Lauri wrote:
Temacoatia meni 4.75 litraa neljään kerrokseen. Ensimmäisen kerroksen maalasin pensselillä alkutartunnan varmistamiseksi, runsaasti ohennettuna kuten valmistajalta neuvottiin (1 litra maalia + 30% ohennetta). Seuraavaan kerrokseen käytin 1.25 litraa 10% ohennettuna ja kaksi seuraavaa samaten 1.25 litraa, mutta ohentamatta.
Kiitos tästä ohjeesta! Etenkin tuo maalimäärä on ollut hyvänä apuna.
Itse maalailen vielä sormet ristissä Teknoksen Inerta primer 5:llä ja alkaa tuntua, että näin kylmänä keväänä taitaa olla järkikin jäässä, sillä sitä tarvittavaa 10 astetta odotellessa olisi maalannut Hempelin Light Primerilla ja moneen kertaan. Hintaeroa varmaan on jonkin verran, mutta on tää odottelukin syvältä. Jos taas tarvitsee vielä enemmän aikaa, lämmitettävä teltta tai lämmin halli voisi olla kova juttu. Toisaalta, inertalla maalataan myös merimerkit, joten kai se sitten on hyvää.
Teknos julkaisee pian omat muoviveneen maalausohjeensa, joissa annetaan ymmärtää, että sitä ei tarvitsisi ohentaa enempää, kuin mitä telamaalaus vaatii (heidän arvaus on 10%), sillä sitä useampi kalvo, mitä ohuempi maali. Heidän arvionsa on maksimissaan 40 mikrometriä/kierros ja koska kaksi korkeapainemaalausta (60mikrometriä/kierros) riittää, ilmeisesti tuossa tähdätää 120 mikrometriin eli vähintään kolmeen telakierrokseen.
Tähän mennessä on tullut todettua, että:
- Huoneenlämpöinen maali 10 asteisella pinnalla tekee maalin täyteen pieniä kuplia. Onneksi olivat niitä ohentamiani ensimmäisiä kierroksia ja pois hiominen ei ollut vaikeaa.
- Grammapuntari ei ole sama kun vetoisuusmitat. Kuulin vinkin, että puntarilla ne tosimiehetkin homman hoitaa unohtaen, että muoviosan ja kovetteen ominaispainot ovat kovasti erilaisia. Tuon maalin sekoitussuhde on 1:4, jossa kovetteen osuuden ei saisi heitellä yli 10%. Liian vähän ei haittaa niin paljon kun liian paljon, sillä epoksin kemiallisessa reaktiossa liika kovete jää turhaksi ja notkumaan vääriin paikkoihin. Se voi esimerkiksi tihkua ulos aiheuttaen tahmaisen pinnan tai pahimmillaan maalipinta kuivuu pinnasta siistiksi, mutta kovete lilluu maalin ja maalattavan pinnan välissä ja maali irtoilee isoina laattoina pois. Tämmöistä tuli hölmöiltyä ja nyt sitä sitten jännitellään tulevat vuodet varoittavana esimerkkinä teille muille. Oikeasta sekoittamisesta lisää alla.
- Pukin tossujen säätely pois tieltä on olennaista hommaa helpottamaan. Veneen sitominen paikalleen tassujen irrottamisen ajaksi sen sijaan helpompaa kuin luulin. Oma pukkini on sellainen, että tassut saa juuri ja juuri pulteilla irti eikä korkeussäätöä ole, joten vene pääsee heilumaan sen n.5-10 cm tassun päällä eli ei paljon. Kuormaliinat alas pukilta (kylki)vinsseille ja takaisin molemmin puolin riittää hyvin siihen, että kaikki tassut voi ottaa kerralla pois. Ensin maalataan tassujen alta, sitten aletaan maalaamaan muuta pohjaa. Maalauksen jälkeen odotellaan, että tassujen alla on riittävän kuivaa ja laitetaan ne varovasti takaisin. Jos mahdollista, tämän jälkeen ei enää veneeseen kiivetä.
- Primerin välihionta oli odottamaani helpompaa, joten siihen kannattaa varautua. Itse hosun kiireeseen vedoten riittäviä maalikalvoja kun tämä kevät oli tämmöinen, hiominen jälkikäteen voi olla työläämpi juttu.
- Pohjan pitäminen kuivana on tärkeää, joten ei ole tyhmää hoitaa koko homma teltassa. Kylmän kevään vuoksi halusin kuitenkin laittaa veneen kuntoon kannen ja kylkien osalta kun ei muutakaan vielä voinut tehdä ilmoja odotellessa, joten tein köyhän miehen nikseillä teipistä nk. tippanokkia kannen valuma-aukkojen kohdille vesilinjan yläpuolelle. Keskeltä kaksinkerroin taitettu teippi liimataan reunoiltaan runkoon ja taitettu osa tekee reunan, jolta vesi valuu maahan valumatta kylkeä pitkin pohjaan. Lisäksi tein samasta syystä kaukalon viemäreihin teipistä tötteröt "ränneiksi".
Sitten päivän pähkinään liittyen vetoisuuksien ja painon suhteuttamiseen:
Kun tiedetään, että yksi kierros maalia vaatii runsaan 1300grammaa maalia, mikä mahtuu isoon telakaukaloon, niin siihen tähdätään. Iso kaukalo on helpointa ja vähiten sotkuista täyttää keittiöpuntarin päällä oikeissa suhteissa.
Ominaispaino on aineen paino tilavuutta kohden suhteutettuna vastaavan vesimäärän painoon samaa tilavuutta kohden. Se on siis suhdeluku, mutta hieman yksinkertaistaen voidaan tässä yhteydessä puhua yksiköstä kg/L.
Muoviosan ominaispaino on 1,612kg/L, jota tarvitaan 4/5 seoksesta ja kovetteen 0,915kg/L, jota tarvitaan 1/5 seoksesta.
Kysymys kuuluu, että montako grammaa kutakin osaa täytyy sekoittaa, että saadaan tarvittava 1300g? Ylppärikoetyyliin tulisi oikeaan vastaukseen liittää laskutoimitukset, joilla tulokseen päästään.
Voittaja pääsee aikanaan aihetta käsittelevälle hWiki-sivulle nimellä mainittuna tai ilman, oman valinnan mukaan.
