran veneen väistäminen kipparin virheen takia ylämerkkiä lähestyttäessä vie vauhdin ja porukka oikealta pääsee tulemaan merkille ensin. Ohentamattomat märät spinnun skuuttiköydet eivät ainakaan paranna spinnun lentoa lenssillä.
Sijoitus: huono
Toinen startti: siirretään skuuttipisteet viisi napsua taaksepäin Nortin ohjelukemaan. Jälleen loistava lähtö keskeltä Joen talon vasemmalta puolelta, hyvä kiihdytys ja sama vauhti ja nousu vieruskavereiden kanssa. Kaikki näyttää hyvältä. Mutta sitten taas sama ilmiö- alemmalta veneeltä löytyy joku lisävaihde ja se nousee ylemmäksi ja kohta ollaan taas pakkituulissa. Ylämerkillä on oma paikka löytynyt lähes porukan hänniltä eikä se juurikaan muutu kisan kuluessa. Onneksi vieressä rämpii myös yksi kärkivene eikä näytä pääsevän yhtään parempaan vauhtiin.
Saldo: startteja parannettiin reilusti kisan kuluessa ja merkkien kierrot menivät paremmin eli pahimpia virheitä pystyttiin merkittävästi karsimaan. Vauhdin ja nousukulman katoaminen kahtena viimeisenä päivänä jäi arvoituksi, mutta vanttien löysyys/ skuuttipisteen paikka oli varmaan suurin syy. Uudet purjeet olivat arvaamattomat keveissä tuulissa ja niiden trimmaamista tullaan lähiviikkoina harjoittelemaan kahden tai useamman veneen vauhtiharjoitteluna. Varmaan Lahden venekunnista löytyy kiinnostuneita sparraajia.
Taso on kova, ja kärkivenellä usean vuoden kokemus näkyy siinä, että ovat kärjessä kelissä kuin kelissä. Mutta näin pitää ollakin. Onneksi mukana on muitakin vasta kisaamaan alkaneita, joiden kanssa lähtöasetelmat ovat jollain lailla samanlaiset.
Kaikenkaikkiaan hieno alku kesälle, kaksi hyvin järjestettyä tapahtumarikasta viikonloppua takana, paljon oppia ja uutta puntaroitavaa ratapurjehduksesta. Lisäpointtina pura ja kokoa h-vene sujui merkittävästi paremmin jo toisen kisan jälkeen.
Uudet Nortit ja keveät kelit olivat varsin vaikea yhdistelmä, oikea trimmi oli hakusessa. Varsinkin ison twistin määrää ja skuutin kireyttä jouduttiin toden teolla tunnustelemaan. Ekana päivänä veneen vauhti ja nousukulmat olivat oikein hyvät ja sijoitusta tiputtivat eniten huonot startit (takarivistä tai paikaltaan ) sekä virheet ylä- ja alamerkin kierrossa.
Parhaimmat hetket olivat ehdottomasti puolessa välissä keskeytetyssä lähdössä, jossa ajoimme keskeytyksen hetkellä sijoista 10-12 ja vauhti ja kulmat olivat koko ajan ilmeisen hyvät sekä lenssillä, että kryssillä.
Harmi, että muissa lähdöissä ei kunnolla päästy kokeilemaan vauhteja ja nousuja.
Seuraavana päivänä ylävantteja ja varsinkin alavantteja löysättiin ja skuuttipistettä siirrettiin Nortin ohjeen mukaan 5-6 napsua eteenpäin, jotta fokasta tulisi pulleampi heikkoon tuuleen.
Huomio oli, että nousukulmat heikkenivät ja se näkyi varsinkin alamerkin kierron jälkeen ja lähdössä. Alamerkillä vieressä alapuolella ollut vene pääsi nousemaan muutaman sadan metrin jälkeen eteen antamaan pakkituulta ja sen jälkeen ei ollut muuta mahdollisuutta kuin kääntää pois.
Sunnuntaina kierros lisää kireyttä vantteihin, kevyen tuulen trimmiohjeen mukaan. Skuuttipisteet edelleen edessä. Hyvä keskittyminen starttiin ja vasemmasta laidasta hyvässä vauhdissa toiseksi uloimpana veneenä liikkeelle. Pari minuuttia tasavauhtia vierekkäin, mutta taas sama juttu, ulompi kaveri alkaa hitaasti lipua etupuolelle ja sitten korkeammalle ja pystyy lopulta tekemään vendan keulan edestä. Asetelma on muuten edelleen loistava, vapaissa tuulissa vasemmalla, mutta styyran veneen väistäminen kipparin virheen takia ylämerkkiä lähestyttäessä vie vauhdin ja porukka oikealta pääsee tulemaan merkille ensin. Ohentamattomat märät spinnun skuuttiköydet eivät ainakaan paranna spinnun lentoa lenssillä.
Sijoitus: huono
Toinen startti: siirretään skuuttipisteet viisi napsua taaksepäin Nortin ohjelukemaan. Jälleen loistava lähtö keskeltä Joen talon vasemmalta puolelta, hyvä kiihdytys ja sama vauhti ja nousu vieruskavereiden kanssa. Kaikki näyttää hyvältä. Mutta sitten taas sama ilmiö- alemmalta veneeltä löytyy joku lisävaihde ja se nousee ylemmäksi ja kohta ollaan taas pakkituulissa. Ylämerkillä on oma paikka löytynyt lähes porukan hänniltä eikä se juurikaan muutu kisan kuluessa. Onneksi vieressä rämpii myös yksi kärkivene eikä näytä pääsevän yhtään parempaan vauhtiin.
Saldo: startteja parannettiin reilusti kisan kuluessa ja merkkien kierrot menivät paremmin eli pahimpia virheitä pystyttiin merkittävästi karsimaan. Vauhdin ja nousukulman katoaminen kahtena viimeisenä päivänä jäi arvoituksi, mutta vanttien löysyys/ skuuttipisteen paikka oli varmaan suurin syy. Uudet purjeet olivat arvaamattomat keveissä tuulissa ja niiden trimmaamista tullaan lähiviikkoina harjoittelemaan kahden tai useamman veneen vauhtiharjoitteluna. Varmaan Lahden venekunnista löytyy kiinnostuneita sparraajia.
Taso on kova, ja kärkivenellä usean vuoden kokemus näkyy siinä, että ovat kärjessä kelissä kuin kelissä. Mutta näin pitää ollakin. Onneksi mukana on muitakin vasta kisaamaan alkaneita, joiden kanssa lähtöasetelmat ovat jollain lailla samanlaiset.
Kaikenkaikkiaan hieno alku kesälle, kaksi hyvin järjestettyä tapahtumarikasta viikonloppua takana, paljon oppia ja uutta puntaroitavaa ratapurjehduksesta. Lisäpointtina pura ja kokoa h-vene sujui merkittävästi paremmin jo toisen kisan jälkeen.
Last edited by vellu on Tue 17.6.2008 09.43, edited 1 time in total.
Valentinan kisaraportti on noudattelee suht samaa kaavaa.
Perjantaina kilpailuiden ensimmäisenä päivänä ennakko-odotukset olivat korkealla, mutta todellisuus iski kovaa.
Ensimmäinen kilpailu meni täydellisesti penkin alle huonosta lähdöstä, täysin vääristä päätöksistä ja onnettomasta vauhdista johtuen. Napattiin paukku ja ..tutuskäyrä oli korkealla.
Toiseen kilpailuun kerättiin sisua ja pyrittiin korjaamaan ensimmäisen kilpailun virheet. Olennaisimpia korjauskohteita olivat: vasen laita oikean sijasta, ylimääräiset vendat pois, lähdössä piti vauhtia hakea useita minuutteja etukäteen ja kevyen kelin trimmi vaati trimmioppaasta hieman poikkeavaa säätöä. Tasaisen veden järvipurjehdus kevyessä kelissä on vaikeaa. Kertaalleen uusittu lähtö osui nappiin. Olimme viivalla täydellä vauhdilla puhtaissa. Suunnitelman mukaan vasemmalle ja kahdella vendalla ylämerkille, jossa sijoitus oli 7. Tarkoitus oli pitää sijoitus purjehtimalla varmasti loppuun asti ilman virheitä. Suunnitelma piti viimeiselle alamerkille asti kunnes ennaltasovitusta poiketen emme seuranneetkaan Festivon liikkeitä, vaan aloimme sooloilemaan valitsemalla poijun maalintuloa varten. Noh. Veneenpää tietysti oli useita metrejä lähempänä ja siksi menetimme sijoja. Lopputulos kuitenkin 12. Ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen tunnelma oli kaksijakoinen, mutta toisen kilpailun tulos lämmitti erityisesti mieltä. Hyvällä lähdöllä ilmeisesti myös kärkikymppiin on mahdollisuuksia.
Lauantaina kolmanteen kilpailuun lähdettäessä odotukset olivat taas korkealla. Ja *tut. Ei siitä mitään tullut. Taas seisovilla jaloilla startissa useita sekunteja myöhässä. 1-2m/s tuuli himmasi ylämerkillä ja iski lähes täydellinen plägä. Vanhoilla hönkäyksillä järvipurjehtijat suuntasivat kohti rantoja. Merellä purhetimaan oppineet yrittivät keskeltä. Oikeaa laitaa alamerkkiä kohden purjehtineet repäsivät vasempaan laitaan nähden usean sadan metrin etumatkan. Tuuli shiftasi n. 90 astetta ja maaliin hinkattiin parhaimmillaan 9m/s tuulessa slööriä. Valentinan slööri meni päin sitä itseään jälleen. Ja viimeisen kerran porttia kiertäessä valittiin väärä poiju. Lopputulos jälleen sama onneton paukku. Perhana.
Neljänteen lähtöön yritettiin jälleen sisuuntua. Huono lähtö. Ei vauhtia eikä puhtaita tuulia. Heti venda paaralle ja kohti ylämerkkiä. Ylämerkille tultaessa huomattiin puhtaiden tuulien ansiosta päässeen hyvin eteenpäin fleetissä. Varmaa purjehdusta kohti maalia ja lopputuloksena 23. Jälleen tosin onnistuttiin tekemään väärä sovitun taktiikan vastainen päätös olla seuraamatta MM-menestyjäporukkaa (Joentalo) maalintulopoijun valinnassa ja lopputuloksena 3 venettä pääsi ohi viimeisen alamerkin ja maalin välissä. Noh. 23. oli kuitenkin sijoituksena tyydyttävä. Tälle tasolle oli tarkoitus pyrkiä jokaisessa kisassa, mutta kuten todettu taso oli kova eikä virheisiin ollut varaa. Ja virheet tuntuivat olevan meidän trademark.
Sunnuntaina viimeisenä kilpailupäivänä taivaalta satoi sammakoita ja tuulta oli totutun järvimaisesti n. 1-2 ehkäpä jopa 2-3 m/s hetkittäin. Lähdössä haettiin vauhtia, mutta mitä kävikään. Sovitun toimintatavan vastaisesti vauhdista huolehtiva keskigasti alkoi neuvomaan pinnamiestä paikanvalinnassa ja lopputuloksena 15 metriä viivalta ilman vauhtia kaikkien takana. Perhana. Taas samantein paaralle puhtaita etsimään. Syystä tai toisesta sunnuntain kryssivauhti oli n. puoli tai neljännesosasolmua muita hitaampi. Lopputuloksena ylämerkille saavuttaessa n. 35. sija. Kääntö lenssille ja homma alkoi toimimaan. Ohitimme keskiväylää pitkin purjehtiessa useita veneitä saapuen alamerkille n. 30. sijan tietämillä. Taas kryssille. Vauhti ei löytynyt sitten millään. Ylämerkillä jälleen muut veneet olivat lentäneet ohi. Taas käännös lenssille ja sijoja parantamaan. Viimeiselle alamerkille tultaessa sijoja oli taas paranneltu vähän. Kohti maalia parin ylimääräisen vendan turvin ja loppusijoitus umpisurkea 38.
Viimeiseen kilpailun osalta teimme päätöksen jättää kilpailematta surkeasta vauhdista johtuen sekä tietäen, että viimeisien joukossa rantaan tulemalla oltaisi venenostojärjestyksessä viimeisimpien joukossa ja siten kotimatka olisi venynyt. Vene pakettiin ja kohti Helsinkiä.
Summa summarum, yksi erinomainen kilpailu, yksi ihan ok kilpailu ja loput umpisurkeita. Tasaisuus puuttui. Järvipurjehdusta pitäisi harjoitella hemmetin paljon lisää, että saisi varmuutta suorituksiin. Itse purjehdus kyllä sujuu, mutta erityisesti lähtötilanteet ovat vaikeita, kun viivalla on 40 muuta venettä blokkaamassa tuulen ja sitämyöten sen pienenpienen tuulenhenkäyksen mitä on tarjolla.
Kiitos kaikille osallistujille ja erityisesti Janne H:lle kannustuksesta Valentinan koko SM-kilpailuiden huippuhetkellä, jolloin olimme maalisuoralla rintarinnan MM-kärkiporukan (Festivon) kanssa. Todettakoon vielä kerran, että taso H-luokassa on todellakin aika kova. Ja ai niin pitihän se myös kommentoida, että aika kettuja radallakin on, kun seniorit yrittää työntävät veneen keulaansa ylämerkillä paaralla poijun ja veneen välissä olevaan metrin aukkoon.
Hangossa tavataan!
Perjantaina kilpailuiden ensimmäisenä päivänä ennakko-odotukset olivat korkealla, mutta todellisuus iski kovaa.
Ensimmäinen kilpailu meni täydellisesti penkin alle huonosta lähdöstä, täysin vääristä päätöksistä ja onnettomasta vauhdista johtuen. Napattiin paukku ja ..tutuskäyrä oli korkealla.
Toiseen kilpailuun kerättiin sisua ja pyrittiin korjaamaan ensimmäisen kilpailun virheet. Olennaisimpia korjauskohteita olivat: vasen laita oikean sijasta, ylimääräiset vendat pois, lähdössä piti vauhtia hakea useita minuutteja etukäteen ja kevyen kelin trimmi vaati trimmioppaasta hieman poikkeavaa säätöä. Tasaisen veden järvipurjehdus kevyessä kelissä on vaikeaa. Kertaalleen uusittu lähtö osui nappiin. Olimme viivalla täydellä vauhdilla puhtaissa. Suunnitelman mukaan vasemmalle ja kahdella vendalla ylämerkille, jossa sijoitus oli 7. Tarkoitus oli pitää sijoitus purjehtimalla varmasti loppuun asti ilman virheitä. Suunnitelma piti viimeiselle alamerkille asti kunnes ennaltasovitusta poiketen emme seuranneetkaan Festivon liikkeitä, vaan aloimme sooloilemaan valitsemalla poijun maalintuloa varten. Noh. Veneenpää tietysti oli useita metrejä lähempänä ja siksi menetimme sijoja. Lopputulos kuitenkin 12. Ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen tunnelma oli kaksijakoinen, mutta toisen kilpailun tulos lämmitti erityisesti mieltä. Hyvällä lähdöllä ilmeisesti myös kärkikymppiin on mahdollisuuksia.
Lauantaina kolmanteen kilpailuun lähdettäessä odotukset olivat taas korkealla. Ja *tut. Ei siitä mitään tullut. Taas seisovilla jaloilla startissa useita sekunteja myöhässä. 1-2m/s tuuli himmasi ylämerkillä ja iski lähes täydellinen plägä. Vanhoilla hönkäyksillä järvipurjehtijat suuntasivat kohti rantoja. Merellä purhetimaan oppineet yrittivät keskeltä. Oikeaa laitaa alamerkkiä kohden purjehtineet repäsivät vasempaan laitaan nähden usean sadan metrin etumatkan. Tuuli shiftasi n. 90 astetta ja maaliin hinkattiin parhaimmillaan 9m/s tuulessa slööriä. Valentinan slööri meni päin sitä itseään jälleen. Ja viimeisen kerran porttia kiertäessä valittiin väärä poiju. Lopputulos jälleen sama onneton paukku. Perhana.
Neljänteen lähtöön yritettiin jälleen sisuuntua. Huono lähtö. Ei vauhtia eikä puhtaita tuulia. Heti venda paaralle ja kohti ylämerkkiä. Ylämerkille tultaessa huomattiin puhtaiden tuulien ansiosta päässeen hyvin eteenpäin fleetissä. Varmaa purjehdusta kohti maalia ja lopputuloksena 23. Jälleen tosin onnistuttiin tekemään väärä sovitun taktiikan vastainen päätös olla seuraamatta MM-menestyjäporukkaa (Joentalo) maalintulopoijun valinnassa ja lopputuloksena 3 venettä pääsi ohi viimeisen alamerkin ja maalin välissä. Noh. 23. oli kuitenkin sijoituksena tyydyttävä. Tälle tasolle oli tarkoitus pyrkiä jokaisessa kisassa, mutta kuten todettu taso oli kova eikä virheisiin ollut varaa. Ja virheet tuntuivat olevan meidän trademark.
Sunnuntaina viimeisenä kilpailupäivänä taivaalta satoi sammakoita ja tuulta oli totutun järvimaisesti n. 1-2 ehkäpä jopa 2-3 m/s hetkittäin. Lähdössä haettiin vauhtia, mutta mitä kävikään. Sovitun toimintatavan vastaisesti vauhdista huolehtiva keskigasti alkoi neuvomaan pinnamiestä paikanvalinnassa ja lopputuloksena 15 metriä viivalta ilman vauhtia kaikkien takana. Perhana. Taas samantein paaralle puhtaita etsimään. Syystä tai toisesta sunnuntain kryssivauhti oli n. puoli tai neljännesosasolmua muita hitaampi. Lopputuloksena ylämerkille saavuttaessa n. 35. sija. Kääntö lenssille ja homma alkoi toimimaan. Ohitimme keskiväylää pitkin purjehtiessa useita veneitä saapuen alamerkille n. 30. sijan tietämillä. Taas kryssille. Vauhti ei löytynyt sitten millään. Ylämerkillä jälleen muut veneet olivat lentäneet ohi. Taas käännös lenssille ja sijoja parantamaan. Viimeiselle alamerkille tultaessa sijoja oli taas paranneltu vähän. Kohti maalia parin ylimääräisen vendan turvin ja loppusijoitus umpisurkea 38.
Viimeiseen kilpailun osalta teimme päätöksen jättää kilpailematta surkeasta vauhdista johtuen sekä tietäen, että viimeisien joukossa rantaan tulemalla oltaisi venenostojärjestyksessä viimeisimpien joukossa ja siten kotimatka olisi venynyt. Vene pakettiin ja kohti Helsinkiä.
Summa summarum, yksi erinomainen kilpailu, yksi ihan ok kilpailu ja loput umpisurkeita. Tasaisuus puuttui. Järvipurjehdusta pitäisi harjoitella hemmetin paljon lisää, että saisi varmuutta suorituksiin. Itse purjehdus kyllä sujuu, mutta erityisesti lähtötilanteet ovat vaikeita, kun viivalla on 40 muuta venettä blokkaamassa tuulen ja sitämyöten sen pienenpienen tuulenhenkäyksen mitä on tarjolla.
Kiitos kaikille osallistujille ja erityisesti Janne H:lle kannustuksesta Valentinan koko SM-kilpailuiden huippuhetkellä, jolloin olimme maalisuoralla rintarinnan MM-kärkiporukan (Festivon) kanssa. Todettakoon vielä kerran, että taso H-luokassa on todellakin aika kova. Ja ai niin pitihän se myös kommentoida, että aika kettuja radallakin on, kun seniorit yrittää työntävät veneen keulaansa ylämerkillä paaralla poijun ja veneen välissä olevaan metrin aukkoon.
Hangossa tavataan!
Team Bra, Valentina FIN-916
Re: 718 kisaraportti
Sigma ilmoittautuu ainakin sparrausveneeksi.vellu wrote:...Uudet purjeet olivat arvaamattomat keveissä tuulissa ja niiden trimmaamista tullaan lähiviikkoina harjoittelemaan kahden tai useamman veneen vauhtiharjoitteluna. Varmaan Lahden venekunnista löytyy kiinnostuneita sparraajia.
Sen verran mielenkiintoiselta homma näytti Kuopiossa ihan rannaltakin katseltuna, että mukaanhan se on ensi vuonna päästävä. Ja uudet on purjeet täälläkin, joten se vähäinenkin vauhti on varmasti hukassa - jos sitä on koskaan löytynytkään. Joko Jussin jälkeen alotellaan?
Vahvistusta tuohon kilpailun tasoon tulee täältäkin - kova on. Kiikareilla havainnointi rannalta on tietysti rajoitettua mutta hyvistäkin asetelmista lähteneet tai sijoituksissa olleet veneet saattoivat tippua armotta aivan lähtöjen häntäpäähän. Joten ilmeisesti virheistä rankaistaan het' välittömästi.