Pohjan pinta-ala / märkäpinta ?

Yleistä keskustelua purjehduksesta ja sen vierestä

Moderator: Kristian

Post Reply
Lauri
Posts: 723
Joined: Wed 4.7.2007 19.18
Location: Helsinki

Pohjan pinta-ala / märkäpinta ?

Post by Lauri »

Mikä mahtaa olla H-veneen märkäpinnan koko, neliömetreissä mitattuna?

Löytämäni keskustelut aiheesta ovat käsitelleet asiaa vain suhteellisesti ("H:ssa on suurempi tai pienempi märkäpinta kuin n.n:ssä"), mutta absoluuttista tietoa pinta-alasta en löytänyt.

(Tarkoitus on käyttää sitä epoksiprimerin kalvonpaksuuden laskentaan; pinta-alasta ja kulutetusta maalin määrästä voidaan laskea taaksepäin saavutettu maalikalvon paksuus)
4xS
Posts: 94
Joined: Sun 16.3.2008 13.17
Location: Tampere / Näsijärvi

Re: Pohjan pinta-ala / märkäpinta ?

Post by 4xS »

Lauri wrote:Mikä mahtaa olla H-veneen märkäpinnan koko, neliömetreissä mitattuna?...
(Tarkoitus on käyttää sitä epoksiprimerin kalvonpaksuuden laskentaan; pinta-alasta ja kulutetusta maalin määrästä voidaan laskea taaksepäin saavutettu maalikalvon paksuus)
En usko että asiasta tarvitsee olla huolissaan. Tavallisilla menetelmillä (pensseli, tela) ilman liiallista ohentamista täyttyy kyllä tuo maalivalmistajan esittämä kalvopaksuus maalauskerralle. Ruiskumaalauksessa voi kalvopaksuus jäädä liian ohueksi, mutta se on kyllä ainut keino saada komea jälki. Pensseli > viirut, tela > appelsiinikuori. Appelsiinikuoria vaan näkee eniten keväällä pressun alta paljastuvien veneiden pohjista...
Lauri
Posts: 723
Joined: Wed 4.7.2007 19.18
Location: Helsinki

Post by Lauri »

Kyse on kokonaiskalvonpaksuudesta, ts. tarkoitus on laskea maalauskertojen lukumäärä ja se, onko tuota maalia nyt sitten tarpeeksi jotta saavutetaan riittävä suojaus. Vai pitääkö mennä vielä kauppaan ostamaan lisää.

Ruiskumaalauksella on kuulemma myös helppoa saada keralla paksumpi kerros, jolloin pari kerrosta ruiskulla voi olla sama asia kuin neljä käsin.

Maalaustyynyllä tasoittamalla kuulemma voisi saada tasaisimman mahdollisen käsin tehdyn pinnan, mutta sitten tarvitaan kaksi tekemään: toinen levittäisi pensselillä tai telalla ja toinen tasoittaisi tyynyllä heti perään.
Lauri
Posts: 723
Joined: Wed 4.7.2007 19.18
Location: Helsinki

Post by Lauri »

Laskin karkean arvion jakamalla pohjan kahdeksaan osaan ja ottamalla mittoja. Esim. otin mittan kölin edestä suoraan ylös vesilinjaan ja keulasta mitan vesilinjaa pitkin tuohon samalle kohdalle sivulle; sitten laskin pinta-alan kuten kyseessä olisi ollut kolmio. Vastaavalla tavalla seitsemän muuta aluetta pohjasta, sisältäen kölin ja peräsimen.

Tulos oli, että pohjaa olisi reilut 13 neliötä. Kyseessä on siis varsin karkealla menetelmällä laskettu likiarvo.

Seuraavaksi laskin, että tuolla käyttämälläni maalilla (Tikkurilan Temacoat RM40 teollisuusepoksi) pitäisi nyt olla riittävä kalvonpaksuus saavutettu, eli n. 200um heidän venemaalausohjeiden mukaan. Maalasin neljä kerrosta sitä, joten yhdellä maalauksella pitäisi olla syntynyt n. 50um kuivakalvo, mikä toisaalta vastaa myös sitä mitä pensseli/telalevityksellä yleensä kerrotaan saavutettavan.
FIN931
Posts: 352
Joined: Sat 17.3.2007 11.55
Location: HSK

Post by FIN931 »

Appelsiininkuoren saa helposti tasaiseksi vesihiomalla pohjan
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Post by 306 »

Lauri wrote: Tulos oli, että pohjaa olisi reilut 13 neliötä. Kyseessä on siis varsin karkealla menetelmällä laskettu likiarvo.

Seuraavaksi laskin, että tuolla käyttämälläni maalilla (Tikkurilan Temacoat RM40 teollisuusepoksi) pitäisi nyt olla riittävä kalvonpaksuus saavutettu, eli n. 200um heidän venemaalausohjeiden mukaan. Maalasin neljä kerrosta sitä, joten yhdellä maalauksella pitäisi olla syntynyt n. 50um kuivakalvo, mikä toisaalta vastaa myös sitä mitä pensseli/telalevityksellä yleensä kerrotaan saavutettavan.
Aika mutkikasta. Eli ala tiedetään, maalauskertojen ja maalin määrä (purkillinen peittää n. m2) tiedetään. Mitenkäs tuosta lasketaan kalvon paksuus?

Eikö sitä mainita valmistajan maalauskerrosten lukumääränä vai onko tuo ihan tehtaan ohje? Voi heikkopäisempiä alkaa hirvittämään? :)

Ja koko konsepti menee kyllä puihin jos tuota alkaa vesihiomaan. Ruiskuvehkeiden ja -tilojen vuokra varmaan on melkoinen mutta kerran 1-komponenttimaalilla jollani maalattuani vois sanoa että aika simppeliä hommaa joskin 2-komponenttimaalit kuivuu selvästi nopeammin.
306
Lauri
Posts: 723
Joined: Wed 4.7.2007 19.18
Location: Helsinki

Post by Lauri »

306 wrote:
Aika mutkikasta. Eli ala tiedetään, maalauskertojen ja maalin määrä (purkillinen peittää n. m2) tiedetään. Mitenkäs tuosta lasketaan kalvon paksuus?
Maalin tuoteselosteessa on esimerkkejä, "kalvonpaksuudella X tarvitaan N litraa Y neliölle". Helpointa on suhteuttaa nuo toteutuneeseen.

Voi sen laskea tieteellisestikin, mutta ei ihan suoraan yhdellä jakolaskulla, ainakaan sellaisilla maaleilla joissa on liotteita, esim. tuossa käyttämässäni tikkurilan epoksissa kuiva-aineksia on 65% tilavuudesta. Se siis kalvo siis ohenee kuivuessaan. Sama koskee mm. Hempelin Light primeria ja Teknoksen Inerta 5:sta.
Eikö sitä mainita valmistajan maalauskerrosten lukumääränä vai onko tuo ihan tehtaan ohje? Voi heikkopäisempiä alkaa hirvittämään? :)
Maalauskertojen lukumäärään perustuvat ohjeet on yleensä varman päälle otettuja yksinkertaistuksia, tehty kuluttajia varten. Toiset maalaa ohuemmin, toiset vetää niin paksua kerrosta kuin isolla pensselillä saa. Kulutukseen perustuva laskelma lienee ainoita helppoja tapoja selvittää mitä oikeasti sai aikaiseksi.

En ole myöskään nähnyt yhdessäkään teollisuudelle tehdyssä maalissa maalauskertojen lukumäärään perustuvia ohjeita. Ehkä ammattimaalareille nuo kalvonpaksuudet kertovat asian riittävällä tarkkuudella(?)
Ja koko konsepti menee kyllä puihin jos tuota alkaa vesihiomaan. Ruiskuvehkeiden ja -tilojen vuokra varmaan on melkoinen mutta kerran 1-komponenttimaalilla jollani maalattuani vois sanoa että aika simppeliä hommaa joskin 2-komponenttimaalit kuivuu selvästi nopeammin.
Tila on se suurin ongelma. Käytännössä pursiseurojen paikoilla ruiskuttelu ei ole oikein mahdollista.

Vähän appelssiinimainenhan siitä pohjasta nyt tuli, mutta tällä kertaa en nyt ala hifistelemään tuon retkiveneen pohjan kanssa. Maalaan sen epoksin päälle Lefantin ohutkalvomaalin, joten ei ainakaan ole paksua kerrosta tiellä jos joskus myöhemmin innostaa vesihionta.. on se joka tapauksessa paljon parempi nyt kuin mitä alkutilanne oli.
239
Posts: 300
Joined: Sun 11.3.2007 00.08

Post by 239 »

306 wrote: Ja koko konsepti menee kyllä puihin jos tuota alkaa vesihiomaan.
Maalausjäljen epätasaisuus pitäisi toki ottaa laskussa huomioon hukkamaalina, mutta hionta ei oikeastaan juurikaan vaikuta tilanteeseen - ohuin kohta on kutakuinkin saman paksuinen ennen ja jälkeen hionnan. Paksut kohdat vaan hiotaan ohuempien tasolle.

Itse vähän jo ehdin haaveilla ruiskumaalauksesta, mutta ainakin Hempelin tuoteselosteiden mukaan primerille tarvitaan korkeapaineruisku. Sellaista ei löydy ihan joka pojan autotallista...
4xS
Posts: 94
Joined: Sun 16.3.2008 13.17
Location: Tampere / Näsijärvi

Post by 4xS »

Lauri wrote:.......
Seuraavaksi laskin, että tuolla käyttämälläni maalilla (Tikkurilan Temacoat RM40 teollisuusepoksi) pitäisi nyt olla riittävä kalvonpaksuus saavutettu, eli n. 200um heidän venemaalausohjeiden mukaan. Maalasin neljä kerrosta sitä, joten yhdellä maalauksella pitäisi olla syntynyt n. 50um kuivakalvo, mikä toisaalta vastaa myös sitä mitä pensseli/telalevityksellä yleensä kerrotaan saavutettavan.
Ja vielä kun paljastat montako litraa sait kulumaan tuohon neljään kertaan ja paljonko ohensit Temacoattia, niin muutkin pääsevät laskuissaan vertailukelpoisesti jyvälle.
Lauri
Posts: 723
Joined: Wed 4.7.2007 19.18
Location: Helsinki

Post by Lauri »

4xS wrote: Ja vielä kun paljastat montako litraa sait kulumaan tuohon neljään kertaan ja paljonko ohensit Temacoattia, niin muutkin pääsevät laskuissaan vertailukelpoisesti jyvälle.
Toki. Tosi hyvähän se olisi, jos joku muu tosiaan tarkistaisi asian (ohennuksella ei sinänsä ole merkitystä laskujen kannalta)

Temacoatia meni 4.75 litraa neljään kerrokseen. Ensimmäisen kerroksen maalasin pensselillä alkutartunnan varmistamiseksi, runsaasti ohennettuna kuten valmistajalta neuvottiin (1 litra maalia + 30% ohennetta). Seuraavaan kerrokseen käytin 1.25 litraa 10% ohennettuna ja kaksi seuraavaa samaten 1.25 litraa, mutta ohentamatta.

Temacoatin huono puoli on nykyisellään pakkauskoot: Muoviosan pienin pakkauskoko on 2.2 litraa (ostin kaksi purkkia) ja nopean kovetteen pienin purkki on 2 litraa (hidasta kovetetta saa pienemmissäkin purkeissa). Nuo sekoitetaan 4:1 suhteessa, joten muoviosaa on nyt jäljellä n. 6 dl ja kovetetta yli litra seuraavaa projektia varten. Teknoksen Inerta primeria olisi saanut pienemmissäkin paketeissa.

Eilen ja tänään maalasin siihen kerrokset Lefant TF:ää, jonka riitoisuudeksi ilmoitettiin 8 neliötä / purkki (0.75 l). Ensimmäiseen kerrokseen meni tasan yksi purkki ja seuraavaan ei ihan kokonaista, joten ihan kaikki näissä kulutusarvioissa ei nyt täsmää...

Edit: Täydennys vielä kölin osalta: Maalasin tosiaan köliinkiin vain sen neljä kerrosta temacoatia, mutta siellä on välissä myös kerros Hempelin epoxy filleriä, tasoitin sillä kölin joka paikasta ensimmäisen temacoat-kerroksen jälkeen, joten kölin osalta epoksikerroksen paksuus on varmasti reilusti yli 200um.
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Post by 306 »

Lauri wrote:Laskin karkean arvion jakamalla pohjan kahdeksaan osaan ja ottamalla mittoja. Esim. otin mittan kölin edestä suoraan ylös vesilinjaan ja keulasta mitan vesilinjaa pitkin tuohon samalle kohdalle sivulle; sitten laskin pinta-alan kuten kyseessä olisi ollut kolmio. Vastaavalla tavalla seitsemän muuta aluetta pohjasta, sisältäen kölin ja peräsimen.

Tulos oli, että pohjaa olisi reilut 13 neliötä. Kyseessä on siis varsin karkealla menetelmällä laskettu likiarvo.
Vanhojen Vene-lehtien artikkeleista löytyi, että märkäala olisi 11,93m2 joten melkoisen tarkasti sait laskettua.
306
Lauri
Posts: 723
Joined: Wed 4.7.2007 19.18
Location: Helsinki

Post by Lauri »

306 wrote: Vanhojen Vene-lehtien artikkeleista löytyi, että märkäala olisi 11,93m2 joten melkoisen tarkasti sait laskettua.
Hämmästyttävää kerrassaan. Aikaisemmassa keskustelussa ei tainnut tulla mainituksi, että veneeni vesilinja on maalattu suht.korkealle. Eli veneen ollessa vedessä se epoksikerros ei tosiaan lopu vesilinjaan, vaan ylettyy yli 5cm korkeammalle. Pikaisesti päässälaskien n.7-8cm korkeammalle maalattu vesilinja tarkoittaisi n. neliön suurempaa maalattavaa pohjan pinta-alaa, joten todella lähellä ollaan sitä minun aikaisempaa arviota. En muuttanut tuon vesilinjan paikkaa, vaan maalasin vanhan mallin mukaan.

Eri valmistajien eri-ikäisissä veneissä vesilinja on todellakin maalattu hyvinkin paljon eri korkeudelle. Pahimpia esimerkkejä tästä ovat uudehkot Botnian veneet, joissa vesilinjan paikka on ilmeisesti valittu sen mukaan missä täysin tyhjä vene kelluu. Seurauksena on sitten tietysti epoksiprimerien maalaaminen niiden liian alhaalla olevien vauhtiraitojen mukaan, jolloin vene joka on siirtynyt retkikäyttöön ja kelluu koko kesän meressä retkivarusteineen, mahdolisesti perämoottorin kanssa, ui niin syvällä että suojaamaton osa pohjaa pysyy koko ajan märkänä. Pari sellaista H-venettä olen nähnyt, joissa vesilinjassa on ollut alkavaa lasikuituruttoa juuri tästä syystä.
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Post by 306 »

Lauri wrote: Eri valmistajien eri-ikäisissä veneissä vesilinja on todellakin maalattu hyvinkin paljon eri korkeudelle. Pahimpia esimerkkejä tästä ovat uudehkot Botnian veneet, joissa vesilinjan paikka on ilmeisesti valittu sen mukaan missä täysin tyhjä vene kelluu. Seurauksena on sitten tietysti epoksiprimerien maalaaminen niiden liian alhaalla olevien vauhtiraitojen mukaan, jolloin vene joka on siirtynyt retkikäyttöön ja kelluu koko kesän meressä retkivarusteineen, mahdolisesti perämoottorin kanssa, ui niin syvällä että suojaamaton osa pohjaa pysyy koko ajan märkänä. Pari sellaista H-venettä olen nähnyt, joissa vesilinjassa on ollut alkavaa lasikuituruttoa juuri tästä syystä.
306:han on juuri tommoisessa jamassa. Olisi kyllä mukava saada varmistusta sille, että mahtaako vanha gelcoat toimia jotenkin sujuvammin päästäen kosteuden molempiin suuntiin vai mikä lie salaisuus kun kuplia ei ole vesirajaan tullut. Vene on ollut tuossa jamassa jo vuosia joten liekö sitten ollut aina nostettu hyvissä ajoin ja saanut kuivua ennen pakkasia.

Laiturissa ollessaan vauhtiraita näkyy selvästi kyljissä ja keulasa mutta perässä menee jo osittain pinnan alle. Gelcoatin valmistusperiaatteesta päättelisin, ettei primerit voi mennä tuon raidan yläpuolelle, eikös se ole muottiin ensimmäisenä valettu?

Ihme kyllä miten hyvässä jamassa kyljet muuten ovat joitakin naarmuja lukuunottamatta.
306
Lauri
Posts: 723
Joined: Wed 4.7.2007 19.18
Location: Helsinki

Post by Lauri »

306 wrote:
Lauri wrote: Eri valmistajien eri-ikäisissä veneissä vesilinja on todellakin maalattu hyvinkin paljon eri korkeudelle. Pahimpia esimerkkejä tästä ovat uudehkot Botnian veneet, joissa vesilinjan paikka on ilmeisesti valittu sen mukaan missä täysin tyhjä vene kelluu. Seurauksena on sitten tietysti epoksiprimerien maalaaminen niiden liian alhaalla olevien vauhtiraitojen mukaan, jolloin vene joka on siirtynyt retkikäyttöön ja kelluu koko kesän meressä retkivarusteineen, mahdolisesti perämoottorin kanssa, ui niin syvällä että suojaamaton osa pohjaa pysyy koko ajan märkänä. Pari sellaista H-venettä olen nähnyt, joissa vesilinjassa on ollut alkavaa lasikuituruttoa juuri tästä syystä.
306:han on juuri tommoisessa jamassa. Olisi kyllä mukava saada varmistusta sille, että mahtaako vanha gelcoat toimia jotenkin sujuvammin päästäen kosteuden molempiin suuntiin vai mikä lie salaisuus kun kuplia ei ole vesirajaan tullut. Vene on ollut tuossa jamassa jo vuosia joten liekö sitten ollut aina nostettu hyvissä ajoin ja saanut kuivua ennen pakkasia.
306:ssa on vesilinja paljon korkeammalla kuin niissä uudehkoissa Botnian veneissä, eli siinä missä Arteknon 70-luvun veneissä vesilinja oli. Ja pohjan epoksit on maalattu sen mukaisesti, joten se vene ei missään nimessä ole juuri tommoisessa jamassa kuin kuvasin.

Paras paikka katsoa vesilinjan korkeuden eroja on talvisäilytyksen aikana perän alla: Mittaa missä kohdassa vesilinja on runkopuoliskojen sauman kohdalla, ts. vesilinjan etäisyys peräsimestä, vaakasuuntaan mitattuna. Perä on siellä niin viisto, että pienikin ero korkeudessa tarkoittaa aika isoa eroa vaakasuunnassa.

Mitä lasikuituruttoon tulee, niin se ei ole mikään automaattinen juttu joka iskee jokaiseen veneeseen. On veneitä, joihin sitä ei tule vaikka mitään suojauksia ei olisi koskaan laitettu ja toisaalta olen kuullut, että olisi myös ollut veneitä joissa toinen rungon puoli on sairas ja toinen ei. Ja yhdestä tapauksesta, jossa muualle ei tullut, mutta sinisellä gelgoatilla tehty vesilinjan viiva pulistui, mutta muut osat kyljistä ei (valkoista gelcoatia)

Ruton tuleminen tai tulemattomuus johtunee siis ainakin jossakin määrin siitä miten hyvin kemikaalien sekoittaminen valmistuksen aikana on onnistunut. Paremmin kontrolloitu valmistusprosessi ilmeisesti siis ainakin pienentää riskiä, mutta mitään yksiselitteistä tapaa välttää tämä tauti ei taida olla; sitä on esiintynyt myös ns. parempien veistämöiden tekemissä veneissä (jos ei lasketa konstiksi sitä, että polyesterihartsien sijasta käytetään laminointiin epoksihartseja, rutto on edellisten ongelma)

Koska rutossa on kyseessä osmoosi eikä "tavallinen" veden imeytyminen materialiin, niin ei siinä myöskään "tavallinen" kuivuminen taida auttaa mitään.
Laiturissa ollessaan vauhtiraita näkyy selvästi kyljissä ja keulasa mutta perässä menee jo osittain pinnan alle. Gelcoatin valmistusperiaatteesta päättelisin, ettei primerit voi mennä tuon raidan yläpuolelle, eikös se ole muottiin ensimmäisenä valettu?
Ne primerithän maalataan pinnan päälle sitten kun vene on valmis, joten jos näet gelcoatin, niin sitten primeria ei ole. Ja L-306:n tapauksessa ne 90-luvulla siihen maalaamani primerit alkaa heti sen punaisen vauhtiraidan alapuolelta.
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Re:

Post by 306 »

Lauri wrote: Temacoatia meni 4.75 litraa neljään kerrokseen. Ensimmäisen kerroksen maalasin pensselillä alkutartunnan varmistamiseksi, runsaasti ohennettuna kuten valmistajalta neuvottiin (1 litra maalia + 30% ohennetta). Seuraavaan kerrokseen käytin 1.25 litraa 10% ohennettuna ja kaksi seuraavaa samaten 1.25 litraa, mutta ohentamatta.
Kiitos tästä ohjeesta! Etenkin tuo maalimäärä on ollut hyvänä apuna.

Itse maalailen vielä sormet ristissä Teknoksen Inerta primer 5:llä ja alkaa tuntua, että näin kylmänä keväänä taitaa olla järkikin jäässä, sillä sitä tarvittavaa 10 astetta odotellessa olisi maalannut Hempelin Light Primerilla ja moneen kertaan. Hintaeroa varmaan on jonkin verran, mutta on tää odottelukin syvältä. Jos taas tarvitsee vielä enemmän aikaa, lämmitettävä teltta tai lämmin halli voisi olla kova juttu. Toisaalta, inertalla maalataan myös merimerkit, joten kai se sitten on hyvää.

Teknos julkaisee pian omat muoviveneen maalausohjeensa, joissa annetaan ymmärtää, että sitä ei tarvitsisi ohentaa enempää, kuin mitä telamaalaus vaatii (heidän arvaus on 10%), sillä sitä useampi kalvo, mitä ohuempi maali. Heidän arvionsa on maksimissaan 40 mikrometriä/kierros ja koska kaksi korkeapainemaalausta (60mikrometriä/kierros) riittää, ilmeisesti tuossa tähdätää 120 mikrometriin eli vähintään kolmeen telakierrokseen.

Tähän mennessä on tullut todettua, että:

- Huoneenlämpöinen maali 10 asteisella pinnalla tekee maalin täyteen pieniä kuplia. Onneksi olivat niitä ohentamiani ensimmäisiä kierroksia ja pois hiominen ei ollut vaikeaa.

- Grammapuntari ei ole sama kun vetoisuusmitat. Kuulin vinkin, että puntarilla ne tosimiehetkin homman hoitaa unohtaen, että muoviosan ja kovetteen ominaispainot ovat kovasti erilaisia. Tuon maalin sekoitussuhde on 1:4, jossa kovetteen osuuden ei saisi heitellä yli 10%. Liian vähän ei haittaa niin paljon kun liian paljon, sillä epoksin kemiallisessa reaktiossa liika kovete jää turhaksi ja notkumaan vääriin paikkoihin. Se voi esimerkiksi tihkua ulos aiheuttaen tahmaisen pinnan tai pahimmillaan maalipinta kuivuu pinnasta siistiksi, mutta kovete lilluu maalin ja maalattavan pinnan välissä ja maali irtoilee isoina laattoina pois. Tämmöistä tuli hölmöiltyä ja nyt sitä sitten jännitellään tulevat vuodet varoittavana esimerkkinä teille muille. Oikeasta sekoittamisesta lisää alla.

- Pukin tossujen säätely pois tieltä on olennaista hommaa helpottamaan. Veneen sitominen paikalleen tassujen irrottamisen ajaksi sen sijaan helpompaa kuin luulin. Oma pukkini on sellainen, että tassut saa juuri ja juuri pulteilla irti eikä korkeussäätöä ole, joten vene pääsee heilumaan sen n.5-10 cm tassun päällä eli ei paljon. Kuormaliinat alas pukilta (kylki)vinsseille ja takaisin molemmin puolin riittää hyvin siihen, että kaikki tassut voi ottaa kerralla pois. Ensin maalataan tassujen alta, sitten aletaan maalaamaan muuta pohjaa. Maalauksen jälkeen odotellaan, että tassujen alla on riittävän kuivaa ja laitetaan ne varovasti takaisin. Jos mahdollista, tämän jälkeen ei enää veneeseen kiivetä.

- Primerin välihionta oli odottamaani helpompaa, joten siihen kannattaa varautua. Itse hosun kiireeseen vedoten riittäviä maalikalvoja kun tämä kevät oli tämmöinen, hiominen jälkikäteen voi olla työläämpi juttu.

- Pohjan pitäminen kuivana on tärkeää, joten ei ole tyhmää hoitaa koko homma teltassa. Kylmän kevään vuoksi halusin kuitenkin laittaa veneen kuntoon kannen ja kylkien osalta kun ei muutakaan vielä voinut tehdä ilmoja odotellessa, joten tein köyhän miehen nikseillä teipistä nk. tippanokkia kannen valuma-aukkojen kohdille vesilinjan yläpuolelle. Keskeltä kaksinkerroin taitettu teippi liimataan reunoiltaan runkoon ja taitettu osa tekee reunan, jolta vesi valuu maahan valumatta kylkeä pitkin pohjaan. Lisäksi tein samasta syystä kaukalon viemäreihin teipistä tötteröt "ränneiksi".


Sitten päivän pähkinään liittyen vetoisuuksien ja painon suhteuttamiseen:

Kun tiedetään, että yksi kierros maalia vaatii runsaan 1300grammaa maalia, mikä mahtuu isoon telakaukaloon, niin siihen tähdätään. Iso kaukalo on helpointa ja vähiten sotkuista täyttää keittiöpuntarin päällä oikeissa suhteissa.

Ominaispaino on aineen paino tilavuutta kohden suhteutettuna vastaavan vesimäärän painoon samaa tilavuutta kohden. Se on siis suhdeluku, mutta hieman yksinkertaistaen voidaan tässä yhteydessä puhua yksiköstä kg/L.

Muoviosan ominaispaino on 1,612kg/L, jota tarvitaan 4/5 seoksesta ja kovetteen 0,915kg/L, jota tarvitaan 1/5 seoksesta.

Kysymys kuuluu, että montako grammaa kutakin osaa täytyy sekoittaa, että saadaan tarvittava 1300g? Ylppärikoetyyliin tulisi oikeaan vastaukseen liittää laskutoimitukset, joilla tulokseen päästään.

Voittaja pääsee aikanaan aihetta käsittelevälle hWiki-sivulle nimellä mainittuna tai ilman, oman valinnan mukaan.
306
Kaiku
Posts: 23
Joined: Wed 13.8.2014 22.13
Location: Helsinki

Re: Pohjan pinta-ala / märkäpinta ?

Post by Kaiku »

Mä lähettäisin Hempelin porukalle tehtävän :D
Itse ajattelin sekoittaa koko Light primer seoksen yhteen ja sitten ekaan 20% ohenninta.
306
Posts: 1180
Joined: Sat 26.1.2008 01.25
Location: Hki
Contact:

Re: Re:

Post by 306 »

306 wrote: Sitten päivän pähkinään liittyen vetoisuuksien ja painon suhteuttamiseen:

Kun tiedetään, että yksi kierros maalia vaatii runsaan 1300grammaa maalia, mikä mahtuu isoon telakaukaloon, niin siihen tähdätään. Iso kaukalo on helpointa ja vähiten sotkuista täyttää keittiöpuntarin päällä oikeissa suhteissa.

Ominaispaino on aineen paino tilavuutta kohden suhteutettuna vastaavan vesimäärän painoon samaa tilavuutta kohden. Se on siis suhdeluku, mutta hieman yksinkertaistaen voidaan tässä yhteydessä puhua yksiköstä kg/L.

Muoviosan ominaispaino on 1,612kg/L, jota tarvitaan 4/5 seoksesta ja kovetteen 0,915kg/L, jota tarvitaan 1/5 seoksesta.

Kysymys kuuluu, että montako grammaa kutakin osaa täytyy sekoittaa, että saadaan tarvittava 1300g? Ylppärikoetyyliin tulisi oikeaan vastaukseen liittää laskutoimitukset, joilla tulokseen päästään.
Niin nolosti kävi, että taisin joutua ikuiseen tiskivuoroon tätä selvitellessäni. Näin nimittäin ongelman ratkaisun järkeili vaimoni:

Ensin lasketaan, mikä on sekoitetun litran ominaispaino:

4 x 1,612:5 + 0,915:5= 1,2896+0,183=1,4726kg/L

Sitten lasketaan, montako litraa on 1300g:

1L = 1,4726kg, 1,3kg : 1,4726kg/L=0,8828L

Muoviosa (4/5):
4 x 0,8828L:5=0,7056L
0,7056L x 1,612kg/L = 1,137kg = 1137g Muoviosaa

Koveteosa (1/5):
0,8828:5=0,1766L
0,1766L x 0,915kg/L=0,162kg = 162g kovetetta

Yhteensä 1300g (pyöristettynä).

Joku puolueeton taho voisi vielä laskelman tarkistaa, mutta pahoin pelkään, etten enää pääse pälkähästä.
306
Post Reply