L-239 / Ida Maria

2008-12-20T02:38:14Z

239:

=Ida Maria=
[[Kuva:L-239_Ida_Maria.jpg|right|thumb]]
*Rakennusvuosi: 1973
*Valmistaja: Artekno
*Kotisatama: Lauttasaari
*Omistajat: Johannes Kankare

==Kisakalenterit==

===2009 ===
{| border="1"
|-
! Pvm
! Kilpailu
! Gastit
! Sijoitus
|-
|
| WHC1
|
|
|-
|
| WHC2
|
|
|-
|
| Emäsalonlenkki
|
|
|-
|
| WHC3
|
|
|-
|
| WHC4
|
|
|-
|
| WHC5
|
|
|-
|
| Helsingin regatta
|
|
|-
| .
| Hangon regatta
|
|
|-
|
| WHC8
|
|
|-
|
| WHC9
|
|
|-
|
| WHC10
|
|
|-
|
| WHC11
|
|
|-
|
| WHC12
|
|
|}

=== 2008===
{| border="1"
|-
! Pvm
! Kilpailu
! Gastit
! Sijoitus
|-
| 20.8.
| WHC8
| Emmi, Miina
| 6/13
|-
| 27.8.
| WHC9
| Emmi, Miina
| 7/15
|-
| 2.9.
| Tiistaikisa
| Mika, Tuomas
| 25/34
|-
| 3.9.
| WHC10
| Emmi, Tuomas
| 3/15
|-
| 10.9.
| WHC11
| Emmi, Miina, Tuomas
| 6/14
|}

===2007===
{| border="1"
|-
! Pvm
! Kilpailu
! Gastit
! Sijoitus
|-
| 16.5.
| WHC1
| Emmi
| 7/8
|-
| 23.5.
| WHC2
| Tuomas
| 6/12
|-
| 26-27.5.
| Emäsalonlenkki
| Emmi, Tuomas
| 3/20
|-
| 30.5.
| WHC3
| Tuomas
| 8/14
|-
| 5.6.
| Tiistaikisa
| Emmi, Tuomas
| 35/45
|-
| 6.6.
| WHC4
| Emmi
| 10/17
|-
| 13.6.
| WHC5
| Emmi, Tuomas
| 10/20
|-
| 15.8.
| WHC8
| Emmi
| 11/21
|-
| 21.8.
| Tiistaikisa
| Emmi
| 21/48
|-
| 22.8.
| WHC9
| -
| DNF
|-
| 29.8.
| WHC10
| Tuomas
| 15/18
|-
| 5.9.
| WHC11
| Emmi, Jyrki, Tuomas
| 11/18
|-
| 9.9.
| Saaristopurjehdus
| Emmi, Tuomas
| 6/9
|}

==Historia==

Veneen vaiheet vanhojen venetodistusten perusteella:
*1974 Selene, Turku
*1975-1989 ?
*1990-1991 Selene, Jyväskylä (Päijänne)
*1992 ?
*1993-1998 Maristella, Helsinki
*1999-2001 Maristella, Helsinki
*2002-2003 Maristella, Espoo
*2004 => Ida Maria, Jämsä (Päijänne) & Helsinki 2005 =>

==Varustelu==

===Moottori===
Viiden hevosvoiman ja 30 kilon Yamaha kaukohallintalaitteineen myytiin, ja tilalle ostettiin 3,5-heppanen kaksitahti-Tohatsu. Vanha moottori oli toimiva ja luotettava, mutta liian painava hoon perään ja liian painava nostettavaksi pois purjehduksen ajaksi. Uusi kone painaa vain 13 kiloa! Lyhytrikisenä ja pakittomana kyseessä on tietenkin kompromissi (hinta ja paino vs käytettävyys), mutta hyvin se on ajanut asiansa satama- ja pläkämoottorina.

===Purjevarustus===
Retkikäytössä olevaan isoon on laitettu ratsastajat ja reivi. Ratsastajat helpottavat varsinkin yksinpurjehdusta, ja reivi helpottaa purjehdusta kovemmalla kelillä. Kun keli kovenee tarpeeksi, otetaan käyttöön myrskyfokka, jolloin kryssiminen varsinkin kapeikossa muuttuu huomattavasti kevyemmäksi. Myrskyfokka voisi olla vähän isompikin, jolloin sille olisi enemmän käyttöä.

Kaudelle 2008 hankittiin kisapurjeiksi yhden kauden käytetyt Edmanin iso ja fokka. Iso on erityisesti kevyelle miehistölle leikattu, joten se sopinee hyvin käyttöömme. Niinirannan ompelemaa spinnua koristavat homepilkut ja leima vuodelta -84, mutta muoto näyttää ainakin amatöörin silmään ihan kelvolliselta.

===Keittiö===
Ehdottomasti paras hankinta on ollut jo ensimmäiseksi kesäksi ostettu matkajääkaappi, joka toimii 230V, 12V ja kaasulla. Veneessämme pihvilihat säilyvät ja kalja juodaan kylmänä! Pihvien kypsentämiseen käytetään pientä kaasugrilliä. Lisukkeiden keittämiseen käytettiin alkuun kaksiliekkistä spriikeitintä, mutta sittemmin Bilteman kertakäyttöpatruunoilla toimivaa kaasuliettä, jonka koemme huomattavasti spriikeitintä kätevämmäksi käyttää. Eikä edes nokea.

===WC===

Ennakkoluulojamme uhmaten hankimme kemiallisen vessan (Porta-Potti 335) vene-elämää helpottamaan. Vessaa varten laminoitiin vedenpitävä vetolaatikko istumakaukalon alle. Kyseinen malli laatikoineen mahtuu juuri ja juuri istumakaukalon pohjan ja alapuolella olevan kynnyksen välistä. Ainakin joissain veneissä puuosat rajoittavat aukon matalammaksi.

===Jolla===
Apujollana on rantaleluksi tarkoitettu kahden hengen kumivene, jonka 12 voltilla toimiva Biltema-pumppu hönkii minuutissa pinkeäksi. Antaa mahdollisuuden tutustua myös niihin paikkoihin, joissa edes H-veneellä ei pääse rantaan asti.

[[Kuva:autopilotti2.jpg|right|thumb]]
===Lämpöä ja sähköä===
Kylmempinä aikoina veneen lämmityksestä vastaa vierassatamassa auton sisätilalämppäri ja muualla Wallas 1300. Kun maasähköä on tarjolla, lataa maasähkökeskukseen liitetty laturi akut, mutta muuten 20 watin aurinkopaneeli keräilee ilmaista energiaa talteen.

===Vähään tyytyväinen pinnamies===
Jääkaapin jälkeen paras hankintamme on ollut autopilotti. Etenkin yksin (tai nukkuvan vaimon kanssa) purjehtiessa apu on valtava spinnua käyttäessä ja muutenkin. Simrad TP10 istuu H-veneeseen ”heittämällä”. Virtaa tuo kapula ottaa samaisesta istumakaukaloon asennetusta tupakansytytinliittimestä kuin tarvittaessa muutkin laitteet.

[[Kuva:Lappari1.JPG|right|thumb]] [[Kuva:Lappari2.JPG|right|thumb]]
===Navigointi===
Toisena kesänä hankittiin Garmin Etrex –käsigepsi, lähinnä nopeusmittariksi. Kesällä 2006 otettiin vanha läppäri SeaClear-ohjelman kera plotteriksi. Kone kiinnitettiin kajuutan kattoon ylösalaisin. Oikein toimiva ratkaisu! Kaikuluotain on mukava apuväline rantautumispaikkaa etsittäessä. Peräpeiliin tarkoitettu anturi mittaa syvyyttä pohjan läpi.

[[Kuva:venepukki_metalli.jpg|right|thumb]]
==Kunnostusta==
Ida Maria on rakennettu -73, mutta on vielä siistissä kunnossa. Rungon beige väri on ulkonäön säilymisen kannalta edullisempi kuin 70-luvulla yleisemmät kirkkaat värit. Olemusta kohotettiin kuitenkin jo ensimmäisenä keväänä kiillottamalla kyljet. Heti alkuun vaihdettiin myös kulahtanut vaneriovi tummennettuun pleksiin. Viihtyisyys kajuutassa parani kertaheitolla, suosittelen!

Pohja oli hieman paakkuinen lukuisten myrkkymaalikerrosten jäljiltä. Koska pohjan vesieristyksestäkään ei ollut tietoa, vedettiin pohja gelcoattiin asti auki keväällä -06. Eihän siellä mitään epokseja ollut, mutta ei myöskään näkynyt merkkejä osmoosista. Maalaamisen yhteydessä nostettiin vesirajaa perästä vastaamaan paremmin todellista kellumisasentoa.

Parin kauden jälkeen pohjaan ilmestyi yllättäen rakkuloita, jotka tutkimisen jälkeen paljastuivat lasikuiturutoksi. Ilmeisesti ennen kevään -06 pohjaremonttia pohjan vesieristys oli niin huono, että osmoosinesteet ovat päässeet poistumaan rakkuloita muodostamatta. Kevääseen mennessä pinta oli jo niin kuivunut, ettei maalien poistaminen vielä paljastanut ongelmaa. Nyt sitten epoksiprimeri ei olekaan päästänyt osmoosinesteitä lävitseen, joten pohjaan syntyi rakkuloita.

Pohja hiottiin uudelleen auki syksyllä 2007, tällä kertaa kuituun asti. Hempelin osmoosikorjausohjeiden mukaisesti pohjaa painepestiin lukuisia kertoja kuumalla makealla vedellä. Keväällä tarkastettiin kosteusmittarilla, että laminaatti oli kuivunut talven aikana – oli sataman kuivin H-vene. Pohjaan laitettiin uudet epoksit ja kerros myrkkymaalia.

2007
*sisätilan puuosien hionta ja lakkaus
*salongin kattoverhoilun uusiminen
*ikkunoiden tiivistys
*keulaan paksu yhtenäinen patja päällisineen
*kajuutan kulkuaukkoon kiinnitettävä spinnupussi
*outhaul uusiksi (ennen puomin sisällä 2-kertainen talja, josta köysi puomille; nyt 8-kertainen talja ja köysi kajuutan katolle)
*heloituksen ja köysien uusimista

2008
*pidempi etustaagi
*uusi spinnupuomi
*spinnupuomille nopea kiinnitys molemmin puolin ison puomia
*dyneemafalli isolle
*talja fokan fallille
*uudet fokan skuuttivaunut kiskoineen (aiemmin ei pylpyrää = isosti kitkaa)
*saalinkien lukitseminen
*uusi levankivaunu
*uusi levanki tekeillä
*säleikkö keulapatjan alle (patja noin 5cm irti punkasta -> ei tarvitse nostaa kuivumaan)

2009
*kölin profilointi?

[[Category:Vene-esittelyt]]

2008-08-24T02:16:25Z

239: Ak: Sivu tyhjennettin

L-239 / Ida Maria

2007-09-21T21:08:43Z

239:

=Ida Maria=
[[Kuva:L-239_Ida_Maria.jpg|right|thumb]]
*Vuosimalli: 1973
*Valmistaja: Artekno
*Kotisatama: Lauttasaaren Pajalahti
*Omistajat: Johannes Kankare & Emmi Harava

Purjehduskipinä syttyi jo aiemmin, mutta roihahti tosissaan talvella 2004. Tämä johti jo kevättalven aikana vanhan H-veneen ostamiseen. Vene kuskattiin Päijänteelle tutuille mökkivesille, missä oli tarkoitus viettää ainakin pari kesää. Ensimmäisenä kesänä kierreltiin Päijännettä ja opeteltiin purjehduksen saloja. Seuraavana vuonna ei kesätöistä vapaita herunut, joten veneen pitäminen Päijänteellä tuntui hölmöltä. Niinpä vene traileroitiin Helsinkiin.

Venepaikka oli kesän 2005 Ruoholahden altaassa, mutta jo seuraavaksi kesäksi saimme paremman paikan vastarannalta Pajalahdesta. Lomien puutteessa purjehdusalue on aiemmin jäänyt Porvoo-Tallinna-Hanko–kolmion sisään, mutta kesällä 2007 saimme järjestettyä aikaa lähes kolmen viikon mittaiselle purjehdukselle. Oli hieno reissu, joskin tuntui turhan lyhyeltä sekin.

==Kilpaileminen==

Keväällä 2007 vene katsastettiin Yhdistyneisiin Purjehtijoihin, jotta pääsisimme harjoittelemaan kilvanpurjehdusta. Menestys ylitti reilusti omat odotuksemme. Suurin yllätys oli heti keväällä purjehditun Emäsalon lenkin tulos. Harjoittelun mielekkyyttä lisäsivät samanvauhtiset kilpakumppanit Westhouse Cupissa, jonka kokonaistuloksissa päädyimme kahdeksanneksi.

===Kesän 2007 kilpailut===
{| border="1"
|-
! Pvm
! Kilpailu
! Gastit
! Sijoitus
|-
| 16.5.
| WHC1
| Emmi
| 7/8
|-
| 23.5.
| WHC2
| Tuomas
| 6/12
|-
| 26-27.5.
| Emäsalonlenkki
| Emmi, Tuomas
| 3/20
|-
| 30.5.
| WHC3
| Tuomas
| 8/14
|-
| 5.6.
| Tiistaikisa
| Emmi, Tuomas
| 35/45
|-
| 6.6.
| WHC4
| Emmi
| 10/17
|-
| 13.6.
| WHC5
| Emmi, Tuomas
| 10/20
|-
| 15.8.
| WHC8
| Emmi
| 11/21
|-
| 21.8.
| Tiistaikisa
| Emmi
| 21/48
|-
| 22.8.
| WHC9
| -
| DNF
|-
| 29.8.
| WHC10
| Tuomas
| 15/18
|-
| 5.9.
| WHC11
| Emmi, Jyrki, Tuomas
| 11/18
|-
| 9.9.
| Saaristopurjehdus
| Emmi, Tuomas
| 6/9
|}

==Historia==

Veneemme vaiheet vanhojen venetodistusten perusteella:
*1974 Selene, Turku
*1975-1989 ?
*1990-1991 Selene, Jyväskylä (Päijänne)
*1992 ?
*1993-1998 Maristella, Helsinki
*1999-2001 Maristella, Helsinki
*2002-2003 Maristella, Espoo
*2004 => Ida Maria, Jämsä (Päijänne) & Helsinki 2005 =>

==Varustelu==

===Moottori===
Viiden hevosvoiman ja 30 kilon Yamaha kaukohallintalaitteineen myytiin loppukesästä 2006, ja tilalle ostettiin 3,5-heppanen kaksitahti-Tohatsu. Vanha moottori oli toimiva ja luotettava, mutta liian painava hoon perään ja liian painava nostettavaksi pois purjehduksen ajaksi. Uusi kone painaa vain 13 kiloa! Lyhytrikisenä kyseessä on tietenkin kompromissi (hinta ja paino vs käytettävyys), mutta hyvin se on ajanut asiansa satama- ja pläkämoottorina. Veneen ollessa lomavarustuksessa on perä sen verran syvemmällä, että moottori toimii pienessä aallokossakin, mutta purjehtimaanhan H-vene on tehty.

[[Kuva:Puomipeite.JPG|right|thumb]]
===Purjevarustus===
Purjeet ovat myrskyfokkaa lukuun ottamatta todella vanhoja, mutta opiskelijabudjetista uudemmat, ihan uusista puhumattakaan, haukkaisivat aika ison palan. Kilpapurjehduksen aloittamisen myötä kiinnostus purjeiden päivittämiseen on kuitenkin kasvanut.

Nykyiseen isoon on laitettu ratsastajat ja reivirivi. Ratsastajat helpottavat varsinkin yksinpurjehdusta, ja reivi yhdessä myrskyfokan kanssa tekee purjehduksesta mukavan leppoisaa ja huoletonta kovemmassakin kelissä. Myrskyfokka voisi tosin olla vähän isompikin, jolloin sille olisi enemmän käyttöä. Ratsastajat tekivät jo ennestään liian pienestä puomipeitteestä vieläkin huonomman, joten uusi piti tehdä. Kuusi euroa metriltä maksanut markiisi pitää kyllästettynä vettä, mutta väri kulahti yhdessä kesässä. Hintalaatusuhde on kuitenkin kohdallaan.

===Keittiö===
Ehdottomasti paras hankinta on ollut jo ensimmäiseksi kesäksi ostettu matkajääkaappi, joka toimii 230V, 12V ja kaasulla. Veneessämme pihvilihat säilyvät ja kalja juodaan kylmänä! Pihvien kypsentämiseen käytetään pientä kaasugrilliä. Lisukkeiden keittämiseen käytettiin alkuun kaksiliekkistä spriikeitintä, mutta sittemmin Bilteman kertakäyttöpatruunoilla toimivaa kaasuliettä, jonka koemme huomattavasti spriikeitintä kätevämmäksi käyttää. Eikä edes nokea.

===WC===

Ennakkoluulojamme uhmaten hankimme kemiallisen vessan (Porta-Potti 335) vene-elämää helpottamaan. Käytössä havaitsimme ennakkoluulomme turhiksi; potta ei haise, eikä tyhjennyskään mitenkään äärimmäisen vastenmielinen toimenpide ole. Vessaa varten laminoitiin vedenpitävä vetolaatikko istumakaukalon alle. Kyseinen malli laatikoineen mahtuu juuri ja juuri istumakaukalon pohjan ja alapuolella olevan kynnyksen välistä. Ainakin joissain veneissä puuosat rajoittavat aukon matalammaksi.

===Jolla===
Apujollana on rantaleluksi tarkoitettu kahden hengen kumivene, jonka 12 voltilla toimiva Biltema-pumppu hönkii minuutissa pinkeäksi. Antaa mahdollisuuden tutustua myös niihin paikkoihin, joissa edes H-veneellä ei pääse rantaan asti.

[[Kuva:autopilotti2.jpg|right|thumb]]
===Lämpöä ja sähköä===
Kylmempinä aikoina veneen lämmityksestä vastaa vierassatamassa auton sisätilalämppäri ja muualla Wallas 1300. Kun maasähköä on tarjolla, lataa maasähkökeskukseen liitetty laturi akut, mutta muuten 20 watin aurinkopaneeli keräilee ilmaista energiaa talteen.

===Vähään tyytyväinen pinnamies===
Jääkaapin jälkeen paras hankintamme on ollut autopilotti. Etenkin yksin (tai nukkuvan vaimon kanssa) purjehtiessa apu on valtava spinnua käyttäessä ja muutenkin. Simrad TP10 istuu H-veneeseen ”heittämällä”. Virtaa tuo kapula ottaa samaisesta istumakaukaloon asennetusta tupakansytytinliittimestä kuin tarvittaessa muutkin laitteet.

[[Kuva:Lappari1.JPG|right|thumb]] [[Kuva:Lappari2.JPG|right|thumb]]
===Navigointi===
Ensimmäisenä kesänä elektronisia navigointivälineitä ei ollut muita kuin kaikuluotain. Pohjanläpi luotaava asennus toimi pari purjehdusta, kunnes alkoi hukata pohjan aina kun vettä on alle 10 metriä, ei hyvä. Sen jälkeen asennusta on muutettu useampaan kertaan, mutta aina alkuun toimivalta tuntunut viritys on pian lopettanut toimintansa. Vielä yksi yritys, ja sitten tehdään pohjaan reikä tai heitetään laitteella vesilintua….grrr…

Toisena kesänä hankittiin Garmin Etrex –käsigepsi, lähinnä nopeusmittariksi. Kesällä 2006 otettiin vanha läppäri SeaClear-ohjelman kera plotteriksi. Kone kiinnitettiin kajuutan kattoon ylösalaisin. Oikein toimiva ratkaisu!

[[Kuva:venepukki_metalli.jpg|right|thumb]]
==Kunnostusta==
Ida Maria on rakennettu -73, mutta on vielä hyvässä kunnossa. Rungon beige väri on ulkonäön säilymisen kannalta edullisempi kuin 70-luvulla yleisemmät kirkkaat värit. Olemusta kohotettiin kuitenkin jo ensimmäisenä keväänä kiillottamalla kyljet. Heti alkuun vaihdettiin myös kulahtanut vaneriovi tummennettuun pleksiin. Viihtyisyys kajuutassa parani kertaheitolla, suosittelen!

Pohja oli hieman paakkuinen lukuisten myrkkymaalikerrosten jäljiltä. Koska pohjan vesieristyksestäkään ei ollut tietoa, vedettiin pohja gelcoattiin asti auki keväällä -06. Eihän siellä mitään epokseja ollut, mutta ei onneksi myöskään merkkejä osmoosista. Nyt on sitten ainakin kunnon epoksit pohjassa ja pohja entistä nätimpi, vaikkei mihinkään hurjaan kisakuntoon olekaan hiottu. Samalla nostettiin vesirajaa perästä vastaamaan paremmin todellista kellumisasentoa.

2007
*sisätilan puuosien hionta ja lakkaus
*salongin kattoverhoilun uusiminen
*ikkunoiden tiivistys
*keulaan paksu yhtenäinen patja päällisineen
*kajuutan kulkuaukkoon kiinnitettävä spinnupussi
*outhaul uusiksi (ennen puomin sisällä 2-kertainen talja, josta köysi puomille; nyt 8-kertainen talja ja köysi kajuutan katolle)
*heloituksen ja köysien uusimista

2008 (suunnitteilla)
*spinnupuomiin uudet päätyhelat
*spinnupuomille pussi tai muu nykyistä näppärämpi kiinnitys
*uudet fallit isolle ja fokalle
*uudet fokan skuuttivaunut (nyt ilman pylpyrää = isosti kitkaa)
*hekki helpommin käytettäväksi
*kiinteäkulmaiset saalingit
*ulkopuolen puuosien kunnostus

[[Category:Vene-esittelyt]]

L-239 / Ida Maria

2007-09-21T21:05:32Z

239:

=Ida Maria=
[[Kuva:L-239_Ida_Maria.jpg|right|thumb]]
*Vuosimalli: 1973
*Valmistaja: Artekno
*Kotisatama: Lauttasaaren Pajalahti
*Omistajat: Johannes Kankare & Emmi Harava

Purjehduskipinä syttyi jo aiemmin, mutta roihahti tosissaan talvella 2004. Tämä johti jo kevättalven aikana vanhan H-veneen ostamiseen. Vene kuskattiin Päijänteelle tutuille mökkivesille, missä oli tarkoitus viettää ainakin pari kesää. Ensimmäisenä kesänä kierreltiin Päijännettä ja opeteltiin purjehduksen saloja. Seuraavana vuonna ei kesätöistä vapaita herunut, joten veneen pitäminen Päijänteellä tuntui hölmöltä. Niinpä vene traileroitiin Helsinkiin.

Venepaikka oli kesän 2005 Ruoholahden altaassa, mutta jo seuraavaksi kesäksi saimme paremman paikan vastarannalta Pajalahdesta. Lomien puutteessa purjehdusalue on aiemmin jäänyt Porvoo-Tallinna-Hanko–kolmion sisään, mutta kesällä 2007 saimme järjestettyä aikaa lähes kolmen viikon mittaiselle purjehdukselle. Oli hieno reissu, joskin tuntui turhan lyhyeltä sekin.

==Kilpaileminen==

Keväällä 2007 vene katsastettiin Yhdistyneisiin Purjehtijoihin, jotta pääsisimme harjoittelemaan kilvanpurjehdusta. Menestys ylitti reilusti omat odotuksemme. Suurin yllätys oli heti keväällä purjehditun Emäsalon lenkin tulos. Harjoittelun mielekkyyttä lisäsivät samanvauhtiset kilpakumppanit Westhouse Cupissa, jonka kokonaistuloksissa päädyimme kahdeksanneksi.

===Kesän 2007 kilpailut===
{| border="1"
|-
! Pvm
! Kilpailu
! Gastit
! Sijoitus
|-
| 16.5.
| WHC1
| Emmi
| 7/8
|-
| 23.5.
| WHC2
| Tuomas
| 6/12
|-
| 26-27.5.
| Emäsalonlenkki
| Emmi, Tuomas
| 3/20
|-
| 30.5.
| WHC3
| Tuomas
| 8/14
|-
| 5.6.
| Tiistaikisa
| Emmi, Tuomas
| 35/45
|-
| 6.6.
| WHC4
| Emmi
| 10/17
|-
| 13.6.
| WHC5
| Emmi, Tuomas
| 10/20
|-
| 15.8.
| WHC8
| Emmi
| 11/21
|-
| 21.8.
| Tiistaikisa
| Emmi
| 21/48
|-
| 22.8.
| WHC9
| -
| DNF
|-
| 29.8.
| WHC10
| Tuomas
| 15/18
|-
| 5.9.
| WHC11
| Emmi, Jyrki, Tuomas
| 11/18
|-
| 9.9.
| Saaristopurjehdus
| Emmi, Tuomas
| 6/9
|}

==Historia==

Veneemme vaiheet vanhojen venetodistusten perusteella:
*1974 Selene, Turku
*1975-1989 ?
*1990-1991 Selene, Jyväskylä (Päijänne)
*1992 ?
*1993-1998 Maristella, Helsinki
*1999-2001 Maristella, Helsinki
*2002-2003 Maristella, Espoo
*2004 => Ida Maria, Jämsä (Päijänne) & Helsinki 2005 =>

==Varustelu==

===Moottori===
Viiden hevosvoiman ja 30 kilon Yamaha kaukohallintalaitteineen myytiin loppukesästä 2006, ja tilalle ostettiin 3,5-heppanen kaksitahti-Tohatsu. Vanha moottori oli toimiva ja luotettava, mutta liian painava hoon perään ja liian painava nostettavaksi pois purjehduksen ajaksi. Uusi kone painaa vain 13 kiloa! Lyhytrikisenä kyseessä on tietenkin kompromissi (hinta ja paino vs käytettävyys), mutta hyvin se on ajanut asiansa satama- ja pläkämoottorina. Veneen ollessa lomavarustuksessa on perä sen verran syvemmällä, että moottori toimii pienessä aallokossakin, mutta purjehtimaanhan H-vene on tehty.

[[Kuva:Puomipeite.JPG|right|thumb]]
===Purjevarustus===
Purjeet ovat myrskyfokkaa lukuun ottamatta todella vanhoja, mutta opiskelijabudjetista uudemmat, ihan uusista puhumattakaan, haukkaisivat aika ison palan. Kilpapurjehduksen aloittamisen myötä kiinnostus purjeiden päivittämiseen on kuitenkin kasvanut.

Nykyiseen isoon on laitettu ratsastajat ja reivirivi. Ratsastajat helpottavat varsinkin yksinpurjehdusta, ja reivi yhdessä myrskyfokan kanssa tekee purjehduksesta mukavan leppoisaa ja huoletonta kovemmassakin kelissä. Myrskyfokka voisi tosin olla vähän isompikin, jolloin sille olisi enemmän käyttöä. Ratsastajat tekivät jo ennestään liian pienestä puomipeitteestä vieläkin huonomman, joten uusi piti tehdä. Kuusi euroa metriltä maksanut markiisi pitää kyllästettynä vettä, mutta väri kulahti yhdessä kesässä. Hintalaatusuhde on kuitenkin kohdallaan.

===Keittiö===
Ehdottomasti paras hankinta on ollut jo ensimmäiseksi kesäksi ostettu matkajääkaappi, joka toimii 230V, 12V ja kaasulla. Veneessämme pihvilihat säilyvät ja kalja juodaan kylmänä! Pihvien kypsentämiseen käytetään pientä kaasugrilliä. Lisukkeiden keittämiseen käytettiin alkuun kaksiliekkistä spriikeitintä, mutta sittemmin Bilteman kertakäyttöpatruunoilla toimivaa kaasuliettä, jonka koemme huomattavasti spriikeitintä kätevämmäksi käyttää. Eikä edes nokea.

===WC===

Ennakkoluulojamme uhmaten hankimme kemiallisen vessan (Porta-Potti 335) vene-elämää helpottamaan. Käytössä havaitsimme ennakkoluulomme turhiksi; potta ei haise, eikä tyhjennyskään mitenkään äärimmäisen vastenmielinen toimenpide ole. Vessaa varten laminoitiin vedenpitävä vetolaatikko istumakaukalon alle. Kyseinen malli laatikoineen mahtuu juuri ja juuri istumakaukalon pohjan ja alapuolella olevan kynnyksen välistä. Ainakin joissain veneissä puuosat rajoittavat aukon matalammaksi.

===Jolla===
Apujollana on rantaleluksi tarkoitettu kahden hengen kumivene, jonka 12 voltilla toimiva Biltema-pumppu hönkii minuutissa pinkeäksi. Antaa mahdollisuuden tutustua myös niihin paikkoihin, joissa edes H-veneellä ei pääse rantaan asti.

[[Kuva:autopilotti2.jpg|right|thumb]]
===Lämpöä ja sähköä===
Kylmempinä aikoina veneen lämmityksestä vastaa vierassatamassa auton sisätilalämppäri ja muualla Wallas 1300. Kun maasähköä on tarjolla, lataa maasähkökeskukseen liitetty laturi akut, mutta muuten 20 watin aurinkopaneeli keräilee ilmaista energiaa talteen.

===Vähään tyytyväinen pinnamies===
Jääkaapin jälkeen paras hankintamme on ollut autopilotti. Etenkin yksin (tai nukkuvan vaimon kanssa) purjehtiessa apu on valtava spinnua käyttäessä ja muutenkin. Simrad TP10 istuu H-veneeseen ”heittämällä”. Virtaa tuo kapula ottaa samaisesta istumakaukaloon asennetusta tupakansytytinliittimestä kuin tarvittaessa muutkin laitteet.

[[Kuva:Lappari1.JPG|right|thumb]] [[Kuva:Lappari2.JPG|right|thumb]]
===Navigointi===
Ensimmäisenä kesänä elektronisia navigointivälineitä ei ollut muita kuin kaikuluotain. Pohjanläpi luotaava asennus toimi pari purjehdusta, kunnes alkoi hukata pohjan aina kun vettä on alle 10 metriä, ei hyvä. Sen jälkeen asennusta on muutettu useampaan kertaan, mutta aina alkuun toimivalta tuntunut viritys on pian lopettanut toimintansa. Vielä yksi yritys, ja sitten tehdään pohjaan reikä tai heitetään laitteella vesilintua….grrr…

Toisena kesänä hankittiin Garmin Etrex –käsigepsi, lähinnä nopeusmittariksi. Kesällä 2006 otettiin vanha läppäri SeaClear-ohjelman kera plotteriksi. Kone kiinnitettiin kajuutan kattoon ylösalaisin. Oikein toimiva ratkaisu!

[[Kuva:venepukki_metalli.jpg|right|thumb]]
==Kunnostusta==
Ida Maria on rakennettu -73, mutta on vielä hyvässä kunnossa. Rungon beige väri on ulkonäön säilymisen kannalta edullisempi kuin 70-luvulla yleisemmät kirkkaat värit. Olemusta kohotettiin kuitenkin jo ensimmäisenä keväänä kiillottamalla kyljet. Heti alkuun vaihdettiin myös kulahtanut vaneriovi tummennettuun pleksiin. Viihtyisyys kajuutassa parani kertaheitolla, suosittelen!

Pohja oli hieman paakkuinen lukuisten myrkkymaalikerrosten jäljiltä. Koska pohjan vesieristyksestäkään ei ollut tietoa, vedettiin pohja gelcoattiin asti auki keväällä -06. Eihän siellä mitään epokseja ollut, mutta ei onneksi myöskään merkkejä osmoosista. Nyt on sitten ainakin kunnon epoksit pohjassa ja pohja entistä nätimpi, vaikkei mihinkään hurjaan kisakuntoon olekaan hiottu. Samalla nostettiin vesirajaa perästä vastaamaan paremmin todellista kellumisasentoa.

2007
*sisätilan puuosien hionta ja lakkaus
*salongin kattoverhoilun uusiminen
*keulaan paksu yhtenäinen patja päällisineen
*kajuutan kulkuaukkoon kiinnitettävä spinnupussi
*outhaul uusiksi (ennen puomin sisällä 2-kertainen talja, josta köysi puomille; nyt 8-kertainen talja ja köysi kajuutan katolle)
*heloituksen ja köysien uusimista

2008 (suunnitteilla)
*spinnupuomiin uudet päätyhelat
*spinnupuomille pussi tai muu nykyistä näppärämpi kiinnitys
*uudet fallit isolle ja fokalle
*uudet fokan skuuttivaunut (nyt ilman pylpyrää = isosti kitkaa)
*hekki helpommin käytettäväksi
*kiinteäkulmaiset saalingit
*ulkopuolen puuosien kunnostus

[[Category:Vene-esittelyt]]