www.h-vene.net

Veneessäni (Artekno -79) On maston takana,fokan fallin kohdalla kisko.
Kiskossa ei ole kelkkaa, plogia tms helaa jota kautta falli siihen tulisi kiinni.
Joissain veneissä on macigbox kiskon tilalla.
Onkohan jollain käytössä tuo kisko tai osaako joku ohjeistaa miten sen voi virittää käyttöön, mitä osia siihen tarvitsee?

Saatko napattua kuvan, ehkä siitä voisi jotain ideoita saada?

Arteknon heloitus ei ole minulle tuttu, mutta venekohtaisia virityksiähän nämä alkavat 40 vuoden jälkeen olla. Edelliseltä omistajaltakin saattaisi löytyä tietoa.

Jos hahmotin oikein niin kysymys on sellaisesta linkusta joka liikkui tuossa Kiskossa.
Linkussa on koukku johon fallissa oleva lenkki laitetaan ja sitten linkku kiristetään.

Laitteessa on säätö millä tehdään asetus mikä määrään fallin kireydelle kun linkku vedetään ja lukkiutuu.
Kaverin Arteknossa on tuollainen edelleen paikallaan ja käytössä.Samoin ison rallille oma.

Moikka kiitos vastauksista,
vene vielä pressun alla mutta photaroin oheen kuvan.
Eli mastonjalan takana ihan samanlaista kiskoa kuin fokan skuuttikulman kisko.
Ajatuksena on jos siihen saisi jonkinlaisen kelkan kiinni missä köysilukko ja kelkan taakse
taljan millä voisi kevyemmin säätää foka kireyttä. Mutta kiinnostaisi kyllä millainen systeemi
tässä on alunperin ollut :)

Jännittäviä kesän odotuksia :/

Ihan off-topic, mutta hyvä nähdä kuvia kansiratkaisuista. Minulla on menossa kääntöplokit uusiksi ja wallaksen piippu pitäisi asentaa. Tuosta kuvasta löytyy ideoita molempiin. Kiitos

Off-off-topic aiheesta lämppäri:

Itse siirsin wallaksen 1300 tuon kuvan tilanteesta veneen keulaan, jossa säilytämme lähinnä purjeita. Perusidea on, että lämmitin puhaltaa keulaventtiililtä raitista ilmaa koko veneen läpi kohti katon kulkuluukkua kuivattaen ja raitistaen ilmaa mennessään.

Keulimmaisena on raitisilmaventtiili, josta tulee raitista ilmaa myös Wallakselle. Kylmällä säällä sen voi säätää pienemmälle, minkä pitäisi helpottaa lämmitystä viileällä säällä.

Wallaksen piippu on sitten venttiilin takapuolella kannen keskivahvikkeella. Itse laitteen puhallusritilä on keulimmaisen laipion tasossa ja laite on suoraan katossa kiinni lyhyine piippuineen ja öljysäiliö keulassa laipion takana. Laitteessa on kaukohallintalaite.

Muuta huolta en ole keksinyt kun sukellukset aaltoihin ja niissäkin lähinnä sen, että roiskuuko raitisilmaventtiilistä vettä lämmittimen päälle. Toistaiseksi moista ei ole tapahtunut. Purjeita on toki vaikeampi onkia keulasta kun ennen, mutta meidän purjeet on aina kannella nostovalmiina suojapusseissaan eli lähinnä keulassa lepää vain spinnu ja kovan tuulen fokka.

Jos asia on vielä ajankohtainen, niin voin ottaa torstaina kuvan. Mulla on -72 Arteknossa tosiaan linkut joista fallit kiristetään molemmin puolin mastoa, ei kannessa. Veikkaa että sama systeemi kuitenkin.

Vain hieman vanhaan topikkiin vastaten ja kysyen...

Minun Artekno -78 veneessä on kuvan mukainen rakenne kiskossa.



Fokan falli on vaijeri, joka on kiinni kuvan vihreässä köydessä. Vaijeriin on puristettu köntti kuparia, jonka saa kiinni kiskossa olevan liikkujan hahloon. Liikkujaa saa säädettyä magic boxilla (varpaiden alla), jossa 1:8(?) talja.

Minun nostinköyteni on kovin kulunut (ydin näkyvissä) siitä kohdasta, jossa se on rapulukossa kiinni. Kovasti tuntuu olevan päivän trendi dyneemaan vaihtaminen, joka toki kiinnostaa, sillä tuon vaijerin uusiminen on ärsyttävä operaatio. Kuinka tämä kiinnitys tuohon liikkujaan on yleensä toteutettu dyneeman tapauksessa? Joku clam cleat tai pieni pollari liikkujaan? Onko jotain olemassa olevaan helaan perustuvaa ratkaisua vai joutuuko tässä koneistushommiin?

Eka postaus - uusi H-veneilijä tässä Jyväskylästä!

Meillä on sama systeemi, mutta taikalaatikko on lähinnä jumissa. Vaijerinostimen vaihto dyneemaan on suunnitteluvaiheessa ja boksista on tarkoitus samalla luopua.

Tulimme tulokseen, että emme kerta kaikkiaan tee mitään sillä ominaisuudella, että tarvitsisi hienosäätää fokan nostinta. Fokka nostetaan yleensä ylös, ja kevyessä myötäisessä sitä voi hieman laskea. Ehkä joku haluaa säätää ja seurata asiaa sentin tarkkuudella, mutta kävisikö siihen nostimeen tehdyt merkit?

Itse asiaan: en mitenkään keksi, miten dyneemaan sopivan möntin saisi. Kuulostaa rikimestareitten salaisuuksilta.

Dyneemaa voi toki yhdistää paksumpaan dyneemaan, polyesteriköyteen, vaijeriin, siihen voi tehdä ohennuksia ja paksunnoksia ja niin edelleen, joten ratkaistavissa ongelma epäilemättä on.

Vastikää modernien köysien pleissausoppaasta muistan lukeneeni, että samanpaksuinen vaijeri ja dyneema ovat samanvahvuiset. Jos tuo taikalaatikon vaijerin hahlo olisi sopiva neljämillisen vaijerin kanssa, voisi nostimen ohut osuus olla siis nelimillistä dyneemaa.

Voisiko tuohon ohueen osuuteen laittaa solmun (umpparista tulisi nähdäkseni 10-12 mm:n halkaisijallinen möntti, isompiakin solmuja on), solmun luulisi pitävän hahlossa (mitä voisi testailla toki etukäteen harjoituskappaleilla)?

Solmun jälkeisellä osuudella dyneema pleissattaisiin polyesteriköyteen, josta purje kiskottaisiin mastoon eli nostettaisiin.

Hieman sovittelin dyneemamönttiä taikalaatikon hahloon, enkä kertakaikkiaan keksi miksei moinen toimisi.

Tämähän onkin niin hauskaa, että magic boxin voi näköjään saada kuntoonkin. Narut olivat sisällä hypänneet saman rullan päälle, josta hyppäsivät paikalleen pienellä eessun taassuun nysvällä.

Narut olivat kuitenkin ristissä, mistä ajattelin koutuvan ongelmia. Jostain muistelin lukeneeni, että kelkan saa pois kotelosta avaamalla akselin sokat ja varovasti vetämällä. Muistelin kuulleeni myös jotain ulos pomppivista laakereista

Toden totta. Siellä on vallan paljon muovikuulia, joita piti paikoillaan akseli. Akseli pitää myös pylpyrät kiinni toisissaan.

Ulos ei siis tule kelkkayksikkö siistinä pakettina, vaan varsin monessakin osassa. Laakereita taisi olla 64...

Narut sain oikaistua, ja kelkan kasaan, mutta laakerit jäivät. Olisi kai tarvinnut jonkun lyhyemmän asennusakselin, joka olisi pitänyt kuulat paikallaan. Tuntuu kulkevan kevyesti laakereittakin.

Siis varoituksen sana: siellä on laakereita. Jousia ei ole, mutta aika pitkälle kimpoilevat nuokin.

Ugh... pitääpäs olla varovainen taikalaatikon kanssa. Ajattelin vaihtaa siitäkin vanhan kulahtaneen köyden. Tuo dyneema näyttää hyvältä idealta. Toki ei vaijerin tekeminenkään vaikeaa ole. Harjoittelin iltapuhteiksi pleissin tekemistä ja ihan hyvä siitä tuli. Siirtymä vaijerista köyteen on toki hankala saada riittävän lyhyeksi. Hyvään pleissiin meni minulla n. 50 cm.

Myös 4 mm dyneeman käyttäminen nostimena mietityttää. Murtolujuushan on vaijerin kanssa samaa luokkaa, mutta entä venymä?

Jos katsotaan vaikka Gleistein Dynaone dyneemaa on venymä 140 daN voimalla n. 0.6 % pituudesta. Siis 6 cm noin 10 m maston pituudella. Tuollainen 6 cm kuulostaa minun korvaan jo isolta matkalta. Ehkä pitenee laittaa vähän paksumpaa dyneemaa. Solmu on kuitenkin yksinkertaisuudessaan nerokas idea. Toki solmun pitää mahtua kulkemaan maston alemman pylpyrän läpi.

Vertailun vuoksi tyypillinen 4 mm 7x19 rst vaijeri puolestaan samalla kuormalla venyy 0.24 %. Siis huomattavasti vähemmän.

Dyneema kuitenkin venyy vähemmän kuin polyesteri, josta tehtyä köyttä ison kanssa tyypillisesti käytetään. Että en osaa sanoa, olisiko tuo fokan kanssakaan erityinen ongelma.

Mutta kun en ole insinööri, niin en osaa noista voimista sanoa mitään. Mutta mahdollinen venymisongelma kaiketi ilmenisi niin, että kun ylösnostettuun purjeeseen osuus tuuli, kuorma kasvaa ja venymä ikään kuin laskee purjetta. Mutta kuinka paljon verrattuna siihen venymään, joka siinä on jo ylös nostamisen johdosta?

Ai on jossain polyesterinostimia isossa? Eikös klassinen ratkaisu ole vaijeri toppilukolla, jolla vältetään jopa vaijerin venymä.

Minun täytyy myöntää, että vähän insinöörinvikaa kyllä minussa on. Tämä horina siis sen seurausta (eli voi jättää huomiotta jos ei kiinnosta), mutta kyllä olisi hyvä tehdä järkeviä valintoja noissa nostimissa.

Noston tuottama voima nostimessa on sen verran kun köyttä nykii. Todennäköisesti alle 50 daN. WB-sailsin purjelaskuria (SailPowerCalc) käyttämällä voi H-veneen dimensioilla saada ulos jotain numeroita purjeeseen kohdistuvista voimista. RMC=Righting moment on minulle vielä mysteeri (yksikkö on kg*m/i, mikä on i? Ei tunnu olevan aste eikä radiaanikaan tuota järkevää tulosta), mutta karkealla arviolla saisin ulos, että purjeisiin yhteensä kohdistuva voima voisi 10 m/s apparenttituulessa olla n. 300 daN. Kolmannes tästä voimasta kohdistuu fokkaan, joka on kiinni rikissä vain kolmesta pisteestä. Tämä puolestaan voi kohdistaa purjeen kiinnityspisteisiin geometriasta riippuen huomattavasti suuremmankin voiman. Kerroin 2 tuohon tulee jo helposti. Näin laskemalla saadaan isoja voimia. Liikutaan siis suuruusluokassa "muutama sata kiloa". Kyllähän voimien suuruuden voi itse todeta kiristämällä skuuttia kovassa tuulessa. Ilman vinssiä ei hommasta tule mitään. Uskoisin siis, että aikaisemmin lonkalta heittämäni voimat venymän arvioinnissa ovat oikeassa suuruusluokassa.

Juu, H:ssa on monenlaisia vaijerivirityksiä ollut, mutta yleisesti ottaen polyesteri on yleinen nostinmateriaali. Päivityksenä parempaan köysikauppias tarjoaa yleensä dyneemaa.

Tuossa ylempänä luonnostelemassani solmuvirityksessä on ehkä riski takertua johonkin pylpyrään tms. maston sisällä tai topissa. Vaikka voisi kai ajatella, että jos solmu ei ole halkaisijaltaan isompi kuin edellä menevä paksumpi köyden osuus, se seuraisi kuuliaisesti perässä. Ehkä nyt itseäni kiinnostaa magic boxin kiskokelkan virittely sellaiseksi, että siihen saisi nostimen suoraan kiinni.

Olisikohan tällaisesta - Karver KJH Jaws Handle - keinoksi?

https://www.karver-systems.com/en/?opti ... ct_id=4212

https://youtu.be/RtLNVR314Ug

Videon kohdassa 0:40 nuo irtoleuat on kiinnitetty taljaan, ja leuat köyteen, jonka voisi kuvitella hyvin nostimeksikin.

Sitäkin miettisin, tarvitseeko tuon hienosäädön kulkea nimenomaan tuollaisessa kiskossa, kuin mitä H-veneidemme katolla nyt on. Jos tarvitsee, niin ehkä siihen voisi rakennuttaa kelkan, jossa on rapulukko tai sellainen cam cleat -tyyppinen hahlo. Koneistusta siis.

Sinänsä tuon boksista lähtevän vaijerilisäkkeen tilalle saa helposti kiinni mitä vain.

No enpäs tiennyt että polyesteriä on käytetty nostimissa. Aina oppii uutta. Luulin jotenkin, että vaijeri on standardiratkaisu. No minulla ei ole kokemusta kuin H-veneestä ja sitä pienemmistä veneistä (=jollista), joissa ei kaikissa ole nostimia ollenkaan.

Rapulukko kelkassa tuntuisi omituiselta, koska koko rapulukon pointti on, että se on helposti säädettävä. Rapulukko syö köyden nopeasti hajalle. Minulla on myös tuossa kohdassa sivusuunnassa aika ahdasta, koska köysiä on paljon, joten rapulukon tuohon mahduttaminen vaatisi muitakin modifikaatioita. Itse mietin ensin, että kiskoon voisi askarrella pienen knaapin, johon tuo ohut dyneema olisi nopeasti sidottavissa. Kuitenkin knaapiin kiinnittäessä tulee kiskottua kovasti sivullekin päin, jonka vuoksi se ei olisi paras ratkaisu tuon nykyisen kelkan kanssa, joka on kovin väljä ja ei siis tue sivusuunnassa juurikaan.

Luulisin, että paras ratkaisu on clam cleat. Esim pieni junior-koon clam cleat on tarkoitettu 3-6 mm köysille ja voisi siten olla sopiva tähän: https://www.svb24.com/en/clamcleat-cl-2 ... unior.html

Eiköhän talvitelakalla kerkeä jonkun tällaisen ratkaisun rakentelemaan.

Asensin taikalaatikon takaisin paikalleen, toimiessaan se on kyllä varsin hyvä. Innostuin jopa eilen laskemaan fokkaa kuutisen senttiä lenssiosuudella. Itse asiassa pahin hinku nostimen vaihdolle meni ohi.

Lukon ei tarvitse välttämättä olla kiskolla. Kun vielä H-veneellä purjehdin, käytin tällaista tee-se-itse-helaa fokan nostimelle. Toimi oikein hyvin. En huomannut rapulukon kuluttavan köyttä, ja vaikka olisi kuluttanutkin, olisi ollut helppo silloin tällöin pätkäistä vaikkapa 10 cm fallin yläpäästä, jolloin kulutus osuu taas uuteen kohtaan.

Kiskon ainoa etuhan tuohon L239:n viritykseen verrattuna on se, että köyden laittaminen lukkoon on helpompaa kun kisko pitää luko jotakuinkin paikallaan. Muutenhan tuo ajaa täsmälleen saman asian.