https://h-vene.net/hwiki/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=306 2026-04-20T12:59:14Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.34.2 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Ikkunoiden_huolto&diff=2570 2017-02-22T07:19:09Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Ikkuna0.JPG|right|300px]]<br /> <br /> H-veneiden ikkunoiden muotoilu muuttui tiiviissä tahdissa veneen alkuvuosina ja niiden perusteella voi tietyyn rajaan saakka päätellä jopa vuosimalleja. Alkuvuosina veneitä kuitenkin myytiin puolivalmiina rakennussarjoina ja myöhemminkin omistajat ovat vaihtaneet ikkunoita vuosimallista poikkeaviksi makujensa mukaan. Ensimmäisissä H-veneissä on vain yksi ikkuna puolellaan salongin kohdalla mutta pian ikkuna lisättiin myös keulapiikkiin. Myöhemmin läpinäkyviä materiaaleja on käytetty myös keula- ja kulkuluukussa sisätilan luonnonvaloa lisäämään.<br /> <br /> <br /> Aluksi ikkunat olivat alumiinikehyksellisiä ja peräti lasi-ikkunoita mutta käytännön ja turvallisuuden vuoksi pleksi eli akryyli alkoivat yleistyä pian kehykset tarpeettomina syrjäyttäen. Tiettävästi vuodesta -75 alkaen Artekno alkoi valmistaa nykymallin mukaisia pitkiä yhtenäisiä pleksi-ikkunoita jotka yleistyivät nopeasti kaikkiin venevalmistajien H-veneisiin helpon asennuksen ja ylläpitonsa ansiosta. <br /> <br /> <br /> Pitkät kehyksettömät ikkunat toivat mukanaan ongelmia vesitiiviyden suhteen ja sade- ja roiskeveden vuotaminen hyttiin onkin yksi yleisimmistä syistä remontoida ikkunat joko kokonaan tai tiivisteidensä osalta. Yhtä yleistä on myös ikkunan tuleminen käyttöikänsä päähän, jolloin ikkuna alkaa murtua pieniksi auringonvalossa erottuviksi kiteiksi. Ikkunoiden vaihto voi tulla kyseeseen myös lasin murruttua tai naarmuunnuttua ja silloin on hyvä tietää oikeat aineet ja menetelmät että uudistetusta kokonaisuudesta tulee vesitiivis ja toimiva.<br /> <br /> <br /> ==Ikkunoiden vaihto==<br /> <br /> H-veneen ikkunaremontti on pelonsekaista kunnioitusta herättävä urakka joka tulee joka veneellä eteen ennemmin tai myöhemmin. Muita ohjeita tähän remonttiin tarjoaa mm. [http://www.fe83.org/wiki/index.php/Ikkunoiden_uusiminen fe83.orgin ohje], joka sopii etenkin ilman ruuveja kiinnitettäviin ikkunoihin ja niistä sovellettu [[Kittiwake:n ikkunaremontti|Kittiwaken ikkunaremonttikokemus]], jossa kiinni ruuvatut ikkunat rajattiin mustalla primer-massalla fe83-ohjeen mukaisesti.<br /> <br /> <br /> ===Taustaa esitetylle remontille===<br /> [[Tiedosto:H-ikkuna1.JPG|thumb|right|Ikkuna hileenä]]<br /> 33 vuoden jälkeen tuli aika vaihtaa H-veneeni ikkunat. Ikkunat olivat -75 Arteknon veneen mallia, toisin sanoen noin 2 metriä pitkät ruuvatut pleksi-ikkunat, jotka oli kiinnitetty ruuvikiinnityksellä rungon läpi sisällä oleviin ikkunoiden puulistoihin. Pleksi oli jonain kylmänä talvena haljennut keskipaikkeilta toiselta kyljeltä luultavasti kylmässä kutistuessaan ja oli kidemäisenä säleinä kauttaaltaan. Viimeinen tippa valui vuotamaan alkaneen ikkunan tiivisteistä ja päätin ryhtyä uusimaan ikkunoita.<br /> <br /> [[Tiedosto:H-ikkuna3.JPG|thumb|right]]Etuna riittävän pitkässä remontin lykkäämisessä on kiinnitysmassan heikkeneminen. Vanhat ikkunat irtosivat todella helposti vanhasta silikonista ja vastaavasti silikonin sai sormilla rullattua irti veneen kyljestä. Toinen ikkunoista oli yhä ehjä joten siitä sain mallin uusien ikkunoiden muodoille.<br /> <br /> [[Tiedosto:H-Ikkuna03.JPG|thumb|right|Tiukasti kiinni olevat ikkunat voi leikata irti oikein varustein]]Mikäli ikkuna on kuitenkin tiukasti kiinni, voi sen leikata irti ohuella teräslangalla. Kitarankielten käyttö on suosittua, mutta kaikkein ohuimman sijaan kannattaa suosia paksumpaa sileää D- tai ohuinta karkeaa G-kieltä. Teräslanka kestää parhaiten suoraa vetoa ja huonosti taittumista, joten lanka kannattaa kiertää pyöreän puupalan ympäri kuten kuvassa.<br /> <br /> <br /> ==Materiaaleista==<br /> Mm. [http://www.fe83.org/wiki/index.php/Ikkunoiden_uusiminen Fe83-sivuilta] löytyi hyvää lähtötietoa ikkunaremontille. Tärkeää on tiedostaa vaihtoehdot materiaalille, sillä alkuperäisen kovan ja jossain määrin hauraankin, perusominaisuudeltaan UV-suojatun ja huonommin taivutusta ja vetoa kestävän akryylin eli pleksin rinnalle on tullut myös taipuisampi, pehmeämpi ja UV-suojakäsittelynäkin saatava polykarbonaatti. Tarkoitukseni oli entistää ikkunat mahdollisimman lähelle alkuperäistä joten kallistuin varhaisessa vaiheessa pleksin puoleen. Pleksin työstäminen huoletti jossain määrin mutta vastaavasti alkuperäisen kaltainen 6mm:n paksuus ja oikea alkuperäisen ikkunan lähellä oleva sävy saivat päätöksen kallistumaan sen puoleen. Lisäksi epäilin hieman polykarbonaatin UV-käsittelyn kestävyyttä tulevien 30 vuoden aikana joten päätin valita mielestäni aikaa kestävämmän vaihtoehdon.<br /> <br /> <br /> ===Työstäminen===<br /> [[Tiedosto:H-ikkuna5.JPG|thumb|right|Höylämallinen raspi]]Itse pleksin ja polykarbonaatin työstö on melko helppoa. Suojamuovi kannattaa pitää levyn päällä koko työstöprosessin ajan, sillä siihen on helppo tehdä merkintöjä ja ääriviivoja naarmuilta suojaamisen lisäksi. Sahaaminen ja hiominen onnistuu kuten puussakin ja uusi pleksi kestää työstämistä hyvin. Ainoastaan Fe83-sivuilla mainittu reunojen viistäminen yläjyrsimellä osoittautui hankalaksi, sillä onnistuin hankkimaan terän jonka istukka ei sopinutkaan työstöpaikkani jyrsimeen. Näin ollen työ jouduttiin tekemään liian alhaisilla kierroksillä pyörivällä pylväsporakoneella mitä en suosittele. Alhaiset kierrokset saavat terän tökkäämään materiaaliin helpommin mikä saattaa aiheuttaa säröjä reunaan yleisesti huonon työergonomian ohella. <br /> <br /> Hyödyllisiä työvälineitä ovat siis vanne- tai pistosaha, nauhahiomakone ja yläjyrsin. Pleksin kovuuden vuoksi käsin tapahtuva viimeistely onnistui parhaiten raspilla, joka saa aikaan selvästi viilaa hienompaa jälkeä mutta vaatii toki tiettyä varovaisuutta.<br /> <br /> ===Ruuvireiät===<br /> Ruuvireikien poraaminen vanhojen mukaisesti vaati tarkkaa siirtämistä vanhasta ikkunasta uuteen sijoittamalla vanha ikkuna uuden, suojamuovilla verhotun pleksin päälle ja merkitsemällä tussilla renkaat vanhojen reikien läpi. Uusista rei'istä kannattaa tehdä niin suuret kun ruuvin kannat antavat myöden, sillä pleksin lämpölaajenemisen ääripäät saattavat olla jopa senttejä 2m:n pituudella Suomen vaihtelevissa vuodenajoissa. Tällöin suuret soikionmalliset ruuvinreiät antavat liikkumavaraa eikä ikkuna pääse niin helposti halkeamaan.<br /> <br /> <br /> ===Liimamassoista===<br /> Ikkunoiden kiinnitys tapahtui 70-luvulla silikonilla, joten nykyoppien mukaan uusi kiinnitys olisi tullut tehdä samalla aineella kuin alkuperäinenkin kiinnitys, sillä lasikuituun imeytynyt liima-aine häiritsee toisten aineiden kuten esimerkiksi sikan tarttuvuutta. Tarkoituksenani oli entisöivä korjaus joten pyrin mahdollisimman lähelle alkuperäistä ilmettä. Liimamassan suhteen tein kuitenkin myönnytyksen nykytuotteille valitessani kirkkaan UV-suojatun polymeerimassan joka oli kohtuulisen edullista ja helposti käsiteltävää sekä puhdistettavissa akryylistä tavallisella sinolilla (huom, eri liuottimet vaikuttavat eri muoveihin eri tavoin). Lisäksi polymeerimassa ei vaadi erillisiä primereita eri materiaaleille joten kaiken kaikkiaan sillä liimaaminen oli helppoa. Odotettavissa kuitenkin on, että polymeerimassalla liimattu ikkuna tulee liimata uudelleen tulevina vuosina, mutta se on joka tapauksessa helpompaa ja etenkin siistimpää kuin kaiken sotkevalla sikalla liimaaminen. Sika vastaavasti sopii paremmin tilanteisiin, joissa tumma ikkuna liimataan runkoon ilman ruuvikiinnityksiä, sillä sen sitkeys on omaa luokkaansa.<br /> <br /> ==Liimaustekniikka Sikaflex-massalla==<br /> <br /> Sikaflex-massalla liimaamisesta löytyy hyvät ohjeet [http://www.fe83.org/wiki/index.php/Ikkunoiden_uusiminen fe83.orgista]. Niiden mukaan tehty ikkunaremontti löytyy artikkelista [[Kittiwake:n ikkunaremontti]].<br /> <br /> <br /> ==Liimaustekniikka polymeerimassalla==<br /> <br /> Tämä artikkeli on itse asiassa jatko-osa aiempaan epäonniseen yritykseen, joka on siirretty artikkeliksi [[Ikkunat kirkkaalla massalla]] opiksi ja muistutukseksi.<br /> <br /> Seuraavassa ohjeita kirkkaan akryyli-ikkunan liimaamiseen polymeerimassalla siten, ettei massa-aine erotu häiritsevästi ikkunan läpi. Koko kiinnitysprosessi kannattaa ajoittaa tyynelle päivällä, jolloin ilmassa leijuu mahdollisimman vähän massaan tarttuvia roskia.<br /> <br /> ===Pohjustus===<br /> <br /> Kuten aina pintojen kanssa toimiessa, tulee nytkin pohjatöiden kanssa olla huolellinen. Aiempi liima-aine pyritään irroittamaan pinnoilta mahdollisimman hyvin käyttäen ensin asetonia tai muuta vastaavaa liuotinta, sitten hiomalla puhtaan pinnan karkeaksi ja sitten puhdistaen hiotun pinnan jälleen liuottimella. Mikäli hiekkapaperia käytetään toistamiseen, saattaa siitä irrota epäpuhtaksia, jotka häiritsevät uuden liima-aineen tarttumista. <br /> <br /> Liottimia käytettäessä ja muoveja hiottaessa tulee aina käyttää asiallisia suojavarusteita. <br /> <br /> ===Tiivisteet===<br /> [[Tiedosto:H-Ikkuna20.JPG|thumb|right|Aluksi tehdään kokeilu oikeiden mutkien aikaansaamiseksi. Samalla suojataan runko liimamassalta teippaamalla]]Massaa tarvitaan pleksin väliin sen verran runsaasti, että pleksi kohoaa irti pinnasta n.3-5mm. Tämä joustava massakerros suojaa pleksiä lämpölaajenemisessa tapahtuvilta liikkeiltä. Mikäli massaa laitetaan hyvin ohuesti, ei massakerros jousta ja pleksi leikkautuu irti massasta tai halkeaa. Oikean massamäärän aikaansaaminen onkin vaikeaa, sillä yleensä massa tursuaa ulos sen mukaan miten paljon ikkunaa kiinni kiristetään.<br /> <br /> Oikean paksuisen massakerroksen aikaansaamisessa on kaksi pulmaa: toisaalta massan oikeaa paksuutta on vaikea hallita, toisaalta sen tursuaminen vääriin paikkoihin on ongelma. Hyvä ratkaisu on käyttää sopivan paksuisia irtopaloja, toinen tapa on liimata yhtenäinen ikkunatiiviste reiän sisäreunalle, jolloin sisään näkyvä reuna jää siistiksi, ja ulospäin pursuava massa voidaan pyyhkiä siistiksi reunaksi vettä vastaan.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:H-Ikkuna21.JPG|thumb|right|Tiivisteen liimaaminen kannattaa tehdä huolella]]<br /> Tässä ohjeessa käytetään ikkunan välissä yleisesti saatavilla olevaa joustavaa P-profiilista ikkunatiivistettä. Sitä kannattaa varata riittävästi, vaikka yhden ylimääräisen ikkunan verran. <br /> <br /> Paketissa oleva tiiviste halkaistaan kahdeksi P-profiiliksi. Yksi pitkä tiivistenauha ei välttämättä riitä koko ikkunan ympärysmitalle. Ikkunan alaosa kannattaakin tehdä toisesta nauhasta esim. siten, että ikkunan kaaret ja yläosa kuuluu toiseen, yhtenäiseen nauhaan. <br /> <br /> Pitkillä suorilla osuuksilla sen käyttö on helppoa, mutta jyrkissä mutkissa profiilimuoto meinaa rypistyä. Silloin kannattaa taipumista helpottaa leikaamalla saksilla tiivisteen &quot;lattaosaan&quot; lovia taipumisen helpottamiseksi kuten kuvassa.<br /> <br /> ==Liimaaminen==<br /> [[Tiedosto:H-Ikkuna22.JPG|thumb|right|Massa-alue on rajattu toiselta reunalta tiivisteen ja toiselta maalarinteipin avulla]]Uusien ikkunoiden suojamuovit kannattaa poistaa tässä vaiheessa, jotta liimaamisen onnistumista on helpompi seurata. Ikkunoita ruuvein paikalleen sovitettaessa kannattaa ikkunan reunaan runkoon samalla liimata maalarinteippi rungon suojaksi. Teippi merkitsee siten runkoon alueen, jolle massa tulee levittää.<br /> <br /> Liimaamiseen varataan riittävästi mahdollisimman lähellä rungon väriä olevaa massaa eli yhteensä noin 4 tuubia kahdelle ikkunalle. Massaa kannattaa varata mieluummin liikaa kun liian vähän, sillä lisämassan hakeminen kesken prosessin ei ole järkevä vaihtoehto.<br /> <br /> Liimatessa massaprässin suutin kannattaa leikata isoksi, sillä massan määrässä ei kannata säästellä. Lisäksi paksu massavana on helpompi tursottaa tasaisesti rungon pinnalle, sillä tarkoituksena on välttää pienten ilmakuplien syntyminen pleksin sisäpintaan.<br /> <br /> Massaa tursotetaan hitaasti ja huolellisesti koko ikkunan ympäri. Myös tiivisteen päälle kannattaa levittää massaa, sillä muuten ne jäävät esiin liimamassaa vaaleampina laikkuina. Tasaisen massapatjan synnyttyä siirretään ikkuna varovasti paikalleen. Suurin vaara polymeerimassalla työskennellessä on töhrätä massakakku paikoin liian matalaksi, sillä toisin kuin sikafleksiä, polymeerimassaa on helppo puhdistaa akryylin pinnalta. <br /> <br /> [[Tiedosto:H-Ikkuna23.JPG|thumb|right|Paikalleen liimattu ikkuna viimestelyjä vailla. Vailla massaa olevat vaaleat tiivisteet erottuvat ikkunan läpi]]Varovasti paikalleen aseteltua ikkunaa aletaan ruuvata kiinni esim. joka kolmannella ruuvilla ensin toisesta päästä, sitten keskemmältä ja kohti toista päätä tarkoituksena &quot;rullata&quot; ikkuna paikalleen. Näin massa levittyy tasaisesti kohti toista päätä. Ruuvit jätetään niin löysälle kuin suinkin ja loput ruuvit lisätään väleihin. Tässä vaiheessa toisesta käsiparista sisäpuolella on apua, etenkin jos on tarkoitus ruuvata ikkunoiden reunusrimat samalla takaisin kiinni. <br /> <br /> Tämän projektin veneessä ruuveista oli säästelty siten, että kymmeninen ruuvien joukossa oli kahdeksan pitempää ruuvia. Ne oli ilmeisesti tarkoitettu ruuvattavaksi kunkin ikkuna-aukon ylä- ja alareunoihin siten, että niillä kiinnitettiin sisäpuolelle tuleva ikkunalista keskiosastaan. Näin lista oli mahdollista kääntää suoraa muiden liian lyhyiden ruuvinkärkien varaan.<br /> <br /> Mikäli massa ei ole kiinnittynyt kunnolla ikkunaan tai runkoon, sen näkee pleksin läpi. Tällaisessa kohdassa ruuveja kiristetään niin vähän kuin mahdollista liimauksen kiinnittämiseksi.<br /> <br /> Sama toistetaan toiselle ikkunalle ja ikkunat jätetään kuivumaan vuorokaudeksi-pariksi. Ruuvit kiristetään vasta massan kuivuttua hieman tiukemmalle, jolloin paras tiiviys saadaan aikaan massan paksuutta vähentämättä. Seuraavassa esitetty viimeistely voidaan kuitenkin tehdä samantien.<br /> <br /> ===Viimeistely===<br /> [[Tiedosto:H-Ikkuna24.JPG|thumb|right|Lopputuloksena siisti liimaraja, jonka läpi kirkasvärinen keskipalkki erottuu puhtaana]]<br /> Mikäli polymeerimassaa on tarttunut ikkunaan, sen saa puhdistettua helposti sinolilla ja sopivalla kankaanpalalla. Huomaa kuitenkin, että muut ikkunamateriaalit suhtautuvat eri tavoin liottimiin ja esimerkiski polykarbonaatti-ikkunoiden kohdalta oikeaa liuotinta kannattaa tiedustella myyjältä.<br /> <br /> == Artikkeleita ==<br /> <br /> * [[Kittiwake:n ikkunaremontti|Ikkunaremontti Sikaflexiä käyttäen]]<br /> <br /> * [http://www.fe83.org/wiki/index.php/Ikkunoiden_uusiminen Ikkunoiden uusiminen (Fe83.org)]<br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> Ikkunoiden huoltoa on käsitelty seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=310 Ikkunoiden vaihdosta]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=240 Pleksilasi]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?p=4096#4096 Tiikerhain ikkunoiden uusiminen]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=81 Ohjeet ikkunoiden tiivistämiseen]<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=L-306_/_Miranda&diff=2569 2017-01-25T18:58:07Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:L-306-2008-1v.JPG|right|650px]]<br /> * Vuosimalli: 1975<br /> * Valmistaja: Artekno<br /> * Kotisatama: Helsinki<br /> * Omistaja: 306<br /> <br /> <br /> ==Oma oikea purjevene==<br /> [[Kuva:L-306-2002.jpg|right|thumb|Miranda n.2002. Kiitokset Hannulle myyntikuvasta.]]<br /> Kevät 2007 ja 30-vuotisjuhlani pistivät asioihin vauhtia. Päätin ostaa itselleni synttärilahjaksi ensimmäisen oman köliveneeni. H-vene oli selvä valinta sekä budjetin, että käytön suhteen ja pidin veneestä muutenkin edellisen kesän vuokraveneen perusteella. Tarkoitus oli lähinnä käydä iltapurjehduksilla kavereiden kanssa, mahdollisesti pitemmillä lomilla jos sopiva porukka kasaan saataisiin. Lisäksi on pakko myöntää, etten jaksanut enää notkua terasseilla kesän komeimpia iltoja. Veneen tilat olisivat hyvinkin riittävät tällaiseen telttailuun joten naksuttelin itseni [http://www.vesille.fi vesille.fi-sivuston] venemarkkinoille ja löysin kolmesta neljään kiinnostavaa ja kohtuuhintaista venettä Helsingin lähistöltä. Ilmoituksissa ei ollut kuvia mikä teki ostosprojektin sitäkin jännittävämmäksi.<br /> <br /> <br /> Ensimmäinen katsomani vene vuodelta -79 ei ollut mieltäylentävä ilmestys. Siinä oli sprayhoodit, lämmittimet, uimatikkaat ja muut releet vaan kaikki oli asennettu jotenkin puolihuolimattomasti. Haluton myyjä esitteli kokonaisuutta penseästi ja suostui jotenmiten näyttämään vielä syrjemmällä säilötyn mastonkin. Hinta oli hieman korkea siihen nähden, että tulisin siirtämään kaikki releet uuteen uskoon ja luultavasti maalaamaan haalistuneen rungon tasavärisemmäksi.<br /> <br /> <br /> Sovittuani tapaamisen toisen veneen omistajan kanssa kävin tarkistamassa veneen tiedot ilmoituksesta kun näin siihen liitetyn oheisen kuvan. Tärisevin käsin vietetyn työpäivän jälkeen pinkaisin Vuosaareen venettä katsomaan. Kilpatarjoajaksi oli paikalle ilmaantunut lippispäinen renkaanpotkijaremmi joka haukkui venepoloista estoitta myyjän harmiksi. Tinkimistaktiikkaan kuului toteama, että ainakin purjeet ja moottori pitäisi vaihtaa joten hinnan pudotus olisi ainoa tie eteenpäin ym. minkä jälkeen pojat lähtivät onnekseni mathoihinsa vastatarjousta odottelemaan.<br /> <br /> <br /> [[Kuva:L-306-2007.JPG|right|thumb|Pikkuröhnästä ei kannata pelästyä]]<br /> Saatuamme keskustelurauhan pääsimme omiin kysymyksiini. Kuvasta olin jo nähnyt että kyseessä oli ensimmäistä tarjokasta huomattavasti paremmin säilynyt yksilö ja paikanpäälläkin totesin rungon olevan pääosin loistokunnossa. Vain puuosat ja köli kaipasivat huomiota normaalien pesujen lisäksi. Omistaja tuntui reilulta veikolta ja osoitti minulle itse knoppikohtia. Tarkistimme kölin takaisen pohjan sileyttä, mistä päätellen kivillä ei oltu käyty. Pinkeä mastonjuuri puolestaan kertoi kannen rakenteen olevan kunnossa siltä osin. Sain ohjeiksi jatkoon pitää vantit kireällä jatkossakin niin masto ei pääse pumppaamaan rakennetta pehmeäksi.<br /> <br /> <br /> Totesimme hinnan kohtuulliseksi mm. viereiseen telalla maalattuun veneeseen nähden ja sovimme kaupan pyyntihinnasta ettei myyjän tarvitsisi soitella lippisjäpisköille enää koskaan. Näin paiskattiin kättä ja alettiin veneen remontoinnin valmistelut.<br /> <br /> <br /> Kauppakirjat kirjoitettiin 31.3.2007 ja puolentoista kuukauden kunnostuksen jälkeen vene kellui laiturissaan Helsingissä. Sen verran kompromisseja oli matkan varrella tehty, että venettä siirtämässä olikin ollut tuleva vaimoni jonka kanssa olemme pääosin purjehtineet siitä lähtien. Älkää siis uskoko jos työkaverit väittävät synttärikahveillasi, että parhaat vuotesi ovat ohitse täyttäessäsi 30!<br /> <br /> ==Historiaa==<br /> [[Kuva:L-306-1993.jpg|right|thumb|Miranda n.1993. Kiitokset Laurille arkistokuvasta]]<br /> Miranda on tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäisiä H-veneitä, jossa on myöhemmin luonteenomaiseksi tullut pitkä tummennettu pleksi-ikkuna. Se valmistui 1/1 valmiina veneenä Arteknon veistämöltä valmistustodistuksen päivänmäärällä 13.5.1975. Kahdeksan vuoden Kivenlahden ja Suomenojan aikaansa lukuunottamatta vene on ollut koko ikänsä helsinkiläisissä seuroissa.<br /> <br /> Veneen historia on venetodistusten ja Urheilumuseon lähteiden valossa seuraavanlainen:<br /> <br /> * 1975-1977 Helsingfors Segelsälskap HSS s/y Petteriina<br /> * 1978-1979 Suomalainen Pursiseura SPS<br /> * 1980-1982 Kipparlahden Venekerho KVK s/y Harald<br /> * 1983-1989 Kivenlahden Venekerho KLV<br /> * 1990 Suomenoja<br /> * 1991-1993 Helsingfors Segelklubb HSK s/y Miranda<br /> * 1994-2001 Helsingfors Segelklubb HSK<br /> * 2002-2006 Vuosaaren Venekerho VVK<br /> * 2007- Helsinki<br /> <br /> ==Miranda==<br /> [[Kuva:L-306-2008-2.jpg|right|thumb]]<br /> Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Mirandan aiemmin omistanut ja sille ”sukupuolenvaihtoleikkauksen” tehnyt Lauri on myös näillä sivuilla käyttäjänä, hänelle siis suurkiitos ettei minun tarvitse enää seilailla &quot;Haraldilla&quot;. Häneltä kuulin myös ison osan veneen alkuvuosien vaiheista kuin myös tarinan nimen takana. &quot;Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta&quot; löytyvä Miranda on ensimmäisen kerran tullut läntisen Maailman tietoisuuteen William Shakespearen [http://www.bartleby.com/70/index11.html ”Myrsky”]-näytelmän naishahmon kautta. Nimi [http://www.thecapras.org/mcapra/miranda/derivation.html Miranda] tarkoittaa ”ihastelemisen arvoista” ja tokihan se veneen omistajalle sopii. <br /> <br /> <br /> Miranda on vuosimallia 1975 ja aiemmin mainitun sporttisen pleksi-ikkunan lisäksi siinä on edelleen 70-luvun veneiden kaunis kaareva kaukalo, mikä miellyttää esteettistä matkaveneilijää kovasti. Erikoista Mirandassa on, että monista vaiheistaan huolimatta sisustus on säilynyt patjoja myöten alkuperäisenä ja hyväkuntoisena Arteknon sisustuksena, samoin kuten kannen heloitus niiltä osin kun päätellä saattaa poislukien kaukaloon plokeilla siirretyt nostimet. Tästä syystä olenkin pyrkinyt tekemään kaikki korjaukseni ennallistavalla tavalla, toisin sanoen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Merkittävimmät varustelut veneeseen on tehty Laurin omistuksessa ja hänen asentamansa lämmitin ja keittimen kaukalo noudattavat entistävää asennustapaani loistavasti.<br /> <br /> ==Kunnostusta==<br /> [[Kuva:H-Huolto.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> '''2007'''<br /> <br /> Ostaessani Mirandan, se oli kieltämättä nuhjuisessa kunnossa pääosin, koska puuosien lakkaus oli pahoin hilseillyt ja köli oli osittain ruosteessa. Alkuinnostuksessa korjasin veneen [[Kölin huolto|kölin]] ja [[Puuosien hoito|puuosat]] myyjän vinkkien ja ohjeiden mukaan. Näiden jälkeen vene olikin taas kun pakasta vedetty. Alla lista ensimmäisen vuoden aikana tehdyistä korjauksista:<br /> <br /> * [[Kölin huolto|Köli]]<br /> * [[Puuosien hoito|Kannen puuosat]]<br /> * [[Apumoottori|Moottorin huolto]]; vettä uimurissa<br /> * Potkurilokin korjaus; sähkötyöt<br /> * Akun siirto kaukalon laatikosta keulaan<br /> * Uudet nostinten lukot<br /> * Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)<br /> * Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.<br /> <br /> <br /> '''2008'''<br /> [[Kuva:L-306-2008-3.JPG|right|thumb]]<br /> Toisen kauden kunnostukset olivat pitkälti esteettisiä tuikitärkeän pohjaventtiilien korjauksen lisäksi. Venettä hallitsi valko-punainen teema, jota vahvistettiin kylkiraidan kunnostuksen, ratsastajin varustettujen purjeiden vaatiman uuden puomipeitteen, itse tekemieni fokkapeitteen ja kaukalotyynyjen avulla. Lista kauden korjauksista on seuraava:<br /> <br /> * Uudet purjeet (iso ja fokka)<br /> * [[Läpivientien huolto|Pohjaventtiilit]]<br /> * [[Kylkiraitojen huolto|Kylkiraidan maalaus]]<br /> * Keulaventtiilin korjaus<br /> * Oikean päävantin vaihto (vaihtakaa pareittain!)<br /> * [[Patjat|Patjapäällisten harsiminen]] ja fyllin lisääminen patjan väliin<br /> * [[Rungon huolto|Rungon paklausta]]<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 1<br /> * [[Istuintyynyt]]<br /> * [[Luukkujen huolto|Kulkuluukun]] vesitiivistäminen<br /> * Moottorin huoltoa; Käyntihäiriöitä jotka lopulta johtuivat lyijyllisen bensan aikaisista (alkuperäisistä?) tiivisteistä lohkossa!<br /> <br /> <br /> '''2009'''<br /> [[Kuva:H-tasku5.JPG|right|thumb]]<br /> Remonteissa oli vuorossa mukavuutta parantavia ja yleistä kunnostusta vaativia kohteita, mm:<br /> <br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunoiden vaihto]] ja kulkuluukun kunnostus<br /> * [[Verhot|Verhot ikkunoihin]]<br /> * [[Akkujalusta|2xAkkujalusta]] keulalaatikkoon kaikuanturivarauksella<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän uusimista]]<br /> * [[Sähköt#Maasähkö|Maasähkö]] vikavirtakytkimellä ja veto sisään<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto<br /> * [[Kaikuluotain]] ja [[Mittariteline|kaiku-gps-teline]] kulkuaukkoon<br /> * [[Luukkutasku|&quot;Satulalaukku&quot;]] kulkuaukkoon<br /> * &quot;[[Juokseva vesi]]&quot;-patentti<br /> * Puomihelan kunnostus<br /> * Nostinten vaihtaminen dyneemanostimiksi ja toisen päävantin huolto<br /> * Kulkuvalojen huolto<br /> * Moottorin huolto, tiivisteiden vaihto ja kaasuttimen säätöä<br /> * [[Patjojen eristäminen|Tuuletuksen ja lämpöeristeen järjestäminen]] keulapiikin patjoille<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 2<br /> * Plyysien ja rustinrautojen kiinnitysten vahvistamista, vanttien uusimista<br /> * Lifeline-järjestelyiden päivittämistä kannella<br /> * Kompakti [http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8736/cjtgn grilliratkaisu]<br /> * [[Pilssipumppu|Kiinteä pilssipumppu]] á la [[Kittiwake:n pumppuprojekti|David]].<br /> * Mastoaukon kavennuksen kiertäminen joustinnarupatentilla reivauksen helpottamiseksi<br /> <br /> <br /> '''2010'''<br /> [[Kuva:H-Rengas1.JPG|right|thumb]]<br /> Alkava neljäs kausi keskittyi pääasiassa ylläpitoon ja ulkoasun kohentamiseen:<br /> <br /> * Sähköjärjestelmän järkeistäminen jatkuu mm. &quot;navigointipöydän&quot; osalta; 12v pistoke ja pc-liitäntä gps:lle kaapin oven taakse.<br /> * Led-valot<br /> * Asiallinen [[Pelastusrengas|pelastusrengasjärjestely]]<br /> * Peitteiden trimmailua<br /> * Puuosien huoltoa<br /> * Ylempi kylkiraita 35v juhlavuoden kunniaksi!<br /> <br /> <br /> '''2011'''<br /> [[Kuva:H-306-bemene.jpg|right|thumb]]<br /> Vuorossa oli monenlaisia matkakäyttöä ja mukavuutta parantavia patentteja:<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pilssipumpun yhteyteen. Sopiva 25mm y-liitin/venttiili löytyi Australiasta!<br /> * Gps-verkon uusimista. Hienon asennusvalmiin johdon teki Arin Kaapelitehdas.<br /> * [[Dirkki]]. Toistaiseksi todettu, että dirkki toimii hyvin, leisari kannattaa viritellä alas alavanttien aukosta ja lähelle mastoa, sillä muuten latat on aina sotkussa narujen kanssa. Leveyttä kannattaa hakea esim. saalingeista ripustamalla mutta silloin leisari ei voi toimia dirkkinä.<br /> * Pöytä kaukaloon/salonkiin, v.1,0 tehtiin 18mm vanerista ohuemman puutteessa<br /> * [[Bemene|Aurinko/sadekatos kaukaloon]]. Ehkä enempi aurinkokatos mutta ajatus toimii.<br /> * Hyttysverkot<br /> * 1,5m leveä [[Putkityyny]] keulapiikissä köllimiseen<br /> * Oikein mitoitetut joustimet keulakiinnitykseen - Ero kuin yöllä ja päivällä<br /> <br /> <br /> '''2012'''<br /> [[Kuva:L-306-2012.jpg|right|thumb]]<br /> Kauden aikana keskityttiin erilaisten säätöjen helppouteen mukavuuden parantamisen ohella:<br /> * Sisäpuolen höyrypesu ja säilytyslokeroiden jynssäys<br /> * Sisäpuuosien kloriittipesu ja öljyvahaus<br /> * Uudet patjat<br /> * Tyynyliinat 1,5m tyynyyn<br /> * [[Hyttysverkot|Hyttysverkko]] kulkuaukkoon v1.1 - Riittävästi leveyttä<br /> * [[Asuminen|Säilytystilaa]] hyllyjen alle mantookiverkosta<br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunaremontti]] v1.1<br /> * Lämmittimen huolto - Lamppuöljy ei ole valopetrolia joten nokea tulee<br /> * [[Fokkapeite]] v2.1<br /> * Hienot viiriviritykset<br /> * [[Takastaagi|Hekkiin]] viulutaljat - 16x tuntuu riittävän jo kynäniskallekin<br /> * [[Lazy Jack|Tee-itse-Lazy jack]] - Edellä arvailtu hybridikin voisi toimia<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pois pilssipumpusta - Ehkä 2-tuumainen letku toimisi?<br /> * [[Pöytä]] v1.1 - 9mm vaneri tuntuu olennaisesti 18mm kevyemmältä<br /> * Yksinkertainen patentti irrotettavalle [[Koneajovalo|koneajovalolle]]. <br /> <br /> <br /> '''2013'''<br /> [[Kuva:H-Sale0.JPG|right|thumb]]<br /> Kevään korjaukset koostuivat lähinnä perushuolloista ja -parannuksista sekä alettiin varautua kolmannen miehistön jäsenen saapumiseen:<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän]] päivityksiä; 2-akkujärjestelmä ja kiinteä laturi<br /> * Puuosien huoltoa homeisen talven jäljiltä. Internationalin homehtuva tiikiöljy vaihtui kokeeksi Mastonin homesuojattuun öljyyn.<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto. Seuratkaa tarkoin [http://www.wallas.fi/default.asp?id=ukk Wallaksen] valopetrolisuosituksia nokeentumisen välttämiseksi!<br /> * [[Apumoottori#Huolto|Moottorin]] huoltoa, mm. ohuempi starttinaru ja uusi käytetty &quot;power pack&quot; 32 vuotta palvelleen tilalle.<br /> * Keulapiikin säleikkö, joka parantaa patjojen tuuletusta ja korottaa kolmiopalaa [[kemiallinen vessa|vessalle]] riittäväksi.<br /> * Irrotettava ankkurivalopatentti<br /> * Vauvakokoisen riippumaton virittelyä kajuuttaan perheenlisäyksen johdosta.<br /> <br /> <br /> '''2014'''<br /> [[Kuva:306-lammitin.JPG|right|thumb]]<br /> Venettä varusteltiin kolmen hengen perheen käyttöön ja vanhoja järjesteltyitä päivitettiin fiksummiksi<br /> * Lämmitin siirrettiin laipion seinästä keulapiikkiin; nyt sisäilmaa pyörittävä Wallas saa raittiin ilman säädettävästä keulan venttiilistä ja puhaltaa sen kajuutan suuntaan. Lämmitin toimii kauko-ohjauksella laipion napista.<br /> * Hyttysverkko keulan venttiiliin<br /> * Mustia homepilkkuja saaneet hyllyt hiottiin ja öljyvahattiin.<br /> * Oikeanpuoleiseen punkkaan toteutettiin nk. liukupentteri folkkareiden tyyliin.<br /> * Lyhyeksi jääneeseen oikeaan punkkaan tehtiin poiskäärittävällä mantookiverkolla suojattu &quot;meripunkka&quot; lapselle.<br /> * Kaukalon alla olevasta keittimeltä vapautuneesta säilytyslaatikosta tuli ruokakomero, lautaset, kattilat ja ruokailuvälineet siirtyivät vasempaan komeroon paremmin saataville.<br /> * Säilytyslaatikoita ja tiskialtaita päivitettiin neliskanttisiksi<br /> * Sammutimelle löytyi hyvä paikka portaan alta, jota sammuttimen paino nyt pitää paremmin aloillaan.<br /> * Sähköjärjestelmään lisättiin led-virtavalo, ettei kytkin unohtuisi päälle poistuttaessa.<br /> * Maasähkö siirtyi kela-aikaan vyyhdettävästä johdosta.<br /> * Moottorin sytytysjärjestelmä vaihdettiin uuteen, Voimakoneelta saatuun varaosaan.<br /> <br /> <br /> '''2015'''<br /> [[Kuva:306-2015.jpg|right|thumb]]<br /> Veneeseen tehtiin pohjaremontti ja muita pieniä ylläpitohuoltoja.<br /> * Lasikuitupohja kaavittiin gelcoatille syksyllä. Pitkä ja kylmä kevät antoi odottaa pitkään ennenkun hiottu pohja saatiin maalattua tarpeellisin kerroksin (4x Teknos Inerta primer+2x Hempel Hard Racing White).<br /> * Kyljen &quot;vauhtiraita&quot; maalattiin primerin päälle.<br /> * Puuosien öljyäminen.<br /> * Kulkuluukku ja kaukalon luukut maalattu 3 kertaa peittomaalilla.<br /> * Pentterin viimeistelyä<br /> <br /> <br /> '''2016'''<br /> [[Kuva:306-pohja.JPG|right|thumb]]<br /> Venettä varusteltiin neljän hengen perheen käyttöön.<br /> * Pohjaremonttia jatkettiin peräsimen ja kölin osalta Hempel light primer x 5 (nopeampi kuivuminen) ja Hempel Hard Racing White x 2 sekä kylkiviiva viimeisteltiin 2x Hempel Polygloss 55530 Radient red x 2. <br /> * Vanhaa sähkö-vaijerilokia elvyteltiin.<br /> * Keitin siirrettiin keskikaappiin, sillä toinenkin punkka tarvittiin matkatavaroiden ja nukkuvien käyttöön.<br /> * Moottori huollettiin. Katkova käynti ja käynnistysongelma paikantui imuventtiilien tiivisteisiin. Lohkon muutkin tiivisteet vaihdettiin.<br /> * Purjeet huollettiin talvella ja reiän saanut fokka uudelleen syksyllä (lämppärin piippu tekee reikiä ikkunoihin, muistakaa varoa)<br /> <br /> <br /> <br /> '''Tulevia projekteja''':<br /> * Lokin näytön korjailua (mistä löytyisi uusi lasi sumlogin vanhaan näyttöön, sillä näyttö on säröillä umpinaiselta sisäpuolelta!?)<br /> * Potkurilokin korjaus, anturi kaipaa juotostöitä.<br /> * Rullafokka?<br /> * Tarrateipillä kiinnitettävät kajuutan verhot moottoriveneiden tyyliin.<br /> * Kannen ”hartsittaminen”<br /> * Kiinteä vesitankki punkan takaosaan.<br /> * Liinakela takaboksin sisäkanteen.<br /> * Eristetty kylmäkaappi helposti saataville esim. laatikostoihin. Olisiko [http://www.vicover.fi/aerogeelit Aerogeeli] ratkaisu?<br /> * ...tai termostaatilla toimiva kompressori kylmälaukku kokoa 32x30x60cm<br /> * ...mistä johtuen pitäisi asentaa aurinkopaneeli...<br /> * Isompinousuinen potkuri moottoriin ja ulkopuolen ehostusta.<br /> * Vanttien uusimisia<br /> * Jalkarallit istuinkaukaloon. Onko hyviä malleja?<br /> <br /> ==Reissuja==<br /> [[Kuva:L-306-Retki.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> Kilpapurjehduksessakin on puolensa mutta ylläolevasta varmasti huomaatte minun keskittyneen [http://www.youtube.com/v/JhRbk56vUjg&amp;color1=0xb1b1b1&amp;color2=0xcfcfcf&amp;hl=en_US&amp;feature=player_embedded&amp;fs=1 leppoisampaan vapaa-aikaan]. Minulta kysyttiin hiljakkoin, mikä purjehduksessa on hienoa. Sanoisin, että kohdalleni ei ole osunut vielä yhtäkään niin helppoa irtautumista arkielämän punnuksista kun yksinkertainen parin tunnin iltalenkki kaupungin edustalla jolloin Maailma saa oikeat mittasuhteet. Toistaiseksi työssä käyvänä minulla ei myöskään ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan ja olen huomannut, miten aika vääristyy edukseni veneillessä. Jopa lyhyt irrottautuminen kotilaiturista tuo 30% venymän: perjantaina saaressa nukuttu yö tuntuu tuovan ylimääräisen päivän viikonloppuun kun sunnuntaina herää omasta vuoteesta ja on edelleen vapaalla! <br /> <br /> <br /> Ajattelin listata tähän H-veneilyaikanani käymäni saarikohteet, ovatpahan jossakin muistissa. Kysykää toki foorumeilla, mikäli haluatte havaintojani seuraavista kohteista:<br /> <br /> '''2006''' (Vuokra-H Danielle L-392)<br /> * Suomenlinna<br /> <br /> '''2007''' (12.5.-17.10. n.307nm)<br /> * Kalliosaari, Santahamina, Suomenlinna, Sipoon Kaunissaari, Stora Svartö, Porkkalan Ormholmen<br /> <br /> '''2008''' (14.5.-19.10. 959nm)<br /> * Stora Herrö, Stora Brandö, Kaivokari, Äggskär, Suomenlinna, Gåsgrundet, Lähteelä, Byxholmen, Rosala, Kustavi, Uusikaupunki, Katanpää, Houtskär, Nauvo, Aspö, Gullkrona, Hanko, Jakob Ramsjö, Kaparen<br /> <br /> '''2009''' (17.5.-17.10. 873nm)<br /> * Suomenlinna, Kaivokari, Stora Brokholmen, Skallerholmarna, Elisaari, Hanko, Vänö, Jurmo, Sottunga, Kastelholma, Kumlinge-Remmarhamn, Lappo, Keistiö, Houtskär-Korsholm, Nauvo, Rymättylä, Jermo, Högsåra, Jussarö, Stora Svartö, Pihlajasaari, Stora Herrö, Stora Brändö<br /> <br /> '''2010''' (15.5.-09.10. 954nm)<br /> * Gåsgrundet, Suomenlinna, Bylandet, Stora Svartö, Modermagan, Rosala, Birsskär, Salmis, Uusikaupunki, JurmoÅ, Lappo, Ahvensaari, Nauvo, Romar Strand, Utö, Vänö, Hanko, Jakobshamn, Söderskär, Tavasten, Stora Brändö, Kalliosaari<br /> [[Category:Vene-esittelyt]]<br /> <br /> '''2011''' (10.5.-08.10. 665nm)<br /> * Sipoon Kaunissaari, Gåsgrundet, Stora Svartö, Kotiluoto, Byö, Svartholma, Pyhtään Kaunissaari, Kotka, Kukouri, Lehmäsaari, Ulko-Tammio, Haapasaari, Hamina, Kuusimaa, Bredholmen, Norra Sandö, Suomenlinna, Stora Brandö<br /> <br /> '''2012''' (17.5.-10.10. 1015nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Tallinna, Stora Svartö, Jussarö, Rosala, Airisto, Katanpää, Uusikaupunki, Enklinge, Simskäla, Maarianhamina, Sottunga, Kökar, Borstö, Hanko, Gropen, Gölisnäs, Bylandet, Pirttisaari<br /> <br /> '''2013''' (19.5.-02.10. 260nm)<br /> * Kotiluoto, Gåsgrundet, Suomenlinna<br /> <br /> '''2014''' (9.5.-5.10. 652nm)<br /> * Kotiluoto, Santahamina, Elisaari, Hanko, Högsåra, Söder Långvik, Stor Melö, Houtskari-Nåsby, Salmis, Uusikaupunki, Katanpää, Lappo, Verkan, Stenskär, Helsingholm, Rosala, Tammisaari, Porkala Marin, Suomenlinna<br /> <br /> '''2015''' (6.6.-11.10. 231nm)<br /> * Suomenlinna, Kotiluoto, Gåsgrundet, Käärmesaari, Vasikkasaari<br /> <br /> '''2016''' (21.5.-15.10. 364nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Jakobshamn, Jussarö, Hanko, Trelänningen, Gölisnäs, Pihlajasaari, Uunisaari, Liuskasaari, Vallisaari</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Historia&diff=2568 2017-01-19T20:58:23Z

<p>306: /* Muutokset rakenteissa ja varustelussa */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-historia2.JPG|right|thumb|245px|Vuosimallit -75 ja -69 kesällä 2010]]<br /> Tällä sivulla käsitellään H-veneen historiaa ja kehittymistä helsinkiläisen pursiseuran tilaamista venesuunnitelmista kansainväliseksi menestystarinaksi.<br /> <br /> <br /> ===Alkutilanne===<br /> [[H-vene|H-veneen]] historia alkaa helsinkiläiseltä [http://www.hss-segel.fi/suomeksi/index.php?group=00000090&amp;mag_nr=13 HSS]-pursiseuralta vuonna 1965. Rento amatöörikilpapurjehdus nähtiin osana kehittyää veneilykulttuuria ja seuralla oli perinteitä sen leviättämisestä yhä suuremman purjehtijajoukon saataville aiemman, edullista sarjavalmistusta silmällä pitäen suunnitellun [http://www.puuvene.net/hai/history/haivene.htm Hai]-veneen suunnitelmien tilauksen kautta. Uusi lasikuitu teki kuitenkin tuloaan mikä antoi tilaisuuden kehittää retkeily- ja kisailukäyttöön soveltuva vene, joka yhdistäisi [http://www.puuvene.net/Lehti/1999-1/saaristoristeilija.html Pohjoismaisen 22:n], [http://www.finnishdragon.fi/louhi.php?lang=fi&amp;s=history Louhen], [http://www.folkkari.net/index.php?Itemid=47&amp;id=41&amp;option=com_content&amp;task=view Kansanveneen] ja Hain hyviä ominaisuuksia. Suunnittelutehtävän otti vastaan Wärtsilän telakalla toiminut nuori suunnittelija [[Hans Groop]]. Samana vuonna esitelty pienempi norjalaisen Jan Lingen suunnittelema olympiavene [http://fi.wikipedia.org/wiki/Soling Soling] jakaa myös monessa suhteessa H:n muotoja ja tarjosi vertailukohtia suunnittelun edistyessä. Yhteneväiset rungonmuodot toivatkin myöhemmin yllättävää vetoapua H-luokan kansainväliselle kasvulle.<br /> <br /> <br /> ===Ensimmäiset H-veneet===<br /> Suunnitelmat etenivät valmistusvaiheeseen 1967, jolloin telakalla toiminut diplomi-insinööri Mauri Kolho valmisti piirustusten perusteella muotit ja alkoi laminoida runkoja Helsingin Herttoniemessä. Vene oli suunniteltu tee-itse-periaatetta sivuten siinä määrin, että se oli mahdollista valmistaa joko täys- tai puolivalmiina ja aluksi veneiden sisustamisesta vastasikin Nils Anderssons Båtvarv Porvoossa. Ensimmäiset H:t saatiin veteen vuonna 1968.<br /> <br /> <br /> ===Sarjatuotanto alkaa===<br /> H-vene herätti välitöntä mielenkiintoa purjehtijoissa tarjoten koko- ja hintaluokassaan tervetulleen lisän ajan tarjonnalle. Alun heikot mastot korvattiin pian tukevammilla profiileilla ja kölipainoa lisättiin 50kg mutta muuten veneeseen oltiin tyytyväisinä niin lehdistössä kuin rannoillakin ja kotimainen luokkaliitto sääntöineen perustettiin jo 1969. Ensimmäisen 15 veneen valmistuttua kasvava kysyntä johti kauppaan, jossa Kangasalalla vaikuttava Artekno hankki lisenssin ja osti Kolhon valmistamat muotit sarjatuotannon aloittamiseksi. Tässä vaiheessa myös Anderssonin veljesten veistämö luopui sarjatuotannosta ja alkuvuosina veneitä valmistettiinkin paljon puolivalmiina rakennussarjoina, joilla ostajat valmiita venerunkoja itse sisustivat.<br /> <br /> <br /> ===Luokkaliitot ja luokkasäännöt===<br /> Kansainvälinen menestys alkoi Pohjoismaissa kyteneellä kasvavalla mielenkiinnolla, joka johti ensin Skandinavian Purjehtijaliiton hyväksyntään 1972, minkä jälkeen vene alkoi levitä kasvavalla vauhdilla myös muualle Pohjois-Eurooppaan syntyvien luokkaliittojen kautta. Suomen Purjehtijaliiton teknisen lautakunnan ja Hans Groopin yhteistyönä saatiin aikaan luokkasäännöt, jotka tanskalaispurjehtija Paul Elvstrømin lisäyksin yhdistettiin ensimmäisen suomalaisen kansainvälisesti hyväksytyn I.Y.R.U. yksityyppiluokan luokkasäännöksi vuonna 1977. Luokkasääntöön sisällytettiin myös tarkasti minimivarustus retkeilyä silmällä pitäen, mikä onkin ollut tärkeä seikka veneluokan menestyksessä.<br /> <br /> ===Menestyksen avaimet===<br /> [[Tiedosto:H-Soling2.JPG|right|thumb|H ja Soling edestä]]<br /> [[Tiedosto:H-Soling3.JPG|right|thumb|H ja Soling takaa]]<br /> Veneen suosiota kotimaassa ja ulkomailla on pohdittu monelta kantilta ja päädytty konseptiin, jossa veneen monipuolisuus ja soveltuvuus sekä retki- että kilpailukäyttöön, merikelpoisuus ja käytön helppous sekä toisaalta kilpailemisen haastavuus ovat yhdistyneet onnistuneesti. Tarkoin määritelty luokkasääntö teki kilpailemisesta hyvin samankaltaisilla veneillä palkitsevaa mutta samalla mahdollisti samojen veneiden käytön tai jälleenmyynnin retkeilyyn, kiitos mukavan sisustuksen. Vene on myös juuri ja juuri kuljetettavissa henkilöauton vetämällä trailerilla, mikä laajensi etenkin kilpailijoiden reviiriä kotimaassa ja ulkomailla.<br /> <br /> 1970-luvun kuluessa H:n yhtäläisyydet sisarveneeseensä Solingiin alkoivat tuottaa yllättävää tulosta: Solingilla oli korkea status Olympiaveneenä, mutta siinä missä olympialaiset olivat vain joka neljäs vuosi, saattoi H-veneellä “harjoitella” MM-kilpailuissa vuosittain. Niinpä alunperin retki- ja kilpaveneestä alkoi kehittyä yhä enemmän ja enemmän sponsoroitujen puoliammattilaisten kilpakuokka, mikä heijastui harmistuneina amatöörikilpailuja puoltavina kannanottoina ajan venelehdistössä. 60-luvun lopun harrastus, jossa osallistuttiin erilaisiin regatoihin lomapurjehduksen ohessa alkoi olla mennyttä aikaa kilpailujen muuttuessa yhä enemmän huippu-urheilun suuntaan.<br /> <br /> <br /> ===Vientivuosista nykytilanteeseen===<br /> [[Tiedosto:H-Malta.jpg|thumb|right|Maltalaisen H-Groupin valmistamia H-veneitä Vallettassa syksyllä 2009]]<br /> H-veneen kiihkeimmät valmistusvuodet ajoittuivat 80-luvun alkuun, jolloin monet ulkomaalaiset veistämöt alkoivat helpottaa kotimaan veistämöiden vientiä. Veistämöiden keskittyessä yhä enemmän ja enemmän uusien veneiden terävimmän kärjen kilpailuominaisuuksien kehittämiseen alkoivat myös käytettyjen veneiden markkinat kehittyä, olivathan saman luokkasäännön veneet joka tapauksessa edelleen kilpailukykyisiä uutuuksien rinnalla. 80-luvun lopulle tultaessa H-kilpailut olivat Suomessa huimimmillaan ja mestaruudesta saattoi kilpailla toista sataa venettä, joskus jopa samassa kilpailussa!<br /> <br /> 90-luvun lama kuitenkin johti luokan radikaaliin pienenemiseen, sillä &quot;hullujen vuosien&quot; hulppea sponsorointi väheni ja markan kellutus saikin monet venekunnat myymään uudet veneensä hyvään hintaan ulkomaille. Tämä on edelleen nähtävissä kotimaan H-kannassa, sillä käytännössä uudempien käytettyjen veneiden vuosimallit loppuvat 80-luvun puolivälin tienoille. <br /> <br /> Nyt H-vene tunnetaan hintansa arvoisena veneenä, jolla on hyvät osto- ja myyntimarkkinat. Uusia huippulaadukkaita veneitä tehdään edelleen kolmella veistämöllä lähinnä arvokilparadoille vanhempien veneiden siirtyessä enenevässä määrin retkeily- ja viikkokisailukäyttöön. Kansainvälisesti vene nauttii myös mainetta hienona ja haluttuna klassisen suunnittelun esimerkkinä. Veneluokka on kasvanut vuosien varrella Euroopan suurimmaksi ja Maailman toiseksi suurimmaksi yksityyppiköliveneluokaksi ja luokkasäännön mukaisia veneitä sanotaan valmistetun pitkälti yli 5000 kappaletta.<br /> <br /> <br /> === Muutokset rakenteissa ja varustelussa ===<br /> [[Tiedosto:H-moottorikaivo.jpg|right|thumb|Ensimmäisten H-veneiden moottorikaivo]]<br /> [[Tiedosto:H-historia.JPG|right|thumb|Takana -75 Artekno sprayhood-kaukalolla ja edessä -82 Artekno kisakaukalolla]]<br /> [[Tiedosto:H-historia3.JPG|right|thumb|Artekno -69 &quot;kisalaita&quot; kuvattuna -75 Arteknon sprayhood-kaukalosta]]<br /> <br /> Vaikka H-vene on ns. yksityyppivene, on eri valmistajien eri vuosina valmistamissa veneissä eroavaisuuksia.<br /> <br /> * Ensimmäisissä H-veneissä oli perälokerossaan nk. perämoottorikaivo, jonka läpi moottori pystyttiin laskemaan veteen. Ratkaisu oli kuitenkin huono, sillä veneen kallistellessa vettä loiskui kaivosta sisään. Lisäksi heti peräsimen takana sijainnut kaivo heikensi rungon linjakkuutta ja käytössä olevat moottorit nokesivat perälokeron sisustan rasvaisella pakokaasullaan.<br /> <br /> * Sitloodan eli istuinkaukalon reunojen muotoilu on muuttunut ajan saatossa. Ensimmäisissä 70-luvun alun veneissä oli nykyistä mallia muistuttavia ns. &quot;kisalaitoja&quot;, jotka muunnettiin myöhemmin 70-luvun puoliväliin tullessa linjakkaammiksi ja paremmin sprayhoodia palvelevaksi kaarevaksi laidaksi. Suunnilleen vuodesta -80 eteenpäin sitloodan reunat on jälleen tehty matalammiksi kuin aiemmin veneen laidalla istumista helpottamaan. Se tosin tekee sitloodasta hiukan suojattomamman roiskeita ja aaltoja vastaan. <br /> <br /> * Hytin ikkunoiden muotoilu on muuttunut. Ensimmäisissä veneissä oli kummallakin laidalla yksi soikion mallinen ikkuna salongin kohdalla. Myöhemmin lisättiin aukko myös keulapiikkiin. Vanhemmissa veneissä on yleensä ollut erillinen alumiinikehys sekä etu- että takaikkunalle, mutta noin vuodesta -80 eteenpäin on ikkunat toteutettu niin, että ulkoapäin katsottaessa näkyy vain yksi kiilamainen pitkä pleksi-ikkuna. Artekno asensi tuollaisia ikkunoita jo 1975 ja niiden yleistymisen voidaan päätellä johtuneen helpommasta asennettavuudesta, joskin pitkän ikkunan tiivisteet ovat herkempiä vuotamaan. Suomessa on nähty myös täysin ikkunaton H-vene.<br /> <br /> * Vanhemmissa, vielä retki- ja kisakäyttöön valmistetuissa veneissä vinssit on sijoitettu sitloodan laidoille. Uudemmissa kilpailukäyttöön valmistetuissa veneissä ne ovat siirretty hytin katolle, jossa kilpamiehistön etugasti pääsee niitä helpommin käyttämään. Joissakin veneissä on kaksi paria vinssejä, sillä pelkät etummaiset vinssit tekevät yksinpurjehtimisen hankalaksi. <br /> <br /> * Vanhemmissa veneissä nostimet olivat usein mastolla, uudemmissa purjeiden nostaminen tapahtuu istumalaatikosta käsin. Monissa veneissä tämä järjestely on toteutettu jälkikäteen.<br /> <br /> * Sisustuksessa on vain hyvin pieniä eroja. Suurin eroavaisus lienee siinä, että sisällä toisen &quot;piirongin&quot; tilalla voi olla vaatekaappi, joka korkeudeltaan ylettyy n. ikkunan tasolle. Myös aukko päälaipion läpi keulapiikkiin on suunniteltu uudemmissa veneissä aiempia ilmavammaksi, samoin sisustuksen sävyt ovat vuosien mittaan muuttuneet vaaleammaksi.<br /> <br /> <br /> Ruotsinkielistä tarinaa muutoksista löytyy esimerkiksi [http://www.h-boat.nu/?id=113 h-boat.nu-sivuilta], jota mukaillen H-veneen kehitysvaiheet on jaettu seuraavassa karkeasti viiteen vaiheeseen:<br /> <br /> <br /> '''Ennen 1971/1972'''<br /> <br /> Mauri Kolhon ja Nils Anderssons Båtvarvin yhteistyönä vuodesta 1967 lähtien valmistetun ensimmäisten 15 veneen sarjan jälkeen oli Artekno aluksi ainoa valmistaja vailla kilpailijoita. Artekno jatkoikin valmistusta aina vuoteen -91 saakka ja on edelleen valmistanut eniten H-veneitä Maailmassa. <br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 1971/1972'''<br /> <br /> Tanskalaisen Soling-purjehtija Paul Elvstrømin veistämö hankki valmistuslisenssin n.1971 ja aloitti H-veneen virittelyn: Peräsintä syvennettiin 15cm, mastonhuippu suipistettiin paremman trimmaamisen mahdollistamiseksi, mastoa siirrettiin hieman eteenpäin ja valmistuksessa alettiin pyrkiä luokkasäännön minimipainoon. Muutoksissa vanttikiinnikkeet päätyivät liian eteen rungon laidalla ja niitä on jouduttu siirtämään taaksepäin jälkikäteen fokan takaliikin tieltä. <br /> Seuraavien vuosien aikana perustettiin Suomeen kaksi muuta veistämöä, Hydrospeed ja Scanboat.<br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 1976/1977'''<br /> <br /> Botnian aloitettua veneiden valmistamisen vuoden -76 jälkeen kehitys otti uusia askeleita kilpaveneilyn suuntaan. Kaukalon laitoja madallettiin, luukkutallia vahvistettiin siten, että trimmiköydet kuten fokan ja spinaakkerin nostimet saatiin sinne. Järjestely sen, että monia trimmejä pystyttiin tekemään molemmilta laidoilta eli aina tuulen puolelta. Vinssit siirrettiin ruffin katolle ja spinaakkerin säätöön vaihdettiin lukkoplokit. Myös korkea levanki yleistyi ja takastaagin kireyttä pystyttiin säätämään keskeltä kaukaloa. Maston tyveä ruffilla väljennettiin keveämmän vaikutelman aikaansaamiseksi.<br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 1985'''<br /> <br /> Monet valmistajat alkoivat kiinnittää huomiota kölin profiiliin ja pinnoittaa sitä muovikuorin. Samoin valetun kölin paino alkoi tasaisesti tarkentua luokkasäännön rajoihin. Itse rungon suhteen vuosien mittaan varsinaisia muutoksia alkuperäisiin kuviin nähden on tehty vain Elvstrømin aloitteesta peräsimeen ja Botnian aloitteesta kaukalon reunoihin.<br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 2000'''<br /> <br /> Uusi optimoidumpi ja vahvistetumpi luukkutalli esiteltiin, samoin maston käsin rikaamista helpottava mastontyvi. Levanki on muutettu lyhyeksi ja korkeaksi jalustaksi ja dyneemaa sekä hiilikuitua on alettu käyttää siellä täällä luokkasäännön rajoissa. Vuonna 2004 suomalainen Eagle Marin osti Botnia Marinin lisenssin ja kilpailee nyt saksalaisen O.L.Boatsin ja itävaltalaisen Frauscherin kanssa uusvalmisteiden markkinoista.<br /> <br /> === Valmistajat kautta vuosien===<br /> [[Tiedosto:H-historia5.jpg|650px]]<br /> <br /> Kaaviosta näkyy, miten alkuajan valtava kotimainen vientituotanto tasaantuu ajan mittaan Pohjois- ja Keski-Eurooppalaiseksi tuotannoksi. Valmistusmäärät perustuvat vuoden 1993 tietoihin.<br /> <br /> <br /> Veneen evoluutiota voi jossain määrin seurailla myös eri valmistajien välisinä muottien- ja lisenssien periytymisillä, mitkä voi tiivistää seuraavasti:<br /> <br /> <br /> * Ensimmäisen H-sarjan valmisti Mauri Kolho Herttoniemessä 1967<br /> <br /> * Artekno aloitti sarjavalmistuksen Kolhon tekemillä muoteilla 1970<br /> <br /> * Botnia aloitti Scanboatin vanhoilla muoteilla/lisenssillä veistämön tuhonneen palon jälkeen 1975<br /> <br /> * Tanskalainen O.L.-Boats syntyi Elvströmin konkurssin jälkeen n.1977<br /> <br /> * Finnhalls jatkoi Hydrospeedin lisenssillä 1980-1982 ja Hydrospeedin sekä Elvströmin 1977 konkurssista saaduilla muoteilla<br /> <br /> * Botnia osti Nordic Boatsin kaksi Elvtrömin valmistamaa muottia 1981<br /> <br /> * Botnia osti Finnhallsin lisenssin vuosiksi 1982-2004<br /> <br /> * Botnia osti Arteknon muotit 1990 ja käytti niitä ainakin 1993 asti<br /> <br /> * Saksalainen Ott Yacht jatkaa tanskalaisen O.L.-Boatsin muoteilla/lisenssillä vuodesta 2000<br /> <br /> * Eagle Marin osti Botnian vanhat muoti ja lisenssit 2004<br /> <br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * Vene 4/1981<br /> <br /> * H-News 1993<br /> <br /> * h-boat.nu<br /> <br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Hans Groop]]<br /> <br /> * [[H-vene]]<br /> <br /> * [[Vene-lehden artikkeleita H-veneestä]]<br /> <br /> [[Category:Yleistä]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Historia&diff=2567 2017-01-19T20:57:49Z

<p>306: /* Muutokset rakenteissa ja varustelussa */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-historia2.JPG|right|thumb|245px|Vuosimallit -75 ja -69 kesällä 2010]]<br /> Tällä sivulla käsitellään H-veneen historiaa ja kehittymistä helsinkiläisen pursiseuran tilaamista venesuunnitelmista kansainväliseksi menestystarinaksi.<br /> <br /> <br /> ===Alkutilanne===<br /> [[H-vene|H-veneen]] historia alkaa helsinkiläiseltä [http://www.hss-segel.fi/suomeksi/index.php?group=00000090&amp;mag_nr=13 HSS]-pursiseuralta vuonna 1965. Rento amatöörikilpapurjehdus nähtiin osana kehittyää veneilykulttuuria ja seuralla oli perinteitä sen leviättämisestä yhä suuremman purjehtijajoukon saataville aiemman, edullista sarjavalmistusta silmällä pitäen suunnitellun [http://www.puuvene.net/hai/history/haivene.htm Hai]-veneen suunnitelmien tilauksen kautta. Uusi lasikuitu teki kuitenkin tuloaan mikä antoi tilaisuuden kehittää retkeily- ja kisailukäyttöön soveltuva vene, joka yhdistäisi [http://www.puuvene.net/Lehti/1999-1/saaristoristeilija.html Pohjoismaisen 22:n], [http://www.finnishdragon.fi/louhi.php?lang=fi&amp;s=history Louhen], [http://www.folkkari.net/index.php?Itemid=47&amp;id=41&amp;option=com_content&amp;task=view Kansanveneen] ja Hain hyviä ominaisuuksia. Suunnittelutehtävän otti vastaan Wärtsilän telakalla toiminut nuori suunnittelija [[Hans Groop]]. Samana vuonna esitelty pienempi norjalaisen Jan Lingen suunnittelema olympiavene [http://fi.wikipedia.org/wiki/Soling Soling] jakaa myös monessa suhteessa H:n muotoja ja tarjosi vertailukohtia suunnittelun edistyessä. Yhteneväiset rungonmuodot toivatkin myöhemmin yllättävää vetoapua H-luokan kansainväliselle kasvulle.<br /> <br /> <br /> ===Ensimmäiset H-veneet===<br /> Suunnitelmat etenivät valmistusvaiheeseen 1967, jolloin telakalla toiminut diplomi-insinööri Mauri Kolho valmisti piirustusten perusteella muotit ja alkoi laminoida runkoja Helsingin Herttoniemessä. Vene oli suunniteltu tee-itse-periaatetta sivuten siinä määrin, että se oli mahdollista valmistaa joko täys- tai puolivalmiina ja aluksi veneiden sisustamisesta vastasikin Nils Anderssons Båtvarv Porvoossa. Ensimmäiset H:t saatiin veteen vuonna 1968.<br /> <br /> <br /> ===Sarjatuotanto alkaa===<br /> H-vene herätti välitöntä mielenkiintoa purjehtijoissa tarjoten koko- ja hintaluokassaan tervetulleen lisän ajan tarjonnalle. Alun heikot mastot korvattiin pian tukevammilla profiileilla ja kölipainoa lisättiin 50kg mutta muuten veneeseen oltiin tyytyväisinä niin lehdistössä kuin rannoillakin ja kotimainen luokkaliitto sääntöineen perustettiin jo 1969. Ensimmäisen 15 veneen valmistuttua kasvava kysyntä johti kauppaan, jossa Kangasalalla vaikuttava Artekno hankki lisenssin ja osti Kolhon valmistamat muotit sarjatuotannon aloittamiseksi. Tässä vaiheessa myös Anderssonin veljesten veistämö luopui sarjatuotannosta ja alkuvuosina veneitä valmistettiinkin paljon puolivalmiina rakennussarjoina, joilla ostajat valmiita venerunkoja itse sisustivat.<br /> <br /> <br /> ===Luokkaliitot ja luokkasäännöt===<br /> Kansainvälinen menestys alkoi Pohjoismaissa kyteneellä kasvavalla mielenkiinnolla, joka johti ensin Skandinavian Purjehtijaliiton hyväksyntään 1972, minkä jälkeen vene alkoi levitä kasvavalla vauhdilla myös muualle Pohjois-Eurooppaan syntyvien luokkaliittojen kautta. Suomen Purjehtijaliiton teknisen lautakunnan ja Hans Groopin yhteistyönä saatiin aikaan luokkasäännöt, jotka tanskalaispurjehtija Paul Elvstrømin lisäyksin yhdistettiin ensimmäisen suomalaisen kansainvälisesti hyväksytyn I.Y.R.U. yksityyppiluokan luokkasäännöksi vuonna 1977. Luokkasääntöön sisällytettiin myös tarkasti minimivarustus retkeilyä silmällä pitäen, mikä onkin ollut tärkeä seikka veneluokan menestyksessä.<br /> <br /> ===Menestyksen avaimet===<br /> [[Tiedosto:H-Soling2.JPG|right|thumb|H ja Soling edestä]]<br /> [[Tiedosto:H-Soling3.JPG|right|thumb|H ja Soling takaa]]<br /> Veneen suosiota kotimaassa ja ulkomailla on pohdittu monelta kantilta ja päädytty konseptiin, jossa veneen monipuolisuus ja soveltuvuus sekä retki- että kilpailukäyttöön, merikelpoisuus ja käytön helppous sekä toisaalta kilpailemisen haastavuus ovat yhdistyneet onnistuneesti. Tarkoin määritelty luokkasääntö teki kilpailemisesta hyvin samankaltaisilla veneillä palkitsevaa mutta samalla mahdollisti samojen veneiden käytön tai jälleenmyynnin retkeilyyn, kiitos mukavan sisustuksen. Vene on myös juuri ja juuri kuljetettavissa henkilöauton vetämällä trailerilla, mikä laajensi etenkin kilpailijoiden reviiriä kotimaassa ja ulkomailla.<br /> <br /> 1970-luvun kuluessa H:n yhtäläisyydet sisarveneeseensä Solingiin alkoivat tuottaa yllättävää tulosta: Solingilla oli korkea status Olympiaveneenä, mutta siinä missä olympialaiset olivat vain joka neljäs vuosi, saattoi H-veneellä “harjoitella” MM-kilpailuissa vuosittain. Niinpä alunperin retki- ja kilpaveneestä alkoi kehittyä yhä enemmän ja enemmän sponsoroitujen puoliammattilaisten kilpakuokka, mikä heijastui harmistuneina amatöörikilpailuja puoltavina kannanottoina ajan venelehdistössä. 60-luvun lopun harrastus, jossa osallistuttiin erilaisiin regatoihin lomapurjehduksen ohessa alkoi olla mennyttä aikaa kilpailujen muuttuessa yhä enemmän huippu-urheilun suuntaan.<br /> <br /> <br /> ===Vientivuosista nykytilanteeseen===<br /> [[Tiedosto:H-Malta.jpg|thumb|right|Maltalaisen H-Groupin valmistamia H-veneitä Vallettassa syksyllä 2009]]<br /> H-veneen kiihkeimmät valmistusvuodet ajoittuivat 80-luvun alkuun, jolloin monet ulkomaalaiset veistämöt alkoivat helpottaa kotimaan veistämöiden vientiä. Veistämöiden keskittyessä yhä enemmän ja enemmän uusien veneiden terävimmän kärjen kilpailuominaisuuksien kehittämiseen alkoivat myös käytettyjen veneiden markkinat kehittyä, olivathan saman luokkasäännön veneet joka tapauksessa edelleen kilpailukykyisiä uutuuksien rinnalla. 80-luvun lopulle tultaessa H-kilpailut olivat Suomessa huimimmillaan ja mestaruudesta saattoi kilpailla toista sataa venettä, joskus jopa samassa kilpailussa!<br /> <br /> 90-luvun lama kuitenkin johti luokan radikaaliin pienenemiseen, sillä &quot;hullujen vuosien&quot; hulppea sponsorointi väheni ja markan kellutus saikin monet venekunnat myymään uudet veneensä hyvään hintaan ulkomaille. Tämä on edelleen nähtävissä kotimaan H-kannassa, sillä käytännössä uudempien käytettyjen veneiden vuosimallit loppuvat 80-luvun puolivälin tienoille. <br /> <br /> Nyt H-vene tunnetaan hintansa arvoisena veneenä, jolla on hyvät osto- ja myyntimarkkinat. Uusia huippulaadukkaita veneitä tehdään edelleen kolmella veistämöllä lähinnä arvokilparadoille vanhempien veneiden siirtyessä enenevässä määrin retkeily- ja viikkokisailukäyttöön. Kansainvälisesti vene nauttii myös mainetta hienona ja haluttuna klassisen suunnittelun esimerkkinä. Veneluokka on kasvanut vuosien varrella Euroopan suurimmaksi ja Maailman toiseksi suurimmaksi yksityyppiköliveneluokaksi ja luokkasäännön mukaisia veneitä sanotaan valmistetun pitkälti yli 5000 kappaletta.<br /> <br /> <br /> === Muutokset rakenteissa ja varustelussa ===<br /> [[Tiedosto:H-moottorikaivo.jpg|right|thumb|Ensimmäisten H-veneiden moottorikaivo]]<br /> [[Tiedosto:H-historia.JPG|right|thumb|Takana -75 Artekno sprayhood-kaukalolla ja edessä -82 Artekno kisakaukalolla]]<br /> [[Tiedosto:H-historia3.JPG|right|thumb|Artekno -69 &quot;kisalaita&quot; kuvattuna -75 Arteknon sprayhood-kaukalosta]]<br /> <br /> Vaikka H-vene on ns. yksityyppivene, on eri valmistajien eri vuosina valmistamissa veneissä eroavaisuuksia.<br /> <br /> * Ensimmäisissä H-veneissä oli perälokerossaan nk. perämoottorikaivo, jonka läpi moottori pystyttiin laskemaan veteen. Ratkaisu oli kuitenkin huono, sillä veneen kallistellessa vettä loiskui kaivosta sisään. Lisäksi heti peräsimen takana sijainnut kaivo heikensi rungon linjakkuutta ja käytössä olevat moottorit nokesivat perälokeron sisustan rasvaisella pakokaasullaan.<br /> <br /> * Sitloodan eli istuinkaukalon reunojen muotoilu on muuttunut ajan saatossa. Ensimmäisissä 70-luvun alun veneissä oli nykyistä mallia muistuttavia ns. &quot;kisalaitoja&quot;, jotka muunnettiin myöhemmin 70-luvun puoliväliin tullessa linjakkaammiksi ja paremmin sprayhoodia palvelevaksi kaarevaksi laidaksi. Suunnilleen vuodesta -80 eteenpäin sitloodan reunat on jälleen tehty matalammiksi kuin aiemmin veneen laidalla istumista helpottamaan. Se tosin tekee sitloodasta hiukan suojattomamman roiskeita ja aaltoja vastaan. <br /> <br /> * Hytin ikkunoiden muotoilu on muuttunut. Ensimmäisissä veneissä oli kummallakin laidalla yksi soikion mallinen ikkuna salongin kohdalla. Myöhemmin lisättiin aukko myös keulapiikkiin. Vanhemmissa veneissä on yleensä ollut erillinen alumiinikehys sekä etu- että takaikkunalle, mutta noin vuodesta -80 eteenpäin on ikkunat toteutettu niin, että ulkoapäin katsottaessa näkyy vain yksi kiilamainen pitkä pleksi-ikkuna. Artekno asensi tuollaisia ikkunoita jo 1975 ja niiden yleistymisen voidaan päätellä johtuneen helpommasta asennettavuudesta, joskin pitkän ikkunan tiivisteet ovat herkempiä vuotamaan. Suomessa on nähty myös täysin ikkunaton H-vene.<br /> <br /> * Vanhemmissa, vielä retki- ja kisakäyttöön valmistetuissa veneissä vinssit on sijoitettu sitloodan laidoille. Uudemmissa kilpailukäyttöön valmistetuissa veneissä ne ovat siirretty hytin katolle, jossa kilpamiehistön etugasti pääsee niitä helpommin käyttämään. Joissakin veneissä on kaksi paria vinssejä, sillä pelkät etummaiset vinssit tekevät yksinpurjehtimisen hankalaksi. <br /> <br /> * Vanhemmissa veneissä nostimet olivat usein mastolla, uudemmissa purjeiden nostaminen tapahtuu istumalaatikosta käsin. Monissa veneissä tämä järjestely on toteutettu jälkikäteen.<br /> <br /> * Sisustuksessa on vain hyvin pieniä eroja. Suurin eroavaisus lienee siinä, että sisällä toisen &quot;piirongin&quot; tilalla voi olla vaatekaappi, joka korkeudeltaan ylettyy n. ikkunan tasolle. Myös aukko päälaipion läpi keulapiikkiin on suunniteltu uudemmissa veneissä aiempia ilmavammaksi, samoin sisustuksen sävyt ovat vuosien mittaan muuttuneet vaaleammaksi.<br /> <br /> <br /> Ruotsinkielistä tarinaa muutoksista löytyy esimerkiksi [http://www.h-boat.nu/?id=113 h-boat.nu-sivuilta], jota mukaillen H-veneen kehitysvaiheet on jaettu seuraavassa karkeasti viiteen vaiheeseen:<br /> <br /> <br /> '''Ennen 1971/1972'''<br /> <br /> Mauri Kolhon ja Nils Anderssons Båtvarvin yhteistyönä vuodesta 1967 lähtien valmistetun ensimmäisten 15 veneen sarjan jälkeen oli Artekno aluksi ainoa valmistaja vailla kilpailijoita. Artekno jatkoikin valmistusta aina vuoteen -91 saakka ja on edelleen valmistanut eniten H-veneitä Maailmassa. <br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 1971/1972'''<br /> <br /> Tanskalaisen Soling-purjehtija Paul Elvstrømin veistämö hankki valmistuslisenssin n.1971 ja aloitti H-veneen virittelyn: Peräsintä syvennettiin 15cm, mastonhuippu suipistettiin paremman trimmaamisen mahdollistamiseksi, mastoa siirrettiin hieman eteenpäin ja valmistuksessa alettiin pyrkiä luokkasäännön minimipainoon. Muutoksissa vanttikiinnikkeet päätyivät liian eteen rungon laidalla ja niitä on jouduttu siirtämään taaksepäin jälkikäteen fokan takaliikin tieltä. <br /> Seuraavien vuosien aikana perustettiin Suomeen kaksi muuta veistämöä, Hydrospeed ja Scanboat.<br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 1976/1977'''<br /> <br /> Botnian aloitettua veneiden valmistamisen vuoden -76 jälkeen kehitys otti uusia askeleita kilpaveneilyn suuntaan. Kaukalon laitoja madallettiin, luukkutallia vahvistettiin siten, että trimmiköydet kuten fokan ja spinaakkerin nostimet saatiin sinne. Järjestely sen, että monia trimmejä pystyttiin tekemään molemmilta laidoilta eli aina tuulen puolelta. Vinssit siirrettiin ruffin katolle ja spinaakkerin säätöön vaihdettiin lukkoplokit. Myös korkea levanki yleistyi ja takastaagin kireyttä pystyttiin säätämään keskeltä kaukaloa. Maston tyveä ruffilla väljennettiin keveämmän vaikutelman aikaansaamiseksi.<br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 1985'''<br /> <br /> Monet valmistajat alkoivat kiinnittää huomiota kölin profiiliin ja pinnoittaa sitä muovikuorin. Samoin valetun kölin paino alkoi tasaisesti tarkentua luokkasäännön rajoihin. Itse rungon suhteen vuosien mittaan varsinaisia muutoksia alkuperäisiin kuviin nähden on tehty vain Elvstömin aloitteesta peräsimeen ja Botnian aloitteesta kaukalon reunoihin.<br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 2000'''<br /> <br /> Uusi optimoidumpi ja vahvistetumpi luukkutalli esiteltiin, samoin maston käsin rikaamista helpottava mastontyvi. Levanki on muutettu lyhyeksi ja korkeaksi jalustaksi ja dyneemaa sekä hiilikuitua on alettu käyttää siellä täällä luokkasäännön rajoissa. Vuonna 2004 suomalainen Eagle Marin osti Botnia Marinin lisenssin ja kilpailee nyt saksalaisen O.L.Boatsin ja itävaltalaisen Frauscherin kanssa uusvalmisteiden markkinoista.<br /> <br /> === Valmistajat kautta vuosien===<br /> [[Tiedosto:H-historia5.jpg|650px]]<br /> <br /> Kaaviosta näkyy, miten alkuajan valtava kotimainen vientituotanto tasaantuu ajan mittaan Pohjois- ja Keski-Eurooppalaiseksi tuotannoksi. Valmistusmäärät perustuvat vuoden 1993 tietoihin.<br /> <br /> <br /> Veneen evoluutiota voi jossain määrin seurailla myös eri valmistajien välisinä muottien- ja lisenssien periytymisillä, mitkä voi tiivistää seuraavasti:<br /> <br /> <br /> * Ensimmäisen H-sarjan valmisti Mauri Kolho Herttoniemessä 1967<br /> <br /> * Artekno aloitti sarjavalmistuksen Kolhon tekemillä muoteilla 1970<br /> <br /> * Botnia aloitti Scanboatin vanhoilla muoteilla/lisenssillä veistämön tuhonneen palon jälkeen 1975<br /> <br /> * Tanskalainen O.L.-Boats syntyi Elvströmin konkurssin jälkeen n.1977<br /> <br /> * Finnhalls jatkoi Hydrospeedin lisenssillä 1980-1982 ja Hydrospeedin sekä Elvströmin 1977 konkurssista saaduilla muoteilla<br /> <br /> * Botnia osti Nordic Boatsin kaksi Elvtrömin valmistamaa muottia 1981<br /> <br /> * Botnia osti Finnhallsin lisenssin vuosiksi 1982-2004<br /> <br /> * Botnia osti Arteknon muotit 1990 ja käytti niitä ainakin 1993 asti<br /> <br /> * Saksalainen Ott Yacht jatkaa tanskalaisen O.L.-Boatsin muoteilla/lisenssillä vuodesta 2000<br /> <br /> * Eagle Marin osti Botnian vanhat muoti ja lisenssit 2004<br /> <br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * Vene 4/1981<br /> <br /> * H-News 1993<br /> <br /> * h-boat.nu<br /> <br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Hans Groop]]<br /> <br /> * [[H-vene]]<br /> <br /> * [[Vene-lehden artikkeleita H-veneestä]]<br /> <br /> [[Category:Yleistä]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Historia&diff=2566 2017-01-19T20:55:45Z

<p>306: /* Luokkaliitot ja luokkasäännöt */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-historia2.JPG|right|thumb|245px|Vuosimallit -75 ja -69 kesällä 2010]]<br /> Tällä sivulla käsitellään H-veneen historiaa ja kehittymistä helsinkiläisen pursiseuran tilaamista venesuunnitelmista kansainväliseksi menestystarinaksi.<br /> <br /> <br /> ===Alkutilanne===<br /> [[H-vene|H-veneen]] historia alkaa helsinkiläiseltä [http://www.hss-segel.fi/suomeksi/index.php?group=00000090&amp;mag_nr=13 HSS]-pursiseuralta vuonna 1965. Rento amatöörikilpapurjehdus nähtiin osana kehittyää veneilykulttuuria ja seuralla oli perinteitä sen leviättämisestä yhä suuremman purjehtijajoukon saataville aiemman, edullista sarjavalmistusta silmällä pitäen suunnitellun [http://www.puuvene.net/hai/history/haivene.htm Hai]-veneen suunnitelmien tilauksen kautta. Uusi lasikuitu teki kuitenkin tuloaan mikä antoi tilaisuuden kehittää retkeily- ja kisailukäyttöön soveltuva vene, joka yhdistäisi [http://www.puuvene.net/Lehti/1999-1/saaristoristeilija.html Pohjoismaisen 22:n], [http://www.finnishdragon.fi/louhi.php?lang=fi&amp;s=history Louhen], [http://www.folkkari.net/index.php?Itemid=47&amp;id=41&amp;option=com_content&amp;task=view Kansanveneen] ja Hain hyviä ominaisuuksia. Suunnittelutehtävän otti vastaan Wärtsilän telakalla toiminut nuori suunnittelija [[Hans Groop]]. Samana vuonna esitelty pienempi norjalaisen Jan Lingen suunnittelema olympiavene [http://fi.wikipedia.org/wiki/Soling Soling] jakaa myös monessa suhteessa H:n muotoja ja tarjosi vertailukohtia suunnittelun edistyessä. Yhteneväiset rungonmuodot toivatkin myöhemmin yllättävää vetoapua H-luokan kansainväliselle kasvulle.<br /> <br /> <br /> ===Ensimmäiset H-veneet===<br /> Suunnitelmat etenivät valmistusvaiheeseen 1967, jolloin telakalla toiminut diplomi-insinööri Mauri Kolho valmisti piirustusten perusteella muotit ja alkoi laminoida runkoja Helsingin Herttoniemessä. Vene oli suunniteltu tee-itse-periaatetta sivuten siinä määrin, että se oli mahdollista valmistaa joko täys- tai puolivalmiina ja aluksi veneiden sisustamisesta vastasikin Nils Anderssons Båtvarv Porvoossa. Ensimmäiset H:t saatiin veteen vuonna 1968.<br /> <br /> <br /> ===Sarjatuotanto alkaa===<br /> H-vene herätti välitöntä mielenkiintoa purjehtijoissa tarjoten koko- ja hintaluokassaan tervetulleen lisän ajan tarjonnalle. Alun heikot mastot korvattiin pian tukevammilla profiileilla ja kölipainoa lisättiin 50kg mutta muuten veneeseen oltiin tyytyväisinä niin lehdistössä kuin rannoillakin ja kotimainen luokkaliitto sääntöineen perustettiin jo 1969. Ensimmäisen 15 veneen valmistuttua kasvava kysyntä johti kauppaan, jossa Kangasalalla vaikuttava Artekno hankki lisenssin ja osti Kolhon valmistamat muotit sarjatuotannon aloittamiseksi. Tässä vaiheessa myös Anderssonin veljesten veistämö luopui sarjatuotannosta ja alkuvuosina veneitä valmistettiinkin paljon puolivalmiina rakennussarjoina, joilla ostajat valmiita venerunkoja itse sisustivat.<br /> <br /> <br /> ===Luokkaliitot ja luokkasäännöt===<br /> Kansainvälinen menestys alkoi Pohjoismaissa kyteneellä kasvavalla mielenkiinnolla, joka johti ensin Skandinavian Purjehtijaliiton hyväksyntään 1972, minkä jälkeen vene alkoi levitä kasvavalla vauhdilla myös muualle Pohjois-Eurooppaan syntyvien luokkaliittojen kautta. Suomen Purjehtijaliiton teknisen lautakunnan ja Hans Groopin yhteistyönä saatiin aikaan luokkasäännöt, jotka tanskalaispurjehtija Paul Elvstrømin lisäyksin yhdistettiin ensimmäisen suomalaisen kansainvälisesti hyväksytyn I.Y.R.U. yksityyppiluokan luokkasäännöksi vuonna 1977. Luokkasääntöön sisällytettiin myös tarkasti minimivarustus retkeilyä silmällä pitäen, mikä onkin ollut tärkeä seikka veneluokan menestyksessä.<br /> <br /> ===Menestyksen avaimet===<br /> [[Tiedosto:H-Soling2.JPG|right|thumb|H ja Soling edestä]]<br /> [[Tiedosto:H-Soling3.JPG|right|thumb|H ja Soling takaa]]<br /> Veneen suosiota kotimaassa ja ulkomailla on pohdittu monelta kantilta ja päädytty konseptiin, jossa veneen monipuolisuus ja soveltuvuus sekä retki- että kilpailukäyttöön, merikelpoisuus ja käytön helppous sekä toisaalta kilpailemisen haastavuus ovat yhdistyneet onnistuneesti. Tarkoin määritelty luokkasääntö teki kilpailemisesta hyvin samankaltaisilla veneillä palkitsevaa mutta samalla mahdollisti samojen veneiden käytön tai jälleenmyynnin retkeilyyn, kiitos mukavan sisustuksen. Vene on myös juuri ja juuri kuljetettavissa henkilöauton vetämällä trailerilla, mikä laajensi etenkin kilpailijoiden reviiriä kotimaassa ja ulkomailla.<br /> <br /> 1970-luvun kuluessa H:n yhtäläisyydet sisarveneeseensä Solingiin alkoivat tuottaa yllättävää tulosta: Solingilla oli korkea status Olympiaveneenä, mutta siinä missä olympialaiset olivat vain joka neljäs vuosi, saattoi H-veneellä “harjoitella” MM-kilpailuissa vuosittain. Niinpä alunperin retki- ja kilpaveneestä alkoi kehittyä yhä enemmän ja enemmän sponsoroitujen puoliammattilaisten kilpakuokka, mikä heijastui harmistuneina amatöörikilpailuja puoltavina kannanottoina ajan venelehdistössä. 60-luvun lopun harrastus, jossa osallistuttiin erilaisiin regatoihin lomapurjehduksen ohessa alkoi olla mennyttä aikaa kilpailujen muuttuessa yhä enemmän huippu-urheilun suuntaan.<br /> <br /> <br /> ===Vientivuosista nykytilanteeseen===<br /> [[Tiedosto:H-Malta.jpg|thumb|right|Maltalaisen H-Groupin valmistamia H-veneitä Vallettassa syksyllä 2009]]<br /> H-veneen kiihkeimmät valmistusvuodet ajoittuivat 80-luvun alkuun, jolloin monet ulkomaalaiset veistämöt alkoivat helpottaa kotimaan veistämöiden vientiä. Veistämöiden keskittyessä yhä enemmän ja enemmän uusien veneiden terävimmän kärjen kilpailuominaisuuksien kehittämiseen alkoivat myös käytettyjen veneiden markkinat kehittyä, olivathan saman luokkasäännön veneet joka tapauksessa edelleen kilpailukykyisiä uutuuksien rinnalla. 80-luvun lopulle tultaessa H-kilpailut olivat Suomessa huimimmillaan ja mestaruudesta saattoi kilpailla toista sataa venettä, joskus jopa samassa kilpailussa!<br /> <br /> 90-luvun lama kuitenkin johti luokan radikaaliin pienenemiseen, sillä &quot;hullujen vuosien&quot; hulppea sponsorointi väheni ja markan kellutus saikin monet venekunnat myymään uudet veneensä hyvään hintaan ulkomaille. Tämä on edelleen nähtävissä kotimaan H-kannassa, sillä käytännössä uudempien käytettyjen veneiden vuosimallit loppuvat 80-luvun puolivälin tienoille. <br /> <br /> Nyt H-vene tunnetaan hintansa arvoisena veneenä, jolla on hyvät osto- ja myyntimarkkinat. Uusia huippulaadukkaita veneitä tehdään edelleen kolmella veistämöllä lähinnä arvokilparadoille vanhempien veneiden siirtyessä enenevässä määrin retkeily- ja viikkokisailukäyttöön. Kansainvälisesti vene nauttii myös mainetta hienona ja haluttuna klassisen suunnittelun esimerkkinä. Veneluokka on kasvanut vuosien varrella Euroopan suurimmaksi ja Maailman toiseksi suurimmaksi yksityyppiköliveneluokaksi ja luokkasäännön mukaisia veneitä sanotaan valmistetun pitkälti yli 5000 kappaletta.<br /> <br /> <br /> === Muutokset rakenteissa ja varustelussa ===<br /> [[Tiedosto:H-moottorikaivo.jpg|right|thumb|Ensimmäisten H-veneiden moottorikaivo]]<br /> [[Tiedosto:H-historia.JPG|right|thumb|Takana -75 Artekno sprayhood-kaukalolla ja edessä -82 Artekno kisakaukalolla]]<br /> [[Tiedosto:H-historia3.JPG|right|thumb|Artekno -69 &quot;kisalaita&quot; kuvattuna -75 Arteknon sprayhood-kaukalosta]]<br /> <br /> Vaikka H-vene on ns. yksityyppivene, on eri valmistajien eri vuosina valmistamissa veneissä eroavaisuuksia.<br /> <br /> * Ensimmäisissä H-veneissä oli perälokerossaan nk. perämoottorikaivo, jonka läpi moottori pystyttiin laskemaan veteen. Ratkaisu oli kuitenkin huono, sillä veneen kallistellessa vettä loiskui kaivosta sisään. Lisäksi heti peräsimen takana sijainnut kaivo heikensi rungon linjakkuutta ja käytössä olevat moottorit nokesivat perälokeron sisustan rasvaisella pakokaasullaan.<br /> <br /> * Sitloodan eli istuinkaukalon reunojen muotoilu on muuttunut ajan saatossa. Ensimmäisissä 70-luvun alun veneissä oli nykyistä mallia muistuttavia ns. &quot;kisalaitoja&quot;, jotka muunnettiin myöhemmin 70-luvun puoliväliin tullessa linjakkaammiksi ja paremmin sprayhoodia palvelevaksi kaarevaksi laidaksi. Suunnilleen vuodesta -80 eteenpäin sitloodan reunat on jälleen tehty matalammiksi kuin aiemmin veneen laidalla istumista helpottamaan. Se tosin tekee sitloodasta hiukan suojattomamman roiskeita ja aaltoja vastaan. <br /> <br /> * Hytin ikkunoiden muotoilu on muuttunut. Ensimmäisissä veneissä oli kummallakin laidalla yksi soikion mallinen ikkuna salongin kohdalla. Myöhemmin lisättiin aukko myös keulapiikkiin. Vanhemmissa veneissä on yleensä ollut erillinen alumiinikehys sekä etu- että takaikkunalle, mutta noin vuodesta -80 eteenpäin on ikkunat toteutettu niin, että ulkoapäin katsottaessa näkyy vain yksi kiilamainen pitkä pleksi-ikkuna. Artekno asensi tuollaisia ikkunoita jo 1975 ja niiden yleistymisen voidaan päätellä johtuneen helpommasta asennettavuudesta, joskin pitkän ikkunan tiivisteet ovat herkempiä vuotamaan. Suomessa on nähty myös täysin ikkunaton H-vene.<br /> <br /> * Vanhemmissa, vielä retki- ja kisakäyttöön valmistetuissa veneissä vinssit on sijoitettu sitloodan laidoille. Uudemmissa kilpailukäyttöön valmistetuissa veneissä ne ovat siirretty hytin katolle, jossa kilpamiehistön etugasti pääsee niitä helpommin käyttämään. Joissakin veneissä on kaksi paria vinssejä, sillä pelkät etummaiset vinssit tekevät yksinpurjehtimisen hankalaksi. <br /> <br /> * Vanhemmissa veneissä nostimet olivat usein mastolla, uudemmissa purjeiden nostaminen tapahtuu istumalaatikosta käsin. Monissa veneissä tämä järjestely on toteutettu jälkikäteen.<br /> <br /> * Sisustuksessa on vain hyvin pieniä eroja. Suurin eroavaisus lienee siinä, että sisällä toisen &quot;piirongin&quot; tilalla voi olla vaatekaappi, joka korkeudeltaan ylettyy n. ikkunan tasolle. Myös aukko päälaipion läpi keulapiikkiin on suunniteltu uudemmissa veneissä aiempia ilmavammaksi, samoin sisustuksen sävyt ovat vuosien mittaan muuttuneet vaaleammaksi.<br /> <br /> <br /> Ruotsinkielistä tarinaa muutoksista löytyy esimerkiksi [http://www.h-boat.nu/?id=113 h-boat.nu-sivuilta], jota mukaillen H-veneen kehitysvaiheet on jaettu seuraavassa karkeasti viiteen vaiheeseen:<br /> <br /> <br /> '''Ennen 1971/1972'''<br /> <br /> Mauri Kolhon ja Nils Anderssons Båtvarvin yhteistyönä vuodesta 1967 lähtien valmistetun ensimmäisten 15 veneen sarjan jälkeen oli Artekno aluksi ainoa valmistaja vailla kilpailijoita. Artekno jatkoikin valmistusta aina vuoteen -91 saakka ja on edelleen valmistanut eniten H-veneitä Maailmassa. <br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 1971/1972'''<br /> <br /> Tanskalaisen Soling-purjehtija Poul Elvströmin veistämö hankki valmistuslisenssin n.1971 ja aloitti H-veneen virittelyn: Peräsintä syvennettiin 15cm, mastonhuippu suipistettiin paremman trimmaamisen mahdollistamiseksi, mastoa siirrettiin hieman eteenpäin ja valmistuksessa alettiin pyrkiä luokkasäännön minimipainoon. Muutoksissa vanttikiinnikkeet päätyivät liian eteen rungon laidalla ja niitä on jouduttu siirtämään taaksepäin jälkikäteen fokan takaliikin tieltä. <br /> Seuraavien vuosien aikana perustettiin Suomeen kaksi muuta veistämöä, Hydrospeed ja Scanboat.<br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 1976/1977'''<br /> <br /> Botnian aloitettua veneiden valmistamisen vuoden -76 jälkeen kehitys otti uusia askeleita kilpaveneilyn suuntaan. Kaukalon laitoja madallettiin, luukkutallia vahvistettiin siten, että trimmiköydet kuten fokan ja spinaakkerin nostimet saatiin sinne. Järjestely sen, että monia trimmejä pystyttiin tekemään molemmilta laidoilta eli aina tuulen puolelta. Vinssit siirrettiin ruffin katolle ja spinaakkerin säätöön vaihdettiin lukkoplokit. Myös korkea levanki yleistyi ja takastaagin kireyttä pystyttiin säätämään keskeltä kaukaloa. Maston tyveä ruffilla väljennettiin keveämmän vaikutelman aikaansaamiseksi.<br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 1985'''<br /> <br /> Monet valmistajat alkoivat kiinnittää huomiota kölin profiiliin ja pinnoittaa sitä muovikuorin. Samoin valetun kölin paino alkoi tasaisesti tarkentua luokkasäännön rajoihin. Itse rungon suhteen vuosien mittaan varsinaisia muutoksia alkuperäisiin kuviin nähden on tehty vain Elvstömin aloitteesta peräsimeen ja Botnian aloitteesta kaukalon reunoihin.<br /> <br /> <br /> '''Jälkeen 2000'''<br /> <br /> Uusi optimoidumpi ja vahvistetumpi luukkutalli esiteltiin, samoin maston käsin rikaamista helpottava mastontyvi. Levanki on muutettu lyhyeksi ja korkeaksi jalustaksi ja dyneemaa sekä hiilikuitua on alettu käyttää siellä täällä luokkasäännön rajoissa. Vuonna 2004 suomalainen Eagle Marin osti Botnia Marinin lisenssin ja kilpailee nyt saksalaisen O.L.Boatsin ja itävaltalaisen Frauscherin kanssa uusvalmisteiden markkinoista.<br /> <br /> <br /> === Valmistajat kautta vuosien===<br /> [[Tiedosto:H-historia5.jpg|650px]]<br /> <br /> Kaaviosta näkyy, miten alkuajan valtava kotimainen vientituotanto tasaantuu ajan mittaan Pohjois- ja Keski-Eurooppalaiseksi tuotannoksi. Valmistusmäärät perustuvat vuoden 1993 tietoihin.<br /> <br /> <br /> Veneen evoluutiota voi jossain määrin seurailla myös eri valmistajien välisinä muottien- ja lisenssien periytymisillä, mitkä voi tiivistää seuraavasti:<br /> <br /> <br /> * Ensimmäisen H-sarjan valmisti Mauri Kolho Herttoniemessä 1967<br /> <br /> * Artekno aloitti sarjavalmistuksen Kolhon tekemillä muoteilla 1970<br /> <br /> * Botnia aloitti Scanboatin vanhoilla muoteilla/lisenssillä veistämön tuhonneen palon jälkeen 1975<br /> <br /> * Tanskalainen O.L.-Boats syntyi Elvströmin konkurssin jälkeen n.1977<br /> <br /> * Finnhalls jatkoi Hydrospeedin lisenssillä 1980-1982 ja Hydrospeedin sekä Elvströmin 1977 konkurssista saaduilla muoteilla<br /> <br /> * Botnia osti Nordic Boatsin kaksi Elvtrömin valmistamaa muottia 1981<br /> <br /> * Botnia osti Finnhallsin lisenssin vuosiksi 1982-2004<br /> <br /> * Botnia osti Arteknon muotit 1990 ja käytti niitä ainakin 1993 asti<br /> <br /> * Saksalainen Ott Yacht jatkaa tanskalaisen O.L.-Boatsin muoteilla/lisenssillä vuodesta 2000<br /> <br /> * Eagle Marin osti Botnian vanhat muoti ja lisenssit 2004<br /> <br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * Vene 4/1981<br /> <br /> * H-News 1993<br /> <br /> * h-boat.nu<br /> <br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Hans Groop]]<br /> <br /> * [[H-vene]]<br /> <br /> * [[Vene-lehden artikkeleita H-veneestä]]<br /> <br /> [[Category:Yleistä]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=L-306_/_Miranda&diff=2565 2017-01-19T11:49:38Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:L-306-2008-1v.JPG|right|650px]]<br /> * Vuosimalli: 1975<br /> * Valmistaja: Artekno<br /> * Kotisatama: Helsinki<br /> * Omistaja: 306<br /> <br /> <br /> ==Oma oikea purjevene==<br /> [[Kuva:L-306-2002.jpg|right|thumb|Miranda n.2002. Kiitokset Hannulle myyntikuvasta.]]<br /> Kevät 2007 ja 30-vuotisjuhlani pistivät asioihin vauhtia. Päätin ostaa itselleni synttärilahjaksi ensimmäisen oman köliveneeni. H-vene oli selvä valinta sekä budjetin, että käytön suhteen ja pidin veneestä muutenkin edellisen kesän vuokraveneen perusteella. Tarkoitus oli lähinnä käydä iltapurjehduksilla kavereiden kanssa, mahdollisesti pitemmillä lomilla jos sopiva porukka kasaan saataisiin. Lisäksi on pakko myöntää, etten jaksanut enää notkua terasseilla kesän komeimpia iltoja. Veneen tilat olisivat hyvinkin riittävät tällaiseen telttailuun joten naksuttelin itseni [http://www.vesille.fi vesille.fi-sivuston] venemarkkinoille ja löysin kolmesta neljään kiinnostavaa ja kohtuuhintaista venettä Helsingin lähistöltä. Ilmoituksissa ei ollut kuvia mikä teki ostosprojektin sitäkin jännittävämmäksi.<br /> <br /> <br /> Ensimmäinen katsomani vene vuodelta -79 ei ollut mieltäylentävä ilmestys. Siinä oli sprayhoodit, lämmittimet, uimatikkaat ja muut releet vaan kaikki oli asennettu jotenkin puolihuolimattomasti. Haluton myyjä esitteli kokonaisuutta penseästi ja suostui jotenmiten näyttämään vielä syrjemmällä säilötyn mastonkin. Hinta oli hieman korkea siihen nähden, että tulisin siirtämään kaikki releet uuteen uskoon ja luultavasti maalaamaan haalistuneen rungon tasavärisemmäksi.<br /> <br /> <br /> Sovittuani tapaamisen toisen veneen omistajan kanssa kävin tarkistamassa veneen tiedot ilmoituksesta kun näin siihen liitetyn oheisen kuvan. Tärisevin käsin vietetyn työpäivän jälkeen pinkaisin Vuosaareen venettä katsomaan. Kilpatarjoajaksi oli paikalle ilmaantunut lippispäinen renkaanpotkijaremmi joka haukkui venepoloista estoitta myyjän harmiksi. Tinkimistaktiikkaan kuului toteama, että ainakin purjeet ja moottori pitäisi vaihtaa joten hinnan pudotus olisi ainoa tie eteenpäin ym. minkä jälkeen pojat lähtivät onnekseni mathoihinsa vastatarjousta odottelemaan.<br /> <br /> <br /> [[Kuva:L-306-2007.JPG|right|thumb|Pikkuröhnästä ei kannata pelästyä]]<br /> Saatuamme keskustelurauhan pääsimme omiin kysymyksiini. Kuvasta olin jo nähnyt että kyseessä oli ensimmäistä tarjokasta huomattavasti paremmin säilynyt yksilö ja paikanpäälläkin totesin rungon olevan pääosin loistokunnossa. Vain puuosat ja köli kaipasivat huomiota normaalien pesujen lisäksi. Omistaja tuntui reilulta veikolta ja osoitti minulle itse knoppikohtia. Tarkistimme kölin takaisen pohjan sileyttä, mistä päätellen kivillä ei oltu käyty. Pinkeä mastonjuuri puolestaan kertoi kannen rakenteen olevan kunnossa siltä osin. Sain ohjeiksi jatkoon pitää vantit kireällä jatkossakin niin masto ei pääse pumppaamaan rakennetta pehmeäksi.<br /> <br /> <br /> Totesimme hinnan kohtuulliseksi mm. viereiseen telalla maalattuun veneeseen nähden ja sovimme kaupan pyyntihinnasta ettei myyjän tarvitsisi soitella lippisjäpisköille enää koskaan. Näin paiskattiin kättä ja alettiin veneen remontoinnin valmistelut.<br /> <br /> <br /> Kauppakirjat kirjoitettiin 31.3.2007 ja puolentoista kuukauden kunnostuksen jälkeen vene kellui laiturissaan Helsingissä. Sen verran kompromisseja oli matkan varrella tehty, että venettä siirtämässä olikin ollut tuleva vaimoni jonka kanssa olemme pääosin purjehtineet siitä lähtien. Älkää siis uskoko jos työkaverit väittävät synttärikahveillasi, että parhaat vuotesi ovat ohitse täyttäessäsi 30!<br /> <br /> ==Historiaa==<br /> [[Kuva:L-306-1993.jpg|right|thumb|Miranda n.1993. Kiitokset Laurille arkistokuvasta]]<br /> Miranda on tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäisiä H-veneitä, jossa on myöhemmin luonteenomaiseksi tullut pitkä tummennettu pleksi-ikkuna. Se valmistui 1/1 valmiina veneenä Arteknon veistämöltä valmistustodistuksen päivänmäärällä 13.5.1975. Kahdeksan vuoden Kivenlahden ja Suomenojan aikaansa lukuunottamatta vene on ollut koko ikänsä helsinkiläisissä seuroissa.<br /> <br /> Veneen historia on venetodistusten ja Urheilumuseon lähteiden valossa seuraavanlainen:<br /> <br /> * 1975-1977 Helsingfors Segelsälskap HSS s/y Petteriina<br /> * 1978-1979 Suomalainen Pursiseura SPS<br /> * 1980-1982 Kipparlahden Venekerho KVK s/y Harald<br /> * 1983-1989 Kivenlahden Venekerho KLV<br /> * 1990 Suomenoja<br /> * 1991-1993 Helsingfors Segelklubb HSK s/y Miranda<br /> * 1994-2001 Helsingfors Segelklubb HSK<br /> * 2002-2006 Vuosaaren Venekerho VVK<br /> * 2007- Helsinki<br /> <br /> ==Miranda==<br /> [[Kuva:L-306-2008-2.jpg|right|thumb]]<br /> Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Mirandan aiemmin omistanut ja sille ”sukupuolenvaihtoleikkauksen” tehnyt Lauri on myös näillä sivuilla käyttäjänä, hänelle siis suurkiitos ettei minun tarvitse enää seilailla &quot;Haraldilla&quot;. Häneltä kuulin myös ison osan veneen alkuvuosien vaiheista kuin myös tarinan nimen takana. &quot;Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta&quot; löytyvä Miranda on ensimmäisen kerran tullut läntisen Maailman tietoisuuteen William Shakespearen [http://www.bartleby.com/70/index11.html ”Myrsky”]-näytelmän naishahmon kautta. Nimi [http://www.thecapras.org/mcapra/miranda/derivation.html Miranda] tarkoittaa ”ihastelemisen arvoista” ja tokihan se veneen omistajalle sopii. <br /> <br /> <br /> Miranda on vuosimallia 1975 ja aiemmin mainitun sporttisen pleksi-ikkunan lisäksi siinä on edelleen 70-luvun veneiden kaunis kaareva kaukalo, mikä miellyttää esteettistä matkaveneilijää kovasti. Erikoista Mirandassa on, että monista vaiheistaan huolimatta sisustus on säilynyt patjoja myöten alkuperäisenä ja hyväkuntoisena Arteknon sisustuksena, samoin kuten kannen heloitus niiltä osin kun päätellä saattaa poislukien kaukaloon plokeilla siirretyt nostimet. Tästä syystä olenkin pyrkinyt tekemään kaikki korjaukseni ennallistavalla tavalla, toisin sanoen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Merkittävimmät varustelut veneeseen on tehty Laurin omistuksessa ja hänen asentamansa lämmitin ja keittimen kaukalo noudattavat entistävää asennustapaani loistavasti.<br /> <br /> ==Kunnostusta==<br /> [[Kuva:H-Huolto.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> '''2007'''<br /> <br /> Ostaessani Mirandan, se oli kieltämättä nuhjuisessa kunnossa pääosin, koska puuosien lakkaus oli pahoin hilseillyt ja köli oli osittain ruosteessa. Alkuinnostuksessa korjasin veneen [[Kölin huolto|kölin]] ja [[Puuosien hoito|puuosat]] myyjän vinkkien ja ohjeiden mukaan. Näiden jälkeen vene olikin taas kun pakasta vedetty. Alla lista ensimmäisen vuoden aikana tehdyistä korjauksista:<br /> <br /> * [[Kölin huolto|Köli]]<br /> * [[Puuosien hoito|Kannen puuosat]]<br /> * [[Apumoottori|Moottorin huolto]]; vettä uimurissa<br /> * Potkurilokin korjaus; sähkötyöt<br /> * Akun siirto kaukalon laatikosta keulaan<br /> * Uudet nostinten lukot<br /> * Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)<br /> * Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.<br /> <br /> <br /> '''2008'''<br /> [[Kuva:L-306-2008-3.JPG|right|thumb]]<br /> Toisen kauden kunnostukset olivat pitkälti esteettisiä tuikitärkeän pohjaventtiilien korjauksen lisäksi. Venettä hallitsi valko-punainen teema, jota vahvistettiin kylkiraidan kunnostuksen, ratsastajin varustettujen purjeiden vaatiman uuden puomipeitteen, itse tekemieni fokkapeitteen ja kaukalotyynyjen avulla. Lista kauden korjauksista on seuraava:<br /> <br /> * Uudet purjeet (iso ja fokka)<br /> * [[Läpivientien huolto|Pohjaventtiilit]]<br /> * [[Kylkiraitojen huolto|Kylkiraidan maalaus]]<br /> * Keulaventtiilin korjaus<br /> * Oikean päävantin vaihto (vaihtakaa pareittain!)<br /> * [[Patjat|Patjapäällisten harsiminen]] ja fyllin lisääminen patjan väliin<br /> * [[Rungon huolto|Rungon paklausta]]<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 1<br /> * [[Istuintyynyt]]<br /> * [[Luukkujen huolto|Kulkuluukun]] vesitiivistäminen<br /> * Moottorin huoltoa; Käyntihäiriöitä jotka lopulta johtuivat lyijyllisen bensan aikaisista (alkuperäisistä?) tiivisteistä lohkossa!<br /> <br /> <br /> '''2009'''<br /> [[Kuva:H-tasku5.JPG|right|thumb]]<br /> Remonteissa oli vuorossa mukavuutta parantavia ja yleistä kunnostusta vaativia kohteita, mm:<br /> <br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunoiden vaihto]] ja kulkuluukun kunnostus<br /> * [[Verhot|Verhot ikkunoihin]]<br /> * [[Akkujalusta|2xAkkujalusta]] keulalaatikkoon kaikuanturivarauksella<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän uusimista]]<br /> * [[Sähköt#Maasähkö|Maasähkö]] vikavirtakytkimellä ja veto sisään<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto<br /> * [[Kaikuluotain]] ja [[Mittariteline|kaiku-gps-teline]] kulkuaukkoon<br /> * [[Luukkutasku|&quot;Satulalaukku&quot;]] kulkuaukkoon<br /> * &quot;[[Juokseva vesi]]&quot;-patentti<br /> * Puomihelan kunnostus<br /> * Nostinten vaihtaminen dyneemanostimiksi ja toisen päävantin huolto<br /> * Kulkuvalojen huolto<br /> * Moottorin huolto, tiivisteiden vaihto ja kaasuttimen säätöä<br /> * [[Patjojen eristäminen|Tuuletuksen ja lämpöeristeen järjestäminen]] keulapiikin patjoille<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 2<br /> * Plyysien ja rustinrautojen kiinnitysten vahvistamista, vanttien uusimista<br /> * Lifeline-järjestelyiden päivittämistä kannella<br /> * Kompakti [http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8736/cjtgn grilliratkaisu]<br /> * [[Pilssipumppu|Kiinteä pilssipumppu]] á la [[Kittiwake:n pumppuprojekti|David]].<br /> * Mastoaukon kavennuksen kiertäminen joustinnarupatentilla reivauksen helpottamiseksi<br /> <br /> <br /> '''2010'''<br /> [[Kuva:H-Rengas1.JPG|right|thumb]]<br /> Alkava neljäs kausi keskittyi pääasiassa ylläpitoon ja ulkoasun kohentamiseen:<br /> <br /> * Sähköjärjestelmän järkeistäminen jatkuu mm. &quot;navigointipöydän&quot; osalta; 12v pistoke ja pc-liitäntä gps:lle kaapin oven taakse.<br /> * Led-valot<br /> * Asiallinen [[Pelastusrengas|pelastusrengasjärjestely]]<br /> * Peitteiden trimmailua<br /> * Puuosien huoltoa<br /> * Ylempi kylkiraita 35v juhlavuoden kunniaksi!<br /> <br /> <br /> '''2011'''<br /> [[Kuva:H-306-bemene.jpg|right|thumb]]<br /> Vuorossa oli monenlaisia matkakäyttöä ja mukavuutta parantavia patentteja:<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pilssipumpun yhteyteen. Sopiva 25mm y-liitin/venttiili löytyi Australiasta!<br /> * Gps-verkon uusimista. Hienon asennusvalmiin johdon teki Arin Kaapelitehdas.<br /> * [[Dirkki]]. Toistaiseksi todettu, että dirkki toimii hyvin, leisari kannattaa viritellä alas alavanttien aukosta ja lähelle mastoa, sillä muuten latat on aina sotkussa narujen kanssa. Leveyttä kannattaa hakea esim. saalingeista ripustamalla mutta silloin leisari ei voi toimia dirkkinä.<br /> * Pöytä kaukaloon/salonkiin, v.1,0 tehtiin 18mm vanerista ohuemman puutteessa<br /> * [[Bemene|Aurinko/sadekatos kaukaloon]]. Ehkä enempi aurinkokatos mutta ajatus toimii.<br /> * Hyttysverkot<br /> * 1,5m leveä [[Putkityyny]] keulapiikissä köllimiseen<br /> * Oikein mitoitetut joustimet keulakiinnitykseen - Ero kuin yöllä ja päivällä<br /> <br /> <br /> '''2012'''<br /> [[Kuva:L-306-2012.jpg|right|thumb]]<br /> Kauden aikana keskityttiin erilaisten säätöjen helppouteen mukavuuden parantamisen ohella:<br /> * Sisäpuolen höyrypesu ja säilytyslokeroiden jynssäys<br /> * Sisäpuuosien kloriittipesu ja öljyvahaus<br /> * Uudet patjat<br /> * Tyynyliinat 1,5m tyynyyn<br /> * [[Hyttysverkot|Hyttysverkko]] kulkuaukkoon v1.1 - Riittävästi leveyttä<br /> * [[Asuminen|Säilytystilaa]] hyllyjen alle mantookiverkosta<br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunaremontti]] v1.1<br /> * Lämmittimen huolto - Lamppuöljy ei ole valopetrolia joten nokea tulee<br /> * [[Fokkapeite]] v2.1<br /> * Hienot viiriviritykset<br /> * [[Takastaagi|Hekkiin]] viulutaljat - 16x tuntuu riittävän jo kynäniskallekin<br /> * [[Lazy Jack|Tee-itse-Lazy jack]] - Edellä arvailtu hybridikin voisi toimia<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pois pilssipumpusta - Ehkä 2-tuumainen letku toimisi?<br /> * [[Pöytä]] v1.1 - 9mm vaneri tuntuu olennaisesti 18mm kevyemmältä<br /> * Yksinkertainen patentti irrotettavalle [[Koneajovalo|koneajovalolle]]. <br /> <br /> <br /> '''2013'''<br /> [[Kuva:H-Sale0.JPG|right|thumb]]<br /> Kevään korjaukset koostuivat lähinnä perushuolloista ja -parannuksista sekä alettiin varautua kolmannen miehistön jäsenen saapumiseen:<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän]] päivityksiä; 2-akkujärjestelmä ja kiinteä laturi<br /> * Puuosien huoltoa homeisen talven jäljiltä. Internationalin homehtuva tiikiöljy vaihtui kokeeksi Mastonin homesuojattuun öljyyn.<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto. Seuratkaa tarkoin [http://www.wallas.fi/default.asp?id=ukk Wallaksen] valopetrolisuosituksia nokeentumisen välttämiseksi!<br /> * [[Apumoottori#Huolto|Moottorin]] huoltoa, mm. ohuempi starttinaru ja uusi käytetty &quot;power pack&quot; 32 vuotta palvelleen tilalle.<br /> * Keulapiikin säleikkö, joka parantaa patjojen tuuletusta ja korottaa kolmiopalaa [[kemiallinen vessa|vessalle]] riittäväksi.<br /> * Irrotettava ankkurivalopatentti<br /> * Vauvakokoisen riippumaton virittelyä kajuuttaan perheenlisäyksen johdosta.<br /> <br /> <br /> '''2014'''<br /> [[Kuva:306-lammitin.JPG|right|thumb]]<br /> Venettä varusteltiin kolmen hengen perheen käyttöön ja vanhoja järjesteltyitä päivitettiin fiksummiksi<br /> * Lämmitin siirrettiin laipion seinästä keulapiikkiin; nyt sisäilmaa pyörittävä Wallas saa raittiin ilman säädettävästä keulan venttiilistä ja puhaltaa sen kajuutan suuntaan. Lämmitin toimii kauko-ohjauksella laipion napista.<br /> * Hyttysverkko keulan venttiiliin<br /> * Mustia homepilkkuja saaneet hyllyt hiottiin ja öljyvahattiin.<br /> * Oikeanpuoleiseen punkkaan toteutettiin nk. liukupentteri folkkareiden tyyliin.<br /> * Lyhyeksi jääneeseen oikeaan punkkaan tehtiin poiskäärittävällä mantookiverkolla suojattu &quot;meripunkka&quot; lapselle.<br /> * Kaukalon alla olevasta keittimeltä vapautuneesta säilytyslaatikosta tuli ruokakomero, lautaset, kattilat ja ruokailuvälineet siirtyivät vasempaan komeroon paremmin saataville.<br /> * Säilytyslaatikoita ja tiskialtaita päivitettiin neliskanttisiksi<br /> * Sammutimelle löytyi hyvä paikka portaan alta, jota sammuttimen paino nyt pitää paremmin aloillaan.<br /> * Sähköjärjestelmään lisättiin led-virtavalo, ettei kytkin unohtuisi päälle poistuttaessa.<br /> * Maasähkö siirtyi kela-aikaan vyyhdettävästä johdosta.<br /> * Moottorin sytytysjärjestelmä vaihdettiin uuteen, Voimakoneelta saatuun varaosaan.<br /> <br /> <br /> '''2015'''<br /> [[Kuva:306-2015.jpg|right|thumb]]<br /> Veneeseen tehtiin pohjaremontti ja muita pieniä ylläpitohuoltoja.<br /> * Lasikuitupohja kaavittiin gelcoatille syksyllä. Pitkä ja kylmä kevät antoi odottaa pitkään ennenkun hiottu pohja saatiin maalattua tarpeellisin kerroksin (4x Teknos Inerta primer+2x Hempel Hard Racing White).<br /> * Kyljen &quot;vauhtiraita&quot; maalattiin primerin päälle.<br /> * Puuosien öljyäminen.<br /> * Kulkuluukku ja kaukalon luukut maalattu 3 kertaa peittomaalilla.<br /> * Pentterin viimeistelyä<br /> <br /> <br /> '''2016'''<br /> [[Kuva:306-pohja.JPG|right|thumb]]<br /> Venettä varusteltiin neljän hengen perheen käyttöön.<br /> * Pohjaremonttia jatkettiin peräsimen ja kölin osalta Hempel light primer x 5 (nopeampi kuivuminen) ja Hempel Hard Racing White x 2 sekä kylkiviiva viimeisteltiin 2x Hempel Polygloss 55530 Radient red x 2. <br /> * Vanhaa sähkö-vaijerilokia elvyteltiin.<br /> * Keitin siirrettiin keskikaappiin, sillä toinenkin punkka tarvittiin matkatavaroiden ja nukkuvien käyttöön.<br /> * Moottori huollettiin. Katkova käynti ja käynnistysongelma paikantui imuventtiilien tiivisteisiin. Lohkon muutkin tiivisteet vaihdettiin.<br /> * Purjeet huollettiin talvella ja reiän saanut fokka uudelleen syksyllä (lämppärin piippu tekee reikiä ikkunoihin, muistakaa varoa)<br /> <br /> <br /> <br /> '''Tulevia projekteja''':<br /> * Lokin näytön korjailua (mistä löytyisi uusi lasi sumlogin vanhaan näyttöön, sillä näyttö on säröillä umpinaiselta sisäpuolelta!?)<br /> * Potkurilokin korjaus, anturi kaipaa juotostöitä.<br /> * Rullafokka?<br /> * Tarrateipillä kiinnitettävät kajuutan verhot moottoriveneiden tyyliin.<br /> * Kannen ”hartsittaminen”<br /> * Kiinteä vesitankki punkan takaosaan.<br /> * Liinakela takaboksin sisäkanteen.<br /> * Eristetty kylmäkaappi helposti saataville esim. laatikostoihin. Olisiko [http://www.vicover.fi/aerogeelit Aerogeeli] ratkaisu?<br /> * ...tai termostaatilla toimiva kompressori kylmälaukku kokoa 32x30x60cm<br /> * ...mistä johtuen pitäisi asentaa aurinkopaneeli...<br /> * Isompinousuinen potkuri moottoriin ja ulkopuolen ehostusta.<br /> * Vanttien uusimisia<br /> * Jalkarallit istuinkaukaloon. Onko hyviä malleja?<br /> <br /> ==Reissuja==<br /> [[Kuva:L-306-Retki.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> Kilpapurjehduksessakin on puolensa mutta ylläolevasta varmasti huomaatte minun keskittyneen [http://www.youtube.com/v/JhRbk56vUjg&amp;color1=0xb1b1b1&amp;color2=0xcfcfcf&amp;hl=en_US&amp;feature=player_embedded&amp;fs=1 leppoisampaan vapaa-aikaan]. Minulta kysyttiin hiljakkoin, mikä purjehduksessa on hienoa. Sanoisin, että kohdalleni ei ole osunut vielä yhtäkään niin helppoa irtautumista arkielämän punnuksista kun yksinkertainen parin tunnin iltalenkki kaupungin edustalla jolloin Maailma saa oikeat mittasuhteet. Toistaiseksi työssä käyvänä minulla ei myöskään ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan ja olen huomannut, miten aika vääristyy edukseni veneillessä. Jopa lyhyt irrottautuminen kotilaiturista tuo 30% venymän: perjantaina saaressa nukuttu yö tuntuu tuovan ylimääräisen päivän viikonloppuun kun sunnuntaina herää omasta vuoteesta ja on edelleen vapaalla! <br /> <br /> <br /> Ajattelin listata tähän H-veneilyaikanani käymäni saarikohteet, ovatpahan jossakin muistissa. Kysykää toki foorumeilla, mikäli haluatte havaintojani seuraavista kohteista:<br /> <br /> '''2006''' (Vuokra-H Danielle L-392)<br /> * Suomenlinna<br /> <br /> '''2007''' (12.5.-17.10. n.307nm)<br /> * Kalliosaari, Santahamina, Suomenlinna, Sipoon Kaunissaari, Stora Svartö, Porkkalan Ormholmen<br /> <br /> '''2008''' (14.5.-19.10. 959nm)<br /> * Stora Herrö, Stora Brandö, Kaivokari, Äggskär, Suomenlinna, Gåsgrundet, Lähteelä, Byxholmen, Rosala, Kustavi, Uusikaupunki, Katanpää, Houtskär, Nauvo, Aspö, Gullkrona, Hanko, Jakob Ramsjö, Kaparen<br /> <br /> '''2009''' (17.5.-17.10. 873nm)<br /> * Suomenlinna, Kaivokari, Stora Brokholmen, Skallerholmarna, Elisaari, Hanko, Vänö, Jurmo, Sottunga, Kastelholma, Kumlinge-Remmarhamn, Lappo, Keistiö, Houtskär-Korsholm, Nauvo, Rymättylä, Jermo, Högsåra, Jussarö, Stora Svartö, Pihlajasaari, Stora Herrö, Stora Brändö<br /> <br /> '''2010''' (15.5.-09.10. 954nm)<br /> * Gåsgrundet, Suomenlinna, Bylandet, Stora Svartö, Modermagan, Rosala, Birsskär, Salmis, Uusikaupunki, JurmoÅ, Lappo, Ahvensaari, Nauvo, Romar Strand, Utö, Vänö, Hanko, Jakobshamn, Söderskär, Tavasten, Stora Brändö, Kalliosaari<br /> [[Category:Vene-esittelyt]]<br /> <br /> '''2011''' (10.5.-08.10. 665nm)<br /> * Sipoon Kaunissaari, Gåsgrundet, Stora Svartö, Kotiluoto, Byö, Svartholma, Pyhtään Kaunissaari, Kotka, Kukouri, Lehmäsaari, Ulko-Tammio, Haapasaari, Hamina, Kuusimaa, Bredholmen, Norra Sandö, Suomenlinna, Stora Brandö<br /> <br /> '''2012''' (17.5.-10.10. 1015nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Tallinna, Stora Svartö, Jussarö, Rosala, Airisto, Katanpää, Uusikaupunki, Enklinge, Simskäla, Maarianhamina, Sottunga, Kökar, Borstö, Hanko, Gropen, Gölisnäs, Bylandet, Pirttisaari<br /> <br /> '''2013''' (19.5.-02.10. 260nm)<br /> * Kotiluoto, Gåsgrundet, Suomenlinna<br /> <br /> '''2014''' (9.5.-5.10. 652nm)<br /> * Kotiluoto, Santahamina, Elisaari, Hanko, Högsåra, Söder Långvik, Stor Melö, Houtskari-Nåsby, Salmis, Uusikaupunki, Katanpää, Lappo, Verkan, Stenskär, Helsingholm, Rosala, Tammisaari, Porkala Marin, Suomenlinna<br /> <br /> '''2015''' (6.6.-11.10. 231nm)<br /> * Suomenlinna, Kotiluoto, Gåsgrundet, Käärmesaari<br /> <br /> '''2016''' (21.5.-15.10. 364nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Jakobshamn, Jussarö, Hanko, Trelänningen, Gölisnäs, Pihlajasaari, Uunisaari, Liuskasaari, Vallisaari</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Tiedosto:306-2015.jpg&diff=2564 2017-01-19T11:48:59Z

<p>306: Oma valokuva. Kaikki oikeudet pidätetään.</p> <hr /> <div>Oma valokuva. Kaikki oikeudet pidätetään.</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=L-306_/_Miranda&diff=2563 2017-01-19T11:46:37Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:L-306-2008-1v.JPG|right|650px]]<br /> * Vuosimalli: 1975<br /> * Valmistaja: Artekno<br /> * Kotisatama: Helsinki<br /> * Omistaja: 306<br /> <br /> <br /> ==Oma oikea purjevene==<br /> [[Kuva:L-306-2002.jpg|right|thumb|Miranda n.2002. Kiitokset Hannulle myyntikuvasta.]]<br /> Kevät 2007 ja 30-vuotisjuhlani pistivät asioihin vauhtia. Päätin ostaa itselleni synttärilahjaksi ensimmäisen oman köliveneeni. H-vene oli selvä valinta sekä budjetin, että käytön suhteen ja pidin veneestä muutenkin edellisen kesän vuokraveneen perusteella. Tarkoitus oli lähinnä käydä iltapurjehduksilla kavereiden kanssa, mahdollisesti pitemmillä lomilla jos sopiva porukka kasaan saataisiin. Lisäksi on pakko myöntää, etten jaksanut enää notkua terasseilla kesän komeimpia iltoja. Veneen tilat olisivat hyvinkin riittävät tällaiseen telttailuun joten naksuttelin itseni [http://www.vesille.fi vesille.fi-sivuston] venemarkkinoille ja löysin kolmesta neljään kiinnostavaa ja kohtuuhintaista venettä Helsingin lähistöltä. Ilmoituksissa ei ollut kuvia mikä teki ostosprojektin sitäkin jännittävämmäksi.<br /> <br /> <br /> Ensimmäinen katsomani vene vuodelta -79 ei ollut mieltäylentävä ilmestys. Siinä oli sprayhoodit, lämmittimet, uimatikkaat ja muut releet vaan kaikki oli asennettu jotenkin puolihuolimattomasti. Haluton myyjä esitteli kokonaisuutta penseästi ja suostui jotenmiten näyttämään vielä syrjemmällä säilötyn mastonkin. Hinta oli hieman korkea siihen nähden, että tulisin siirtämään kaikki releet uuteen uskoon ja luultavasti maalaamaan haalistuneen rungon tasavärisemmäksi.<br /> <br /> <br /> Sovittuani tapaamisen toisen veneen omistajan kanssa kävin tarkistamassa veneen tiedot ilmoituksesta kun näin siihen liitetyn oheisen kuvan. Tärisevin käsin vietetyn työpäivän jälkeen pinkaisin Vuosaareen venettä katsomaan. Kilpatarjoajaksi oli paikalle ilmaantunut lippispäinen renkaanpotkijaremmi joka haukkui venepoloista estoitta myyjän harmiksi. Tinkimistaktiikkaan kuului toteama, että ainakin purjeet ja moottori pitäisi vaihtaa joten hinnan pudotus olisi ainoa tie eteenpäin ym. minkä jälkeen pojat lähtivät onnekseni mathoihinsa vastatarjousta odottelemaan.<br /> <br /> <br /> [[Kuva:L-306-2007.JPG|right|thumb|Pikkuröhnästä ei kannata pelästyä]]<br /> Saatuamme keskustelurauhan pääsimme omiin kysymyksiini. Kuvasta olin jo nähnyt että kyseessä oli ensimmäistä tarjokasta huomattavasti paremmin säilynyt yksilö ja paikanpäälläkin totesin rungon olevan pääosin loistokunnossa. Vain puuosat ja köli kaipasivat huomiota normaalien pesujen lisäksi. Omistaja tuntui reilulta veikolta ja osoitti minulle itse knoppikohtia. Tarkistimme kölin takaisen pohjan sileyttä, mistä päätellen kivillä ei oltu käyty. Pinkeä mastonjuuri puolestaan kertoi kannen rakenteen olevan kunnossa siltä osin. Sain ohjeiksi jatkoon pitää vantit kireällä jatkossakin niin masto ei pääse pumppaamaan rakennetta pehmeäksi.<br /> <br /> <br /> Totesimme hinnan kohtuulliseksi mm. viereiseen telalla maalattuun veneeseen nähden ja sovimme kaupan pyyntihinnasta ettei myyjän tarvitsisi soitella lippisjäpisköille enää koskaan. Näin paiskattiin kättä ja alettiin veneen remontoinnin valmistelut.<br /> <br /> <br /> Kauppakirjat kirjoitettiin 31.3.2007 ja puolentoista kuukauden kunnostuksen jälkeen vene kellui laiturissaan Helsingissä. Sen verran kompromisseja oli matkan varrella tehty, että venettä siirtämässä olikin ollut tuleva vaimoni jonka kanssa olemme pääosin purjehtineet siitä lähtien. Älkää siis uskoko jos työkaverit väittävät synttärikahveillasi, että parhaat vuotesi ovat ohitse täyttäessäsi 30!<br /> <br /> ==Historiaa==<br /> [[Kuva:L-306-1993.jpg|right|thumb|Miranda n.1993. Kiitokset Laurille arkistokuvasta]]<br /> Miranda on tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäisiä H-veneitä, jossa on myöhemmin luonteenomaiseksi tullut pitkä tummennettu pleksi-ikkuna. Se valmistui 1/1 valmiina veneenä Arteknon veistämöltä valmistustodistuksen päivänmäärällä 13.5.1975. Kahdeksan vuoden Kivenlahden ja Suomenojan aikaansa lukuunottamatta vene on ollut koko ikänsä helsinkiläisissä seuroissa.<br /> <br /> Veneen historia on venetodistusten ja Urheilumuseon lähteiden valossa seuraavanlainen:<br /> <br /> * 1975-1977 Helsingfors Segelsälskap HSS s/y Petteriina<br /> * 1978-1979 Suomalainen Pursiseura SPS<br /> * 1980-1982 Kipparlahden Venekerho KVK s/y Harald<br /> * 1983-1989 Kivenlahden Venekerho KLV<br /> * 1990 Suomenoja<br /> * 1991-1993 Helsingfors Segelklubb HSK s/y Miranda<br /> * 1994-2001 Helsingfors Segelklubb HSK<br /> * 2002-2006 Vuosaaren Venekerho VVK<br /> * 2007- Helsinki<br /> <br /> ==Miranda==<br /> [[Kuva:L-306-2008-2.jpg|right|thumb]]<br /> Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Mirandan aiemmin omistanut ja sille ”sukupuolenvaihtoleikkauksen” tehnyt Lauri on myös näillä sivuilla käyttäjänä, hänelle siis suurkiitos ettei minun tarvitse enää seilailla &quot;Haraldilla&quot;. Häneltä kuulin myös ison osan veneen alkuvuosien vaiheista kuin myös tarinan nimen takana. &quot;Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta&quot; löytyvä Miranda on ensimmäisen kerran tullut läntisen Maailman tietoisuuteen William Shakespearen [http://www.bartleby.com/70/index11.html ”Myrsky”]-näytelmän naishahmon kautta. Nimi [http://www.thecapras.org/mcapra/miranda/derivation.html Miranda] tarkoittaa ”ihastelemisen arvoista” ja tokihan se veneen omistajalle sopii. <br /> <br /> <br /> Miranda on vuosimallia 1975 ja aiemmin mainitun sporttisen pleksi-ikkunan lisäksi siinä on edelleen 70-luvun veneiden kaunis kaareva kaukalo, mikä miellyttää esteettistä matkaveneilijää kovasti. Erikoista Mirandassa on, että monista vaiheistaan huolimatta sisustus on säilynyt patjoja myöten alkuperäisenä ja hyväkuntoisena Arteknon sisustuksena, samoin kuten kannen heloitus niiltä osin kun päätellä saattaa poislukien kaukaloon plokeilla siirretyt nostimet. Tästä syystä olenkin pyrkinyt tekemään kaikki korjaukseni ennallistavalla tavalla, toisin sanoen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Merkittävimmät varustelut veneeseen on tehty Laurin omistuksessa ja hänen asentamansa lämmitin ja keittimen kaukalo noudattavat entistävää asennustapaani loistavasti.<br /> <br /> ==Kunnostusta==<br /> [[Kuva:H-Huolto.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> '''2007'''<br /> <br /> Ostaessani Mirandan, se oli kieltämättä nuhjuisessa kunnossa pääosin, koska puuosien lakkaus oli pahoin hilseillyt ja köli oli osittain ruosteessa. Alkuinnostuksessa korjasin veneen [[Kölin huolto|kölin]] ja [[Puuosien hoito|puuosat]] myyjän vinkkien ja ohjeiden mukaan. Näiden jälkeen vene olikin taas kun pakasta vedetty. Alla lista ensimmäisen vuoden aikana tehdyistä korjauksista:<br /> <br /> * [[Kölin huolto|Köli]]<br /> * [[Puuosien hoito|Kannen puuosat]]<br /> * [[Apumoottori|Moottorin huolto]]; vettä uimurissa<br /> * Potkurilokin korjaus; sähkötyöt<br /> * Akun siirto kaukalon laatikosta keulaan<br /> * Uudet nostinten lukot<br /> * Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)<br /> * Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.<br /> <br /> <br /> '''2008'''<br /> [[Kuva:L-306-2008-3.JPG|right|thumb]]<br /> Toisen kauden kunnostukset olivat pitkälti esteettisiä tuikitärkeän pohjaventtiilien korjauksen lisäksi. Venettä hallitsi valko-punainen teema, jota vahvistettiin kylkiraidan kunnostuksen, ratsastajin varustettujen purjeiden vaatiman uuden puomipeitteen, itse tekemieni fokkapeitteen ja kaukalotyynyjen avulla. Lista kauden korjauksista on seuraava:<br /> <br /> * Uudet purjeet (iso ja fokka)<br /> * [[Läpivientien huolto|Pohjaventtiilit]]<br /> * [[Kylkiraitojen huolto|Kylkiraidan maalaus]]<br /> * Keulaventtiilin korjaus<br /> * Oikean päävantin vaihto (vaihtakaa pareittain!)<br /> * [[Patjat|Patjapäällisten harsiminen]] ja fyllin lisääminen patjan väliin<br /> * [[Rungon huolto|Rungon paklausta]]<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 1<br /> * [[Istuintyynyt]]<br /> * [[Luukkujen huolto|Kulkuluukun]] vesitiivistäminen<br /> * Moottorin huoltoa; Käyntihäiriöitä jotka lopulta johtuivat lyijyllisen bensan aikaisista (alkuperäisistä?) tiivisteistä lohkossa!<br /> <br /> <br /> '''2009'''<br /> [[Kuva:H-tasku5.JPG|right|thumb]]<br /> Remonteissa oli vuorossa mukavuutta parantavia ja yleistä kunnostusta vaativia kohteita, mm:<br /> <br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunoiden vaihto]] ja kulkuluukun kunnostus<br /> * [[Verhot|Verhot ikkunoihin]]<br /> * [[Akkujalusta|2xAkkujalusta]] keulalaatikkoon kaikuanturivarauksella<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän uusimista]]<br /> * [[Sähköt#Maasähkö|Maasähkö]] vikavirtakytkimellä ja veto sisään<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto<br /> * [[Kaikuluotain]] ja [[Mittariteline|kaiku-gps-teline]] kulkuaukkoon<br /> * [[Luukkutasku|&quot;Satulalaukku&quot;]] kulkuaukkoon<br /> * &quot;[[Juokseva vesi]]&quot;-patentti<br /> * Puomihelan kunnostus<br /> * Nostinten vaihtaminen dyneemanostimiksi ja toisen päävantin huolto<br /> * Kulkuvalojen huolto<br /> * Moottorin huolto, tiivisteiden vaihto ja kaasuttimen säätöä<br /> * [[Patjojen eristäminen|Tuuletuksen ja lämpöeristeen järjestäminen]] keulapiikin patjoille<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 2<br /> * Plyysien ja rustinrautojen kiinnitysten vahvistamista, vanttien uusimista<br /> * Lifeline-järjestelyiden päivittämistä kannella<br /> * Kompakti [http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8736/cjtgn grilliratkaisu]<br /> * [[Pilssipumppu|Kiinteä pilssipumppu]] á la [[Kittiwake:n pumppuprojekti|David]].<br /> * Mastoaukon kavennuksen kiertäminen joustinnarupatentilla reivauksen helpottamiseksi<br /> <br /> <br /> '''2010'''<br /> [[Kuva:H-Rengas1.JPG|right|thumb]]<br /> Alkava neljäs kausi keskittyi pääasiassa ylläpitoon ja ulkoasun kohentamiseen:<br /> <br /> * Sähköjärjestelmän järkeistäminen jatkuu mm. &quot;navigointipöydän&quot; osalta; 12v pistoke ja pc-liitäntä gps:lle kaapin oven taakse.<br /> * Led-valot<br /> * Asiallinen [[Pelastusrengas|pelastusrengasjärjestely]]<br /> * Peitteiden trimmailua<br /> * Puuosien huoltoa<br /> * Ylempi kylkiraita 35v juhlavuoden kunniaksi!<br /> <br /> <br /> '''2011'''<br /> [[Kuva:H-306-bemene.jpg|right|thumb]]<br /> Vuorossa oli monenlaisia matkakäyttöä ja mukavuutta parantavia patentteja:<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pilssipumpun yhteyteen. Sopiva 25mm y-liitin/venttiili löytyi Australiasta!<br /> * Gps-verkon uusimista. Hienon asennusvalmiin johdon teki Arin Kaapelitehdas.<br /> * [[Dirkki]]. Toistaiseksi todettu, että dirkki toimii hyvin, leisari kannattaa viritellä alas alavanttien aukosta ja lähelle mastoa, sillä muuten latat on aina sotkussa narujen kanssa. Leveyttä kannattaa hakea esim. saalingeista ripustamalla mutta silloin leisari ei voi toimia dirkkinä.<br /> * Pöytä kaukaloon/salonkiin, v.1,0 tehtiin 18mm vanerista ohuemman puutteessa<br /> * [[Bemene|Aurinko/sadekatos kaukaloon]]. Ehkä enempi aurinkokatos mutta ajatus toimii.<br /> * Hyttysverkot<br /> * 1,5m leveä [[Putkityyny]] keulapiikissä köllimiseen<br /> * Oikein mitoitetut joustimet keulakiinnitykseen - Ero kuin yöllä ja päivällä<br /> <br /> <br /> '''2012'''<br /> [[Kuva:L-306-2012.jpg|right|thumb]]<br /> Kauden aikana keskityttiin erilaisten säätöjen helppouteen mukavuuden parantamisen ohella:<br /> * Sisäpuolen höyrypesu ja säilytyslokeroiden jynssäys<br /> * Sisäpuuosien kloriittipesu ja öljyvahaus<br /> * Uudet patjat<br /> * Tyynyliinat 1,5m tyynyyn<br /> * [[Hyttysverkot|Hyttysverkko]] kulkuaukkoon v1.1 - Riittävästi leveyttä<br /> * [[Asuminen|Säilytystilaa]] hyllyjen alle mantookiverkosta<br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunaremontti]] v1.1<br /> * Lämmittimen huolto - Lamppuöljy ei ole valopetrolia joten nokea tulee<br /> * [[Fokkapeite]] v2.1<br /> * Hienot viiriviritykset<br /> * [[Takastaagi|Hekkiin]] viulutaljat - 16x tuntuu riittävän jo kynäniskallekin<br /> * [[Lazy Jack|Tee-itse-Lazy jack]] - Edellä arvailtu hybridikin voisi toimia<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pois pilssipumpusta - Ehkä 2-tuumainen letku toimisi?<br /> * [[Pöytä]] v1.1 - 9mm vaneri tuntuu olennaisesti 18mm kevyemmältä<br /> * Yksinkertainen patentti irrotettavalle [[Koneajovalo|koneajovalolle]]. <br /> <br /> <br /> '''2013'''<br /> [[Kuva:H-Sale0.JPG|right|thumb]]<br /> Kevään korjaukset koostuivat lähinnä perushuolloista ja -parannuksista sekä alettiin varautua kolmannen miehistön jäsenen saapumiseen:<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän]] päivityksiä; 2-akkujärjestelmä ja kiinteä laturi<br /> * Puuosien huoltoa homeisen talven jäljiltä. Internationalin homehtuva tiikiöljy vaihtui kokeeksi Mastonin homesuojattuun öljyyn.<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto. Seuratkaa tarkoin [http://www.wallas.fi/default.asp?id=ukk Wallaksen] valopetrolisuosituksia nokeentumisen välttämiseksi!<br /> * [[Apumoottori#Huolto|Moottorin]] huoltoa, mm. ohuempi starttinaru ja uusi käytetty &quot;power pack&quot; 32 vuotta palvelleen tilalle.<br /> * Keulapiikin säleikkö, joka parantaa patjojen tuuletusta ja korottaa kolmiopalaa [[kemiallinen vessa|vessalle]] riittäväksi.<br /> * Irrotettava ankkurivalopatentti<br /> * Vauvakokoisen riippumaton virittelyä kajuuttaan perheenlisäyksen johdosta.<br /> <br /> <br /> '''2014'''<br /> [[Kuva:306-lammitin.JPG|right|thumb]]<br /> Venettä varusteltiin kolmen hengen perheen käyttöön ja vanhoja järjesteltyitä päivitettiin fiksummiksi<br /> * Lämmitin siirrettiin laipion seinästä keulapiikkiin; nyt sisäilmaa pyörittävä Wallas saa raittiin ilman säädettävästä keulan venttiilistä ja puhaltaa sen kajuutan suuntaan. Lämmitin toimii kauko-ohjauksella laipion napista.<br /> * Hyttysverkko keulan venttiiliin<br /> * Mustia homepilkkuja saaneet hyllyt hiottiin ja öljyvahattiin.<br /> * Oikeanpuoleiseen punkkaan toteutettiin nk. liukupentteri folkkareiden tyyliin.<br /> * Lyhyeksi jääneeseen oikeaan punkkaan tehtiin poiskäärittävällä mantookiverkolla suojattu &quot;meripunkka&quot; lapselle.<br /> * Kaukalon alla olevasta keittimeltä vapautuneesta säilytyslaatikosta tuli ruokakomero, lautaset, kattilat ja ruokailuvälineet siirtyivät vasempaan komeroon paremmin saataville.<br /> * Säilytyslaatikoita ja tiskialtaita päivitettiin neliskanttisiksi<br /> * Sammutimelle löytyi hyvä paikka portaan alta, jota sammuttimen paino nyt pitää paremmin aloillaan.<br /> * Sähköjärjestelmään lisättiin led-virtavalo, ettei kytkin unohtuisi päälle poistuttaessa.<br /> * Maasähkö siirtyi kela-aikaan vyyhdettävästä johdosta.<br /> * Moottorin sytytysjärjestelmä vaihdettiin uuteen, Voimakoneelta saatuun varaosaan.<br /> <br /> <br /> '''2015'''<br /> [[Kuva:H-pentteri2.jpg|right|thumb]]<br /> Veneeseen tehtiin pohjaremontti ja muita pieniä ylläpitohuoltoja.<br /> * Lasikuitupohja kaavittiin gelcoatille syksyllä. Pitkä ja kylmä kevät antoi odottaa pitkään ennenkun hiottu pohja saatiin maalattua tarpeellisin kerroksin (4x Teknos Inerta primer+2x Hempel Hard Racing White).<br /> * Kyljen &quot;vauhtiraita&quot; maalattiin primerin päälle.<br /> * Puuosien öljyäminen.<br /> * Kulkuluukku ja kaukalon luukut maalattu 3 kertaa peittomaalilla.<br /> * Pentterin viimeistelyä<br /> <br /> <br /> '''2016'''<br /> [[Kuva:306-pohja.JPG|right|thumb]]<br /> Venettä varusteltiin neljän hengen perheen käyttöön.<br /> * Pohjaremonttia jatkettiin peräsimen ja kölin osalta Hempel light primer x 5 (nopeampi kuivuminen) ja Hempel Hard Racing White x 2 sekä kylkiviiva viimeisteltiin 2x Hempel Polygloss 55530 Radient red x 2. <br /> * Vanhaa sähkö-vaijerilokia elvyteltiin.<br /> * Keitin siirrettiin keskikaappiin, sillä toinenkin punkka tarvittiin matkatavaroiden ja nukkuvien käyttöön.<br /> * Moottori huollettiin. Katkova käynti ja käynnistysongelma paikantui imuventtiilien tiivisteisiin. Lohkon muutkin tiivisteet vaihdettiin.<br /> * Purjeet huollettiin talvella ja reiän saanut fokka uudelleen syksyllä (lämppärin piippu tekee reikiä ikkunoihin, muistakaa varoa)<br /> <br /> <br /> <br /> '''Tulevia projekteja''':<br /> * Lokin näytön korjailua (mistä löytyisi uusi lasi sumlogin vanhaan näyttöön, sillä näyttö on säröillä umpinaiselta sisäpuolelta!?)<br /> * Potkurilokin korjaus, anturi kaipaa juotostöitä.<br /> * Rullafokka?<br /> * Tarrateipillä kiinnitettävät kajuutan verhot moottoriveneiden tyyliin.<br /> * Kannen ”hartsittaminen”<br /> * Kiinteä vesitankki punkan takaosaan.<br /> * Liinakela takaboksin sisäkanteen.<br /> * Eristetty kylmäkaappi helposti saataville esim. laatikostoihin. Olisiko [http://www.vicover.fi/aerogeelit Aerogeeli] ratkaisu?<br /> * ...tai termostaatilla toimiva kompressori kylmälaukku kokoa 32x30x60cm<br /> * ...mistä johtuen pitäisi asentaa aurinkopaneeli...<br /> * Isompinousuinen potkuri moottoriin ja ulkopuolen ehostusta.<br /> * Vanttien uusimisia<br /> * Jalkarallit istuinkaukaloon. Onko hyviä malleja?<br /> <br /> ==Reissuja==<br /> [[Kuva:L-306-Retki.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> Kilpapurjehduksessakin on puolensa mutta ylläolevasta varmasti huomaatte minun keskittyneen [http://www.youtube.com/v/JhRbk56vUjg&amp;color1=0xb1b1b1&amp;color2=0xcfcfcf&amp;hl=en_US&amp;feature=player_embedded&amp;fs=1 leppoisampaan vapaa-aikaan]. Minulta kysyttiin hiljakkoin, mikä purjehduksessa on hienoa. Sanoisin, että kohdalleni ei ole osunut vielä yhtäkään niin helppoa irtautumista arkielämän punnuksista kun yksinkertainen parin tunnin iltalenkki kaupungin edustalla jolloin Maailma saa oikeat mittasuhteet. Toistaiseksi työssä käyvänä minulla ei myöskään ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan ja olen huomannut, miten aika vääristyy edukseni veneillessä. Jopa lyhyt irrottautuminen kotilaiturista tuo 30% venymän: perjantaina saaressa nukuttu yö tuntuu tuovan ylimääräisen päivän viikonloppuun kun sunnuntaina herää omasta vuoteesta ja on edelleen vapaalla! <br /> <br /> <br /> Ajattelin listata tähän H-veneilyaikanani käymäni saarikohteet, ovatpahan jossakin muistissa. Kysykää toki foorumeilla, mikäli haluatte havaintojani seuraavista kohteista:<br /> <br /> '''2006''' (Vuokra-H Danielle L-392)<br /> * Suomenlinna<br /> <br /> '''2007''' (12.5.-17.10. n.307nm)<br /> * Kalliosaari, Santahamina, Suomenlinna, Sipoon Kaunissaari, Stora Svartö, Porkkalan Ormholmen<br /> <br /> '''2008''' (14.5.-19.10. 959nm)<br /> * Stora Herrö, Stora Brandö, Kaivokari, Äggskär, Suomenlinna, Gåsgrundet, Lähteelä, Byxholmen, Rosala, Kustavi, Uusikaupunki, Katanpää, Houtskär, Nauvo, Aspö, Gullkrona, Hanko, Jakob Ramsjö, Kaparen<br /> <br /> '''2009''' (17.5.-17.10. 873nm)<br /> * Suomenlinna, Kaivokari, Stora Brokholmen, Skallerholmarna, Elisaari, Hanko, Vänö, Jurmo, Sottunga, Kastelholma, Kumlinge-Remmarhamn, Lappo, Keistiö, Houtskär-Korsholm, Nauvo, Rymättylä, Jermo, Högsåra, Jussarö, Stora Svartö, Pihlajasaari, Stora Herrö, Stora Brändö<br /> <br /> '''2010''' (15.5.-09.10. 954nm)<br /> * Gåsgrundet, Suomenlinna, Bylandet, Stora Svartö, Modermagan, Rosala, Birsskär, Salmis, Uusikaupunki, JurmoÅ, Lappo, Ahvensaari, Nauvo, Romar Strand, Utö, Vänö, Hanko, Jakobshamn, Söderskär, Tavasten, Stora Brändö, Kalliosaari<br /> [[Category:Vene-esittelyt]]<br /> <br /> '''2011''' (10.5.-08.10. 665nm)<br /> * Sipoon Kaunissaari, Gåsgrundet, Stora Svartö, Kotiluoto, Byö, Svartholma, Pyhtään Kaunissaari, Kotka, Kukouri, Lehmäsaari, Ulko-Tammio, Haapasaari, Hamina, Kuusimaa, Bredholmen, Norra Sandö, Suomenlinna, Stora Brandö<br /> <br /> '''2012''' (17.5.-10.10. 1015nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Tallinna, Stora Svartö, Jussarö, Rosala, Airisto, Katanpää, Uusikaupunki, Enklinge, Simskäla, Maarianhamina, Sottunga, Kökar, Borstö, Hanko, Gropen, Gölisnäs, Bylandet, Pirttisaari<br /> <br /> '''2013''' (19.5.-02.10. 260nm)<br /> * Kotiluoto, Gåsgrundet, Suomenlinna<br /> <br /> '''2014''' (9.5.-5.10. 652nm)<br /> * Kotiluoto, Santahamina, Elisaari, Hanko, Högsåra, Söder Långvik, Stor Melö, Houtskari-Nåsby, Salmis, Uusikaupunki, Katanpää, Lappo, Verkan, Stenskär, Helsingholm, Rosala, Tammisaari, Porkala Marin, Suomenlinna<br /> <br /> '''2015''' (6.6.-11.10. 231nm)<br /> * Suomenlinna, Kotiluoto, Gåsgrundet, Käärmesaari<br /> <br /> '''2016''' (21.5.-15.10. 364nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Jakobshamn, Jussarö, Hanko, Trelänningen, Gölisnäs, Pihlajasaari, Uunisaari, Liuskasaari, Vallisaari</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Tiedosto:306-pohja.JPG&diff=2562 2017-01-19T11:45:41Z

<p>306: Oma kuva. Kaikki oikeudet pidätetään.</p> <hr /> <div>Oma kuva. Kaikki oikeudet pidätetään.</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Tiedosto:306-lammitin.JPG&diff=2561 2017-01-19T11:45:10Z

<p>306: Oma kuva. Kaikki oikeudet pidätetään.</p> <hr /> <div>Oma kuva. Kaikki oikeudet pidätetään.</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=L-306_/_Miranda&diff=2560 2017-01-19T11:43:30Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:L-306-2008-1v.JPG|right|650px]]<br /> * Vuosimalli: 1975<br /> * Valmistaja: Artekno<br /> * Kotisatama: Helsinki<br /> * Omistaja: 306<br /> <br /> <br /> ==Oma oikea purjevene==<br /> [[Kuva:L-306-2002.jpg|right|thumb|Miranda n.2002. Kiitokset Hannulle myyntikuvasta.]]<br /> Kevät 2007 ja 30-vuotisjuhlani pistivät asioihin vauhtia. Päätin ostaa itselleni synttärilahjaksi ensimmäisen oman köliveneeni. H-vene oli selvä valinta sekä budjetin, että käytön suhteen ja pidin veneestä muutenkin edellisen kesän vuokraveneen perusteella. Tarkoitus oli lähinnä käydä iltapurjehduksilla kavereiden kanssa, mahdollisesti pitemmillä lomilla jos sopiva porukka kasaan saataisiin. Lisäksi on pakko myöntää, etten jaksanut enää notkua terasseilla kesän komeimpia iltoja. Veneen tilat olisivat hyvinkin riittävät tällaiseen telttailuun joten naksuttelin itseni [http://www.vesille.fi vesille.fi-sivuston] venemarkkinoille ja löysin kolmesta neljään kiinnostavaa ja kohtuuhintaista venettä Helsingin lähistöltä. Ilmoituksissa ei ollut kuvia mikä teki ostosprojektin sitäkin jännittävämmäksi.<br /> <br /> <br /> Ensimmäinen katsomani vene vuodelta -79 ei ollut mieltäylentävä ilmestys. Siinä oli sprayhoodit, lämmittimet, uimatikkaat ja muut releet vaan kaikki oli asennettu jotenkin puolihuolimattomasti. Haluton myyjä esitteli kokonaisuutta penseästi ja suostui jotenmiten näyttämään vielä syrjemmällä säilötyn mastonkin. Hinta oli hieman korkea siihen nähden, että tulisin siirtämään kaikki releet uuteen uskoon ja luultavasti maalaamaan haalistuneen rungon tasavärisemmäksi.<br /> <br /> <br /> Sovittuani tapaamisen toisen veneen omistajan kanssa kävin tarkistamassa veneen tiedot ilmoituksesta kun näin siihen liitetyn oheisen kuvan. Tärisevin käsin vietetyn työpäivän jälkeen pinkaisin Vuosaareen venettä katsomaan. Kilpatarjoajaksi oli paikalle ilmaantunut lippispäinen renkaanpotkijaremmi joka haukkui venepoloista estoitta myyjän harmiksi. Tinkimistaktiikkaan kuului toteama, että ainakin purjeet ja moottori pitäisi vaihtaa joten hinnan pudotus olisi ainoa tie eteenpäin ym. minkä jälkeen pojat lähtivät onnekseni mathoihinsa vastatarjousta odottelemaan.<br /> <br /> <br /> [[Kuva:L-306-2007.JPG|right|thumb|Pikkuröhnästä ei kannata pelästyä]]<br /> Saatuamme keskustelurauhan pääsimme omiin kysymyksiini. Kuvasta olin jo nähnyt että kyseessä oli ensimmäistä tarjokasta huomattavasti paremmin säilynyt yksilö ja paikanpäälläkin totesin rungon olevan pääosin loistokunnossa. Vain puuosat ja köli kaipasivat huomiota normaalien pesujen lisäksi. Omistaja tuntui reilulta veikolta ja osoitti minulle itse knoppikohtia. Tarkistimme kölin takaisen pohjan sileyttä, mistä päätellen kivillä ei oltu käyty. Pinkeä mastonjuuri puolestaan kertoi kannen rakenteen olevan kunnossa siltä osin. Sain ohjeiksi jatkoon pitää vantit kireällä jatkossakin niin masto ei pääse pumppaamaan rakennetta pehmeäksi.<br /> <br /> <br /> Totesimme hinnan kohtuulliseksi mm. viereiseen telalla maalattuun veneeseen nähden ja sovimme kaupan pyyntihinnasta ettei myyjän tarvitsisi soitella lippisjäpisköille enää koskaan. Näin paiskattiin kättä ja alettiin veneen remontoinnin valmistelut.<br /> <br /> <br /> Kauppakirjat kirjoitettiin 31.3.2007 ja puolentoista kuukauden kunnostuksen jälkeen vene kellui laiturissaan Helsingissä. Sen verran kompromisseja oli matkan varrella tehty, että venettä siirtämässä olikin ollut tuleva vaimoni jonka kanssa olemme pääosin purjehtineet siitä lähtien. Älkää siis uskoko jos työkaverit väittävät synttärikahveillasi, että parhaat vuotesi ovat ohitse täyttäessäsi 30!<br /> <br /> ==Historiaa==<br /> [[Kuva:L-306-1993.jpg|right|thumb|Miranda n.1993. Kiitokset Laurille arkistokuvasta]]<br /> Miranda on tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäisiä H-veneitä, jossa on myöhemmin luonteenomaiseksi tullut pitkä tummennettu pleksi-ikkuna. Se valmistui 1/1 valmiina veneenä Arteknon veistämöltä valmistustodistuksen päivänmäärällä 13.5.1975. Kahdeksan vuoden Kivenlahden ja Suomenojan aikaansa lukuunottamatta vene on ollut koko ikänsä helsinkiläisissä seuroissa.<br /> <br /> Veneen historia on venetodistusten ja Urheilumuseon lähteiden valossa seuraavanlainen:<br /> <br /> * 1975-1977 Helsingfors Segelsälskap HSS s/y Petteriina<br /> * 1978-1979 Suomalainen Pursiseura SPS<br /> * 1980-1982 Kipparlahden Venekerho KVK s/y Harald<br /> * 1983-1989 Kivenlahden Venekerho KLV<br /> * 1990 Suomenoja<br /> * 1991-1993 Helsingfors Segelklubb HSK s/y Miranda<br /> * 1994-2001 Helsingfors Segelklubb HSK<br /> * 2002-2006 Vuosaaren Venekerho VVK<br /> * 2007- Helsinki<br /> <br /> ==Miranda==<br /> [[Kuva:L-306-2008-2.jpg|right|thumb]]<br /> Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Mirandan aiemmin omistanut ja sille ”sukupuolenvaihtoleikkauksen” tehnyt Lauri on myös näillä sivuilla käyttäjänä, hänelle siis suurkiitos ettei minun tarvitse enää seilailla &quot;Haraldilla&quot;. Häneltä kuulin myös ison osan veneen alkuvuosien vaiheista kuin myös tarinan nimen takana. &quot;Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta&quot; löytyvä Miranda on ensimmäisen kerran tullut läntisen Maailman tietoisuuteen William Shakespearen [http://www.bartleby.com/70/index11.html ”Myrsky”]-näytelmän naishahmon kautta. Nimi [http://www.thecapras.org/mcapra/miranda/derivation.html Miranda] tarkoittaa ”ihastelemisen arvoista” ja tokihan se veneen omistajalle sopii. <br /> <br /> <br /> Miranda on vuosimallia 1975 ja aiemmin mainitun sporttisen pleksi-ikkunan lisäksi siinä on edelleen 70-luvun veneiden kaunis kaareva kaukalo, mikä miellyttää esteettistä matkaveneilijää kovasti. Erikoista Mirandassa on, että monista vaiheistaan huolimatta sisustus on säilynyt patjoja myöten alkuperäisenä ja hyväkuntoisena Arteknon sisustuksena, samoin kuten kannen heloitus niiltä osin kun päätellä saattaa poislukien kaukaloon plokeilla siirretyt nostimet. Tästä syystä olenkin pyrkinyt tekemään kaikki korjaukseni ennallistavalla tavalla, toisin sanoen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Merkittävimmät varustelut veneeseen on tehty Laurin omistuksessa ja hänen asentamansa lämmitin ja keittimen kaukalo noudattavat entistävää asennustapaani loistavasti.<br /> <br /> ==Kunnostusta==<br /> [[Kuva:H-Huolto.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> '''2007'''<br /> <br /> Ostaessani Mirandan, se oli kieltämättä nuhjuisessa kunnossa pääosin, koska puuosien lakkaus oli pahoin hilseillyt ja köli oli osittain ruosteessa. Alkuinnostuksessa korjasin veneen [[Kölin huolto|kölin]] ja [[Puuosien hoito|puuosat]] myyjän vinkkien ja ohjeiden mukaan. Näiden jälkeen vene olikin taas kun pakasta vedetty. Alla lista ensimmäisen vuoden aikana tehdyistä korjauksista:<br /> <br /> * [[Kölin huolto|Köli]]<br /> * [[Puuosien hoito|Kannen puuosat]]<br /> * [[Apumoottori|Moottorin huolto]]; vettä uimurissa<br /> * Potkurilokin korjaus; sähkötyöt<br /> * Akun siirto kaukalon laatikosta keulaan<br /> * Uudet nostinten lukot<br /> * Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)<br /> * Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.<br /> <br /> <br /> '''2008'''<br /> [[Kuva:L-306-2008-3.JPG|right|thumb]]<br /> Toisen kauden kunnostukset olivat pitkälti esteettisiä tuikitärkeän pohjaventtiilien korjauksen lisäksi. Venettä hallitsi valko-punainen teema, jota vahvistettiin kylkiraidan kunnostuksen, ratsastajin varustettujen purjeiden vaatiman uuden puomipeitteen, itse tekemieni fokkapeitteen ja kaukalotyynyjen avulla. Lista kauden korjauksista on seuraava:<br /> <br /> * Uudet purjeet (iso ja fokka)<br /> * [[Läpivientien huolto|Pohjaventtiilit]]<br /> * [[Kylkiraitojen huolto|Kylkiraidan maalaus]]<br /> * Keulaventtiilin korjaus<br /> * Oikean päävantin vaihto (vaihtakaa pareittain!)<br /> * [[Patjat|Patjapäällisten harsiminen]] ja fyllin lisääminen patjan väliin<br /> * [[Rungon huolto|Rungon paklausta]]<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 1<br /> * [[Istuintyynyt]]<br /> * [[Luukkujen huolto|Kulkuluukun]] vesitiivistäminen<br /> * Moottorin huoltoa; Käyntihäiriöitä jotka lopulta johtuivat lyijyllisen bensan aikaisista (alkuperäisistä?) tiivisteistä lohkossa!<br /> <br /> <br /> '''2009'''<br /> [[Kuva:H-tasku5.JPG|right|thumb]]<br /> Remonteissa oli vuorossa mukavuutta parantavia ja yleistä kunnostusta vaativia kohteita, mm:<br /> <br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunoiden vaihto]] ja kulkuluukun kunnostus<br /> * [[Verhot|Verhot ikkunoihin]]<br /> * [[Akkujalusta|2xAkkujalusta]] keulalaatikkoon kaikuanturivarauksella<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän uusimista]]<br /> * [[Sähköt#Maasähkö|Maasähkö]] vikavirtakytkimellä ja veto sisään<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto<br /> * [[Kaikuluotain]] ja [[Mittariteline|kaiku-gps-teline]] kulkuaukkoon<br /> * [[Luukkutasku|&quot;Satulalaukku&quot;]] kulkuaukkoon<br /> * &quot;[[Juokseva vesi]]&quot;-patentti<br /> * Puomihelan kunnostus<br /> * Nostinten vaihtaminen dyneemanostimiksi ja toisen päävantin huolto<br /> * Kulkuvalojen huolto<br /> * Moottorin huolto, tiivisteiden vaihto ja kaasuttimen säätöä<br /> * [[Patjojen eristäminen|Tuuletuksen ja lämpöeristeen järjestäminen]] keulapiikin patjoille<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 2<br /> * Plyysien ja rustinrautojen kiinnitysten vahvistamista, vanttien uusimista<br /> * Lifeline-järjestelyiden päivittämistä kannella<br /> * Kompakti [http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8736/cjtgn grilliratkaisu]<br /> * [[Pilssipumppu|Kiinteä pilssipumppu]] á la [[Kittiwake:n pumppuprojekti|David]].<br /> * Mastoaukon kavennuksen kiertäminen joustinnarupatentilla reivauksen helpottamiseksi<br /> <br /> <br /> '''2010'''<br /> [[Kuva:H-Rengas1.JPG|right|thumb]]<br /> Alkava neljäs kausi keskittyi pääasiassa ylläpitoon ja ulkoasun kohentamiseen:<br /> <br /> * Sähköjärjestelmän järkeistäminen jatkuu mm. &quot;navigointipöydän&quot; osalta; 12v pistoke ja pc-liitäntä gps:lle kaapin oven taakse.<br /> * Led-valot<br /> * Asiallinen [[Pelastusrengas|pelastusrengasjärjestely]]<br /> * Peitteiden trimmailua<br /> * Puuosien huoltoa<br /> * Ylempi kylkiraita 35v juhlavuoden kunniaksi!<br /> <br /> <br /> '''2011'''<br /> [[Kuva:H-306-bemene.jpg|right|thumb]]<br /> Vuorossa oli monenlaisia matkakäyttöä ja mukavuutta parantavia patentteja:<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pilssipumpun yhteyteen. Sopiva 25mm y-liitin/venttiili löytyi Australiasta!<br /> * Gps-verkon uusimista. Hienon asennusvalmiin johdon teki Arin Kaapelitehdas.<br /> * [[Dirkki]]. Toistaiseksi todettu, että dirkki toimii hyvin, leisari kannattaa viritellä alas alavanttien aukosta ja lähelle mastoa, sillä muuten latat on aina sotkussa narujen kanssa. Leveyttä kannattaa hakea esim. saalingeista ripustamalla mutta silloin leisari ei voi toimia dirkkinä.<br /> * Pöytä kaukaloon/salonkiin, v.1,0 tehtiin 18mm vanerista ohuemman puutteessa<br /> * [[Bemene|Aurinko/sadekatos kaukaloon]]. Ehkä enempi aurinkokatos mutta ajatus toimii.<br /> * Hyttysverkot<br /> * 1,5m leveä [[Putkityyny]] keulapiikissä köllimiseen<br /> * Oikein mitoitetut joustimet keulakiinnitykseen - Ero kuin yöllä ja päivällä<br /> <br /> <br /> '''2012'''<br /> [[Kuva:L-306-2012.jpg|right|thumb]]<br /> Kauden aikana keskityttiin erilaisten säätöjen helppouteen mukavuuden parantamisen ohella:<br /> * Sisäpuolen höyrypesu ja säilytyslokeroiden jynssäys<br /> * Sisäpuuosien kloriittipesu ja öljyvahaus<br /> * Uudet patjat<br /> * Tyynyliinat 1,5m tyynyyn<br /> * [[Hyttysverkot|Hyttysverkko]] kulkuaukkoon v1.1 - Riittävästi leveyttä<br /> * [[Asuminen|Säilytystilaa]] hyllyjen alle mantookiverkosta<br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunaremontti]] v1.1<br /> * Lämmittimen huolto - Lamppuöljy ei ole valopetrolia joten nokea tulee<br /> * [[Fokkapeite]] v2.1<br /> * Hienot viiriviritykset<br /> * [[Takastaagi|Hekkiin]] viulutaljat - 16x tuntuu riittävän jo kynäniskallekin<br /> * [[Lazy Jack|Tee-itse-Lazy jack]] - Edellä arvailtu hybridikin voisi toimia<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pois pilssipumpusta - Ehkä 2-tuumainen letku toimisi?<br /> * [[Pöytä]] v1.1 - 9mm vaneri tuntuu olennaisesti 18mm kevyemmältä<br /> * Yksinkertainen patentti irrotettavalle [[Koneajovalo|koneajovalolle]]. <br /> <br /> <br /> '''2013'''<br /> [[Kuva:H-Sale0.JPG|right|thumb]]<br /> Kevään korjaukset koostuivat lähinnä perushuolloista ja -parannuksista sekä alettiin varautua kolmannen miehistön jäsenen saapumiseen:<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän]] päivityksiä; 2-akkujärjestelmä ja kiinteä laturi<br /> * Puuosien huoltoa homeisen talven jäljiltä. Internationalin homehtuva tiikiöljy vaihtui kokeeksi Mastonin homesuojattuun öljyyn.<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto. Seuratkaa tarkoin [http://www.wallas.fi/default.asp?id=ukk Wallaksen] valopetrolisuosituksia nokeentumisen välttämiseksi!<br /> * [[Apumoottori#Huolto|Moottorin]] huoltoa, mm. ohuempi starttinaru ja uusi käytetty &quot;power pack&quot; 32 vuotta palvelleen tilalle.<br /> * Keulapiikin säleikkö, joka parantaa patjojen tuuletusta ja korottaa kolmiopalaa [[kemiallinen vessa|vessalle]] riittäväksi.<br /> * Irrotettava ankkurivalopatentti<br /> * Vauvakokoisen riippumaton virittelyä kajuuttaan perheenlisäyksen johdosta.<br /> <br /> <br /> '''2014'''<br /> [[Kuva:306-lammitin.JPG|right|thumb]]<br /> Venettä varusteltiin kolmen hengen perheen käyttöön ja vanhoja järjesteltyitä päivitettiin fiksummiksi<br /> * Lämmitin siirrettiin laipion seinästä keulapiikkiin; nyt sisäilmaa pyörittävä Wallas saa raittiin ilman säädettävästä keulan venttiilistä ja puhaltaa sen kajuutan suuntaan. Lämmitin toimii kauko-ohjauksella laipion napista.<br /> * Hyttysverkko keulan venttiiliin<br /> * Mustia homepilkkuja saaneet hyllyt hiottiin ja öljyvahattiin.<br /> * Oikeanpuoleiseen punkkaan toteutettiin nk. liukupentteri folkkareiden tyyliin.<br /> * Lyhyeksi jääneeseen oikeaan punkkaan tehtiin poiskäärittävällä mantookiverkolla suojattu &quot;meripunkka&quot; lapselle.<br /> * Kaukalon alla olevasta keittimeltä vapautuneesta säilytyslaatikosta tuli ruokakomero, lautaset, kattilat ja ruokailuvälineet siirtyivät vasempaan komeroon paremmin saataville.<br /> * Säilytyslaatikoita ja tiskialtaita päivitettiin neliskanttisiksi<br /> * Sammutimelle löytyi hyvä paikka portaan alta, jota sammuttimen paino nyt pitää paremmin aloillaan.<br /> * Sähköjärjestelmään lisättiin led-virtavalo, ettei kytkin unohtuisi päälle poistuttaessa.<br /> * Maasähkö siirtyi kela-aikaan vyyhdettävästä johdosta.<br /> * Moottorin sytytysjärjestelmä vaihdettiin uuteen, Voimakoneelta saatuun varaosaan.<br /> <br /> <br /> '''2015'''<br /> [[Kuva:H-pentteri2.JPG|right|thumb]]<br /> Veneeseen tehtiin pohjaremontti ja muita pieniä ylläpitohuoltoja.<br /> * Lasikuitupohja kaavittiin gelcoatille syksyllä. Pitkä ja kylmä kevät antoi odottaa pitkään ennenkun hiottu pohja saatiin maalattua tarpeellisin kerroksin (4x Teknos Inerta primer+2x Hempel Hard Racing White).<br /> * Kyljen &quot;vauhtiraita&quot; maalattiin primerin päälle.<br /> * Puuosien öljyäminen.<br /> * Kulkuluukku ja kaukalon luukut maalattu 3 kertaa peittomaalilla.<br /> * Pentterin viimeistelyä<br /> <br /> <br /> '''2016'''<br /> [[Kuva:306-pohja.JPG|right|thumb]]<br /> Venettä varusteltiin neljän hengen perheen käyttöön.<br /> * Pohjaremonttia jatkettiin peräsimen ja kölin osalta Hempel light primer x 5 (nopeampi kuivuminen) ja Hempel Hard Racing White x 2 sekä kylkiviiva viimeisteltiin 2x Hempel Polygloss 55530 Radient red x 2. <br /> * Vanhaa sähkö-vaijerilokia elvyteltiin.<br /> * Keitin siirrettiin keskikaappiin, sillä toinenkin punkka tarvittiin matkatavaroiden ja nukkuvien käyttöön.<br /> * Moottori huollettiin. Katkova käynti ja käynnistysongelma paikantui imuventtiilien tiivisteisiin. Lohkon muutkin tiivisteet vaihdettiin.<br /> * Purjeet huollettiin talvella ja reiän saanut fokka uudelleen syksyllä (lämppärin piippu tekee reikiä ikkunoihin, muistakaa varoa)<br /> <br /> <br /> <br /> '''Tulevia projekteja''':<br /> * Lokin näytön korjailua (mistä löytyisi uusi lasi sumlogin vanhaan näyttöön, sillä näyttö on säröillä umpinaiselta sisäpuolelta!?)<br /> * Potkurilokin korjaus, anturi kaipaa juotostöitä.<br /> * Rullafokka?<br /> * Tarrateipillä kiinnitettävät kajuutan verhot moottoriveneiden tyyliin.<br /> * Kannen ”hartsittaminen”<br /> * Kiinteä vesitankki punkan takaosaan.<br /> * Liinakela takaboksin sisäkanteen.<br /> * Eristetty kylmäkaappi helposti saataville esim. laatikostoihin. Olisiko [http://www.vicover.fi/aerogeelit Aerogeeli] ratkaisu?<br /> * ...tai termostaatilla toimiva kompressori kylmälaukku kokoa 32x30x60cm<br /> * ...mistä johtuen pitäisi asentaa aurinkopaneeli...<br /> * Isompinousuinen potkuri moottoriin ja ulkopuolen ehostusta.<br /> * Vanttien uusimisia<br /> * Jalkarallit istuinkaukaloon. Onko hyviä malleja?<br /> <br /> ==Reissuja==<br /> [[Kuva:L-306-Retki.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> Kilpapurjehduksessakin on puolensa mutta ylläolevasta varmasti huomaatte minun keskittyneen [http://www.youtube.com/v/JhRbk56vUjg&amp;color1=0xb1b1b1&amp;color2=0xcfcfcf&amp;hl=en_US&amp;feature=player_embedded&amp;fs=1 leppoisampaan vapaa-aikaan]. Minulta kysyttiin hiljakkoin, mikä purjehduksessa on hienoa. Sanoisin, että kohdalleni ei ole osunut vielä yhtäkään niin helppoa irtautumista arkielämän punnuksista kun yksinkertainen parin tunnin iltalenkki kaupungin edustalla jolloin Maailma saa oikeat mittasuhteet. Toistaiseksi työssä käyvänä minulla ei myöskään ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan ja olen huomannut, miten aika vääristyy edukseni veneillessä. Jopa lyhyt irrottautuminen kotilaiturista tuo 30% venymän: perjantaina saaressa nukuttu yö tuntuu tuovan ylimääräisen päivän viikonloppuun kun sunnuntaina herää omasta vuoteesta ja on edelleen vapaalla! <br /> <br /> <br /> Ajattelin listata tähän H-veneilyaikanani käymäni saarikohteet, ovatpahan jossakin muistissa. Kysykää toki foorumeilla, mikäli haluatte havaintojani seuraavista kohteista:<br /> <br /> '''2006''' (Vuokra-H Danielle L-392)<br /> * Suomenlinna<br /> <br /> '''2007''' (12.5.-17.10. n.307nm)<br /> * Kalliosaari, Santahamina, Suomenlinna, Sipoon Kaunissaari, Stora Svartö, Porkkalan Ormholmen<br /> <br /> '''2008''' (14.5.-19.10. 959nm)<br /> * Stora Herrö, Stora Brandö, Kaivokari, Äggskär, Suomenlinna, Gåsgrundet, Lähteelä, Byxholmen, Rosala, Kustavi, Uusikaupunki, Katanpää, Houtskär, Nauvo, Aspö, Gullkrona, Hanko, Jakob Ramsjö, Kaparen<br /> <br /> '''2009''' (17.5.-17.10. 873nm)<br /> * Suomenlinna, Kaivokari, Stora Brokholmen, Skallerholmarna, Elisaari, Hanko, Vänö, Jurmo, Sottunga, Kastelholma, Kumlinge-Remmarhamn, Lappo, Keistiö, Houtskär-Korsholm, Nauvo, Rymättylä, Jermo, Högsåra, Jussarö, Stora Svartö, Pihlajasaari, Stora Herrö, Stora Brändö<br /> <br /> '''2010''' (15.5.-09.10. 954nm)<br /> * Gåsgrundet, Suomenlinna, Bylandet, Stora Svartö, Modermagan, Rosala, Birsskär, Salmis, Uusikaupunki, JurmoÅ, Lappo, Ahvensaari, Nauvo, Romar Strand, Utö, Vänö, Hanko, Jakobshamn, Söderskär, Tavasten, Stora Brändö, Kalliosaari<br /> [[Category:Vene-esittelyt]]<br /> <br /> '''2011''' (10.5.-08.10. 665nm)<br /> * Sipoon Kaunissaari, Gåsgrundet, Stora Svartö, Kotiluoto, Byö, Svartholma, Pyhtään Kaunissaari, Kotka, Kukouri, Lehmäsaari, Ulko-Tammio, Haapasaari, Hamina, Kuusimaa, Bredholmen, Norra Sandö, Suomenlinna, Stora Brandö<br /> <br /> '''2012''' (17.5.-10.10. 1015nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Tallinna, Stora Svartö, Jussarö, Rosala, Airisto, Katanpää, Uusikaupunki, Enklinge, Simskäla, Maarianhamina, Sottunga, Kökar, Borstö, Hanko, Gropen, Gölisnäs, Bylandet, Pirttisaari<br /> <br /> '''2013''' (19.5.-02.10. 260nm)<br /> * Kotiluoto, Gåsgrundet, Suomenlinna<br /> <br /> '''2014''' (9.5.-5.10. 652nm)<br /> * Kotiluoto, Santahamina, Elisaari, Hanko, Högsåra, Söder Långvik, Stor Melö, Houtskari-Nåsby, Salmis, Uusikaupunki, Katanpää, Lappo, Verkan, Stenskär, Helsingholm, Rosala, Tammisaari, Porkala Marin, Suomenlinna<br /> <br /> '''2015''' (6.6.-11.10. 231nm)<br /> * Suomenlinna, Kotiluoto, Gåsgrundet, Käärmesaari<br /> <br /> '''2016''' (21.5.-15.10. 364nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Jakobshamn, Jussarö, Hanko, Trelänningen, Gölisnäs, Pihlajasaari, Uunisaari, Liuskasaari, Vallisaari</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=L-306_/_Miranda&diff=2559 2017-01-17T12:26:27Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:L-306-2008-1v.JPG|right|650px]]<br /> * Vuosimalli: 1975<br /> * Valmistaja: Artekno<br /> * Kotisatama: Helsinki<br /> * Omistaja: 306<br /> <br /> <br /> ==Oma oikea purjevene==<br /> [[Kuva:L-306-2002.jpg|right|thumb|Miranda n.2002. Kiitokset Hannulle myyntikuvasta.]]<br /> Kevät 2007 ja 30-vuotisjuhlani pistivät asioihin vauhtia. Päätin ostaa itselleni synttärilahjaksi ensimmäisen oman köliveneeni. H-vene oli selvä valinta sekä budjetin, että käytön suhteen ja pidin veneestä muutenkin edellisen kesän vuokraveneen perusteella. Tarkoitus oli lähinnä käydä iltapurjehduksilla kavereiden kanssa, mahdollisesti pitemmillä lomilla jos sopiva porukka kasaan saataisiin. Lisäksi on pakko myöntää, etten jaksanut enää notkua terasseilla kesän komeimpia iltoja. Veneen tilat olisivat hyvinkin riittävät tällaiseen telttailuun joten naksuttelin itseni [http://www.vesille.fi vesille.fi-sivuston] venemarkkinoille ja löysin kolmesta neljään kiinnostavaa ja kohtuuhintaista venettä Helsingin lähistöltä. Ilmoituksissa ei ollut kuvia mikä teki ostosprojektin sitäkin jännittävämmäksi.<br /> <br /> <br /> Ensimmäinen katsomani vene vuodelta -79 ei ollut mieltäylentävä ilmestys. Siinä oli sprayhoodit, lämmittimet, uimatikkaat ja muut releet vaan kaikki oli asennettu jotenkin puolihuolimattomasti. Haluton myyjä esitteli kokonaisuutta penseästi ja suostui jotenmiten näyttämään vielä syrjemmällä säilötyn mastonkin. Hinta oli hieman korkea siihen nähden, että tulisin siirtämään kaikki releet uuteen uskoon ja luultavasti maalaamaan haalistuneen rungon tasavärisemmäksi.<br /> <br /> <br /> Sovittuani tapaamisen toisen veneen omistajan kanssa kävin tarkistamassa veneen tiedot ilmoituksesta kun näin siihen liitetyn oheisen kuvan. Tärisevin käsin vietetyn työpäivän jälkeen pinkaisin Vuosaareen venettä katsomaan. Kilpatarjoajaksi oli paikalle ilmaantunut lippispäinen renkaanpotkijaremmi joka haukkui venepoloista estoitta myyjän harmiksi. Tinkimistaktiikkaan kuului toteama, että ainakin purjeet ja moottori pitäisi vaihtaa joten hinnan pudotus olisi ainoa tie eteenpäin ym. minkä jälkeen pojat lähtivät onnekseni mathoihinsa vastatarjousta odottelemaan.<br /> <br /> <br /> [[Kuva:L-306-2007.JPG|right|thumb|Pikkuröhnästä ei kannata pelästyä]]<br /> Saatuamme keskustelurauhan pääsimme omiin kysymyksiini. Kuvasta olin jo nähnyt että kyseessä oli ensimmäistä tarjokasta huomattavasti paremmin säilynyt yksilö ja paikanpäälläkin totesin rungon olevan pääosin loistokunnossa. Vain puuosat ja köli kaipasivat huomiota normaalien pesujen lisäksi. Omistaja tuntui reilulta veikolta ja osoitti minulle itse knoppikohtia. Tarkistimme kölin takaisen pohjan sileyttä, mistä päätellen kivillä ei oltu käyty. Pinkeä mastonjuuri puolestaan kertoi kannen rakenteen olevan kunnossa siltä osin. Sain ohjeiksi jatkoon pitää vantit kireällä jatkossakin niin masto ei pääse pumppaamaan rakennetta pehmeäksi.<br /> <br /> <br /> Totesimme hinnan kohtuulliseksi mm. viereiseen telalla maalattuun veneeseen nähden ja sovimme kaupan pyyntihinnasta ettei myyjän tarvitsisi soitella lippisjäpisköille enää koskaan. Näin paiskattiin kättä ja alettiin veneen remontoinnin valmistelut.<br /> <br /> <br /> Kauppakirjat kirjoitettiin 31.3.2007 ja puolentoista kuukauden kunnostuksen jälkeen vene kellui laiturissaan Helsingissä. Sen verran kompromisseja oli matkan varrella tehty, että venettä siirtämässä olikin ollut tuleva vaimoni jonka kanssa olemme pääosin purjehtineet siitä lähtien. Älkää siis uskoko jos työkaverit väittävät synttärikahveillasi, että parhaat vuotesi ovat ohitse täyttäessäsi 30!<br /> <br /> ==Historiaa==<br /> [[Kuva:L-306-1993.jpg|right|thumb|Miranda n.1993. Kiitokset Laurille arkistokuvasta]]<br /> Miranda on tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäisiä H-veneitä, jossa on myöhemmin luonteenomaiseksi tullut pitkä tummennettu pleksi-ikkuna. Se valmistui 1/1 valmiina veneenä Arteknon veistämöltä valmistustodistuksen päivänmäärällä 13.5.1975. Kahdeksan vuoden Kivenlahden ja Suomenojan aikaansa lukuunottamatta vene on ollut koko ikänsä helsinkiläisissä seuroissa.<br /> <br /> Veneen historia on venetodistusten ja Urheilumuseon lähteiden valossa seuraavanlainen:<br /> <br /> * 1975-1977 Helsingfors Segelsälskap HSS s/y Petteriina<br /> * 1978-1979 Suomalainen Pursiseura SPS<br /> * 1980-1982 Kipparlahden Venekerho KVK s/y Harald<br /> * 1983-1989 Kivenlahden Venekerho KLV<br /> * 1990 Suomenoja<br /> * 1991-1993 Helsingfors Segelklubb HSK s/y Miranda<br /> * 1994-2001 Helsingfors Segelklubb HSK<br /> * 2002-2006 Vuosaaren Venekerho VVK<br /> * 2007- Helsinki<br /> <br /> ==Miranda==<br /> [[Kuva:L-306-2008-2.jpg|right|thumb]]<br /> Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Mirandan aiemmin omistanut ja sille ”sukupuolenvaihtoleikkauksen” tehnyt Lauri on myös näillä sivuilla käyttäjänä, hänelle siis suurkiitos ettei minun tarvitse enää seilailla &quot;Haraldilla&quot;. Häneltä kuulin myös ison osan veneen alkuvuosien vaiheista kuin myös tarinan nimen takana. &quot;Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta&quot; löytyvä Miranda on ensimmäisen kerran tullut läntisen Maailman tietoisuuteen William Shakespearen [http://www.bartleby.com/70/index11.html ”Myrsky”]-näytelmän naishahmon kautta. Nimi [http://www.thecapras.org/mcapra/miranda/derivation.html Miranda] tarkoittaa ”ihastelemisen arvoista” ja tokihan se veneen omistajalle sopii. <br /> <br /> <br /> Miranda on vuosimallia 1975 ja aiemmin mainitun sporttisen pleksi-ikkunan lisäksi siinä on edelleen 70-luvun veneiden kaunis kaareva kaukalo, mikä miellyttää esteettistä matkaveneilijää kovasti. Erikoista Mirandassa on, että monista vaiheistaan huolimatta sisustus on säilynyt patjoja myöten alkuperäisenä ja hyväkuntoisena Arteknon sisustuksena, samoin kuten kannen heloitus niiltä osin kun päätellä saattaa poislukien kaukaloon plokeilla siirretyt nostimet. Tästä syystä olenkin pyrkinyt tekemään kaikki korjaukseni ennallistavalla tavalla, toisin sanoen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Merkittävimmät varustelut veneeseen on tehty Laurin omistuksessa ja hänen asentamansa lämmitin ja keittimen kaukalo noudattavat entistävää asennustapaani loistavasti.<br /> <br /> ==Kunnostusta==<br /> [[Kuva:H-Huolto.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> '''2007'''<br /> <br /> Ostaessani Mirandan, se oli kieltämättä nuhjuisessa kunnossa pääosin, koska puuosien lakkaus oli pahoin hilseillyt ja köli oli osittain ruosteessa. Alkuinnostuksessa korjasin veneen [[Kölin huolto|kölin]] ja [[Puuosien hoito|puuosat]] myyjän vinkkien ja ohjeiden mukaan. Näiden jälkeen vene olikin taas kun pakasta vedetty. Alla lista ensimmäisen vuoden aikana tehdyistä korjauksista:<br /> <br /> * [[Kölin huolto|Köli]]<br /> * [[Puuosien hoito|Kannen puuosat]]<br /> * [[Apumoottori|Moottorin huolto]]; vettä uimurissa<br /> * Potkurilokin korjaus; sähkötyöt<br /> * Akun siirto kaukalon laatikosta keulaan<br /> * Uudet nostinten lukot<br /> * Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)<br /> * Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.<br /> <br /> <br /> '''2008'''<br /> [[Kuva:L-306-2008-3.JPG|right|thumb]]<br /> Toisen kauden kunnostukset olivat pitkälti esteettisiä tuikitärkeän pohjaventtiilien korjauksen lisäksi. Venettä hallitsi valko-punainen teema, jota vahvistettiin kylkiraidan kunnostuksen, ratsastajin varustettujen purjeiden vaatiman uuden puomipeitteen, itse tekemieni fokkapeitteen ja kaukalotyynyjen avulla. Lista kauden korjauksista on seuraava:<br /> <br /> * Uudet purjeet (iso ja fokka)<br /> * [[Läpivientien huolto|Pohjaventtiilit]]<br /> * [[Kylkiraitojen huolto|Kylkiraidan maalaus]]<br /> * Keulaventtiilin korjaus<br /> * Oikean päävantin vaihto (vaihtakaa pareittain!)<br /> * [[Patjat|Patjapäällisten harsiminen]] ja fyllin lisääminen patjan väliin<br /> * [[Rungon huolto|Rungon paklausta]]<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 1<br /> * [[Istuintyynyt]]<br /> * [[Luukkujen huolto|Kulkuluukun]] vesitiivistäminen<br /> * Moottorin huoltoa; Käyntihäiriöitä jotka lopulta johtuivat lyijyllisen bensan aikaisista (alkuperäisistä?) tiivisteistä lohkossa!<br /> <br /> <br /> '''2009'''<br /> [[Kuva:H-tasku5.JPG|right|thumb]]<br /> Remonteissa oli vuorossa mukavuutta parantavia ja yleistä kunnostusta vaativia kohteita, mm:<br /> <br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunoiden vaihto]] ja kulkuluukun kunnostus<br /> * [[Verhot|Verhot ikkunoihin]]<br /> * [[Akkujalusta|2xAkkujalusta]] keulalaatikkoon kaikuanturivarauksella<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän uusimista]]<br /> * [[Sähköt#Maasähkö|Maasähkö]] vikavirtakytkimellä ja veto sisään<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto<br /> * [[Kaikuluotain]] ja [[Mittariteline|kaiku-gps-teline]] kulkuaukkoon<br /> * [[Luukkutasku|&quot;Satulalaukku&quot;]] kulkuaukkoon<br /> * &quot;[[Juokseva vesi]]&quot;-patentti<br /> * Puomihelan kunnostus<br /> * Nostinten vaihtaminen dyneemanostimiksi ja toisen päävantin huolto<br /> * Kulkuvalojen huolto<br /> * Moottorin huolto, tiivisteiden vaihto ja kaasuttimen säätöä<br /> * [[Patjojen eristäminen|Tuuletuksen ja lämpöeristeen järjestäminen]] keulapiikin patjoille<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 2<br /> * Plyysien ja rustinrautojen kiinnitysten vahvistamista, vanttien uusimista<br /> * Lifeline-järjestelyiden päivittämistä kannella<br /> * Kompakti [http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8736/cjtgn grilliratkaisu]<br /> * [[Pilssipumppu|Kiinteä pilssipumppu]] á la [[Kittiwake:n pumppuprojekti|David]].<br /> * Mastoaukon kavennuksen kiertäminen joustinnarupatentilla reivauksen helpottamiseksi<br /> <br /> <br /> '''2010'''<br /> [[Kuva:H-Rengas1.JPG|right|thumb]]<br /> Alkava neljäs kausi keskittyi pääasiassa ylläpitoon ja ulkoasun kohentamiseen:<br /> <br /> * Sähköjärjestelmän järkeistäminen jatkuu mm. &quot;navigointipöydän&quot; osalta; 12v pistoke ja pc-liitäntä gps:lle kaapin oven taakse.<br /> * Led-valot<br /> * Asiallinen [[Pelastusrengas|pelastusrengasjärjestely]]<br /> * Peitteiden trimmailua<br /> * Puuosien huoltoa<br /> * Ylempi kylkiraita 35v juhlavuoden kunniaksi!<br /> <br /> <br /> '''2011'''<br /> [[Kuva:H-306-bemene.jpg|right|thumb]]<br /> Vuorossa oli monenlaisia matkakäyttöä ja mukavuutta parantavia patentteja:<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pilssipumpun yhteyteen. Sopiva 25mm y-liitin/venttiili löytyi Australiasta!<br /> * Gps-verkon uusimista. Hienon asennusvalmiin johdon teki Arin Kaapelitehdas.<br /> * [[Dirkki]]. Toistaiseksi todettu, että dirkki toimii hyvin, leisari kannattaa viritellä alas alavanttien aukosta ja lähelle mastoa, sillä muuten latat on aina sotkussa narujen kanssa. Leveyttä kannattaa hakea esim. saalingeista ripustamalla mutta silloin leisari ei voi toimia dirkkinä.<br /> * Pöytä kaukaloon/salonkiin, v.1,0 tehtiin 18mm vanerista ohuemman puutteessa<br /> * [[Bemene|Aurinko/sadekatos kaukaloon]]. Ehkä enempi aurinkokatos mutta ajatus toimii.<br /> * Hyttysverkot<br /> * 1,5m leveä [[Putkityyny]] keulapiikissä köllimiseen<br /> * Oikein mitoitetut joustimet keulakiinnitykseen - Ero kuin yöllä ja päivällä<br /> <br /> <br /> '''2012'''<br /> [[Kuva:L-306-2012.jpg|right|thumb]]<br /> Kauden aikana keskityttiin erilaisten säätöjen helppouteen mukavuuden parantamisen ohella:<br /> * Sisäpuolen höyrypesu ja säilytyslokeroiden jynssäys<br /> * Sisäpuuosien kloriittipesu ja öljyvahaus<br /> * Uudet patjat<br /> * Tyynyliinat 1,5m tyynyyn<br /> * [[Hyttysverkot|Hyttysverkko]] kulkuaukkoon v1.1 - Riittävästi leveyttä<br /> * [[Asuminen|Säilytystilaa]] hyllyjen alle mantookiverkosta<br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunaremontti]] v1.1<br /> * Lämmittimen huolto - Lamppuöljy ei ole valopetrolia joten nokea tulee<br /> * [[Fokkapeite]] v2.1<br /> * Hienot viiriviritykset<br /> * [[Takastaagi|Hekkiin]] viulutaljat - 16x tuntuu riittävän jo kynäniskallekin<br /> * [[Lazy Jack|Tee-itse-Lazy jack]] - Edellä arvailtu hybridikin voisi toimia<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pois pilssipumpusta - Ehkä 2-tuumainen letku toimisi?<br /> * [[Pöytä]] v1.1 - 9mm vaneri tuntuu olennaisesti 18mm kevyemmältä<br /> * Yksinkertainen patentti irrotettavalle [[Koneajovalo|koneajovalolle]]. <br /> <br /> <br /> '''2013'''<br /> [[Kuva:H-Sale0.JPG|right|thumb]]<br /> Kevään korjaukset koostuivat lähinnä perushuolloista ja -parannuksista sekä alettiin varautua kolmannen miehistön jäsenen saapumiseen:<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän]] päivityksiä; 2-akkujärjestelmä ja kiinteä laturi<br /> * Puuosien huoltoa homeisen talven jäljiltä. Internationalin homehtuva tiikiöljy vaihtui kokeeksi Mastonin homesuojattuun öljyyn.<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto. Seuratkaa tarkoin [http://www.wallas.fi/default.asp?id=ukk Wallaksen] valopetrolisuosituksia nokeentumisen välttämiseksi!<br /> * [[Apumoottori#Huolto|Moottorin]] huoltoa, mm. ohuempi starttinaru ja uusi käytetty &quot;power pack&quot; 32 vuotta palvelleen tilalle.<br /> * Keulapiikin säleikkö, joka parantaa patjojen tuuletusta ja korottaa kolmiopalaa [[kemiallinen vessa|vessalle]] riittäväksi.<br /> * Irrotettava ankkurivalopatentti<br /> * Vauvakokoisen riippumaton virittelyä kajuuttaan perheenlisäyksen johdosta.<br /> <br /> <br /> '''2014'''<br /> <br /> Venettä varusteltiin kolmen hengen perheen käyttöön ja vanhoja järjesteltyitä päivitettiin fiksummiksi<br /> * Lämmitin siirrettiin laipion seinästä keulapiikkiin; nyt sisäilmaa pyörittävä Wallas saa raittiin ilman säädettävästä keulan venttiilistä ja puhaltaa sen kajuutan suuntaan. Lämmitin toimii kauko-ohjauksella laipion napista.<br /> * Hyttysverkko keulan venttiiliin<br /> * Mustia homepilkkuja saaneet hyllyt hiottiin ja öljyvahattiin.<br /> * Oikeanpuoleiseen punkkaan toteutettiin nk. liukupentteri folkkareiden tyyliin.<br /> * Lyhyeksi jääneeseen oikeaan punkkaan tehtiin poiskäärittävällä mantookiverkolla suojattu &quot;meripunkka&quot; lapselle.<br /> * Kaukalon alla olevasta keittimeltä vapautuneesta säilytyslaatikosta tuli ruokakomero, lautaset, kattilat ja ruokailuvälineet siirtyivät vasempaan komeroon paremmin saataville.<br /> * Säilytyslaatikoita ja tiskialtaita päivitettiin neliskanttisiksi<br /> * Sammutimelle löytyi hyvä paikka portaan alta, jota sammuttimen paino nyt pitää paremmin aloillaan.<br /> * Sähköjärjestelmään lisättiin led-virtavalo, ettei kytkin unohtuisi päälle poistuttaessa.<br /> * Maasähkö siirtyi kela-aikaan vyyhdettävästä johdosta.<br /> * Moottorin sytytysjärjestelmä vaihdettiin uuteen, Voimakoneelta saatuun varaosaan.<br /> <br /> '''2015'''<br /> <br /> Veneeseen tehtiin pohjaremontti ja muita pieniä ylläpitohuoltoja.<br /> * Lasikuitupohja kaavittiin gelcoatille syksyllä. Pitkä ja kylmä kevät antoi odottaa pitkään ennenkun hiottu pohja saatiin maalattua tarpeellisin kerroksin (4x Teknos Inerta primer+2x Hempel Hard Racing White).<br /> * Kyljen &quot;vauhtiraita&quot; maalattiin primerin päälle.<br /> * Puuosien öljyäminen.<br /> * Kulkuluukku ja kaukalon luukut maalattu 3 kertaa peittomaalilla.<br /> <br /> '''2016'''<br /> <br /> Venettä varusteltiin neljän hengen perheen käyttöön.<br /> * Pohjaremonttia jatkettiin peräsimen ja kölin osalta Hempel light primer x 5 (nopeampi kuivuminen) ja Hempel Hard Racing White x 2 sekä kylkiviiva viimeisteltiin 2x Hempel Polygloss 55530 Radient red x 2. <br /> * Vanhaa sähkö-vaijerilokia elvyteltiin.<br /> * Keitin siirrettiin keskikaappiin, sillä toinenkin punkka tarvittiin matkatavaroiden ja nukkuvien käyttöön.<br /> * Moottori huollettiin. Katkova käynti ja käynnistysongelma paikantui imuventtiilien tiivisteisiin. Lohkon muutkin tiivisteet vaihdettiin.<br /> * Purjeet huollettiin talvella ja reiän saanut fokka uudelleen syksyllä (lämppärin piippu tekee reikiä ikkunoihin, muistakaa varoa)<br /> <br /> <br /> <br /> '''Tulevia projekteja''':<br /> * Lokin näytön korjailua (mistä löytyisi uusi lasi sumlogin vanhaan näyttöön, sillä näyttö on säröillä umpinaiselta sisäpuolelta!?)<br /> * Potkurilokin korjaus, anturi kaipaa juotostöitä.<br /> * Rullafokka?<br /> * Tarrateipillä kiinnitettävät kajuutan verhot moottoriveneiden tyyliin.<br /> * Kannen ”hartsittaminen”<br /> * Kiinteä vesitankki punkan takaosaan.<br /> * Liinakela takaboksin sisäkanteen.<br /> * Eristetty kylmäkaappi helposti saataville esim. laatikostoihin. Olisiko [http://www.vicover.fi/aerogeelit Aerogeeli] ratkaisu?<br /> * ...tai termostaatilla toimiva kompressori kylmälaukku kokoa 32x30x60cm<br /> * ...mistä johtuen pitäisi asentaa aurinkopaneeli...<br /> * Isompinousuinen potkuri moottoriin ja ulkopuolen ehostusta.<br /> * Vanttien uusimisia<br /> * Jalkarallit istuinkaukaloon. Onko hyviä malleja?<br /> <br /> ==Reissuja==<br /> [[Kuva:L-306-Retki.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> Kilpapurjehduksessakin on puolensa mutta ylläolevasta varmasti huomaatte minun keskittyneen [http://www.youtube.com/v/JhRbk56vUjg&amp;color1=0xb1b1b1&amp;color2=0xcfcfcf&amp;hl=en_US&amp;feature=player_embedded&amp;fs=1 leppoisampaan vapaa-aikaan]. Minulta kysyttiin hiljakkoin, mikä purjehduksessa on hienoa. Sanoisin, että kohdalleni ei ole osunut vielä yhtäkään niin helppoa irtautumista arkielämän punnuksista kun yksinkertainen parin tunnin iltalenkki kaupungin edustalla jolloin Maailma saa oikeat mittasuhteet. Toistaiseksi työssä käyvänä minulla ei myöskään ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan ja olen huomannut, miten aika vääristyy edukseni veneillessä. Jopa lyhyt irrottautuminen kotilaiturista tuo 30% venymän: perjantaina saaressa nukuttu yö tuntuu tuovan ylimääräisen päivän viikonloppuun kun sunnuntaina herää omasta vuoteesta ja on edelleen vapaalla! <br /> <br /> <br /> Ajattelin listata tähän H-veneilyaikanani käymäni saarikohteet, ovatpahan jossakin muistissa. Kysykää toki foorumeilla, mikäli haluatte havaintojani seuraavista kohteista:<br /> <br /> '''2006''' (Vuokra-H Danielle L-392)<br /> * Suomenlinna<br /> <br /> '''2007''' (12.5.-17.10. n.307nm)<br /> * Kalliosaari, Santahamina, Suomenlinna, Sipoon Kaunissaari, Stora Svartö, Porkkalan Ormholmen<br /> <br /> '''2008''' (14.5.-19.10. 959nm)<br /> * Stora Herrö, Stora Brandö, Kaivokari, Äggskär, Suomenlinna, Gåsgrundet, Lähteelä, Byxholmen, Rosala, Kustavi, Uusikaupunki, Katanpää, Houtskär, Nauvo, Aspö, Gullkrona, Hanko, Jakob Ramsjö, Kaparen<br /> <br /> '''2009''' (17.5.-17.10. 873nm)<br /> * Suomenlinna, Kaivokari, Stora Brokholmen, Skallerholmarna, Elisaari, Hanko, Vänö, Jurmo, Sottunga, Kastelholma, Kumlinge-Remmarhamn, Lappo, Keistiö, Houtskär-Korsholm, Nauvo, Rymättylä, Jermo, Högsåra, Jussarö, Stora Svartö, Pihlajasaari, Stora Herrö, Stora Brändö<br /> <br /> '''2010''' (15.5.-09.10. 954nm)<br /> * Gåsgrundet, Suomenlinna, Bylandet, Stora Svartö, Modermagan, Rosala, Birsskär, Salmis, Uusikaupunki, JurmoÅ, Lappo, Ahvensaari, Nauvo, Romar Strand, Utö, Vänö, Hanko, Jakobshamn, Söderskär, Tavasten, Stora Brändö, Kalliosaari<br /> [[Category:Vene-esittelyt]]<br /> <br /> '''2011''' (10.5.-08.10. 665nm)<br /> * Sipoon Kaunissaari, Gåsgrundet, Stora Svartö, Kotiluoto, Byö, Svartholma, Pyhtään Kaunissaari, Kotka, Kukouri, Lehmäsaari, Ulko-Tammio, Haapasaari, Hamina, Kuusimaa, Bredholmen, Norra Sandö, Suomenlinna, Stora Brandö<br /> <br /> '''2012''' (17.5.-10.10. 1015nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Tallinna, Stora Svartö, Jussarö, Rosala, Airisto, Katanpää, Uusikaupunki, Enklinge, Simskäla, Maarianhamina, Sottunga, Kökar, Borstö, Hanko, Gropen, Gölisnäs, Bylandet, Pirttisaari<br /> <br /> '''2013''' (19.5.-02.10. 260nm)<br /> * Kotiluoto, Gåsgrundet, Suomenlinna<br /> <br /> '''2014''' (9.5.-5.10. 652nm)<br /> * Kotiluoto, Santahamina, Elisaari, Hanko, Högsåra, Söder Långvik, Stor Melö, Houtskari-Nåsby, Salmis, Uusikaupunki, Katanpää, Lappo, Verkan, Stenskär, Helsingholm, Rosala, Tammisaari, Porkala Marin, Suomenlinna<br /> <br /> '''2015''' (6.6.-11.10. 231nm)<br /> * Suomenlinna, Kotiluoto, Gåsgrundet, Käärmesaari<br /> <br /> '''2016''' (21.5.-15.10. 364nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Jakobshamn, Jussarö, Hanko, Trälänningen, Gölisnäs, Pihlajasaari, Uunisaari, Liuskasaari</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kemiallinen_vessa&diff=2557 2016-06-14T18:57:38Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Sisakuva_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> H-veneen vakiovarusteisiin ei kuulu vessaa. Monet ovat hankkineet veneeseen irtonaisen kemiallisen WC:n. Kemiallisen WC:n voi sijoittaa veneessä esimerkiksi keulapunkan &quot;irtopalan&quot; alle (kuvassa). Yksi vaihtoehto on [http://www.ecuras.fi/tiedostot/KAMA/Tuotteet/Talous%20ja%20saniteettitarvikkeet/wc-laitteet.pdf Porta-potti 335] [http://www.vapaa-aika.com/asp_sivut/Lis%E4tiedot_tilaussivu.asp?tunnus=137550].<br /> <br /> Joissakin veneissä vessa on saatu mahtumaan [[Keularitilä|lokeroon keulapunkan alle]] tai [http://www.h-vene.net/h-vene/f/gallery2.php?g2_itemId=3705&amp;g2_showId=7796 kulkuaukon portaan] alle.<br /> <br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> Kemiallista vessaa käsitellään myös seuraavasssa hFoorumin keskustelussa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=150 visa potty vessasta kysymys]<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]<br /> [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kemiallinen_vessa&diff=2556 2016-06-14T18:51:37Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Sisakuva_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> H-veneen vakiovarusteisiin ei kuulu vessaa. Monet ovat hankkineet veneeseen irtonaisen kemiallisen WC:n. Kemiallisen WC:n voi sijoittaa veneessä esimerkiksi keulapunkan &quot;irtopalan&quot; alle (kuvassa). Yksi vaihtoehto on [http://www.ecuras.fi/tiedostot/KAMA/Tuotteet/Talous%20ja%20saniteettitarvikkeet/wc-laitteet.pdf Porta-potti 335] [http://www.vapaa-aika.com/asp_sivut/Lis%E4tiedot_tilaussivu.asp?tunnus=137550].<br /> <br /> Joissakin veneissä vessa on saatu mahtumaan [http://www.h-vene.net/h-vene/f/gallery2.php?g2_itemId=3705&amp;g2_showId=7796 lokeroon keulapunkan alle tai kulkuaukon portaan] alle.<br /> <br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> Kemiallista vessaa käsitellään myös seuraavasssa hFoorumin keskustelussa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=150 visa potty vessasta kysymys]<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]<br /> [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kemiallinen_vessa&diff=2555 2016-06-14T18:48:57Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Sisakuva_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> H-veneen vakiovarusteisiin ei kuulu vessaa. Monet ovat hankkineet veneeseen irtonaisen kemiallisen WC:n. Kemiallisen WC:n voi sijoittaa veneessä esimerkiksi keulapunkan &quot;irtopalan&quot; alle (kuvassa). Yksi vaihtoehto on [http://www.ecuras.fi/tiedostot/KAMA/Tuotteet/Talous%20ja%20saniteettitarvikkeet/wc-laitteet.pdf Porta-potti 335] [http://www.vapaa-aika.com/asp_sivut/Lis%E4tiedot_tilaussivu.asp?tunnus=137550].<br /> <br /> Joissakin veneissä vessa on saatu mahtumaan [http://www.h-vene.net/h-vene/f/gallery2.php?g2_itemId=3705&amp;g2_showId=7796<br /> lokeroon keulapunkan alle tai kulkuaukon portaan alle.] <br /> <br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> Kemiallista vessaa käsitellään myös seuraavasssa hFoorumin keskustelussa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=150 visa potty vessasta kysymys]<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]<br /> [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Ankkurointi&diff=2548 2015-11-13T08:29:16Z

<p>306: </p> <hr /> <div>'''Ankkuri''' kuuluu veneen [[Katsastus|katsastusvarustukseen]] ja tulee siten olla mukana veneellä liikuttaessa. Suurimman osan aikaa veneellä yövytään laitureissa, mutta etenkin [[Retkeilykohteet|luonnonsatamat]] ja suojaisat lahdet mahdollistavat ankkuroinnin myös luonnon rauhaan.<br /> <br /> [[Tiedosto:H-Ankkuri.jpg|390px|right]]<br /> <br /> ==Ankkurityyppejä==<br /> Sarjakuvista tutut laivojen jättimäiset tukkiankkurit ovat varmasti tutuin mielikuva ankkurista. Nämä suuret ja raskaat nk. normaaliankkurit toimivat pääasiassa siten, että niiden pelkkä paino suhteutettuna aluksen painoon pitää aluksen paikallaan. <br /> <br /> Huviveneiden nk. kevytankkureista löytyy erilaisia malleja eri käyttötarkoituksiin kuten suoraa vetoa kestävät [http://en.wikipedia.org/wiki/Anchor#Danforth_or_fluke_anchor Danforth]-tyyppiset ankkurit peräankkurointiin ja tuulen käännyttyä nopeasti uudelleen pohjaan kaivautuvat [http://en.wikipedia.org/wiki/Anchor#Bruce_or_claw_anchor Bruce]-typpiset ankkurit vapaaseen ankkurointiin. Niitä yhdistää sama pyrkimys tarttua pohjaan vaakasuoraan vedettäessä. Riittävän vaakasuoran vedon vuoksi [[Ankkurointi#Peräankkurointi|alla]] kuvattujen kaavioiden ankkuriköyden pituus suhteessa veden syvyyteen on ehdottoman tärkeää. Pitkä ankkuriköysi myös vaimentaa aaltojen aiheuttamaan nykimistä.<br /> <br /> Ankkurin ja ankkuriköyden mitat määräytyvät [http://www.purjehtija.fi/tiedostot/KATSASTUSSAANNOT2011.pdf katsastussäännöissä] seuraavasti: <br /> <br /> P=L+B+D, jossa P on ankkurin paino (kg), L on veneen pituus (m), B on veneen leveys (m) ja D on veneen uppouma (tn). <br /> <br /> Näin ollen H-veneen normaaliankkurin painoksi P tulisi 8,3+2,2+1,5=12kg. Käytettäessä nk. kevytankkureita ankkurin paino saa kuitenkin olla enintään 40% pienempi eli H-veneen ankkurin painoksi muodostuu vähintään 7,2kg.<br /> <br /> Ankkuriköysi määräytyy veneen katsastusluokan ja painon mukaan joten alle 2tn painavan 3-luokkaan katsastetun H-veneen köyden pituus tulisi olla vähintään 30m ja paksuus vähintään 12mm. Köyden laatu tulisi olla kellumatonta ja nykäysissä hieman joustavaa. Sen voi korvata myös vastaavan lujuisella liinalla jota täytyy käyttää köyttä pitempänä vähäisemmän jouston vuoksi.<br /> <br /> <br /> ==Ankkurointivarusteita==<br /> <br /> ====Ankkuriköyden merkit====<br /> Alla olevissa kaavioissa esitetty ankkuriköyden pituus suhteutettuna ankkurointisyvyyteen on kätevä ennakoida laittamalla ankkuriköyteen merkit neljän metrin välein esimerkiksi siten, että joka viides merkki on eri värinen. Näin lasketaan köyttä kartasta tai [[Kaikuluotain|kaikuluotaimesta]] tarkistetun syvyyden mukainen määrä merkkejä eli esimerkiksi kuuden metrin syvyyttä varten kuuden merkin verran. Köysi on oikeassa kulmassa kun se kireänä ja knaapiin kiinnitettynä menee veden alle noin kahden metrin päässä keulasta tai perästä.<br /> <br /> ====Kettinki====<br /> Ankkuriköyden kolmen alimman metrin osalle suositellaan käytettäväksi kettinkiä. Tämä siitä syystä, että raskas kettinki painuu pohjaan köyttä raskaampana ja tekee köydestä eräänlaisen joustimen aaltojen nykiessä venettä. Samalla kettinki on köyttä kestävämpi pohjan kivien hankaamista vastaan. Kettingin paino myös voimistaa köyden vaakasuoraa vetoa ankkuriin nähden ja kevytankkuri pysyy paremmin pohjassa kiinni.<br /> <br /> ====Ankkurin laskeminen====<br /> Termi ankkurin laskeminen on myös hyvä tuntea. Ankkuria ei siis pudoteta pohjaan vaan lasketaan sinne, jolloin ankkuri kaatuu vetosuuntaan ja tarttuu varmimmin kiinni.<br /> <br /> Raskasta ankkuria on työlästä liikutella, joten sen säilytyspaikka kannattaa järjestää lähelle veneen perää. Esimerkiksi peräosan säilytystilasta ankkurin saa nostettua veteen melko sujuvasti. Ankkurin kettinki kannattaa laskea ensin reunan yli jolloin ankkurin köysi lepää veneen laitaa vasten naarmuttavan kettingin sijaan.<br /> <br /> Vastaavasti ankkurin nostaminen voi olla raskasta mikäli se on tarttunut lujasti pohjaan. Yleensä ankkuri irtoaa vetämällä venettä moottorilla päinvastaiseen suuntaan, mutta toisinaan ei auta kuin yrittää tilanteen mukaan sukeltaa ankkuri ylös joko itse tai tilaamalla ammattilainen paikalle. Surkeimmassa tilanteessa ei voi kuin jättää ankkuri pohjaan katkaisemalla köysi, mutta silloin yleensä virhe on tapahtunut jo [[Ankkurointi#Ankkuripaikan valinta|ankkuripaikkaa valitessa]].<br /> <br /> ====Kalliokiilat====<br /> Muita ankkurointia avustavia varusteita on esimerkiksi kalliokiilat, joita lyödään tiukasti kallioiden halkeamiin mikäli muuta kiinnityskeinoa ei ole käytettävissä. Kalliokiiloja käyttäessä onkin hyvä varmistaa kiinnittäminen useammalla kiinnityksellä mahdollisen kiilan irtoamisen vuoksi.<br /> <br /> ====Gps:n ankkurihälytystoiminto====<br /> Etenkin vapaassa ankkuroinnissa ankkurin rekaaminen eli laahaaminen pohjassa on ongelmana mikäli ankkuri ei ole kunnolla kiinni. Useimmissa gps-vastaanottimissa on hälytys ankkurin rekaamiselle (Anchor drag Alarm tms.), jossa laitteeseen voidaan syöttää suurin sallittu poikkeama sijainnista. Mikäli poikkeama ylittyy, alkaa gps:n hälytys soida ja herättää nukkuvan miehistön. Poikkeamaa syöttäessä tulee muistaa, että vapaasti ankkuroitu vene pääsee liikkumaan vapaasti ankkurointipisteensä ympäri noin ankkuriköyden pituuden verran. Niinpä hälytys olisi hyvä aktivoida heti ankkuria laskiessa tai palata veneellä ankkurin yläpuolelle hälytystä aktivoimaan, jolloin suurimmaksi poikkeamaksi voi syöttää ympyrän säteen 4xsyvyyden metreissä.<br /> <br /> ====Ankkuroinnin viestittäminen====<br /> Veneen ankkurivarustukseen kuuluu [http://www.purjehtija.fi/tiedostot/KATSASTUSSAANNOT2011.pdf katsastusvarusteisiin] kuuluva ankkuroinnin päivämerkki eli mastoon nostettava pyöreä musta levy ja yöaikaan mastovalo. Näitä merkkejä tulee käyttää etenkin väyläalueiden lähettyvillä, mutta niitä on hyvä käyttää myös muissa paikoissa jossa saattaa yöaikaan kulkea muita veneitä etenkin pimeän aikaan.<br /> <br /> <br /> ==Ankkuripaikan valinta==<br /> Ankkurointia pohtiessa tulee ensinnäkin olla perillä [[Sää|sääennustuksesta]] ja siinä ennustetusta tuulensuunnan ja -voimakkuuden muutoksista. Ankkuripaikaksi tulee se huomioiden valita tuulelta suojaisa paikka, jossa ei ole merikorttiin merkittyjä kaapeleita tai lähellä olevaa veneistä häiriintyvää asutusta. Joidenkin satamapaikkojen pohjassa saattaa näiden lisäksi olla erilaisia kaapeleita ja kettinkejä, joihin ankkuri saattaa tarttua pysyvästi joskin niistä yleensä on maininta tai ankkuroiti kielletty-merkki rannassa. Myös venereittien läheisyys on syytä ottaa huomioon, sillä ohi ajavat veneet saattavat häiritä unta aalloillaan.<br /> <br /> Väylien läheisyyteen ankkurointia tulee aina välttää, mutta mikäli tilanne sitä kuitenkin vaatii, tulee vene merkitä tarkoin päivällä päivämerkillä ja öisin ankkurivalolla. Näitä merkkejä voi käyttää yleisemminkin ankkuroidessa.<br /> <br /> Ankkurointia voidaan käyttää joko peräankkurina saarten rantaan ankkuroidessa tai vapaassa ankkuroinnissa. Molemmissa on periaatteessa samat toimenpiteet, joskin vapaassa ankkuroinnissa tulee ottaa veneen vapaa liikkuminen paremmin huomioon. <br /> <br /> Nyrkkisäännön mukaan suojaisissa paikoissa ankkuriköyttä pitää olla 3 kertaa syvyyden verran ja 5 kertaa syvyys tuulisissa paikoissa. Näissä ohjeissa käytetään keskiarvoa 4 kertaa syvyys olettaen, että ankkuripaikka on ainakin lähtökohtaisesti suojaiseksi valittu.<br /> <br /> ==Peräankkurointi==<br /> [[Tiedosto:Ankkurissa.jpg|thumb|right]]<br /> <br /> Saarten rantaan ankkuroidessa tulee ankkuripaikaksi valita kartalta paikka, joka on toisaalta suojaisa, toisaalta riittävän matala ankkurin laskemiseksi ja riittävän syvä rannastaan että vene voi kellua kolisematta kiviin tai rantaan.<br /> <br /> Vene ajetaan kohtisuoraan rantaa kohti. Ankkurin laskemiseen sopivan etäisyyden arviointiin on hyvä käyttää H-veneen mittaa n.8m oheisen kaavion mukaan. Siispä mikäli rannan vesi on 3m syvää, tulee ankkuri laskea niin, että keulan eteen jää 4x3m eli 12m rantaan. Veneen mittaan suhteutettuna tämä tarkoittaa 1,5 veneen mittaa. <br /> <br /> Muistisääntönä voi siis sanoa, että keulan edessä tarvitaan yksi veneenmitta 2 syvyysmetriä kohden.<br /> <br /> Ankkurin laskemisen jälkeen jatketaan hidasta ajamista kohti rantaa samalla ankkuriköyttä veteen laskien. Keulassa valmiina riittävän pitkän kiinnitysköyden kanssa odottava kaveri tähystelee mahdollisia pinnan alla olevia rantakiviä ja antaa ohjausmerkkejä ilmoittaen huutaen tai käsimerkein etäisyyksiä rantaan. Mikäli edessä havaitaan kiviä tai vene aja matalaan voidaan irti vetämistä auttaa ankkuriköydestä vetämällä ja koittaa vahingosta viisastuneena uudelleen.<br /> <br /> Kun vene on riittävän lähellä, keulassa oleva loikkaa turvallisesti maihin ja kiinnittää kiinnitysköyden, minkä jälkeen ankkurin pitävyys tarkistetaan ankkuriköyttä voimakkaasti vetäen. Ankkurin pitäessä kiinnitetään rantaan pitkät joustavat kiinnitysköydet noin 45 asteen kulmiin keulan molemmille puolille sopiviin puihin, kalliorenkaisiin tai mukana tuotuihin kalliokiiloihin.<br /> <br /> [[Tiedosto:H-Ankkuri1.jpg|650px]]<br /> <br /> ==Vapaa ankkurointi==<br /> [[Tiedosto:H-Ankkuri3.jpg|thumb|right]]<br /> Vapaa ankkurointi on monella tavoin sekä huolettavaa että huoletonta. Toisaalta ankkurissa kelluessaan on vain ankkurin ja sen köyden varassa, toisaalta on vapaa häiritsevistä naapureista ja kiinnitysmaksuista. Lisäksi vapaa ankkurointi on nopeaa ja vaivatonta ja veneellä voi ankkuroitua turvallisesti vaikka pimeän jo laskeuduttua.<br /> <br /> Saavuttaessa sopivaan ankkuripaikkaan on hyvä ajaa venettä moottorilla kokeeksi ankkuripaikan ympärillä hiljaisella nopeudella sen esteettömyyden takaamiseksi. Arvioitaessa ympyrää, jonka alueella vene ankkuriköydessään pääsee pyörimään tuulensuunnan mahdollisesti muuttuessa tulee käyttää 4xsyvyyttä lisättynä veneen pituudella n.8m. Näin varsinkin jos on odotettavissa tuulensuunnan muutoksia tai sää on tyyni ja samaan paikkaan on ankkuroitu vapaasti muitakin veneitä.<br /> <br /> Veneen ankkuri on helpointa laskea veneen peräosasta moottoria käytettäessä. Ankkuria laskiessa gasti aktivoi gps:n ankkurihälytyksen edellä mainitun säteen mukaisesti. Köyttä lasketaan ajettaessa venettä hitaasti myötätuuleen laskien köyteen merkittyjä merkkejä syvyyttä vastaavan lukumäärän. Kun lukumäärä on täysi, kiinnitetään köysi knaapin ympärille ja vedetään ankkuri moottorilla myötätuulen suuntaan paremmin pohjaan kiinni. Tämän jälkeen moottori sammutetaan ja ankkuriköysi siirretään veneen keulaan, joka ottaa allokkoa vastaan perää paremmin. <br /> <br /> Lopuksi nostetaan mastoon ankkuroinnin päivämerkki tai ankkurivalo ja nautitaan luonnon rauhasta.<br /> <br /> [[Tiedosto:H-Ankkuri2.jpg|650px]]<br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> * [[Retkeilykohteet]]<br /> * [[Sää]]<br /> * [[Katsastus]]<br /> * [[Kaikuluotain]]<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> * [http://venenetti.fi/jutut/ankkurien-pidossa-suuria-eroja 10-kiloiset ankkurit], Vene 4/2007 esim. kirjastosta<br /> * [http://www.venemestari.fi/artikkeli_detail.html?id=67 Ankkuria valitsemassa], Venemestari 1/2005 esim. kirjastosta<br /> <br /> [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Rikin_huolto&diff=2547 2015-07-09T18:46:38Z

<p>306: </p> <hr /> <div>&lt;div class=&quot;floatright&quot;&gt;[[Kuva:H-Riki.JPG|Riki]]<br /> &lt;br /&gt; &lt;/div&gt;<br /> <br /> Rikillä tarkoitetaan käytännössä koko kannen yläpuolista osaa veneestä mukaanlukien masto, puomi, vaijerit, helat, köydet ja purjeet. Tämä kokonaisuus on kullekin venetyypille luonnetta antava ja sen säädöt mahdollistavat purjehduksen lähes kaikissa olosuhteissa. <br /> <br /> <br /> Rikin pääosan muodostavat masto ja sitä pystyssä pitävien vaijereiden, vanttien, kokonaisuus. H-veneessä on nk. osatakila, mikä tarkoittaa, että etuharus tai -staagi tulee tietyn matkaa maston huipun alapuolelle, kun taas takaharus tai -staagi menee maston huippuun saakka ja sen pituutta on mahdollista purjehdittaessa säättää jolloin joustava masto muuttaa muotoaan suorasta kaarevaksi. <br /> <br /> <br /> Sivusuunnassa maston jäykkyyttä säätelevät pää- ja alavantit. Maston keskialueella mastosta erkanevat saalingit auttavat päävantteja jäykistämään maston yläosaa, kun taas saalinkien alapuolelle ulottuvat alavantit jäykistävät maston alaosaa. Sivuvanteilla pystytään siten säätämään maston joustavuutta sivusuunnassa, mikä auttaa mastoa joustamaan enemmän kevyessä tuulessa ja aallokossa ja vastaavasti tukee mastoa enemmän kovassa tuulessa.<br /> <br /> <br /> Puomi ja skuutit tai jalukset, eli purjeiden säätöön purjehdittaessa käytettävät narut muuttavat itse purjeiden suuntaa ja kireyttä. Puomin korkeussuunnan säätö tapahtuu isopurjeen skuutin lisäksi nk. kikkitaljan avulla, jolla purje latistetaan virtaviivaisemmaksi kovassa tuulessa ja päästetään pyöreämmäksi kevyessä tuulessa sekä estetään vahinkojiippejä navakassa myötätuulessa. Purjeen muotoa hallitaan myös levangilla, jota päästetään myötätuulen puolelle kovemmalla tuulella ja nostetaan tuulen puolelle kun halutaan purjeen kiertyvän niin, että puuskat menevät purjeen yläosan yli.<br /> <br /> Tarkemmin rikin trimmaamiseen kannattaa tutustua alla olevien kirjallisuus-osan tai artikkeleiden ja keskusteluiden kautta. Itse rikin toiminta on hyvä olla tuttua että sen mekanismit ovat tuttuja huoltoa silmällä pitäen. <br /> <br /> <br /> Varustelu kuuluu tavallaan huoltotoimenpiteisiin rikin ergonomian parantamisen muodossa, mistä syystä moni alla keskustelua-osiossa käyty aihe liittyy rikin ominaisuuksien parantamiseen ylläpitohuollon sijasta.<br /> <br /> <br /> == Huoltokohteet ==<br /> Säännöllistä huoltoa rikissä on melko vähän, mutta telakointikauden yhteydessä on hyvä tarkistaa ainakin seuraavat seikat:<br /> <br /> <br /> * Köysien laatu ja rikaus. Etenkin käytetyn veneen ostaessaan saattaa tietämättään periä entisen omistajan huonoja tapoja kuten venyviä nostimia tai muita turvallisuuttakin heikentäviä säätöjä. Esimerkkinä rikauksen virheistä ovat ristiin menevät toisiaan hankaavat köydet taljoissa tai vetosuuntaan nähden muuta heloitusta kieroon vetävät köydet.<br /> <br /> <br /> <br /> * Köysien kunto. Nykyiset köydet ovat usein valmistettu erilaisissa rakenteellisissa kerroksissa, joten pintakerroksen rikkoutuminen voi aiheuttaa yllättäviä vaikutuksia sisempiin, vetolujuutta kestäviin osiin. <br /> <br /> <br /> * Rikin pylpyröiden kunto. Pylpyrät saattavat kulua tai rikkoontua tai olla rasvaamisen tarpeessa. Pylpyrät ja välitykset ovatkin yleisimpiä rikin toiminnan häiritsijöitä ja huonoon kuntoon päästessään saattavat aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi purjeita laskettaessa.<br /> <br /> <br /> * Köysilukkojen kunto. Luistavat ja kuluneet lukot ovat paitsi harmittavia käyttää, myös turvallisuusriski.<br /> <br /> <br /> * Vanttien ja harusten kunto. Etenkin T-osat ja vanttiruuvit kierteineen on hyvä tarkistaa ja öljytä telakoitaessa ja vanttien kireyttä pitää silmällä myös kauden aikana.<br /> <br /> <br /> * Mastouran ja puomiuran voitelu. Tarkoitukseen tehdyillä, tahraamattomilla silikonisuihkeilla saa mastouran liukkaammaksi niin ratsastajilla kun ilman ratsastajiakin oleville purjeille mikä helpottaa purjeiden käsittelyä nostoissa ja laskuissa ja jossain määrit trimmailussakin.<br /> <br /> <br /> * Alumiinisten maston ja puomin hapettumien ja himmentymien poisto. Nämä eivät ole vaarallisia eivätkä mene pintaa syvemmälle mutta mikäli alumiiniosien haluaa olevan tip-top-kunnossa, on tarkoitukseen olemassa sopivia liuotinaineita. Alumiiniosat saa myös kiillotettua hiomavahalla ja suojattua tavallisella venevahalla.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> * Rikeistä aloittelijoille:<br /> <br /> ** [http://www.otava.fi/kirjat/tieto/2001/fi_FI/suuri_purjehdusopas/ Steve Sleight: Suuri Purjehdusopas]<br /> <br /> ** [http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789522201751 Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:Purjehtijan käsikirja]<br /> <br /> * [http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Turlough Johnston, Bo Streiffert:Veneen huolto ja kunnostus]<br /> <br /> == Artikkeleita ==<br /> <br /> * [[Maston trimmaus]]<br /> <br /> * [[Etustaagi]]<br /> <br /> * [[Falli]]<br /> <br /> * [[Levanki]]<br /> <br /> * [[Takastaagi]]<br /> <br /> * [[Vantit ja vanttiruuvit]]<br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> Rikin huoltoa käsitellään seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=279 Jalusköydet]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=305 Takastaagi]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=457 Ison skuutin plokeista]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=16 Spinnun skuutit ja pikalukot]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=44 Spinnufallin lukko]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=297 Spinnupuomi ison puomin kylkeen?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=45 Ylägaijan rikaus]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=208 Mastonkenkä]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=219 H-veneen mastonkaato]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=83 Vaijeri irti maston sisältä?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=321 Nostimen vaihto]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=356 Köysi maston sisään]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=398 Maston purjeuran jatkaminen isopurjen ratsastajia varten]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=92 Maston pylpyröiden irroitus (Elvström)]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=89 Muistakaahan tarkistaa ja varmistaa vanttinne]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=130 Mistä saa kätevimmin uudet vantit?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=42 H-veneen puomin mastonkiinnikehela - mistä?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=94 Puominivel]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=129 Outhaul katolle]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=78 Boomkicker-puominkannatin]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=465 Dirkki]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=409 Mistä uusi levanki?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=410 Levangin sovitepalan teko]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=235 Hiilikuitu levankia?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=430 Pyöreärunkoinen köysilukko]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=180 Uusien varusteiden hintoja ja malleja]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=71 Talja fokalle]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=109 Fokan barberit]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=143 Fokan skuuttauspisteiden portaaton säätö]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=391 Reivausjärjestelyt ja pikareivi]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=236 Paras kansiheloitus?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=338 Maston ja puomin hapettumien poisto]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=518 Uusien purjeiden hinnat romahtaneet]<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]<br /> [[Category:Trimmaus]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=S%C3%A4%C3%A4&diff=2546 2015-07-08T19:06:24Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Sää1.JPG|650px]]<br /> <br /> Säätila ja purjehdus kulkevat käsi kädessä. H-veneen kaltainen [http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo hyvin tuulta kestävä vene] ei ole sään vaihteluille uusimpien veneiden tavoin herkkä, mutta kokonsa puolesta etenkin pitemmät matkat vaativat hyvää suunnittelua ja [[Turvallisuus|ennakkovalmisteluita]]. Ääripäät ovat kuitenkin olemassa ja kunkin purjehtijan tulisi tuntea rajansa, sillä kova tuuli vaatii taitoa ja ennakointia kun taas tyyni sää pitkää pinnaa.<br /> <br /> <br /> Tuulen lisäksi on syytä seurata muitakin ennusteita ja säätietoja, kuten meriveden korkeutta, sumuvaroituksia ja mahdollisia ukkosrintamia ukkospuuskineen. Useimpien merisääpalveluiden ennustuksiin ei kuulu lämpötilaennusteet mutta niitä toki saa muita tiedotteita seuraamalla.<br /> <br /> <br /> Alla on listattuna muutamien sääpalveluiden verkko-osoitteita. Vesillä ollessa luotettavin media on legendaarinen [http://haku.yle.fi/?q=meris%C3%A4%C3%A4 Radio Suomen merisää]. Ennen reissua on hyvä kirjoitella ylös kunkin merialueen [http://digita.fi/kuluttajille/karttapalvelu/karttapalvelu_radio radiotaajuudet].<br /> <br /> <br /> <br /> ==Merisääennustuksia ==<br /> <br /> <br /> ===Kotimaiset===<br /> *[http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa-ja-itameri Ilmatieteen laitoksen Merisää]<br /> *[http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki-Tallinn Forecan Veneilysää]<br /> *[http://foreca.fi/Finland/Himos/veneilysaa/tuuliennuste/itameri Forecan Tuuliennuste]<br /> *[http://www.aaltopoiju.fi Aaltopoiju - Tuuli- ja aaltoennuste]<br /> *[http://portal.fma.fi/sivu/www/veneily/saa/tuuliennuste Veneily.fi Tuuliennuste]<br /> *[http://www.hs.fi/saa/?param=ffdd&amp;view_map=Suomi#karttalinkit Helsingin Sanomien Merisää]<br /> <br /> ===Ulkomaiset===<br /> *[http://www.windfinder.com/forecast/helsinki Windfinder]<br /> *[http://www.windguru.cz/fi/index.php?sc=420 Windguru]<br /> *[http://www.yr.no/place/Finland/Southern_Finland/Helsinki~658225/ Norjan Ilmatieteen laitoksen Yr.no]<br /> *[http://meteo.physic.ut.ee/ilmatark/ Tarton Yliopiston tuuliennuste]<br /> *[http://meteo.physic.ut.ee/ilmatark/pildid_ilm/mrf_850_9panel_eur.png Viron Ilmatieteen laitoksen tuuliennuste]<br /> *[http://www.weatheronline.co.uk/marine/weather?LEVEL=3&amp;LANG=en&amp;WIND=g005&amp;CEL=C&amp;SI=mph&amp;MENU=0&amp;MN=gfs&amp;MODELLTYP=uv10&amp;TIME=0 Weather Onlinen tuuliennuste]<br /> *[http://www.wetteronline.de//cgi-bin/windframe?3&amp;LANG=de&amp;WIND=g005&amp;TIME Wetteronlinen tuuliennuste]<br /> <br /> ===Mobiili ja maksulliset===<br /> *Forecan [http://corporate.foreca.com/fi/tuotteet/mobiilipalvelut/ mobiilisää]<br /> *Ilmatieteen laitoksen [http://ilmatieteenlaitos.fi/puosu-veneilysaapalvelu Puosu] ja [http://ilmatieteenlaitos.fi/veneilysaa-tekstiviestilla Veneilysää tekstiviestillä] sekä [http://ilmatieteenlaitos.fi/mobiilipalvelut mobiilipalvelut]<br /> *[http://www.16100.fi/tekstiviestipalvelu/merisaa/ nro 16100 Merisää]<br /> *[http://info.fonecta.fi/palvelut-yksityisille/tekstiviestipalvelut/saatiedot Fonecta Säätiedot]<br /> *[https://itunes.apple.com/en/app/yachting-weather/id371339359?mt=8 Yachting Weather-sovellus iPhonelle]<br /> *Vene-lehden [http://venenetti.fi/venesaa/ Venesää]<br /> <br /> ==Sääennustuksia==<br /> *[http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/Suomenlinna Foreca Täsmäsää]<br /> *[http://www.saapalvelu.fi/helsinki/saaennuste.php Suomen sääpalvelu, ennuste]<br /> <br /> ==Havaintoja==<br /> *[http://testbed.fmi.fi/history_browser.php?imgtype=wind&amp;t=15&amp;n=10 Helsinki Testbed]<br /> *[http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa Ilmatieteen laitoksen havainnot]<br /> *[http://www.itameriportaali.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/itamerinyt/ Merentutkimuslaitos, Mittaustietoja mm. meriveden ja aallon korkeudet ym.]<br /> *[http://www.saapalvelu.fi/helsinki/ Suomen sääpalvelu]<br /> <br /> ==Ukkonen ja salamat==<br /> *[[Kirjallisuus#Veneen huolto ja kunnostus|Sähkö ja vene]]-julkaisu, sivu 45 alkaen<br /> *[http://users.evtek.fi/~karisv/ukkonen/ukkon2000.htm SVBK:n Ukkonen ja veneily-artikkeli]<br /> *[http://www.nordicweather.net/videoarkisto.php?fi Ukkostutka-animaatioita]<br /> <br /> ==Kirjallisuutta==<br /> Kirjallisuuslista säähän liittyen hWikin [[Kirjallisuus#Sää|Kirjallisuus]]-artikkelissa<br /> <br /> ==Keskustelua==<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;t=874 Sääpalveluita Netissä]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;t=378&amp;start=0&amp;hilit=tuuli Sääpalvelut]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;t=680&amp;start=0&amp;hilit=tuuli Purjehdus kovassa kelissä]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;t=90 Kovan tuulen kryssi]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewforum.php?f=9&amp;start=0 Foorumi Trimmaus ja veneen käsittely]<br /> * [http://blogi.foreca.fi/2013/07/ennustevirheet-haltuun/ Juha Föhr:Ennustevirheet haltuun]<br /> <br /> [[Category:Trimmaus]] [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=S%C3%A4%C3%A4&diff=2545 2015-07-08T19:04:30Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Sää1.JPG|650px]]<br /> <br /> Säätila ja purjehdus kulkevat käsi kädessä. H-veneen kaltainen [http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo hyvin tuulta kestävä vene] ei ole sään vaihteluille uusimpien veneiden tavoin herkkä, mutta kokonsa puolesta etenkin pitemmät matkat vaativat hyvää suunnittelua ja [[Turvallisuus|ennakkovalmisteluita]]. Ääripäät ovat kuitenkin olemassa ja kunkin purjehtijan tulisi tuntea rajansa, sillä kova tuuli vaatii taitoa ja ennakointia kun taas tyyni sää pitkää pinnaa.<br /> <br /> <br /> Tuulen lisäksi on syytä seurata muitakin ennusteita ja säätietoja, kuten meriveden korkeutta, sumuvaroituksia ja mahdollisia ukkosrintamia ukkospuuskineen. Useimpien merisääpalveluiden ennustuksiin ei kuulu lämpötilaennusteet mutta niitä toki saa muita tiedotteita seuraamalla.<br /> <br /> <br /> Alla on listattuna muutamien sääpalveluiden verkko-osoitteita. Vesillä ollessa luotettavin media on legendaarinen [http://haku.yle.fi/?q=meris%C3%A4%C3%A4 Radio Suomen merisää]. Ennen reissua on hyvä kirjoitella ylös kunkin merialueen [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/21/nakyyko-kuuluuko#nakyvyys-kuuluvuus-radio radiotaajuudet].<br /> <br /> <br /> <br /> ==Merisääennustuksia ==<br /> <br /> <br /> ===Kotimaiset===<br /> *[http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa-ja-itameri Ilmatieteen laitoksen Merisää]<br /> *[http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki-Tallinn Forecan Veneilysää]<br /> *[http://foreca.fi/Finland/Himos/veneilysaa/tuuliennuste/itameri Forecan Tuuliennuste]<br /> *[http://www.aaltopoiju.fi Aaltopoiju - Tuuli- ja aaltoennuste]<br /> *[http://portal.fma.fi/sivu/www/veneily/saa/tuuliennuste Veneily.fi Tuuliennuste]<br /> *[http://www.hs.fi/saa/?param=ffdd&amp;view_map=Suomi#karttalinkit Helsingin Sanomien Merisää]<br /> <br /> ===Ulkomaiset===<br /> *[http://www.windfinder.com/forecast/helsinki Windfinder]<br /> *[http://www.windguru.cz/fi/index.php?sc=420 Windguru]<br /> *[http://www.yr.no/place/Finland/Southern_Finland/Helsinki~658225/ Norjan Ilmatieteen laitoksen Yr.no]<br /> *[http://meteo.physic.ut.ee/ilmatark/ Tarton Yliopiston tuuliennuste]<br /> *[http://meteo.physic.ut.ee/ilmatark/pildid_ilm/mrf_850_9panel_eur.png Viron Ilmatieteen laitoksen tuuliennuste]<br /> *[http://www.weatheronline.co.uk/marine/weather?LEVEL=3&amp;LANG=en&amp;WIND=g005&amp;CEL=C&amp;SI=mph&amp;MENU=0&amp;MN=gfs&amp;MODELLTYP=uv10&amp;TIME=0 Weather Onlinen tuuliennuste]<br /> *[http://www.wetteronline.de//cgi-bin/windframe?3&amp;LANG=de&amp;WIND=g005&amp;TIME Wetteronlinen tuuliennuste]<br /> <br /> ===Mobiili ja maksulliset===<br /> *Forecan [http://corporate.foreca.com/fi/tuotteet/mobiilipalvelut/ mobiilisää]<br /> *Ilmatieteen laitoksen [http://ilmatieteenlaitos.fi/puosu-veneilysaapalvelu Puosu] ja [http://ilmatieteenlaitos.fi/veneilysaa-tekstiviestilla Veneilysää tekstiviestillä] sekä [http://ilmatieteenlaitos.fi/mobiilipalvelut mobiilipalvelut]<br /> *[http://www.16100.fi/tekstiviestipalvelu/merisaa/ nro 16100 Merisää]<br /> *[http://info.fonecta.fi/palvelut-yksityisille/tekstiviestipalvelut/saatiedot Fonecta Säätiedot]<br /> *[https://itunes.apple.com/en/app/yachting-weather/id371339359?mt=8 Yachting Weather-sovellus iPhonelle]<br /> *Vene-lehden [http://venenetti.fi/venesaa/ Venesää]<br /> <br /> ==Sääennustuksia==<br /> *[http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/Suomenlinna Foreca Täsmäsää]<br /> *[http://www.saapalvelu.fi/helsinki/saaennuste.php Suomen sääpalvelu, ennuste]<br /> <br /> ==Havaintoja==<br /> *[http://testbed.fmi.fi/history_browser.php?imgtype=wind&amp;t=15&amp;n=10 Helsinki Testbed]<br /> *[http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa Ilmatieteen laitoksen havainnot]<br /> *[http://www.itameriportaali.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/itamerinyt/ Merentutkimuslaitos, Mittaustietoja mm. meriveden ja aallon korkeudet ym.]<br /> *[http://www.saapalvelu.fi/helsinki/ Suomen sääpalvelu]<br /> <br /> ==Ukkonen ja salamat==<br /> *[[Kirjallisuus#Veneen huolto ja kunnostus|Sähkö ja vene]]-julkaisu, sivu 45 alkaen<br /> *[http://users.evtek.fi/~karisv/ukkonen/ukkon2000.htm SVBK:n Ukkonen ja veneily-artikkeli]<br /> *[http://www.nordicweather.net/videoarkisto.php?fi Ukkostutka-animaatioita]<br /> <br /> ==Kirjallisuutta==<br /> Kirjallisuuslista säähän liittyen hWikin [[Kirjallisuus#Sää|Kirjallisuus]]-artikkelissa<br /> <br /> ==Keskustelua==<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;t=874 Sääpalveluita Netissä]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;t=378&amp;start=0&amp;hilit=tuuli Sääpalvelut]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;t=680&amp;start=0&amp;hilit=tuuli Purjehdus kovassa kelissä]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;t=90 Kovan tuulen kryssi]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewforum.php?f=9&amp;start=0 Foorumi Trimmaus ja veneen käsittely]<br /> * [http://blogi.foreca.fi/2013/07/ennustevirheet-haltuun/ Juha Föhr:Ennustevirheet haltuun]<br /> <br /> [[Category:Trimmaus]] [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Fokkapeite&diff=2544 2015-07-08T18:42:09Z

<p>306: /* Huomioitavaa */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-fokka2.JPG|right|250px]]Purjeiden säilömistapoja on monia. Osa veneilijöistä rullaa purjeet siististi veneeseen, osa taittelee purjepusseihin. Toisilla saattaa olla peite isopurjeelle ja fokka kääritään pois. Ensimmäisen kesämme aikana huomasimme, että fokan taittelu sisään tuntuu vievän turhaa tilaa ja taittelimme sen kannelle. Seuraavan kauden aikana syntyi ajatus fokkapeitteestä, jonka alla purje säilyisi suojattuna kannella etenkin pitempien matkojen aikana. Oikein suunniteltu peite nopeuttaa myös lähtörutiineja melkoisesti, vene oli valmis irroitettavaksi parhaillaan jopa 5 minuutissa!<br /> <br /> <br /> ==Huomioitavaa==<br /> Myynnissä on kaikenlaisia fokkapeitteitä mutta useimmissa fokka irrotetaan haruksesta tarpeettomasti. H-veneellä on normaalisti vain yhden kokoinen fokka jota ei päivittäin vaihdeta joten on käytännöllistä pitää se kiinni sekä haruksessa, nostimissa, että jaluksissa toistuvien purjehdusten välillä. <br /> <br /> Fokka kastuu helposti, joten toinen tärkeä ominaisuus on peitteen riittävä väljyys ja ilmankierron takaaminen peitteen alla. Ensimmäinen tekemäni fokkapeite oli liian tiukka ja sainkin purjeisiini nopeasti mustia pilkkuja, nyt tässä esitetyllä peitteellä niitä ei ole ilmaantunut.<br /> <br /> Peitteen sulkijoihin on hyvä kiinnittää huomiota. Markkinoilla on erilaisia vaihtoehtoja ja heikoimmaksi olen tuntenut usein ison peitteessä käytettävän kumilanka-ja-koukut-mallin joka vetää peitteen kurttuun vaikka sen miten asettelisi. Metalliset nepparit ovat hyvä ja ryhdikkäitä mutta ovat kappalehinnaltaan huonoja ja ilmanvaihdon järjestäminen on hankalaa. Hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto ovat muoviset klipsut ja kapea hihna. Klipsut saattavat ajan saatossa hajota mutta ovat halpoja korvattavia ja yleisesti saatavilla. Etuosan vetoketjuksi kannattaa valita riittävän vahvahampainen ketju joka kestää käyttöä paremmin. Mallia voi ottaa ison peitteen ketjusta.<br /> <br /> Fokkapeitteen materiaaliksi kannattaa valita ulkokäyttöön tarkoitettu markiisikangas UV- ja homesuojauksella. Yleensä kannattaa käyttää samaa kangasta kuin puomipeitteessäkin. Itse huomasin metrihinnat lähes identtisiksi purje/petiemaakarilta ostaessa ja kangasliikkeissä mutta purjemaakarin kangas oli pehmeämpää. Suojaukset ovat usein kemiallisia joten ne tulee uusia toisinaan esimerkiksi kuomujen huoltoon tarkoitetuilla aineilla. Homesuojausta ei tarvitse uusia ellei hometta ala syntymään mutta voi toki olla hyvä olemassa mikäli moisen ominaisuuden kaupan päälle saa.<br /> <br /> ==Mitoituksesta==<br /> Oheisen liitteen mitat ovat kompromissi kankaan säästämiseksi ja peitteelle väljyyttä tuovan leveyden maksimoimiseksi. Mikäli mahdollista, kannattaa peitteestä tehdä aina kokonaismitoiltaan 5-10cm liian iso kuin pieni, sillä liian pientä peitettä ei voi suurentaa siinä missä liian ison voi aina &quot;kustomoida&quot; sopivammaksi.<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/xezf91wlyjmlpwi/fokka.pdf?dl=0 Fokkapeite]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Fokkapeite&diff=2543 2015-07-08T18:39:55Z

<p>306: /* Huomioitavaa */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-fokka2.JPG|right|250px]]Purjeiden säilömistapoja on monia. Osa veneilijöistä rullaa purjeet siististi veneeseen, osa taittelee purjepusseihin. Toisilla saattaa olla peite isopurjeelle ja fokka kääritään pois. Ensimmäisen kesämme aikana huomasimme, että fokan taittelu sisään tuntuu vievän turhaa tilaa ja taittelimme sen kannelle. Seuraavan kauden aikana syntyi ajatus fokkapeitteestä, jonka alla purje säilyisi suojattuna kannella etenkin pitempien matkojen aikana. Oikein suunniteltu peite nopeuttaa myös lähtörutiineja melkoisesti, vene oli valmis irroitettavaksi parhaillaan jopa 5 minuutissa!<br /> <br /> <br /> ==Huomioitavaa==<br /> Myynnissä on kaikenlaisia fokkapeitteitä mutta useimmissa fokka irrotetaan haruksesta tarpeettomasti. H-veneellä on normaalisti vain yhden kokoinen fokka jota ei päivittäin vaihdeta joten on käytännöllistä pitää se kiinni sekä vantissa, nostimissa, että jaluksissa toistuvien purjehdusten välillä. <br /> <br /> Fokka kastuu helposti, joten toinen tärkeä ominaisuus on peitteen riittävä väljyys ja ilmankierron takaaminen peitteen alla. Ensimmäinen tekemäni fokkapeite oli liian tiukka ja sainkin purjeisiini nopeasti mustia pilkkuja, nyt tässä esitetyllä peitteellä niitä ei ole ilmaantunut.<br /> <br /> Peitteen sulkijoihin on hyvä kiinnittää huomiota. Markkinoilla on erilaisia vaihtoehtoja ja heikoimmaksi olen tuntenut usein ison peitteessä käytettävän kumilanka-ja-koukut-mallin joka vetää peitteen kurttuun vaikka sen miten asettelisi. Metalliset nepparit ovat hyvä ja ryhdikkäitä mutta ovat kappalehinnaltaan huonoja. Hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto ovat muoviset klipsut jotka saattavat ajan saatossa hajota mutta ovat halpoja korvattavia ja yleisesti saatavilla. Etuosan vetoketjuksi kannattaa valita riittävän vahvahampainen ketju joka kestää käyttöä paremmin. Mallia voi ottaa ison peitteen ketjusta.<br /> <br /> Fokkapeitteen materiaaliksi kannattaa valita ulkokäyttöön tarkoitettu markiisikangas UV- ja homesuojauksella. Yleensä kannattaa käyttää samaa kangasta kuin puomipeitteessäkin. Itse huomasin metrihinnat lähes identtisiksi purje/petiemaakarilta ostaessa ja kangasliikkeissä mutta purjemaakarin kangas oli pehmeämpää. Suojaukset ovat usein kemiallisia joten ne tulee uusia toisinaan esimerkiksi kuomujen huoltoon tarkoitetuilla aineilla. Homesuojausta ei tarvitse uusia ellei hometta ala syntymään mutta voi toki olla hyvä olemassa mikäli moisen ominaisuuden kaupan päälle saa.<br /> <br /> ==Mitoituksesta==<br /> Oheisen liitteen mitat ovat kompromissi kankaan säästämiseksi ja peitteelle väljyyttä tuovan leveyden maksimoimiseksi. Mikäli mahdollista, kannattaa peitteestä tehdä aina kokonaismitoiltaan 5-10cm liian iso kuin pieni, sillä liian pientä peitettä ei voi suurentaa siinä missä liian ison voi aina &quot;kustomoida&quot; sopivammaksi.<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/xezf91wlyjmlpwi/fokka.pdf?dl=0 Fokkapeite]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Asuminen&diff=2542 2015-07-08T18:26:55Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Sisatilat_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> [[Kuva:Sisakuva_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> [[Kuva:H-sailytys.JPG|right|thumb|Kuvan säilytysrasiat ovat helppo niksi järjestyksen ylläpitämiseksi]]<br /> [[Kuva:H-Verkot.JPG|right|thumb|Kaukalon suojaverkoista saa ilmavan säilytyspaikan toistuvasti käytettäville vaatteille]]<br /> <br /> H-vene on pieni purjevene, jossa on kaikki tarpeellinen pienessä tilassa. H-veneiden varustetaso vaihtelee, mutta retkivarustellusta H-veneestä löytyvät [[Kemiallinen_vessa|kemiallinen wc]], [[Keittiö|pieni keittiö]] ja [[lämmitin]]. Käytännössä siis vain tiskiallas puuttuu. [[Patjat|Makuupaikkoja]] on neljä: Parivuode keulassa ja kaksi täysmittaista makuupaikkaa salongin sohvilla.<br /> <br /> H-veneessä ei ole täyttä seisomakorkeutta. Seisomakorkeus löytyy, mutta housut täytyy vetää jalkaan selkä taivutettuna. Ruuanlaitto tapahtuu sohvalla istuen. Sohvalla istuessa näkee myös ikkunoista merelle, mikä on isommissa veneissä harvinaista herkkua, yleensä ikkunat ovat liian korkealla.<br /> <br /> Joissakin retkikäyttöön varustelluissa H-veneissä on myös kaiteet ja sprayhood.<br /> <br /> Asumismukavuutta arvioidessa voi muistaa, että etenkin 70-luvulla [http://www.aarnio.org/lauri/vene/perhepurjehdus/ nelihenkinen perhe] lomaili hyvin kuukauden H-veneessä ja moni väittääkin noiden lomien olleen elämänsä parhaita veneilylomia. H-veneretkeily lämmittimineen, liesineen ja sähkövaloineen on täyttä luksusta verrattuna telttalomaan, mutta mitään huvila-asumista se ei ole.<br /> <br /> H-veneretkeilyn parhaita puolia ovat meren läheisyys ja veneilyn huolettomuus - purjehtiessa istutaan matalalla ja vene on helppo pitää kunnossa. Pienellä veneellä pääsee myös hyvin [[Retkeilykohteet|luonnonsatamiin]]. Hankalin ongelma on luultavasti [[Kosteus_veneessä|kosteus ja sen poistaminen]], mikä on riesana varsinkin pidempien sadejaksojen aikana.<br /> <br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> Asuttavuutta voi parantaa sopivin varustein. Toisinaan monipuolisimmat ratkaisut löytyvät soveltamalla varusteita muualta retkeilystä<br /> <br /> * [http://www.vapaa-aika.com Vapaa-aika.com], varusteita retkeilyyn, veneilyyn ja matkailuun<br /> <br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> Asumista sivutaan seuraavissa hWikin artikkeleissa:<br /> <br /> * [[Keittiö]]<br /> <br /> * [[Kemiallinen vessa|Kemiallinen wc]]<br /> <br /> * [[Keularitilä]]<br /> <br /> * [[Pöytä]]<br /> <br /> * [[Lakana keulapiikkiin]]<br /> <br /> * [[Verhot]]<br /> <br /> * [[Hyttysverkot]]<br /> <br /> * [[Putkityyny]]<br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> Asumismukavuutta käsitellään myös seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=246 Pöytä sitlooraan]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=433 Hometta! (ja ilmanvaihtoa)]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=382 Puomiteltta/sadekatos]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=304 Sprayhood]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=383 Tyynyt kaukaloon]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=315 Patjahankinnoista]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=49 Sisätilojen ehostus]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;t=629 Juokseva vesi pentterille]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=48 Katon verhoilu]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=190 Vinkkejä asumiskelpoisuuden lisäämiseksi]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=114 Verhot veneeseen??]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=411 Hyllyt keulapiikkiin]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=461 Kuvia &quot;alkuperäisistä varusteista Arteknon esitte] <br /> <br /> [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Asuminen&diff=2541 2015-07-08T18:25:27Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Sisatilat_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> [[Kuva:Sisakuva_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> [[Kuva:H-sailytys.JPG|right|thumb|Kuvan säilytysrasiat ovat helppo niksi järjestyksen ylläpitämiseksi]]<br /> [[Kuva:H-Verkot.JPG|right|thumb|Kaukalon suojaverkoista saa ilmavan säilytyspaikan toistuvasti käytettäville vaatteille]]<br /> <br /> H-vene on pieni purjevene, jossa on kaikki tarpeellinen pienessä tilassa. H-veneiden varustetaso vaihtelee, mutta retkivarustellusta H-veneestä löytyvät [[Kemiallinen_vessa|kemiallinen wc]], [[Keittiö|pieni keittiö]] ja [[lämmitin]]. Käytännössä siis vain tiskiallas puuttuu. [[Patjat|Makuupaikkoja]] on neljä: Parivuode keulassa ja kaksi täysmittaista makuupaikkaa salongin sohvilla.<br /> <br /> H-veneessä ei ole täyttä seisomakorkeutta. Seisomakorkeus löytyy, mutta housut täytyy vetää jalkaan selkä taivutettuna. Ruuanlaitto tapahtuu sohvalla istuen. Sohvalla istuessa näkee myös ikkunoista merelle, mikä on isommissa veneissä harvinaista herkkua, yleensä ikkunat ovat liian korkealla.<br /> <br /> Joissakin retkikäyttöön varustelluissa H-veneissä on myös kaiteet ja sprayhood.<br /> <br /> Asumismukavuutta arvioidessa voi muistaa, että etenkin 70-luvulla [http://www.aarnio.org/lauri/vene/perhepurjehdus/ nelihenkinen perhe] lomaili hyvin kuukauden H-veneessä ja moni väittääkin noiden lomien olleen elämänsä parhaita veneilylomia. H-veneretkeily lämmittimineen, liesineen ja sähkövaloineen on täyttä luksusta verrattuna telttalomaan, mutta mitään huvila-asumista se ei ole.<br /> <br /> H-veneretkeilyn parhaita puolia ovat meren läheisyys ja veneilyn huolettomuus - purjehtiessa istutaan matalalla ja vene on helppo pitää kunnossa. Pienellä veneellä pääsee myös hyvin [[Retkeilykohteet|luonnonsatamiin]]. Hankalin ongelma on luultavasti [[Kosteus_veneessä|kosteus ja sen poistaminen]], mikä on riesana varsinkin pidempien sadejaksojen aikana.<br /> <br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> Asuttavuutta voi parantaa sopivin varustein. Toisinaan monipuolisimmat ratkaisut löytyvät soveltamalla varusteita muualta retkeilystä<br /> <br /> * [http://www.vapaa-aika.com Vapaa-aika.com], varusteita retkeilyyn, veneilyyn ja matkailuun<br /> <br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> Asumista sivutaan seuraavissa hWikin artikkeleissa:<br /> <br /> * [[Keittiö]]<br /> <br /> * [[Kemiallinen vessa|Kemiallinen wc]]<br /> <br /> * [[Keularitilä]]<br /> <br /> * [[Pöytä]]<br /> <br /> * [[Lakana keulapiikkiin]]<br /> <br /> * [[Verhot]]<br /> <br /> * [[Hyttysverkot]]<br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> Asumismukavuutta käsitellään myös seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=246 Pöytä sitlooraan]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=433 Hometta! (ja ilmanvaihtoa)]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=382 Puomiteltta/sadekatos]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=304 Sprayhood]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=383 Tyynyt kaukaloon]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=315 Patjahankinnoista]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=49 Sisätilojen ehostus]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;t=629 Juokseva vesi pentterille]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=48 Katon verhoilu]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=190 Vinkkejä asumiskelpoisuuden lisäämiseksi]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=114 Verhot veneeseen??]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=411 Hyllyt keulapiikkiin]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=461 Kuvia &quot;alkuperäisistä varusteista Arteknon esitte] <br /> <br /> [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Dirkki&diff=2540 2015-07-08T18:22:45Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:H-Dirkki2.JPG|right|thumb|Dirkki on kuvassa alavasemmalle suuntautuva köysi]]<br /> Dirkki eli puominkannatin on maston huipusta puomin päähän tuleva, säädettävä köysi. Sillä vältetään puomin iskeytyminen kanteen purjetta laskiessa, helpotetaan [[Reivaus|pikareivin käyttöä]] ja säädetään purjeeseen pussia keveässä tuulessa.<br /> <br /> [[Kuva:H-Dirkki1.JPG|right|thumb|Ratsastaja puomin urassa on helppo kiinnitysmenetelmä. Kuvan lukko mahdollistaa portaattoman säädön]]<br /> ==Asentaminen==<br /> H-veneessä dirkin asentaminen on helppoa ja välineet yksinkertaisia. Köydeksi kannattaa valita ohut, esimerkisi edullinen 6mm köysi, jolle pituutta annattaa varata 10 metriä. <br /> <br /> Mastoon dirkki kiinnitetään esimerkiksi muovisen koussin avulla. Metallinen koussi tuntuu värisevän tuulessa köyden mukana mikä sirtyy vaimeana ulinana aina sisätiloihin saakka. <br /> <br /> Puomille dirkin saa kiinni helposti esimerkiksi ujuttamalla purjeen ratsastaja puomin uraan. Näin vältytään tarpeettomilta uusilta rei'iltä ja dirkin voi poistaa jälkiä jättämättä niin halutessaan. <br /> <br /> Dirkkiä pitää pystyä säätämään, sillä se vaikuttaa puomin liikkumiseen. Ääripäätilanteet ovat kevyt tuuli, jolloin dirkillä voi kohottaa puomia pyöristämään purjetta ja kova tuuli, jolloin puomi on vedetty alas purjeen latistamiseksi. Hyvä portaaton säätö onnistuu esimerkiksi kuvan kaltaisella köyteen liitettävällä lukolla. Lukon jälkeen köyteen kannattaa solmia kahdeksikko, ettei köysi pääse karkaamaan lukon läpi.<br /> <br /> ==Käyttö==<br /> Satamassa dirkki on yleensä kireällä ja puomin liikkuminen on rajoitettu ison skuuttia sopivasti kiristämällä. Purjeita nostaessa dirkki pitää muistaa löysätä, ettei se vastusta skuutista kiristämistä purjehdittaessa. <br /> <br /> Purjehtiessa dirkki on yleensä sopivan löysällä puomin helpon liikuttelun mahdollistamiseksi. Purjeita laskiessa se tulee taas kiristää ja pysäyttää paikalleen ison skuutin avulla.<br /> <br /> ==Keskustelua==<br /> Puominkannattimia on sivuttu seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;t=465&amp;start=0&amp;hilit=dirkki Dirkki]<br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;t=853&amp;start=0&amp;hilit=dirkki Vinkuna mastossa]<br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;t=78&amp;start=0&amp;hilit=dirkki Boomkicker-puominkannatin]<br /> <br /> <br /> [[Category:Retkeily]]<br /> [[Category:Varustelu]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Bemene&diff=2539 2015-07-08T18:16:40Z

<p>306: /* Linkkejä */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Bemene8.JPG|400px|right]][[Tiedosto:H-Bemene2.JPG|thumb|right]]<br /> Aurinkokatos eli nk. bimini on yleinen varuste lämpimillä vesillä. Varjostamisen lisäksi bimineissä on havaittu myös kajuutan tuuletusta tehostavaa vaikutusta. <br /> <br /> Erilaisia koottavia katoksia on ollut huviveneissä kautta aikojen. Viimeisten vuosien poikkeuksellisen kuumat ja tyynet kesät toivat uuden tarpeen viettää aikaa veneiden kuumien sisätilojen ulkopuolella. Vastaavasti tyynet sateiset päivät satamassa tuntuvat pitemmän päälle tylsiltä jatkuvasti sisään linnoittautuneena. Näistä johtuen alkoi itää ajatus irroitettavan aurinko- ja sadekatoksen ideoinnista H-veneeseemme.<br /> <br /> Yleensä aurinkokatos suojaa istumakaukaloa auringon porotukselta niin vesillä kuin satamassakin, mutta mm. H-veneen matalalle tuleva puomi estää biminikatoksen käyttöä purjehdittaessa. Tässä esitetty &quot;bemene&quot; poikkeaa tavallisista veneen laitoihin ja kaiteisiin kiinnitettävistä aurinkoteltoista ja -katoksista tarjoten parempaa näkyvyyttä veneen ympärille, mutta on toisaalta herkempi tuulelle. Tämän katosmallin käyttäminen vaatii joko [[Dirkki|dirkin]] asentamista tai isopurjeen nostimen siirtämistä puomin päähän, jotta puomi voidaan virittää ison skuutin avulla paikalleen vaakasuoraan veneen keskilinjalle. Sen sijaan [[Lazy Jack|leisarin]] asentaminen tekee tämän aurinkokatoksen käytöstä vaikeaa.<br /> <br /> <br /> ==Materiaali==<br /> [[Tiedosto:H-Bemene1.JPG|thumb|right]]<br /> Katoksen kankaaksi ja langoiksi kannattaa valita helposti kuivuva, kevyt, UV-suojattu ja jonkin verran sadettakin kestävä keinokuitu. Kangas tulee aina kuivattaa ennen varastointia kuivaan paikkaan homepilkkujen välttämiseksi.<br /> <br /> Muita tarveaineita on tässä esimerkissä käytetty rautakaupoista saatava nk. sähköputki kahtena sisäkkäin mahtuvana kokona. Putkien läpi vedetään niitä kasassa pitävät joustinlangat, jotka ovat kiinni molemmissa päissä olevissa ulkoasun viimeistelevissä napeissa. Katoksen kiinnittämiseen kannattaa valita keinokuituinen ohut naru. Itse kiinnitys sopiviin paikkoihin veneessä tapahtuu esimerkiksi pieniä jousihakoja käyttämällä. <br /> <br /> <br /> ==Väri==<br /> [[Tiedosto:H-Bemene3.JPG|thumb|right|Keltainen väri taittaa valoa siten, että punaiset kankaat näyttävät hieman harmaammilta]]<br /> Perinteisesti aurinkokatokset tarjoavat varjoa ja hajottavat liian voimakasta auringonvaloa, joten väriksi kelpaa mitkä tahansa värit. <br /> <br /> Valitsemamme kirkkaan keltainen kangas poikkeaa veneen tavallisesta väripaletista, mutta tuo hieman pirteyttä pienten sateenropinoidenkin keskelle. Ohutta kangasta käyttäessä kannattaa kuitenkin huomioida läpi suodattuvan valon väri mikä saattaa vaikuttaa tunnelmaan värillisen valon muuttaessa veneen muiden värien sävyjä katoksen alla.<br /> <br /> <br /> ==Valmistus==<br /> Valmistusvälineiksi tarvitaan ompelutarvikkeet ja ompelukone, sakset, liitua, pienihampainen saha kuten rautasaha, viila tai hiekkapaperia, teippiä ja kuumailmapuhallin. Välineitä kannattaa käyttää käyttöohjeiden mukaisesti, sillä esimerkiksi lämpöpuhaltimen käyttöön liittyy aina tulipalon vaara.<br /> <br /> <br /> ===Ompelu===<br /> [[Tiedosto:H-Bemene6.JPG|thumb|right|Tukikaari taivutetaan kuumailmapuhaltimella pitkää sivua venyttäen]][[Tiedosto:H-Bemene7.JPG|thumb|right|Ohuempi sisäputki toimii kaaren liitinholkkina]][[Tiedosto:H-Bemene5.JPG|thumb|right|Kaarta kasassa pitävä joustinlanka on kiinnitetty kaareen sopivan kokoisen napin avulla]]<br /> Kankaan ompelu tapahtuu tavalliseen tapaan oheisten kaavojen avulla kyseiseen veneeseen ja käyttöön soveltaen. Kaavan siirtäminen kankaaseen onnistuu parhaiten tavalliseen tapaan liitua käyttämällä. Ompelu onnistuu useimmilla ompelukoneilla ongelmitta ohutta kangasta käytettäessä. Kankaan purkautuvat reunat kannattaa ommella tavalliseen tapaan taitosten sisään siistin lopputuloksen aikaansaamiseksi. Katos kannattaa ommella ensiksi, jolloin tukikaari voidaan valmistaa oikeaan mittaan kankaan mittojen mukaan. Huomaa kuitenkin kankaan etu- ja takareunan tunnelit, joiden sisään sähköputkien tulee mahtua.<br /> <br /> <br /> ===Tukikaarien valmistus===<br /> Jäntevä sähköputki on yleinen ja edullinen materiaali tukikaaren putkia varten. Putki katkaistaan hienohampaisella sahalla kankaan mittojen mukaan ja karkeat sahausjäljet hiotaan siistiksi joko viilalla tai hiekkapaperilla. <br /> <br /> Katoksen tukikaareksi valmistettava sähköputki taivutetaan veneen puomin yli taittuvalta osalta loivaksi V-muodoksi. Näin jäntevä putki pysyy paremmin paikoillaan ja varjostaa kaukaloa paremmin peittämättä kuitenkaan näkymiä veneen ympärille.<br /> <br /> Kankaaseen ommeltuun tunneliin mahtuva, laidasta laitaan ulottuva putki katkaistaan kahdeksi palaksi noin 10-15cm keskiosan toiselta puolelta. Putken keskiosan sisältävän pitemmän putken sisään laitetaan ohuempi, n. 50cm pitkä sähköputki V-mutkaa jäykistämään siten, että se tulee tukikaaren keskiosaan ja siten n. 10cm ulos pitemmästä putken osasta. Ohuempi putki kannattaa kiinnittää työn ajaksi paikalleen esimerkiksi teipillä.<br /> <br /> Tukikaaren taivutus tehdään lämpöpuhaltimella. Tekniikkaa kannattaa testata ensin pienemmällä putken pätkällä. Putkea taivuttaessa huomaa nopeasti, että sillä on taipumus mennä taittuessaan kasaan, jolloin putki viilennyttyään murtuu helposti. Tukikaaria taivuttaessa taivutus tehdäänkin taittamisen sijaan varovasti kaaren selkäpuolta venyttämällä. Taivutettaessa paksumpi ja ohuempi putki taivutetaan yhtä aikaa sisäkkäin. Näin ohut putki jää samalla kiinni isomman putken mutkaan ja kiinnitysteippi voidaan poistaa.<br /> <br /> <br /> ===Tukikaarien kokoaminen===<br /> Kun tukikaaret katoksen etu- ja takaosaan on valmistettu, saadaan kaksi kahteen osaan purettavaa tukikaarta. Tukikaari kootaan asettamalla lyhyempi putki pitemmän, taitetun putken päässä olevaan ohuemman putken muodostamaan holkkiin, mutta kokonaisuus purkautuu helposti. Ratkaisuna tukikaaren läpi vedetään sopivan kireällä oleva joustinlanka. Joustin kiinnitetään putken päähän putken halkaisijaa hieman isompaan nappiin molemmista päistään. Näin putket voidaan edelleen &quot;venyttää&quot; toisistaan irti, mutta yhdistetty putki ei hajoa itsestään kahdeksi palaksi. Putken sisältä johdetaan myös kiinnitysnarut veneen rungossa oleville kiinnityspisteille. Kiinnitysnaruille voi viilata pienen kolon putkeen napin alle, jolloin kokonaisuus on viimeistellympi.<br /> <br /> <br /> ==Kiinnitys==<br /> Katoksen kiinnityspisteet ovat pitkälti venekohtaisia. Pisteet olisi hyvä järjestää selvästi katoksen etu- ja takapuolelle, jolloin sopivasti kiristetyt kiinnitysnarut pingottavat kankaan siistiksi ja kireäksi katokseksi.<br /> <br /> Omassa veneessämme vanttien kiinnityspisteitä on jossain vaiheessa siirretty taaemmaksi jättäen ylimääräisen kiinnityspisteparin tarpeettomaksi laidalle. Takaosan kiinnityspisteet on muodostuneet spinaakkerin plokeista, mutta voisivat ihanteellisessa tilanteessa olla hieman lähempänä kaukaloa.<br /> <br /> <br /> ==Käyttö==<br /> [[Tiedosto:H-Bemene4.JPG|thumb|right|Säilytyskokoon rullattu katos mahtuu hyvin säilöön sopivia säitä odottamaan]]<br /> Kun katos kootaan ensimmäisen kerran, säädetään kiinnitysnarujen sopivat pituudet. Aluksi laitetaan tukikaaret oikeille paikoilleen kankaan tunneleihin ja katos asetetaan puomin päälle. <br /> <br /> Katoksen narut kiinnitetään sitten esimerkiksi veneen keulapäästä, minkä jälkeen katos rullataan auki ja kiinnitetään peräpäähän. Kulkeminen matalan katoksen alta pois veneestä vaatii hieman totuttelua, mutta liikkuminen katoksen alla kaukalossa on melko helppoa ja mukavaa. Hyväksi havaitut kiinnitysnarujen pituudet merkitään ja narut katkaistaan oikeaan mittaan.<br /> <br /> Katos säilytetään purettujen kaarien ympärille rullattuna kuivassa paikassa. <br /> <br /> Katosta käyttäessä kannattaa huomioida säätilanteen tulevan muutokset. Katos toimii hienosti tyynellä aurinkoisella ja sateisella säällä, mutta katos kannattaa purkaa pois ennen tuulen nousemista ja esimerkiksi yön ajaksi vahinkojen välttämiseksi.<br /> <br /> <br /> ==Kaavat==<br /> Oheiset kaavat ovat räätälöity oman veneeni mittojen ja kiinnitysmenetelmien mukaan joten valmistus muihin H-veneisiin kannattaa tehdä näitä ohjeita soveltaen. <br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/zpvf9cuindlh6m5/bemene.pdf?dl=0 Bemene]<br /> * [[Dirkki]]<br /> * [[Asuminen]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Lakana_keulapiikkiin&diff=2538 2015-07-08T18:15:40Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Lakana.jpg|right|250px]]Purjehdimme pääasiassa kaksin joten yövymme keulapiikissä. Tilan muoto on haastava tavallisille lakanoille, sillä leveistä suorakaiteen muotoisista lakanoista suurin osa on taitettuna patjan alle lakanan silti ylettymättä kunnolla kaikkiin nurkkiin. Tästä seuraa lakanan rullautuminen yöllä myttyyn. Lisäksi mikäli sänky korjataan päivittäin, tulisi lakanan asettelu olla nopeaa ja yksinkertaista.<br /> <br /> <br /> ==Kaavat==<br /> Tässä [http://koti.welho.com/pleppal1/H/lakana.pdf liitteessä] kuvaillan lakanoiden mitat. On syytä huomioida, että kaikissa veneissä ei ole samankokoista keulapiikkiä pinnan korkeuden vaihdellessa kuten luokkasäännöissäkin mainitaan. Siksi oheisiin mittoihin on hyvä tehdä tarkistus omasta veneestä päiden leveyden ja patjan korkeuden osalta ja venyttää kuvaa sen mukaan.<br /> <br /> <br /> ==Materiaalit==<br /> Omassa veneessämme käytämme puuvillalakanaa. Se kerää kosteutta mutta pois käärittynä ja asianmukaisesti säilytettynä se kuitenkin pysyy raikkaana. Ihannemateriaalista on ollut jonkin verran keskustelua ja keinokuidut imevät kosteutta vähiten kuitenkin tuntuen hieman luonnottomilta. Jotkut keinokuidut eivät hengitä lainkaan joten kosteus kertyy inhottavasti nukkujan iholle. Silkkiäkin on ehdotettu mutta suosittelen kokeilemaan edullisemmalla kankaalla ensin oikean muodon löytämiseksi!<br /> <br /> Lakanan reunauraan laitetaan joustinnauha joka pitää lakanan paikallaan yön yli.<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/r5xsercb897dc8h/lakana.pdf?dl=0 Lakana keulapiikkiin]<br /> <br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> *[[Patjojen eristäminen]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Verhot&diff=2537 2015-07-08T18:15:04Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-verho1.JPG|thumb|right]][[Tiedosto:H-verho3.JPG|thumb|right]][[Tiedosto:H-verho4.JPG|thumb|right]][[Tiedosto:H-verho6.JPG|thumb|right]]Verhot ovat hyvä yksityisyyttä tuova lisä etenkin matalaan matkaveneeseen. Omakohtaisesti huomasin tämän uusittuani ikkunat kirkkaammiksi joskin sama ilmiö tapahtuu myös tummissa ikkunoissa mikäli sisävalot ovat päällä. Lisäksi kirkkaina kesäkuukausina sopivan tummat verhot toimivat tarvittaessa himmentimenä keskiyön auringolle. Kuvien esimerkeissä kankaan sisäpuoli on valkoinen ja ulkopuoli punainen, mikä on periaatteessa tässä mainittu työmäärä kaksinkertaisena.<br /> <br /> <br /> ==Materiaali==<br /> Verhokangas avataan ja suljetaan matkojen aikana aikakin kerran päivässä joten materiaali kannattaa valita helposti käytettäväksi, ohueksi ja liukuvaksi. Keinokuidut ovat luonnonkuituja vähemmän herkkiä kosteudelle ja sitä kautta homehtumiselle. Myös UV-suojaan kannattaa kiinnittää huomiota etenkin mikäli veneen ikkuna ei siltä suojaa. Langaksi kannattaa myös valita keinokuitu, sillä esimerkiksi puuvilla hapertuu nopeasti auringossa.<br /> <br /> <br /> ==Väri==<br /> Tummat verhot peittävät valoa vaaleampia paremmin, joten tarpeen mukaan voi verhon valita joko pimentäväksi tai pelkästään peittäväksi. Mikäli veneen ikkuna ei ole täysin tummennettu, kannattaa värivalinnassa pohtia myös seuraavaa vanhempien veneiden yksityiskohtaa: kajuutan ja keulapiikin ikkunoiden välissä olevassa tukirakenteessa on ulkopuolella väriraita, esimerkiksi omassa veneessäni se oli aiemmin tumman vihreä. Tämä oli ilmeisesti siitä syystä, että veneen alkuperäinen sisustuskin on vihreä ja ikkuna näyttää jatkuvan yhtenäisenä mikäli siihen laitetaan sisustukseen sopivat vihreät verhot. <br /> <br /> <br /> ==Kaavat==<br /> Oheiset [http://koti.welho.com/pleppal1/H/verhot.pdf kaavat] ovat oman -75 Artekno-veneeni mittausten tulosta ja eivät välttämättä sovi kaikkiin H-veneisiin. tarkistusmitat on syytä ottaa ainakin pitempien sivujen osalta verhojen ripustusten kohdalta sekä kohtisuora korkeus ylemmistä kulmista.<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/mxgfh4pk3zenfej/verhot.pdf?dl=0 Verhot]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Hyttysverkot&diff=2536 2015-07-08T18:14:23Z

<p>306: /* Kaavat */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Hytty3.JPG|thumb|right|Keulaluukun verkon painot valuvat luukun reunoilla oleviin uriin]]<br /> Suomen suvessa inisee kaikenlaisia unen karkottajia joiden häätämiseksi on ainakin saman verran tarvikkeita. Koskapa lämpimämpinä kesän hetkinä kajuutan ilmanvaihto öisin on selkeä mukavuusasia, esitellään tässä kädentaitoiselle mittatilausratkaisu H-veneeseen. Esitetyt mitat kannattaa siis tarkistaa omasta veneestä esimerkiksi mitat paperille siirtämällä ja veneeseen vertaamalla, sillä luukkujen aukot vaihtelevat jonkin verran eri valmistajien välillä.<br /> <br /> <br /> ==Materiaali==<br /> [[Tiedosto:H-Hytty4.JPG|thumb|right|Keulaluukun voi laittaa yöksi osittain raolleen esimerkiksi nupin varaan]]<br /> Harsomaista verkkokangasta saa useammista kangaskaupoista. Koskapa hyttysverkoja käytetään lähinnä yöaikaan, ei esimerkiksi UV-suojausta tarvitse nostaa erityisvaatimukseksi verkossa tai langoissa. Keinokuituinen lanka ja kangas on kuitenkin lujaa, kestävää ja helppohoitoista, joten niiden käyttö on varmasti vaihtoehdoista yksinkertaisinta.<br /> <br /> Olennaista verkkojen asentamiseksi paikoilleen on verkon käänteisiin pujotettava lyijynauha, jota kannattaa varata hieman syntyvien verkkojen kehiä suurempi määrä.<br /> <br /> <br /> ==Valmistus==<br /> [[Tiedosto:H-Hytty1.JPG|thumb|right|Väljät mitat helpottavat verkon paikalleen asettelua sisältä käsin]]<br /> Verkkokangasta ommellessa kannattaa käyttää harvaa tikkiä, sillä verkon silmät häiritsevät tiukempia ompeleita. Verkkokankaan reuna on epäsiistin näköinen ja helposti purkautuva, joten se kannattaa taittaa kahdesti reunoiltaan. Ompeleessa tulee huomioida tarve lyijynauhan kanavalle reunojen sisällä. Lyijynauha on helpointa pujottaa kanavaan esimerkiksi hakaneulaa käyttäen. Nauhan voi ommella kiinni esimerkiksi verkkojen kulmista, jolloin se pysyy siistimmin paikallaan.<br /> <br /> <br /> ==Käyttö==<br /> [[Tiedosto:H-Hytty2.JPG|thumb|right|Riittävän suuri verkko peittää myös kulkuluukun tuuletusaukon]]<br /> Keulaluukun reunoilla on useimmissa H-veneissä sadeveden poistoon tarkoitetut &quot;rännit&quot;, joihin oikeisiin mittoihin tehtyjen verkkojen painot painuvat kun verkko asetetaan paikalleen ulkopuolelta.<br /> <br /> Kulkuluukun verkko täytyy asettaa paikalleen sisältä käsin, joten sen mitat kannattaa jättää selvästi minimiä isommiksi. Ylempi osa luukkua jätetään auki ja verkon yläreunan painot asetetaan luukun reunan taa ja levitetään luukun raiteiden taakse molemmin puolin. Verkon alaosa kannattaa laskea riittävän alas mahdollisen kulkuluukun tuuletusreikiä peittämään.<br /> <br /> Hyttysverkot säilytetään kuivattuina kuivassa paikassa.<br /> <br /> <br /> ==Kaavat==<br /> Oheiset kaavat ovat oman -75 Artekno-veneeni mittausten tulosta ja eivät välttämättä sovi kaikkiin H-veneisiin. Tarkistusmitat ja mallikappaleen tekemisen esimerkiksi paperista on siten suositeltavaa.<br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/mb0e0sqfuhbh5b6/hyttyset.pdf?dl=0 Hyttysverkko]<br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Asuminen]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Hyttysverkot&diff=2535 2015-07-08T18:14:07Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Hytty3.JPG|thumb|right|Keulaluukun verkon painot valuvat luukun reunoilla oleviin uriin]]<br /> Suomen suvessa inisee kaikenlaisia unen karkottajia joiden häätämiseksi on ainakin saman verran tarvikkeita. Koskapa lämpimämpinä kesän hetkinä kajuutan ilmanvaihto öisin on selkeä mukavuusasia, esitellään tässä kädentaitoiselle mittatilausratkaisu H-veneeseen. Esitetyt mitat kannattaa siis tarkistaa omasta veneestä esimerkiksi mitat paperille siirtämällä ja veneeseen vertaamalla, sillä luukkujen aukot vaihtelevat jonkin verran eri valmistajien välillä.<br /> <br /> <br /> ==Materiaali==<br /> [[Tiedosto:H-Hytty4.JPG|thumb|right|Keulaluukun voi laittaa yöksi osittain raolleen esimerkiksi nupin varaan]]<br /> Harsomaista verkkokangasta saa useammista kangaskaupoista. Koskapa hyttysverkoja käytetään lähinnä yöaikaan, ei esimerkiksi UV-suojausta tarvitse nostaa erityisvaatimukseksi verkossa tai langoissa. Keinokuituinen lanka ja kangas on kuitenkin lujaa, kestävää ja helppohoitoista, joten niiden käyttö on varmasti vaihtoehdoista yksinkertaisinta.<br /> <br /> Olennaista verkkojen asentamiseksi paikoilleen on verkon käänteisiin pujotettava lyijynauha, jota kannattaa varata hieman syntyvien verkkojen kehiä suurempi määrä.<br /> <br /> <br /> ==Valmistus==<br /> [[Tiedosto:H-Hytty1.JPG|thumb|right|Väljät mitat helpottavat verkon paikalleen asettelua sisältä käsin]]<br /> Verkkokangasta ommellessa kannattaa käyttää harvaa tikkiä, sillä verkon silmät häiritsevät tiukempia ompeleita. Verkkokankaan reuna on epäsiistin näköinen ja helposti purkautuva, joten se kannattaa taittaa kahdesti reunoiltaan. Ompeleessa tulee huomioida tarve lyijynauhan kanavalle reunojen sisällä. Lyijynauha on helpointa pujottaa kanavaan esimerkiksi hakaneulaa käyttäen. Nauhan voi ommella kiinni esimerkiksi verkkojen kulmista, jolloin se pysyy siistimmin paikallaan.<br /> <br /> <br /> ==Käyttö==<br /> [[Tiedosto:H-Hytty2.JPG|thumb|right|Riittävän suuri verkko peittää myös kulkuluukun tuuletusaukon]]<br /> Keulaluukun reunoilla on useimmissa H-veneissä sadeveden poistoon tarkoitetut &quot;rännit&quot;, joihin oikeisiin mittoihin tehtyjen verkkojen painot painuvat kun verkko asetetaan paikalleen ulkopuolelta.<br /> <br /> Kulkuluukun verkko täytyy asettaa paikalleen sisältä käsin, joten sen mitat kannattaa jättää selvästi minimiä isommiksi. Ylempi osa luukkua jätetään auki ja verkon yläreunan painot asetetaan luukun reunan taa ja levitetään luukun raiteiden taakse molemmin puolin. Verkon alaosa kannattaa laskea riittävän alas mahdollisen kulkuluukun tuuletusreikiä peittämään.<br /> <br /> Hyttysverkot säilytetään kuivattuina kuivassa paikassa.<br /> <br /> <br /> ==Kaavat==<br /> Oheiset [http://koti.welho.com/pleppal1/H/hyttyset.pdf kaavat] ovat oman -75 Artekno-veneeni mittausten tulosta ja eivät välttämättä sovi kaikkiin H-veneisiin. Tarkistusmitat ja mallikappaleen tekemisen esimerkiksi paperista on siten suositeltavaa.<br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/mb0e0sqfuhbh5b6/hyttyset.pdf?dl=0 Hyttysverkko]<br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Asuminen]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Bemene&diff=2534 2015-07-08T18:12:40Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Bemene8.JPG|400px|right]][[Tiedosto:H-Bemene2.JPG|thumb|right]]<br /> Aurinkokatos eli nk. bimini on yleinen varuste lämpimillä vesillä. Varjostamisen lisäksi bimineissä on havaittu myös kajuutan tuuletusta tehostavaa vaikutusta. <br /> <br /> Erilaisia koottavia katoksia on ollut huviveneissä kautta aikojen. Viimeisten vuosien poikkeuksellisen kuumat ja tyynet kesät toivat uuden tarpeen viettää aikaa veneiden kuumien sisätilojen ulkopuolella. Vastaavasti tyynet sateiset päivät satamassa tuntuvat pitemmän päälle tylsiltä jatkuvasti sisään linnoittautuneena. Näistä johtuen alkoi itää ajatus irroitettavan aurinko- ja sadekatoksen ideoinnista H-veneeseemme.<br /> <br /> Yleensä aurinkokatos suojaa istumakaukaloa auringon porotukselta niin vesillä kuin satamassakin, mutta mm. H-veneen matalalle tuleva puomi estää biminikatoksen käyttöä purjehdittaessa. Tässä esitetty &quot;bemene&quot; poikkeaa tavallisista veneen laitoihin ja kaiteisiin kiinnitettävistä aurinkoteltoista ja -katoksista tarjoten parempaa näkyvyyttä veneen ympärille, mutta on toisaalta herkempi tuulelle. Tämän katosmallin käyttäminen vaatii joko [[Dirkki|dirkin]] asentamista tai isopurjeen nostimen siirtämistä puomin päähän, jotta puomi voidaan virittää ison skuutin avulla paikalleen vaakasuoraan veneen keskilinjalle. Sen sijaan [[Lazy Jack|leisarin]] asentaminen tekee tämän aurinkokatoksen käytöstä vaikeaa.<br /> <br /> <br /> ==Materiaali==<br /> [[Tiedosto:H-Bemene1.JPG|thumb|right]]<br /> Katoksen kankaaksi ja langoiksi kannattaa valita helposti kuivuva, kevyt, UV-suojattu ja jonkin verran sadettakin kestävä keinokuitu. Kangas tulee aina kuivattaa ennen varastointia kuivaan paikkaan homepilkkujen välttämiseksi.<br /> <br /> Muita tarveaineita on tässä esimerkissä käytetty rautakaupoista saatava nk. sähköputki kahtena sisäkkäin mahtuvana kokona. Putkien läpi vedetään niitä kasassa pitävät joustinlangat, jotka ovat kiinni molemmissa päissä olevissa ulkoasun viimeistelevissä napeissa. Katoksen kiinnittämiseen kannattaa valita keinokuituinen ohut naru. Itse kiinnitys sopiviin paikkoihin veneessä tapahtuu esimerkiksi pieniä jousihakoja käyttämällä. <br /> <br /> <br /> ==Väri==<br /> [[Tiedosto:H-Bemene3.JPG|thumb|right|Keltainen väri taittaa valoa siten, että punaiset kankaat näyttävät hieman harmaammilta]]<br /> Perinteisesti aurinkokatokset tarjoavat varjoa ja hajottavat liian voimakasta auringonvaloa, joten väriksi kelpaa mitkä tahansa värit. <br /> <br /> Valitsemamme kirkkaan keltainen kangas poikkeaa veneen tavallisesta väripaletista, mutta tuo hieman pirteyttä pienten sateenropinoidenkin keskelle. Ohutta kangasta käyttäessä kannattaa kuitenkin huomioida läpi suodattuvan valon väri mikä saattaa vaikuttaa tunnelmaan värillisen valon muuttaessa veneen muiden värien sävyjä katoksen alla.<br /> <br /> <br /> ==Valmistus==<br /> Valmistusvälineiksi tarvitaan ompelutarvikkeet ja ompelukone, sakset, liitua, pienihampainen saha kuten rautasaha, viila tai hiekkapaperia, teippiä ja kuumailmapuhallin. Välineitä kannattaa käyttää käyttöohjeiden mukaisesti, sillä esimerkiksi lämpöpuhaltimen käyttöön liittyy aina tulipalon vaara.<br /> <br /> <br /> ===Ompelu===<br /> [[Tiedosto:H-Bemene6.JPG|thumb|right|Tukikaari taivutetaan kuumailmapuhaltimella pitkää sivua venyttäen]][[Tiedosto:H-Bemene7.JPG|thumb|right|Ohuempi sisäputki toimii kaaren liitinholkkina]][[Tiedosto:H-Bemene5.JPG|thumb|right|Kaarta kasassa pitävä joustinlanka on kiinnitetty kaareen sopivan kokoisen napin avulla]]<br /> Kankaan ompelu tapahtuu tavalliseen tapaan oheisten kaavojen avulla kyseiseen veneeseen ja käyttöön soveltaen. Kaavan siirtäminen kankaaseen onnistuu parhaiten tavalliseen tapaan liitua käyttämällä. Ompelu onnistuu useimmilla ompelukoneilla ongelmitta ohutta kangasta käytettäessä. Kankaan purkautuvat reunat kannattaa ommella tavalliseen tapaan taitosten sisään siistin lopputuloksen aikaansaamiseksi. Katos kannattaa ommella ensiksi, jolloin tukikaari voidaan valmistaa oikeaan mittaan kankaan mittojen mukaan. Huomaa kuitenkin kankaan etu- ja takareunan tunnelit, joiden sisään sähköputkien tulee mahtua.<br /> <br /> <br /> ===Tukikaarien valmistus===<br /> Jäntevä sähköputki on yleinen ja edullinen materiaali tukikaaren putkia varten. Putki katkaistaan hienohampaisella sahalla kankaan mittojen mukaan ja karkeat sahausjäljet hiotaan siistiksi joko viilalla tai hiekkapaperilla. <br /> <br /> Katoksen tukikaareksi valmistettava sähköputki taivutetaan veneen puomin yli taittuvalta osalta loivaksi V-muodoksi. Näin jäntevä putki pysyy paremmin paikoillaan ja varjostaa kaukaloa paremmin peittämättä kuitenkaan näkymiä veneen ympärille.<br /> <br /> Kankaaseen ommeltuun tunneliin mahtuva, laidasta laitaan ulottuva putki katkaistaan kahdeksi palaksi noin 10-15cm keskiosan toiselta puolelta. Putken keskiosan sisältävän pitemmän putken sisään laitetaan ohuempi, n. 50cm pitkä sähköputki V-mutkaa jäykistämään siten, että se tulee tukikaaren keskiosaan ja siten n. 10cm ulos pitemmästä putken osasta. Ohuempi putki kannattaa kiinnittää työn ajaksi paikalleen esimerkiksi teipillä.<br /> <br /> Tukikaaren taivutus tehdään lämpöpuhaltimella. Tekniikkaa kannattaa testata ensin pienemmällä putken pätkällä. Putkea taivuttaessa huomaa nopeasti, että sillä on taipumus mennä taittuessaan kasaan, jolloin putki viilennyttyään murtuu helposti. Tukikaaria taivuttaessa taivutus tehdäänkin taittamisen sijaan varovasti kaaren selkäpuolta venyttämällä. Taivutettaessa paksumpi ja ohuempi putki taivutetaan yhtä aikaa sisäkkäin. Näin ohut putki jää samalla kiinni isomman putken mutkaan ja kiinnitysteippi voidaan poistaa.<br /> <br /> <br /> ===Tukikaarien kokoaminen===<br /> Kun tukikaaret katoksen etu- ja takaosaan on valmistettu, saadaan kaksi kahteen osaan purettavaa tukikaarta. Tukikaari kootaan asettamalla lyhyempi putki pitemmän, taitetun putken päässä olevaan ohuemman putken muodostamaan holkkiin, mutta kokonaisuus purkautuu helposti. Ratkaisuna tukikaaren läpi vedetään sopivan kireällä oleva joustinlanka. Joustin kiinnitetään putken päähän putken halkaisijaa hieman isompaan nappiin molemmista päistään. Näin putket voidaan edelleen &quot;venyttää&quot; toisistaan irti, mutta yhdistetty putki ei hajoa itsestään kahdeksi palaksi. Putken sisältä johdetaan myös kiinnitysnarut veneen rungossa oleville kiinnityspisteille. Kiinnitysnaruille voi viilata pienen kolon putkeen napin alle, jolloin kokonaisuus on viimeistellympi.<br /> <br /> <br /> ==Kiinnitys==<br /> Katoksen kiinnityspisteet ovat pitkälti venekohtaisia. Pisteet olisi hyvä järjestää selvästi katoksen etu- ja takapuolelle, jolloin sopivasti kiristetyt kiinnitysnarut pingottavat kankaan siistiksi ja kireäksi katokseksi.<br /> <br /> Omassa veneessämme vanttien kiinnityspisteitä on jossain vaiheessa siirretty taaemmaksi jättäen ylimääräisen kiinnityspisteparin tarpeettomaksi laidalle. Takaosan kiinnityspisteet on muodostuneet spinaakkerin plokeista, mutta voisivat ihanteellisessa tilanteessa olla hieman lähempänä kaukaloa.<br /> <br /> <br /> ==Käyttö==<br /> [[Tiedosto:H-Bemene4.JPG|thumb|right|Säilytyskokoon rullattu katos mahtuu hyvin säilöön sopivia säitä odottamaan]]<br /> Kun katos kootaan ensimmäisen kerran, säädetään kiinnitysnarujen sopivat pituudet. Aluksi laitetaan tukikaaret oikeille paikoilleen kankaan tunneleihin ja katos asetetaan puomin päälle. <br /> <br /> Katoksen narut kiinnitetään sitten esimerkiksi veneen keulapäästä, minkä jälkeen katos rullataan auki ja kiinnitetään peräpäähän. Kulkeminen matalan katoksen alta pois veneestä vaatii hieman totuttelua, mutta liikkuminen katoksen alla kaukalossa on melko helppoa ja mukavaa. Hyväksi havaitut kiinnitysnarujen pituudet merkitään ja narut katkaistaan oikeaan mittaan.<br /> <br /> Katos säilytetään purettujen kaarien ympärille rullattuna kuivassa paikassa. <br /> <br /> Katosta käyttäessä kannattaa huomioida säätilanteen tulevan muutokset. Katos toimii hienosti tyynellä aurinkoisella ja sateisella säällä, mutta katos kannattaa purkaa pois ennen tuulen nousemista ja esimerkiksi yön ajaksi vahinkojen välttämiseksi.<br /> <br /> <br /> ==Kaavat==<br /> Oheiset kaavat ovat räätälöity oman veneeni mittojen ja kiinnitysmenetelmien mukaan joten valmistus muihin H-veneisiin kannattaa tehdä näitä ohjeita soveltaen. <br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/d5x3b1dlbqavm2w/tyynyt.pdf?dl=0 Bemene]<br /> * [[Dirkki]]<br /> * [[Asuminen]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Istuintyynyt&diff=2533 2015-07-08T18:11:26Z

<p>306: /* Linkkejä */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-tyynyt1.JPG|thumb|right]][[Tiedosto:H-tasku2.JPG|thumb|right|Tyynyt mahtuvat säilöön luukkutaskuun]]Pitemmät matkat alkavat pakottaa istumalihaksia tuulisessa kaukalossa. Pehmusteen lisäksi hyvä ominaisuus on lämmittäminen eli oikeammin kylmän eristäminen kankusta ja siihen halvin materiaali on solumuovinen retkipatja. <br /> <br /> <br /> Kaukalotyynyjä saa toki ostettua kaupastakin mutta itselläni jäi pienellä suunnittelulla sopivat palat yli [[Fokkapeite|fokkapeittettä]] tehdessäni. Markiisikankaassa oli hyvinä ominaisuuksina UV- ja homesuojaus yhtenevän värin lisäksi.<br /> <br /> <br /> Esitetyissä mitoissa toinen tarranauhalla kiinnitettävä tyyny on hieman toista suurempi. Näin peräsimellä olevalla on hiukan isompi tyyny kun taas fokan ääressä istuva voi kääntää korkeamman osan selkänojaksi vanhempien veneiden korkeampaa kaukalonseinää vasten. Näillä mitoilla tyynyt myös mahtuvat toisaalla esitettyyn luukkutaskuun säilytystä varten.<br /> <br /> <br /> Mikäli tarpeen, tyynyt voi irroittaa toisistaan neljäksi pikkutyynyksi. Lisäksi retkipatjan saa pois tyynypussista tarranauha avaamalla. Ohessa mitat helppojen kaukalotyynyjen valmistamiseksi.<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/d5x3b1dlbqavm2w/tyynyt.pdf?dl=0 Istuintyynyt]<br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Luukkutasku]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Luukkutasku&diff=2532 2015-07-08T18:10:51Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-tasku4.JPG|thumb|right]][[Tiedosto:H-tasku3.JPG|thumb|right]]H-veneen kaukaloa on kiitelty tilavaksi ja toimivaksi kokoiseensa veneeseen. Sitähän se onkin ja varusteltavissa moneen tarkoitukseen. Säilytystila on kuitenkin aina vähissä moniin muihin venetyyppeihin verrattuna, ei ole kätevästi käytettävää tilaa virvokepulloille tai -tölkeille, ei kartoille, kiikareille tai termoskannulle. 70-luvun lopulla veneiden peräsinpinnan alle alkoi ilmestyä ns. kiikarilokeroita mutta sen jälkeen ratkaisuja ei ole juurikaan kehitelty.<br /> <br /> <br /> Tehdessäni [[Mittariteline|vene-elektroniikkatelinettä]], alkoi [[Fokkapeite|fokkapeitteestä]] jäänyttä jämäkangasta miettiessä itää ajatus kankaisesta luukkutaskusta. Tasku on helposti talteen taiteltavissa ja sen saa paikalleen ja pois nopeasti. Taskua voi käyttää myös sadesäällä, sillä se ei estä luukun tai suunnittelemani kojetelineen normaalia käyttöä. Se sijaitsee myös poissa jaloista ja on helppo käyttää ja täyttää niin sisä- kuin ulkopuoleltakin. Itse olemme kokeneet taskun käytännölliseksi lisäksi veneeseemme. Iloinen yllätys oli, että aiemmin tekemäni [[Istuintyynyt|venetyynyt]] mahtuivat taskuun hyvin ja näin taskusta tuli vapaa-ajallaan tyynykotelo.<br /> <br /> <br /> Oheisen liitteen mitoitus perustuu oman veneeni luukun leveyteen ja korkeuteen lattiasta mitkä kannattaa tarkistaa kuvia soveltaessa, sillä ainakin vanhemmissa H-veneissä kulkuaukko vaikuttaa hieman uusia kapeammalta. <br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/12yzpqysfo7tcnx/tasku.pdf?dl=0 Luukkutasku]<br /> <br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Mittariteline]]<br /> * [[Istuintyynyt]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Fokkapeite&diff=2531 2015-07-08T18:10:06Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-fokka2.JPG|right|250px]]Purjeiden säilömistapoja on monia. Osa veneilijöistä rullaa purjeet siististi veneeseen, osa taittelee purjepusseihin. Toisilla saattaa olla peite isopurjeelle ja fokka kääritään pois. Ensimmäisen kesämme aikana huomasimme, että fokan taittelu sisään tuntuu vievän turhaa tilaa ja taittelimme sen kannelle. Seuraavan kauden aikana syntyi ajatus fokkapeitteestä, jonka alla purje säilyisi suojattuna kannella etenkin pitempien matkojen aikana. Oikein suunniteltu peite nopeuttaa myös lähtörutiineja melkoisesti, vene oli valmis irroitettavaksi parhaillaan jopa 5 minuutissa!<br /> <br /> <br /> ==Huomioitavaa==<br /> Myynnissä on kaikenlaisia fokkapeitteitä mutta useimmissa fokka irrotetaan vantista tarpeettomasti. H-veneellä on normaalisti vain yhden kokoinen fokka jota ei päivittäin vaihdeta joten on käytännöllistä pitää se kiinni sekä vantissa, nostimissa, että jaluksissa toistuvien purjehdusten välillä. <br /> <br /> Fokka kastuu helposti, joten toinen tärkeä ominaisuus on peitteen riittävä väljyys ja ilmankierron takaaminen peitteen alla. Ensimmäinen tekemäni fokkapeite oli liian tiukka ja sainkin purjeisiini nopeasti mustia pilkkuja, nyt tässä esitetyllä peitteellä niitä ei ole ilmaantunut.<br /> <br /> Peitteen sulkijoihin on hyvä kiinnittää huomiota. Markkinoilla on erilaisia vaihtoehtoja ja heikoimmaksi olen tuntenut usein ison peitteessä käytettävän kumilanka-ja-koukut-mallin joka vetää peitteen kurttuun vaikka sen miten asettelisi. Metalliset nepparit ovat hyvä ja ryhdikkäitä mutta ovat kappalehinnaltaan huonoja. Hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto ovat muoviset klipsut jotka saattavat ajan saatossa hajota mutta ovat halpoja korvattavia ja yleisesti saatavilla. Etuosan vetoketjuksi kannattaa valita riittävän vahvahampainen ketju joka kestää käyttöä paremmin. Mallia voi ottaa ison peitteen ketjusta.<br /> <br /> Fokkapeitteen materiaaliksi kannattaa valita ulkokäyttöön tarkoitettu markiisikangas UV- ja homesuojauksella. Yleensä kannattaa käyttää samaa kangasta kuin puomipeitteessäkin. Itse huomasin metrihinnat lähes identtisiksi purje/petiemaakarilta ostaessa ja kangasliikkeissä mutta purjemaakarin kangas oli pehmeämpää. Suojaukset ovat usein kemiallisia joten ne tulee uusia toisinaan esimerkiksi kuomujen huoltoon tarkoitetuilla aineilla. Homesuojausta ei tarvitse uusia ellei hometta ala syntymään mutta voi toki olla hyvä olemassa mikäli moisen ominaisuuden kaupan päälle saa.<br /> <br /> <br /> ==Mitoituksesta==<br /> Oheisen liitteen mitat ovat kompromissi kankaan säästämiseksi ja peitteelle väljyyttä tuovan leveyden maksimoimiseksi. Mikäli mahdollista, kannattaa peitteestä tehdä aina kokonaismitoiltaan 5-10cm liian iso kuin pieni, sillä liian pientä peitettä ei voi suurentaa siinä missä liian ison voi aina &quot;kustomoida&quot; sopivammaksi.<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/xezf91wlyjmlpwi/fokka.pdf?dl=0 Fokkapeite]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=P%C3%B6yt%C3%A4&diff=2530 2015-07-08T18:09:14Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Poyta.JPG|right|230px]]<br /> Yksi olennainen puute H-veneen kodikkaassa sisustuksessa isompiin veneisiin nähden on pöydän puute sisällä salongissa ja ulkona kaukalossa. H-valmistajat ovat tarjonneet erilaisia pöytiä lisävarusteina, mutta ne eivät ole yleistyneet, onhan irrotettavalle pöydälle vaikea löytää luontevaa säilytyspaikkaa veneen sisätiloissa.<br /> <br /> Tässä esitetty pöytä on monen Tee-itse-osiossa esitellyn ratkaisun tapaan omaan veneeseeni räätälöity ja saattaa toimia muissa veneissä vain pohjana jatkoideoinnille. Lähtökohtana tälle idealle on pidetty tarvetta saada sama pöytä sekä ulko- että sisäkäyttöön ja varastoitua se huomaamattomasti väliajoiksi. Ratkaisuna on sisällä salongin punkkien reunoihin ja ulkona levankiin tukeutuva suoraksi taittuva ohut levy, jota voidaan säilyttää yöunia vaivaamatta punkan patjan alla. Rajoitteena tämän pöytämallin käyttöön on kaukalossa tarvittava matala levankikisko, sillä sama ajatus ei toimi korkeammalla levangilla. Tämän ohjeen sovittaminen omaan veneeseen kannattaa aloittaa mittojen mukaan leikatun pahvimallin avulla, jolloin pöydän toiminta sisällä ja ulkoa on helpompi tarkistaa.<br /> <br /> [[Tiedosto:H-Poyta1.jpg|right|thumb|Puutöistä selviää perustarvikkeilla]][[Tiedosto:H-Poyta7.jpg|right|thumb|Saranan kiinnitys vaatii keskittymistä]]<br /> [[Tiedosto:H-Poyta2.jpg|right|thumb|Vanerin työstö tapahtuu karkeimmasta hienompaan sahalla, raspilla ja viilalla]][[Tiedosto:H-Poyta3.jpg|right|thumb|Lukkopalan veistäminen on työn tarkin vaihe]]<br /> [[Tiedosto:H-Poyta9.JPG|right|thumb|Lopputulos alkaa hahmottua petsatessa]][[Tiedosto:H-Poyta5.jpg|right|thumb|Ulkona pöydän ääreen mahtuu syömään kaksi aikuista, iltaa viettämään hieman useampia]][[Tiedosto:H-Poyta6.jpg|right|thumb|Syöminen sisällä illan viiletessä tai sateen ropistessa on mukavampaa pöydän ääressä]][[Tiedosto:H-Poyta4.jpg|right|thumb|Pöydän varastointi patjan alle kannattaa tehdä metalliosat ylöspäin punkan alustan naarmuuntumisen välttämiseksi]]<br /> <br /> ==Materiaalit==<br /> Lähtökohtana toteutukselle on mahdollisimman ohuen vanerilevyn käyttö, jolloin pöytä saadaan säilöttyä huomaamatta salongin punkan patjan alle. Protoversio tehtiin materiaalin puutteessa rajusti ylimitoitetusta 18mm paksusta vanerista, joka oli todella raskas ja kömpelö käytössä. Paremmaksi havaittu nykyinen versio on tehty 9mm vanerista, jonka haasteena on riittävän lyhyiden ruuvien löytäminen saranan kiinnittämiseksi. <br /> <br /> Saranaksi ohueen levyyn valikoitui sopivaan mittaan katkaistu pianosarana. Ihannetapauksessa sarana kiinnitettäisiin tasapäisillä, saranan reikiin porautuvilla ruuveilla, mutta toistaiseksi lyhyimmät ruuvit ovat olleet kupukantaisia.<br /> <br /> Valmis pöytä on lakattu muuhun sisustukseen sopivalla mahonkipetsillä ja puolihimmeällä lakalla. Kuten aina, useampi lakkapinta takaa paremman viimeistelyn.<br /> <br /> Tarvittaviin työkaluihin kuuluu riittävä viivotin, lyijykynä, hienohampainen saha, raspeja ja viiloja, piikki ja ruuviväännin. Viimeistelyyn tarvitaan tavanomaiset hiekkapaperit, sudit ja puhdistusaineet sekä petsiä, puolihimmeää lakkaa sekä pieni purkki petsin väristä peittävää maalia.<br /> <br /> <br /> ==Valmistus==<br /> Vanerit saa helpoiten valmiiksi oikeisiin kokoihin sahattuina, jolloin päästään suoraan olennaisimpaan osaan eli pianosaranan kiinni ruuvaamiseen. Huomaa, että pöydänkannen osien lisäksi tarvitaan noin pöydänkannen levyinen ja 5cm korkea pala samaan vaneria alla esitettyjen lisäosien valmistamiseen!<br /> <br /> Tässä pöytämallissa olennaista on, että saranan kiinnityksen jälkeen pöydän kansi on suora. Näin pöytää voidaan käyttää kaukalossa toinen pää levangin päälle taitettuna ja keskiosa sekä toinen pää suorana takakannen päällä leväten. <br /> <br /> Saranan kiinnittäminen onnistuu parhaiten tasaisella pöydällä tai lattialla, jolloin kiinnitettävät vaneripalat painetaan tiukasti toisiaan vasten ja saranan ruuvinpaikat merkitään piikillä. Sarana ruuvataan kiinni ja tarkistetaan työn onnistuminen. Sama toistetaan pöydän toiseen päähän.<br /> <br /> <br /> ===Lukkopalan valmistus===<br /> [http://koti.welho.com/pleppal1/H/poyta.pdf Oheisessa mittapiirustuksessa] on esitetty kiinnityspalan valmistusperiaate. Pala kiilautuu paikalleen nk. lohenpyrstösalvosta muistuttavalla menetelmällä, joka vaatii rauhallisia otteita, hidasta etenemistä ja toistuvaa sovittamista. Lopputuloksena on kuitenkin tarkasti paikalleen sopiva pala, joka lukitsee pöydän kulman niin, ettei pöytä pääse lysähtämään kasaan. Valmis lukkopala lukitsee taittuvan pöydänkannen 90 asteen kulmaan ja irtoaa kulmaa suoraksi avatessa. <br /> <br /> Lukkopala valmistetaan pöytälevyn paksuisesta vanerista. Aluksi veistetään lukkopalojen kiinnityspaikat pöytälevyn saranan taitokseen. Kiinnityslovi on yhtä syvä kun lukkopala on paksu. Lovi ja lukkopalat kannattaa valmistaa piirroksen periaatteita soveltaen ensin palat ja lovi suoraksi sahaten, sitten raspilla ja viilalla viisteet viimeistellen. Koska virheen vaara on suuri, kannattaa lisäosiin varattua vaneria varata pariin-kolmeen yritykseen ja mieluiten riittävästi aikaa tilanteen hahmottamiseen ennen ensimmäiseen yritykseen ryhtymistä.<br /> <br /> Valmis lukkopala kannattaa kiinnittää pöytään esimerkiksi ruuvaamalla sopivan mittainen karhunlanka pöydän saranasta palan reunaan ruuvattuun ruuviin ettei vaivalla valmistettu pala pääse katoamaan.<br /> <br /> <br /> ==Viimeistely==<br /> <br /> Valmis pöytä petsataan petsiaineen ohjeiden mukaan sopivaan sävyyn ja lakataan ainakin kolmeen kertaan välillä pinnat hienolla hiekkapaperilla sileäksi hioen, jolloin pöytä kestää paremmin tulevia kolhujaan. <br /> <br /> Vaneri on hyvä ja suhteellisen vähän eläessään vääntyvä materiaali, mutta sen kerrosrakenne ei näytä hyvältä petsattuna, joten levyn ja lukkopalojen kantit saa siistimmiksi petsin sävyisellä peittävällä maalilla. <br /> <br /> <br /> ==Käyttö==<br /> Ulkokäytössä pöydän toinen pää lukitaan lukkopalalla 90 asteen kulmaan ja pystytetään levangin päälle. Omassa veneessäni levangissa on kompassin kiinnityspiste, joka estää pöydän kulman putoamisen levangilta ja vastaava varmistus kannattaa järjestää venekohtaisesti. Pöydän toinen pää jätetään suoraksi ja suora kansi asetetaan takakannen päälle. Pöydän kannen alle liimataan sopiva jarrupala estämään suoran osan liukuminen taakse, jolloin pöydän 90 asteen kulma pääsee suoristumaan ja pöytä lysähtää. <br /> <br /> Sisäkäytössä pöydän molemmat päät taitetaan 90 asteen kulmaan ja sujautetaan salongin punkan reunojen ja patjojen väliin, jolloin sopiva paikka pöydälle voidaan järjestää mistä tahansa punkan pituudelta. Käytännössä pöydän ollessa kulkuluukun alla sitä käyttää mukavasti kaksi aikuista ja pöydän ollessa salongin laatikostojen päässä sitä pääsee käyttämään jotenkuten kolme aikuista.<br /> <br /> Pöydän säilytyspaikka on suorana salongin punkan patjan alla, missä sen ei pitäisi häiritä herkempienkään yöunia. <br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/xwzly1bcxrfncjm/poyta.pdf?dl=0 Pöydän piirustukset]<br /> <br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Asuminen]]<br /> <br /> * [[Keittiö]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Mittariteline&diff=2529 2015-07-08T18:08:37Z

<p>306: /* Linkkejä */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-tasku5.JPG|right|230px]]<br /> <br /> [[Kaikuluotain|Kaiun]] asentamisen myötä tuli tarpeelliseksi pohtia mihin itse näyttölaitteen asentaisin. Minulla oli ollut samansuuntainen sijoitusongelma käsi-gps:ni kanssa ja alunperin oli tarkoitus kehittää jonkinlainen irroitettava kiinnitysalusta noille laitteille kaupallisesti hankittaville telineille. Ideat eivät kuitenkaan itäneet kovinkaan pitkälle ennenkuin satuin näkemään kompassin asennettuna H-veneen kulkuluukkuun ja aloin kehittää telinettä johon saisin kaiken tarpeellisen merenkulkuelektroniikkani. <br /> <br /> <br /> Kulkuluukku on siinä mielessä arka paikka, että sen alareuna on jo valmiiksi melko korkealla eikä kätevää telinettä pysty aukkoon asentamaan ilman, että se ulottuu reunasta toiseen. Siispä itse kiinnitysosasta tuli mahdollisimman matala kun taas itse laitteet päätyivät toiseen reunaan tulevaan korkeampaan osaan. Toki tätä mallia rajoittaa hieman laitteiden koko, esimerkiksi isompi gps-plotteri ei enää luontevasti tällaiseen telineeseen mahtuisi. <br /> <br /> <br /> Itse laitteet pysyvät paikallaan kaiun omia kiinnityskorvakkeita käyttävällä muovilevystä veistetyllä lukkorinkulalla ja gps:ssä sähköteipin kitkaa hyväksi käyttäen. Laitteille tehdyt kolot on hiottu tarkasti laitetta varten, kaiun tapauksessa siten, että laite laitetaan koloonsa etupuolelta ja lukitaan paikalleen takapuolelta ja gps:ssä siten, että laite pysyy kolossaan väliin laitetun sähköteippisuikaleen avulla. Gps:n kumipinnoitetta suojatakseen sähköteippi kannattaa laittaa myös laitteen pintaan. Näin laitteet on nopea irroittaa telineestään mukaan reppuun veneeltä lähtiessä.<br /> <br /> <br /> Oheisessa liitteessä merkityt mitat ovat Garmin Fishfinder 90-kalakaiulle ja Garmin GPS72/76-käsi-gps:lle mutta ajatusta voi soveltaa myös muun muotoisille laitteille kunhan huomioi laitteiden koon mitoituksessa.<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/g2ufzy10luvg01d/teline.pdf?dl=0 Kojeteline]<br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Luukkutasku]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Juokseva_vesi&diff=2528 2015-07-08T18:07:57Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-vesi3.JPG|right|300px]]H-veneessä ei ole varsinaisesti [[keittiö|pentteriä eli keittiötä]] mutta sellainen on usealla tavalla järjestettävissä kunhan riittävä tila [[keitin|keittimelle]] ja astioille löytyy. Vesisäiliöt ovat totutusti erityyppisiä irrallisia muovikanistereita joille on vaikea löytää luontevaa paikkaa muualta kuin lattialta. Tavallinen kovasta muovista tehty säiliö on kuitenkin aina tiellä jos tilaa on jo valmiiksi viemässä esimerkiksi kemiallinen wc, kenkävalikoima ja muuta matkatavaraa.<br /> <br /> <br /> ==Yleistä==<br /> Tämä projekti alkoi itse asiassa vallan muista tarpeista, nimittäin perämoottorin painon aiheuttamasta ikävästä &quot;keulimisesta&quot;. Ajatukseni oli asentaa keulaan suuri vesisäiliö, jolla vene palautettaisiin tasapainoon. Kelvollinen paikka löytyisi terävimmästä keulan osasta jota ei oikein voi käyttää kuin purjeiden säilytykseen ja alas laskettuun hanaan nähden säiliöön olisi mahdollista saada hienoista painovoimaista painettakin. Veneen aalto-ominaisuudet kuitenkin olisivat kärsineet sen ohella, että säiliön tankkaus olisi ollut tarpeettoman monimutkaista. Näin aloin puntaroida muita mahdollisuuksia.<br /> <br /> <br /> ==Tarvikkeet==<br /> Juoksevan veden järjestäminen on yksinkertaisempaa kuin luulisi. Tarvitaan vesisäiliö, korkki josta letkun saa läpi, vesiletkun, huohotinletkun, pumpun, hanan ja letkunkiristimiä sekä tilanteesta riippuen alustan hanan sijoittamiseen. Itse hankin valtaosan varusteista Biltemasta ja 13-litraisen Outwell-merkkisen vesisäiliön retkeilyliikkeestä ja varusteiden yhteishinnaksi muodostui hieman yli 50€. Työkaluina käytin puukkoa ja kiristimiin sopivia ruuvimeisseleitä. Jalustan valmistamiseen suosittelen esimerkiksi kuviosahaa ja reikäsahaa sekä hiomapaperia ja lakkaa viimeistelyä ja ruuveja kiinnitystä varten.<br /> <br /> <br /> ==Vesihanan sijoittamisesta==<br /> [[Tiedosto:H-vesi4.JPG|thumb|right|Alakaapin kulma tukevine ulokkeineen]]Omassa veneessäni pentry on kiskoilla istuinkaukalon alla, joten vesipiste piti saada lähelle sitä. En kuitenkaan halunnut hanaa tökerösti näkösälle vaan mieluummin piiloon ja näin syntyi ajatus hanan sijoittamisesta toiseen kaappiin. Kaapista kulkee rungon normaaleja aukkoja punkan alla olevaan tilaan jolle en ole aiemmin keksinyt sujuvaa käyttöä. Matkaa tehdessämme vaatteet ovat yleensä laukuissaan pistopunkkien päissä joten alla olevaa tila oli niistäkin vapaata.<br /> <br /> Kuten kaikki muutkin raskaat varusteet, vesisäiliöt tulee asentaa mahdollisimman alas ja lähelle köliä parhaan purjehdustuntuman aikaansaamiseksi ja tämän hyväksyttyään toteaa jonkinlaisen pumpun olevan tarpeen veden painovoimaisen virtaamisen sijaan. Ylempänä oleva säiliö alkaa hidastaa veneen luonnollista liikehdintää aallokossa mikä johtaa vellovaan liikehdintään sulavan soljumisen sijaan. Pilssi olisi sijaintinsa puolesta ihanteellinen vaan omassa veneessäni se toimii kylmiönä minkä lisäksi letkujen vedot olisivat hankalat. <br /> <br /> <br /> ==Säiliö==<br /> [[Tiedosto:H-vesi1.JPG|thumb|right|Säiliön liittäminen]][[Tiedosto:H-vesi2.JPG|thumb|right|Säiliö kulun aikana]]Vuosien varrella olin hankkinut usean erikokoisen &quot;haitarisäiliön&quot; jotka yksi toisensa jälkeen olivat menneet rikki alta aikayksikön. Haitarisäiliön hyvä puoli oli sen säilyttäminen pienessä tilassa mutta terävät taitokset ovat kiistämättä ongelma pitkään ikään tähdätessä. Halusin säiliöiden kuitenkin mukautuvan tilan muotoon ja olevan irroitettavissa täyttöä varten monimutkaisten tankkausjärjestelyiden sijaan. Näin irrallisen säiliön voi nostaa pois punkan alta tankkausta varten ja laittaa sen takaisin pumpun letkuun yhdistettynä. <br /> <br /> Helpon käytön aikaansaamiseksi korkin yhteyteen tulisi järjestää myös huohotusputki, josta ilma pääsee pumpatun veden tilalle helpottaen pumppaamista. Huohotusputken irrallinen pää tulisi kiinnittää säiliötä ylemmäs vuodon ehkäisemiseksi. Saman asiaan voi ajaa myös sopiva venttiili mikäli sellainen jostain löytyy. Ruttuun menevä säiliö ei välttämättä huohotusta edes tarvitse, mutta teräslangalla vahvistetut alipaineesta &quot;lyttyyntymättömät&quot; letkut ovat etenkin silloin oikea valinta.<br /> <br /> Tämän tyyppisen vesijärjestelmän hyvä puoli on helppo vesihuolto. Mikäli hankitaan kaksi säiliötä yhden sijaan, on toinen varalla mikäli toinen alkaa vuotaa. Lisäksi täysi varavesisäiliö vähentää tarvetta käydä tankkaamassa vierassatamissa. Oma 13-litrainen säiliö kestää noin viikoksi kun siitä hoidetaan ruokailujen lisäksi hampaanpesut. Osa juomista tuolloin on toki raikasta olutta joten tämä arvio on suuntaa-antava.<br /> <br /> <br /> ==Pumppu==<br /> Maun mukaan pumppu voi olla sähkökäyttöinen &quot;napista painettava&quot; tai tavalla tai toisella manuaalisesti pumpattava. Itse pyrin yksinkertaisuuteen valinnassani ja hankin hanan, jonka yhteydessä on pumppukampi. Kokonaisuus on pieni ja lisäetuna on kääntyvä pää jonka voi kääntää kaapin sisään kun pumppu ei ole käytössä.<br /> <br /> <br /> ==Jalusta==<br /> Hanan jalustaa lukuunottamatta osat oli helppo hankkia valmiina. [http://koti.welho.com/pleppal1/H/hana.pdf Oheinen jalusta] on yksinkertainen valmistaa ja sijoittaa H-veneen alakaappiin. Ennen jalustan valmistamiseen ryhtymistä suosittelen kuitenkin pahvimallin valmistamista esitetyillä mitoilla jolloin mittojen sopivuus omaan veneeseen tulee tarkistettua. <br /> <br /> <br /> ==Säiliön huoltamisesta==<br /> Mikäli säiliössä seisotetaan vettä, se saattaa pilaantua. Niinpä säiliö kannattaa huuhdella huolella aina täytettäessä ja matkan jälkeen tyhjettäessä. Tyhjennyksessä on syytä olla huolellinen ja säiliö kannattaa jättää kuivumaan ilman korkkia hyvin tuuletettuun paikkaan. Isompien veneiden säiliötä puhdistetaan yleensä etikalla mistä tulee huonosti huuhdeltuna ikävä sivumaku mutta se saattaa olla tarpeen etenkin vesiletkuille esimerkiksi kauden päätteeksi.<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/kdeo7w7jyg6gs6s/hana.pdf?dl=0 Pumppujalusta]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Keularitil%C3%A4&diff=2527 2015-07-08T18:07:14Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:H-Sale0.JPG|right|200px]]<br /> <br /> Tilaa ei retkikäyttöisessä H-veneessä ole koskaan liikaa. Etenkin isommat varusteet kuten vesisäiliö ja kemiallinen wc tuntuvat vievän kohtuuttomasti tilaa ja päätyvät helposti seilailemaan päämäärättömästi pitkin hyttiä. <br /> <br /> [http://www.h-boat.se/index.php?option=com_content&amp;view=article&amp;id=47&amp;Itemid=40 Alkuperäisissä tyyppisuunnitelmissa] wc oli sijoitettu keulapunkan alle, mikä ei arvatenkaan ole kätevää luonnon kutsuessa öisin mikäli keulapiikissä nukutaan. Vuotta 1979 tuoreemmissa Arteknon veneissä keulapiikin vuodetta on korotettu riittävästi, että [[kemiallinen vessa|matalimmat wc-mallit]] mahtuvat nk. kolmiopalan alle, mutta vanhempien vuosimallien matalat punkat eivät suo samaa ylellisyyttä. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten patjojen alle rakennettava mäntyritilä paitsi korottaa kulmapalan riittävän korkeaksi wc:lle, myös tuulettaa paljon murehditun [[patjojen eristäminen|patjan alustan]] kosteissa kesäoloissa.<br /> <br /> [[Kuva:H-ritila1.JPG|thumb|Keulapiikki neitseellisessä tilassa]]<br /> [[Kuva:H-ritila2.JPG|thumb|Runkorimat tulee olla kuvaa kauempana kulmissa]]<br /> [[Kuva:H-ritila3.JPG|thumb|Rimoitus alkaa kolmiopalan etureunasta...]]<br /> [[Kuva:H-ritila4.JPG|thumb|...ja jatkuu kohti perää]]<br /> <br /> ==Materiaalit ja työvälineet==<br /> <br /> Ritilän valmistamiseen tarvitaan mielellään kevyttä puuta. Tässä yhteydessä on käytetty tavallista rautakaupan mäntyrimaa 40x15mm, 40x20mm ja 30x20mm koossa. Työvälineinä käytettiin kunnon verstaan puutteessa tavallista 90 asteen kulmalla varustettua hienohampaista käsisahaa, lyijykynää, viiloja, käsituella varustettua hiekkapaperia, piikkiä ja poranterin sekä ruuvitalttapäin varustettua ruuviväännintä. Viimeistelyyn käytettiin mahongin sävyyn sävytettyä petsilakkaa ja sivellintä, joka puhdistetaan lakan laadusta riippuen vedellä tai lakkabensiinillä. Ritilöiden pohjaan on hyvä laittaa myös riittävä määrä huopalappuja keulapiikin rungon naarmujen välttämiseksi.<br /> <br /> [[Kuva:H-ritila6.JPG|thumb|Ns. &quot;Kolmioadapteri&quot;]]<br /> <br /> ==Periaatteet==<br /> <br /> Keulapiikin alla on kolme säilytyslaatikkoa, joihin tulee päästä aika ajoin käsiksi. Lisäksi keulapiikin puhdistus ahtaissa oloissa on hyvä saada käytännölliseksi. Siksi ritilä on hyvä jakaa helposti käsiteltäviin osiin. Tässä yhteydessä päädyttiin käyttää jakoa neljään palaan siten, että kaksi suurinta osaa peittää etummaista luukkua ja pienemmät takimmaisia.<br /> <br /> Kuvasarjassa on esitetty ritilän eri osien jako. Etummaiset isommat osat rajoittuvat keulassa laipioon ja takaosastaan etummaisen säilytysluukun kannen reunaan. Takimmaiset pienemmät osat jatkuvat etummaisista hytin päälaipioon.<br /> <br /> Ritilän osat muodostavat kiilamaisen muodon, johon yhdistetty ns. kolmiopalan sovitusosa mahdollistaa palan lukitsemisen paikalleen tuttuun tapaan.<br /> <br /> <br /> ==Työvaiheet==<br /> <br /> Aloittelija mittaa kerran ja sahaa kahdesti siinä missä ammattimies mittaa kahdesti ja sahaa kerran. Keulapiikin muotoon sovitettavan ritilän mittaaminen ja sovittaminen on hermoja vaativa prosessi, jota on mahdollista yksinkertaistaa jonkin verran. <br /> <br /> Alimmaksi laitetaan 40x20mm rimat kuvasarjan mukaisesti. Keskelle tuleva rimapari osoittaa etummaisten osien välin ja reunoille tulevat osat laitetaan niin etäälle, että ne kiilaavat valmiin ritilän paikalleen kylkeä ja viereistä ritilää vasten sivusuunnassa ja keulalaipion ja takimmaisten ritilän osien avulla pituussuunnassa.<br /> <br /> Vaakarimojen asennus aloitetaan takimmaisesta rimasta, ja edetään kohti keulaa. Mitat voi yksinkertaistaa siten, että vaakariman mitta pienenee tasaisen kiilamaisesti kohti keulan laipiota. Rimojen asennus onnistuu helpoiten ylimääräisen riman avulla, jolloin 40x15mm rimaa seuraa 40mm aukko. Mittaaminen ja sahaaminen sopivaan mittaan kannattaa tehdä sopivaan kulmaan suoraan siten, että joka toinen sahaus on kulman mukainen ja joka toinen suora. Näin säästyy vaivaa ja pienellä pähkäilyllä myös materiaalia.<br /> <br /> Taaimmat pienemmät ritilän osat mitataan samalla periaateella. Niissä alle tulevat 40x20mm rimat myötäilevät toisaalla kolmiopalan reunoja ja toisaalla menevät isompien ritilöiden tukirimoilta päälaipion ja kyljen väliseen kulmaan. Pienemmissä ritilöissä 40x15mm rimoitus aloitetaan isompien reunasta ja jatketaan kohti perää jälleen ylimääräistä rimankappaletta mitta-apuna käyttäen. Pienempien ritilöiden kolmiopalaa vasten tuleviin reunoihin tulee 30x20mm rimat, joiden tehtävä on kiilata kolmiopala paikalleen.<br /> <br /> Kolmiopalan sovituspala koostuu kolmesta 40x15mm rimasta, joista laidoille tulevat kannattavat kolmiopalaa tarvittavan 4cm alkutilannetta korkeammalla ja ne yhdistävä takaosan pala yhdistää palat sopivassa kulmassa, että kokonaisuus kiilautuu paikalleen kolmiopalan alkuperäisten kannakkeiden päälle.<br /> <br /> [[Kuva:H-ritila8.JPG|thumb|Kahden ruuvin jäykistys nurkkiin ja rimojen sovitus paikalleen ylimääräisellä rimanpalalla]]<br /> <br /> ==Ruuvaus==<br /> <br /> Ruuveina kannattaa käyttää kosteutta sietäviä materiaaleja. Ruuveja esitettyyn ritilään tulee paljon, joten esimerkiksi messinki on usein käytettyä hst-ruuveja edullisempi vaihtoehto. Ritilöiden kulmissa olevat palat on hyvä ruuvata kahdella ruuvilla, jolloin kulmasta tulee jäykkä. Muut rimat voi ruuvata kiinni yhdellä ruuvilla liitosta kohden. Siisteimmän lopputuloksen saa, kun ruuvit ruuvataan pohjasta käsin, mutta silloin ne on syytä senkata puun pinnan sisään veneen muovipinnan naarmujen välttämiseksi.<br /> <br /> [[Kuva:H-ritila11.JPG|thumb|Viimeistelty ritilä ennen pintakäsittelyä]]<br /> [[Kuva:H-ritila12.JPG|thumb|Pintakäsittely veneessä on tukalaa hommaa]]<br /> <br /> ==Viimeistely==<br /> <br /> Kun ritilä on saatu kasattua tukevaksi, on se helpoin viimeistellä hiomalla kulmistaan sopivan pyöreiksi. <br /> <br /> Lakkaamisessa parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun ritilän puuosat lakkaa toisistaan irrotettuna. Tällöin on mahdollista käyttää petsilakkaa, joka muutoin kertyy tummiksi lätäköiksi ritilän kulmiin. Mikäli aika on rahaa, kannattaa kerran kasaan ruuvattu ritilä maalata sopivan sävyisellä peittävällä maalilla. Nykyisin sekä lakkoja, että maaleja saa aiempaa useammin myös vesiliukoisina, mikä tekee välineiden puhtaanapidosta helpompaa. Työtilojen puuteessa tässä esitellyt ritilät maalattiin veneessä, jolloin on syytä varmistaa riittävä tuuletus.<br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/f318txzgz85kv8a/ritila.pdf?dl=0 Keularitilä]<br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Kemiallinen vessa]]<br /> <br /> * [[Patjojen eristäminen]]<br /> <br /> <br /> ==Keskustelua==<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;t=1150&amp;start=0&amp;hilit=patja Veneen sisätilojen raikkaus... tai sen puute]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;t=433&amp;start=0&amp;hilit=patja Hometta! (ja ilmanvaihtoa)]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;t=150&amp;start=0&amp;hilit=vessa visa potty vessasta kysymys]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Akkujalusta&diff=2526 2015-07-08T18:01:58Z

<p>306: /* Linkkejä */</p> <hr /> <div>[[Kuva:H-akku3.JPG|right|250px]]<br /> ===Yleistä===<br /> Veneen [[Sähköt|sähköjärjestelmän]] sydän on akku. Painonsa vuoksi akun sijoittaminen pieneen veneeseen ei ole yhdentekevää, sillä liian taakse sijoitettu akku painaa perää veteen perämoottori kanssa ja liian eteen sijoitettu akku vastaavasti häiritsee veneen rullausominaisuuksia aallokossa. <br /> <br /> <br /> ==Akun sijoittelusta==<br /> [[Kuva:H-akku0.JPG|thumb|right|Mitat kannattaa tarkistaa tekemällä ensin pahvimalli]][[Kuva:H-akku1.JPG|thumb|right|Jalustan huoltoluukun alle jää tilaa kaikuanturille]][[Kuva:H-akku2.JPG|thumb|right|Valmis jalusta]]Sijoitettaessa raskaita esineitä veneeseen tulisi noudattaa kahta fysiikan sääntöä. Ensinnäkin, painavan esineen tulisi olla mahdollisimman lähellä veneen painopistettä. H-veneessä se on kutakuinkin kölin päällä, sillä kölin ja rungon paino on lähes sama. Toisekseen, paino tulisi sijoittaa mahdollisimman alas ja joka tapauksessa vesirajan alapuolelle, jolloin veneen tasapaino pysyy parempana. Raskas esine tulee myös kiinnittää veneeseen mahdollisimman hyvin, ettei se pääse aallokossa liikkumaan, kaatumaan ja mahdollisesti myös särkymään. Aloitin työn pohtimalla eri tapoja sijoittaa akku keulapiikin lokeroon päätyen poikittaiseen asentoon jossa akku pysyy parhaiten pystyssä veneen kallistuessa. <br /> <br /> <br /> ==Akku keulapiikin lokerossa==<br /> Tässä esimerkissä 20x29x20cm akku on sijoitettu veneen keulapiikin patjan alle. Siellä se pyrkii tasapainottamaan moottorin vaikutusta veneen perässä ja sijaitsee vesirajan alapuolella. Sijainti on myös melko lähellä köliä siinä osassa venettä, johon on ainakin matkaa tehdessä tulee harvemmin asiaa. Akku on lokeron peräpuolen seinässä kiinni ja siihen voisi laminoida myös remmit jalustan paikallaan pitämiseksi. <br /> <br /> [[Kuva:H-akku6.JPG|right|thumb|Pohjan muotoon pääsee parhaiten raspilla ja viilaamalla]]Keulapiikin lokero on haastava pohjan muotonsa vuoksi. Ohessa on [http://koti.welho.com/pleppal1/H/lokero.pdf kaavio mittauksistani] lokeron pohjasta jota voi käyttää varauksella myös muissa H-veneissä omalle akulle sopivaa jalustaa pohtiessa. Suosittelen pahvisen mallin tekemistä oikeiden mittojen tarkistamiseksi.<br /> <br /> <br /> ==Jalusta==<br /> Itse jalustan tein 12mm vanerista. Jalustan reunat on hiottu mukailemaan pohjan muotoa ja pohjaa vastaan tuleva osa pehmustettu huonekalujen jalkoihin tarkoitetulla huovalla. [http://koti.welho.com/pleppal1/H/akku.pdf Oheisen mittapiirroksen] vakaus on kutakuinkin 50 astetta mitä suuremmalla kallistuksella jalusta akkuineen kaatuu ellei sitä ole kiinnitetty esim. remmein laipioihin. Keulapiikin lokero on kuitenkin varsin pieni joten akku ei pahimmillaankaan pääse juuri heilumaan minkä vuoksi päätin jättää kiinnitysremmien laminoinnit pois.<br /> <br /> <br /> ==Lisävarustelu==<br /> Lisäominaisuutena jalustassa on runkojohdon liittimet, avattava pohja ja sen alla tilavaraus pohjan läpi mittaavalle [[Kaikuluotain|kaikuanturille]]. <br /> <br /> Akkujalustan valmistuttua sain toisenkin akun jolle tein jalustan entisen jatkoksi [http://koti.welho.com/pleppal1/H/lokero.pfd aiempia mittauksia] hyväksi käyttämällä. Rakenteen yksinkertaistamiseksi liitin akun kiinni tiukasti klipsu-remmillä.<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> <br /> * [https://www.dropbox.com/s/ras05l37ymj6pko/akku.pdf?dl=0 Akkujalusta]<br /> * [https://www.dropbox.com/s/ud197a6z4r75yw2/lokero.pdf?dl=0 Keulapiikin lokeron mittapiirros]<br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> <br /> * [[Sähköt]]<br /> * [[Kaikuluotain]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Rullafokka&diff=2525 2015-06-18T11:07:47Z

<p>306: /* Linkkejä */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Rulla.JPG|right|300px]]'''Rullafokka''' on yksi moderneja lisiä joita H-veneen luokkasääntö veneeseen sallii ja samalla yksi monista [[Hans Groop|suunnittelijan]] kädenojennuksista retkipurjehtijoiden suuntaan.<br /> <br /> Isommissa veneissä rullafokat ovat saaneet kyseenalaista mainetta lähinnä purjeen leikkausta halveksuvan reivausominaisuuden vuoksi, jossa purjeen kokoa pienennetään rullaamalla se keulavantin ympärille purjeen muodoista piittaamatta.<br /> <br /> H-veneen [[fokka]] on suuremmista veneistä poiketen kuitenkin hyvin tasapainoinen useimmissa tuulissa, joten sen koon muuttaminen ei ole välttämätöntä ja niinpä näidenkin kuvien esimerkissä on käytössä rullafokka joka on toisaalta foiliton eli vailla reivausmahdollisuutta mutta toisaalta paljon yksinkertaisempi ja kestävämpi. Näin ollen rullafokkaa käytetään lähinnä purjeen kokoamista helpottamaan, voihan fokan näin keriä siististi talteen kaiteettomalle keulakannelle astumatta.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:H-Rulla1.JPG|thumb|Vantin alaosassa oleva varsinainen rulla, joka on kiinnitetty fokan alakulmaan]][[Tiedosto:H-Rulla2.JPG|thumb|vantin yläosassa oleva laakeri mahdollistaa vantin pyörimisen purjetta rullatessa]][[Tiedosto:H-Rulla3.JPG|thumb|Nostimen laakeriosa mahdollistaa purjeen rullautumisen nostimen kiertymättä]][[Tiedosto:H-Rulla4.JPG|thumb|Tässä harmaa nk. rullausköysi kulkee veneen laitaa pitkin]]<br /> ==Rullafokan toiminta==<br /> Rullafokka on periaatteessa vaakalataton perusfokka, joka on rullattu [[Etustaagi|etuvantin]] ympärille erityisellä rullalaitteella vantin ylä- ja alaosan ympärillä. Fokka on siten kiinteästi veneessä, joten fokka varustetaan yleensä viimeiseltä kierrokseltaan UV-suojatulla kankaalla purjeen suojaamiseksi. Fokan koko on kuitenkin usein hieman suorempi takaliikistään, sillä latat eivät ole auttamassa takaliikin ryhtiä. Rullafokka on myös enemmän irti kannesta, mikä vähentää sen tehoa marginaalisesti.<br /> <br /> Rullafokkaa [http://www.youtube.com/watch?v=lH-7OF8A4WY ohjataan] toisaalta fokan skuuteilla, joilla rullapurje vedetään auki ja toisaalta nk.rullausköydellä, jolla purje vedetään takaisin rullalle. Niinpä ero rullattoman veneen kansiheloihin nähden on vain yleensä kantta pitkin ohjattu rullausköysi plokeineen. Tosin mm. tässä [http://www.youtube.com/watch?v=Nb8lG8jAAkQ videossa] näkyvä järjestelmä osoittaa kelausköyden ja rullan asentamisen myös kannen alle olevan mahdollista. Rullapurjeessa on myös nostin, jota kuvan tyypissä järjestelyssä käytetään vain purjeen nostamiseen ja laskemiseen milloin se nähdään tarpeelliseksi.<br /> <br /> <br /> ==Käytännöllisyys==<br /> Rullafokka helpottaa huomattavasti pienen miehistön toimintaa. Vaikka monissa samankokoisissa kisaveneissä kuten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Louhi_(purjevenetyyppi) Louhessa] on yleisesti rullafokat, niitä näkee H-veneissä kuitenkin aniharvoin. Alla muutamia ajatuksia mahdollisista syistä.<br /> <br /> ====Edut====<br /> * Helppo asentaa kohtuullisilla kustannuksilla<br /> * Rullafokka parantaa [[Turvallisuus|turvallisuutta]] fokkaa käsitellessä<br /> * Käyttö on nopeaa ja purje helppo asettaa säilytyskuntoon<br /> * Purje pysyy paremmassa kunnossa rullattuna kuin esimerkiksi taiteltuna kunhan UV-suojaus on otettu huomioon<br /> * Helppo käyttö mahdollistaa paremmin [[manöövereitä]] ilman konevoimaa esim. laituriin ajettaessa<br /> <br /> ====Haitat====<br /> * Purje on mitoiltaan ja latoiltaan hieman luokkasäännöstä poikkeava<br /> * Purje on hieman irti kannesta ellei rullaa asenna kannen alle<br /> * Lisää köysiä rikiin ja asennuksesta riippuen kannelle<br /> * Purjeen vaihtaminen sään mukaan ei ole yhtä helppoa kuin perinteisesti<br /> * Yksinkertainenkin mekaniikka on haavoittuvampi kuin ei mekaniikkaa lainkaan<br /> <br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> * [[Fokka]]<br /> * [[Etustaagi]]<br /> * [[Turvallisuus]]<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> * [http://www.youtube.com/watch?v=lH-7OF8A4WY Rullafokan toiminta Youtubessa]<br /> * [https://www.youtube.com/watch?v=i3Chg1kztGM Kannen päälle asennettu rullamekanismi Youtubessa]<br /> * [http://www.youtube.com/watch?v=Nb8lG8jAAkQ Kannen alle asennettu rullamekanismi Youtubessa]<br /> <br /> ==Keskustelua==<br /> Rullafokkaa on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;t=140 Rullafokka?]<br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;t=353&amp;p=6444&amp;hilit=rullafokka#p6443 Uusien purjeiden tilaus ja speksaus]<br /> <br /> <br /> [[Category:Retkeily]][[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Rullafokka&diff=2524 2015-06-18T11:07:34Z

<p>306: /* Linkkejä */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Rulla.JPG|right|300px]]'''Rullafokka''' on yksi moderneja lisiä joita H-veneen luokkasääntö veneeseen sallii ja samalla yksi monista [[Hans Groop|suunnittelijan]] kädenojennuksista retkipurjehtijoiden suuntaan.<br /> <br /> Isommissa veneissä rullafokat ovat saaneet kyseenalaista mainetta lähinnä purjeen leikkausta halveksuvan reivausominaisuuden vuoksi, jossa purjeen kokoa pienennetään rullaamalla se keulavantin ympärille purjeen muodoista piittaamatta.<br /> <br /> H-veneen [[fokka]] on suuremmista veneistä poiketen kuitenkin hyvin tasapainoinen useimmissa tuulissa, joten sen koon muuttaminen ei ole välttämätöntä ja niinpä näidenkin kuvien esimerkissä on käytössä rullafokka joka on toisaalta foiliton eli vailla reivausmahdollisuutta mutta toisaalta paljon yksinkertaisempi ja kestävämpi. Näin ollen rullafokkaa käytetään lähinnä purjeen kokoamista helpottamaan, voihan fokan näin keriä siististi talteen kaiteettomalle keulakannelle astumatta.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:H-Rulla1.JPG|thumb|Vantin alaosassa oleva varsinainen rulla, joka on kiinnitetty fokan alakulmaan]][[Tiedosto:H-Rulla2.JPG|thumb|vantin yläosassa oleva laakeri mahdollistaa vantin pyörimisen purjetta rullatessa]][[Tiedosto:H-Rulla3.JPG|thumb|Nostimen laakeriosa mahdollistaa purjeen rullautumisen nostimen kiertymättä]][[Tiedosto:H-Rulla4.JPG|thumb|Tässä harmaa nk. rullausköysi kulkee veneen laitaa pitkin]]<br /> ==Rullafokan toiminta==<br /> Rullafokka on periaatteessa vaakalataton perusfokka, joka on rullattu [[Etustaagi|etuvantin]] ympärille erityisellä rullalaitteella vantin ylä- ja alaosan ympärillä. Fokka on siten kiinteästi veneessä, joten fokka varustetaan yleensä viimeiseltä kierrokseltaan UV-suojatulla kankaalla purjeen suojaamiseksi. Fokan koko on kuitenkin usein hieman suorempi takaliikistään, sillä latat eivät ole auttamassa takaliikin ryhtiä. Rullafokka on myös enemmän irti kannesta, mikä vähentää sen tehoa marginaalisesti.<br /> <br /> Rullafokkaa [http://www.youtube.com/watch?v=lH-7OF8A4WY ohjataan] toisaalta fokan skuuteilla, joilla rullapurje vedetään auki ja toisaalta nk.rullausköydellä, jolla purje vedetään takaisin rullalle. Niinpä ero rullattoman veneen kansiheloihin nähden on vain yleensä kantta pitkin ohjattu rullausköysi plokeineen. Tosin mm. tässä [http://www.youtube.com/watch?v=Nb8lG8jAAkQ videossa] näkyvä järjestelmä osoittaa kelausköyden ja rullan asentamisen myös kannen alle olevan mahdollista. Rullapurjeessa on myös nostin, jota kuvan tyypissä järjestelyssä käytetään vain purjeen nostamiseen ja laskemiseen milloin se nähdään tarpeelliseksi.<br /> <br /> <br /> ==Käytännöllisyys==<br /> Rullafokka helpottaa huomattavasti pienen miehistön toimintaa. Vaikka monissa samankokoisissa kisaveneissä kuten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Louhi_(purjevenetyyppi) Louhessa] on yleisesti rullafokat, niitä näkee H-veneissä kuitenkin aniharvoin. Alla muutamia ajatuksia mahdollisista syistä.<br /> <br /> ====Edut====<br /> * Helppo asentaa kohtuullisilla kustannuksilla<br /> * Rullafokka parantaa [[Turvallisuus|turvallisuutta]] fokkaa käsitellessä<br /> * Käyttö on nopeaa ja purje helppo asettaa säilytyskuntoon<br /> * Purje pysyy paremmassa kunnossa rullattuna kuin esimerkiksi taiteltuna kunhan UV-suojaus on otettu huomioon<br /> * Helppo käyttö mahdollistaa paremmin [[manöövereitä]] ilman konevoimaa esim. laituriin ajettaessa<br /> <br /> ====Haitat====<br /> * Purje on mitoiltaan ja latoiltaan hieman luokkasäännöstä poikkeava<br /> * Purje on hieman irti kannesta ellei rullaa asenna kannen alle<br /> * Lisää köysiä rikiin ja asennuksesta riippuen kannelle<br /> * Purjeen vaihtaminen sään mukaan ei ole yhtä helppoa kuin perinteisesti<br /> * Yksinkertainenkin mekaniikka on haavoittuvampi kuin ei mekaniikkaa lainkaan<br /> <br /> <br /> ==Artikkeleita==<br /> * [[Fokka]]<br /> * [[Etustaagi]]<br /> * [[Turvallisuus]]<br /> <br /> <br /> ==Linkkejä==<br /> * [http://www.youtube.com/watch?v=lH-7OF8A4WY Rullafokan toiminta Youtubessa]<br /> * [https://www.youtube.com/watch?v=i3Chg1kztGM Kannan päälle asennettu rullamekanismi Youtubessa]<br /> * [http://www.youtube.com/watch?v=Nb8lG8jAAkQ Kannen alle asennettu rullamekanismi Youtubessa]<br /> <br /> ==Keskustelua==<br /> Rullafokkaa on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;t=140 Rullafokka?]<br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;t=353&amp;p=6444&amp;hilit=rullafokka#p6443 Uusien purjeiden tilaus ja speksaus]<br /> <br /> <br /> [[Category:Retkeily]][[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=K%C3%B6lin_huolto&diff=2521 2015-05-23T08:39:54Z

<p>306: /* Kölin maalaaminen */</p> <hr /> <div>[[Kuva:H-Köli.JPG|right|250px]]<br /> Köli on purjeveneen ominaisinta osaa muihin venetyyppeihin verrattuna. Köli on muuta venettä syvemmällä uidessaan on alttein kolhuille ja yleensä kivelle ajettaessa juuri köli on saanut osuman. <br /> <br /> <br /> H-veneen köli on kahdella tavalla ideaali purjeveneen köliksi. Ensinnäkin, se on pistoköli, ts. se on melko lyhyt vaakasuunnassa mikä yhdessä peräsimen kanssa mahdollistaa hyvin ketterät kääntymiset aiempiin pitkäkölisiin veneisiin nähden. Toiseksi, köli on kiinni rungossa tanakasti muotoillussa alustassa mikä Suomen kivisessä saaristossa väistämättömän kivelle ajamisen seurauksena kestää rakenteellisesti huomattavasti paremmin kun esimerkiksi bulb-kölit. Materiaali on valurautaa, mikä toisaalta ruostuu herkästi mutta toisaalta on nykymenetelmillä helposti korjattavissa.<br /> <br /> <br /> Kölin huoltoa silmällä pitäen se on melko helppohoitoinen. Retkikäytössä olevissa veneissä kölissä on vain epoksimaalaus. Minimaalista kitkaa hakevissa kilpaveneissä on usein laskikuitukuori kölin peittona ja niiden korjaukset ovat tässä esitettyä monimutkaisempia. Alla oleva ohje on koottu keväällä 2007 tekemästäni veneeni huollosta. Mikäli kiviltä ja suuremmilta ruosteilta onnistuu välttymään, on kölissä yleensä n. kolmen-viiden vuoden välein tarpeen tiivistää kölin ja rungon välistä elastista saumaa.<br /> <br /> <br /> == Taustaa esitetylle korjaukselle ==<br /> [[Kuva:H-Köli-1.jpg|thumb|Remontin alkutilanne]]<br /> <br /> Ostaessani veneeni, oli pohja yleensä ottaen hienossa kunnossa köliä lukuunottamatta. Ruostepilkkuja oli kaikkialla ja etuosa oli selvästi hangannut ajan saatossa jotain itseään kovempaa sillä siinä oli melko suuriakin koloja. Myyjä vakuutti, ettei veneellä ollut hänen tietääkseen käyty kivillä kertaakaan. Pohjaa tarkastaessa sen näkee yleensä pienistä murtumista tai poimuista kölin takaosan lasikuidussa johon iskun voima kohdistuu. Vain kölissä oli ajan merkkejä ja edellä mainittu kölin ja rungon välinen saumakin oli aukeamassa. <br /> <br /> <br /> Myyjän pursiseurassa oli yhteisnostot joten myöhästyttyäni ensimmäisestä oli minulla aikaa tehdä köliremontti kolmessa viikossa laskien mukaan säävaraukset joita piti olla aineiden oikean vaikutuksen vuoksi. Tein samalla myös kannen [[Puuosien hoito|puuosien huollon]] ja kaikki meni hienosti aikataulussa.<br /> <br /> <br /> <br /> == Työkalut ==<br /> <br /> [[Kuva:H-Köli-0.JPG|thumb|&quot;Palmikoitu&quot; kuppiteräsharja kulmahiomakoneeseen. Ehdoton suosikki maalin irroitukseen raudasta n.10 tunnin käytön jälkeen]]<br /> <br /> Korjausta tehdessäni huomasin oikeiden työkalujen tärkeyden. Ensimmäinen tehtävä oli poistaa vanha myrkkymaali kölistä. Lainasin tätä tarkoitusta varten poran ja hankin siihen pintojen puhdistukseen tarkoitetun vispilän. Pitkän työrupeaman tulos näkyy toisessa kuvassa, pinta on lähinnä vain kiillottunut vaikka pora melkein paloi ja vispilä oli täysin entinen rautalankojen irrottua.<br /> <br /> <br /> Neuvoteltuani ystävieni kanssa totesin, että kulmahiomakoneen ja siihen sopivan maalinpoistokupin hankkiminen helpottaisi elämää jatkossa huomattavasti. Näin tein ja kolmas kuvapari osoittaa työn tuloksen n.2,5 tunnin työn jälkeen. Voin pelkästään suositella tätä yhdistelmää, poraan nähden laikasta saa huomattavasti tukevamman otteen, kierroksia on riittävästi ja palmikoitu rautalankarakenne maalinpoistokupissa oli riittävän luja sitä kestämään. Työtä tehdessä tulee kuitenkin olla erityisen varovainen lähestyttäessä veneen lasikuituosia, sillä tällainen kone saattaa tehdä siihen jopa reiän tai ainakin vähintään vaurioittaa gelcoat-pintaa primereineen ellei tarkkuutta noudateta.<br /> <br /> <br /> Muita käyttämiäni työkaluja oli käsikappaleella varustettu hiomapaperi eri karkeuksisina kitin hiomista varten ja luonnollisesti hengityssuojain, suojalasit ja korvatulpat. <br /> <br /> <br /> Kittauksessa tarpeen oli taipuisa metallilasta joka on helppo puhdistaa käytön jälkeen. Myös taipuisa muovilasta on hyvä apu aineen tunkemisessa koloihin.<br /> <br /> <br /> Maalauksessa käytössäni oli tavallinen maalauskaukalo ja mohair-tela ja puhdistusaineena tinneri.<br /> <br /> == Kölin puhdistaminen ==<br /> [[Kuva:H-Köli-2.jpg|thumb|Pora-vispilä-hiontayrityksen jälkeen]]<br /> <br /> [[Kuva:H-Köli-3.jpg|thumb|Kulmahiomakoneella hiottu tulos]]<br /> <br /> Kun mekaaninen puhdistustyö oli suoritettu, pyrin pitämään rautaisen kölin kuivana. Ideaalitilanteessa köli olisi tullut maalata hiomisen jälkeen, mutta koska kittaus oli tarpeen, tyydyin pyyhkimään kölin liottimella aina työpäivän päätteeksi. Tällä välin ruosteelta suojasi aiempi kölin suojana ollut tervasuoja-aine joka pysyi kölissä kiinni sitkeästi laikasta huolimatta. <br /> <br /> Tarkka mies puhdistaa kölin heti haihtuvalla liottimella kuten asetonilla ja maalaa kölin samantien kuivana. Tämä jopa helpottaa kittausvaihetta, sillä maalaus tuo epätasaisuuden hyvin esiin.<br /> <br /> <br /> Kölin ja rungon välisen puhdistuksen aloitin rapsimalla vanhoja kittejä pois puukon terällä. Puukko on hieman liian kova työväline lasikuidulle joten tässä tuli olla hyvin varovainen. Erilaisia tikkuja apuna käyttäen sain kuitenkin kaikki aineet pois ja hioin paljastuneen uran miten parhaiten taisin.<br /> <br /> Rungon ja kölin välistä saumaa uusiessa tulisi noudattaa tuttua periaatetta &quot;mikä ei ole rikki, sitä ei kannata korjata&quot;. Toisin sanoen semmoista ei kannata kaivaa irti, mikä ei suosiolla irtoa. Kittaaminen mielellään elastisella kitillä auttaa pitkäikäiseen saumaan.<br /> <br /> Jos epäily sauman vuotamisesta on vahva, sauman avaaminen kuitenkin tehdä jo syksyllä niin hyvin kuin mahdollista tarvittavin työvälinein ja puhdistusainein. Telakoilla olen nähnyt jopa H-veneitä joissa paistaa päivä kölin ja rungon välistä. Tämä siksi, että vedessä väliin tihkunut vesi ei haihdu pois ellei aukkoa avata ja anneta talven kuivemman ilman kuivattaa väli tehokkaasti.<br /> <br /> == Kittaus ==<br /> [[Kuva:H-Köli-4.jpg|thumb|Kolot kitattuina ennen hiomista]]<br /> <br /> Etenkin kölin ja rungon välinen sauma vaati oikeaa kittausta. Veneen myyjä suositteli 2-komponenttikittiä, omaksi valinnakseni tuli Marine Epoxy jota suositellaan tällaisiin sitkeyttä vaativiin elastisiin saumoihin, sillä aine ei kutistu merkittävästi kuivuessaan. Aine sopii sekä metalleille, että muoveille joten uskoin sen olevan hyvä valinta käyttökohteeseensa nähden. Aine myös kovettuu riittävän nopeasti, että töitä pääsee huoletta jatkamaan taas seuraavana päivänä. <br /> <br /> <br /> Itse kittaus sujui vaivatta ja kittasin sillä myös kölin muut kolot seuraavina työpäivinä aina tarpeen mukaan ainetta lisäten. Tasaisen pinnan saavuttamiseksi lasta oli hyvä työkalu.<br /> <br /> <br /> Kolojen tultua täytetyiksi hioin kitit sileäksi pintaan. Kittauksen voi toistaa aina uuden maalikerroksen paljastettua kolot mikä tosin vaatii lisäaikaa aineen kuivumiseen ennen uuden maalikerroksen maalaamista.<br /> <br /> == Kölin maalaaminen ==<br /> [[Kuva:H-Köli-5.jpg|thumb|Lisäkittauksia 4. epoksikerroksen jälkeen]]<br /> <br /> Venemyymälöissä myytävä pinnan alaisiin osiin sopiva 2-komponentti epoksimaali on oikea vaihtoehto kölin suojaamiseksi ruostumiselta. Näitä maaleja myydään erikseen lasikuidulle ja metalleille primereineen joten on syytä pitää jäitä hatussa kun myyjä aloittaa puheensa. Itse hankin pelkästään pohjamaaliksi tarkoitettua epoksimaalia, olihan tarkoitukseni maalata pinta vielä myrkkymaalilla.<br /> <br /> <br /> Maalaaminen on hitain työvaihe, sillä kerroksia tulee olla 4-6 jonka jälkeen köli on suojassa ikäänkuin muovikuoressa. H-veneen köliin kului siis kaksi 0,75l tölkkiä ja lisäkerroksetkaan eivät olisi olleet pahitteeksi. Kuten primereissa yleensä, kannattaa hankkia kahta eri väriä. Tällöin on helpompi maalatessa havaita, koska tuorein maalikerros on peittänyt alla olevan. Harmittamaan jäi hieman, ettei kankea pukkini salli maalaamista myös kölin alta, joskin tässä on myös syytä ottaa järki käteen. Kölin haihtumiseen ruostumalla kölin alta kun kuluisi luultavasti tuhannen vuotta. Mikäli pukissa on säätövaraa, on venettä kuitenkin mahdollista kallistaa pituussuunnassa keulalleen ja perälleen niin, että kölin allekin pääsee paremmin käsiksi.<br /> <br /> <br /> Ajoitin maalaamiset siten, että sain työn valmiiksi ennen pimeää ja jätin sen kuivumaan yöksi ja seuraavaksi päiväksi. Tätä ei varsinaisesti suositella, mutta koska köli on täyttä rautaa, se lämpenee hitaasti ja aamulla maalaukset tulevat siten kylmempään pintaan kuin iltapäivällä. Vastaavasti köli viilenee hitaammin myös iltaisin. Kosteat ja sateiset yöt ja alhaiset lämpötilat hidastavat kuivumista joten kannattaa odotella lumen sulamisen jälkeistä kuivempaa kevätaikaa remontille esimerkiksi kostean syksyn sijaan. Ihannetilanteessa työ olisi tullut tehdä sisällä mutta ensimmäisen kerroksen jälkeen oli ruostuva metallipinta jo peitossa ja sitä kautta riskit pienemmät. Maalin harmaa sävy on hyvä kölin kolojen paljastamiseen ja onkin hyvä varata aikaa vielä yhdelle kittauskierrokselle jonka voi hyvin laittaa vaikka viimeisten epoksikerrosten väliin.<br /> <br /> == Viimeistely ==<br /> <br /> Uskon, että viimeistely poikkeaa eniten matka- ja kisaveneen välillä. Pinnan kittausta ja hiomista voi varmasti jatkaa loputtomiin jonka jälkeen kisaveneessä tulee vielä varsinainen pintaepoksimaalaus primerin päälle. Oma veneeni tähtää verkkaisempiin hetkiin joten viimeistelyksi maalasin peittävät kaksi kerrosta laimennettua myrkkymaalia. <br /> <br /> <br /> Lopputulokseen olen edelleen hyvin tyytyväinen, kahden kesän jälkeen sauma on vielä hyvässä kunnossa ja köli alaosaansa lukuunottamatta ruosteeton.<br /> <br /> == ...vaan aina on parannettavaakin ==<br /> <br /> Mikäli kölin huollolla lähtee työn sankari-mitaliaan tavoittelemaan on toki edellä kuvatussa paljon parantamisen varaa:<br /> <br /> * Virheettömän lopputuloksen aikaansaamiseksi tulee kölin alle päästä käsiksi. Sopiva säädettävä pukki auttaa tässä parhaiten, sillä veneen nostamista työstämisen ja maalamisen ajaksi ei voi jokapojalle suositella.<br /> <br /> * Operaation voi ulottaa myös lasikuituosalle joka itseltäni jäi käsittelemättä. Aivan paljastuneeseen lasikuitureunaan sivelin metallille tarkoitettua epoksia, tulevaisuus näyttää millä seurauksin.<br /> <br /> * Pohjakittauksien tarkkuutta voi aina parantaa<br /> <br /> * Enemmän maalikerroksia kölin suojaamiseksi. Näin lopputulos on pitkäikäisempi joskin hintaakin tulee.<br /> <br /> * Kittausta ja hiomista hienoimpiin vesihiomapaperitarkkuuksiin saakka maalikerrosten paljastettua jäljelle jääneet kolot.<br /> <br /> * Kova Racing-pohjamaali ruiskumaalaamalla tai tarkasti telalla maalattuna ja lopuksi vesihiomalla tasoitettuna<br /> <br /> * Suurimman osan aikaa kuivilla viettävässä kilpaveneessä lopputuloksen voi myös vielä vahata asiallisella racing-vahalla. Enemmän vedessä aikaa viettävän kilpaveneen voi maalata kovalla racing-pohjamaalilla ja hioa vesihiomapaperilla sileäksi.<br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> <br /> Kölin huoltoa on käsitelty myös seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=256 Kysymys kölin kiinnityksestä]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=62 Kölin galvanointi]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=22 Kölin muotokaaret]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=152 Kesäretkeilyt]<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=K%C3%B6lin_huolto&diff=2520 2015-05-21T18:45:36Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:H-Köli.JPG|right|250px]]<br /> Köli on purjeveneen ominaisinta osaa muihin venetyyppeihin verrattuna. Köli on muuta venettä syvemmällä uidessaan on alttein kolhuille ja yleensä kivelle ajettaessa juuri köli on saanut osuman. <br /> <br /> <br /> H-veneen köli on kahdella tavalla ideaali purjeveneen köliksi. Ensinnäkin, se on pistoköli, ts. se on melko lyhyt vaakasuunnassa mikä yhdessä peräsimen kanssa mahdollistaa hyvin ketterät kääntymiset aiempiin pitkäkölisiin veneisiin nähden. Toiseksi, köli on kiinni rungossa tanakasti muotoillussa alustassa mikä Suomen kivisessä saaristossa väistämättömän kivelle ajamisen seurauksena kestää rakenteellisesti huomattavasti paremmin kun esimerkiksi bulb-kölit. Materiaali on valurautaa, mikä toisaalta ruostuu herkästi mutta toisaalta on nykymenetelmillä helposti korjattavissa.<br /> <br /> <br /> Kölin huoltoa silmällä pitäen se on melko helppohoitoinen. Retkikäytössä olevissa veneissä kölissä on vain epoksimaalaus. Minimaalista kitkaa hakevissa kilpaveneissä on usein laskikuitukuori kölin peittona ja niiden korjaukset ovat tässä esitettyä monimutkaisempia. Alla oleva ohje on koottu keväällä 2007 tekemästäni veneeni huollosta. Mikäli kiviltä ja suuremmilta ruosteilta onnistuu välttymään, on kölissä yleensä n. kolmen-viiden vuoden välein tarpeen tiivistää kölin ja rungon välistä elastista saumaa.<br /> <br /> <br /> == Taustaa esitetylle korjaukselle ==<br /> [[Kuva:H-Köli-1.jpg|thumb|Remontin alkutilanne]]<br /> <br /> Ostaessani veneeni, oli pohja yleensä ottaen hienossa kunnossa köliä lukuunottamatta. Ruostepilkkuja oli kaikkialla ja etuosa oli selvästi hangannut ajan saatossa jotain itseään kovempaa sillä siinä oli melko suuriakin koloja. Myyjä vakuutti, ettei veneellä ollut hänen tietääkseen käyty kivillä kertaakaan. Pohjaa tarkastaessa sen näkee yleensä pienistä murtumista tai poimuista kölin takaosan lasikuidussa johon iskun voima kohdistuu. Vain kölissä oli ajan merkkejä ja edellä mainittu kölin ja rungon välinen saumakin oli aukeamassa. <br /> <br /> <br /> Myyjän pursiseurassa oli yhteisnostot joten myöhästyttyäni ensimmäisestä oli minulla aikaa tehdä köliremontti kolmessa viikossa laskien mukaan säävaraukset joita piti olla aineiden oikean vaikutuksen vuoksi. Tein samalla myös kannen [[Puuosien hoito|puuosien huollon]] ja kaikki meni hienosti aikataulussa.<br /> <br /> <br /> <br /> == Työkalut ==<br /> <br /> [[Kuva:H-Köli-0.JPG|thumb|&quot;Palmikoitu&quot; kuppiteräsharja kulmahiomakoneeseen. Ehdoton suosikki maalin irroitukseen raudasta n.10 tunnin käytön jälkeen]]<br /> <br /> Korjausta tehdessäni huomasin oikeiden työkalujen tärkeyden. Ensimmäinen tehtävä oli poistaa vanha myrkkymaali kölistä. Lainasin tätä tarkoitusta varten poran ja hankin siihen pintojen puhdistukseen tarkoitetun vispilän. Pitkän työrupeaman tulos näkyy toisessa kuvassa, pinta on lähinnä vain kiillottunut vaikka pora melkein paloi ja vispilä oli täysin entinen rautalankojen irrottua.<br /> <br /> <br /> Neuvoteltuani ystävieni kanssa totesin, että kulmahiomakoneen ja siihen sopivan maalinpoistokupin hankkiminen helpottaisi elämää jatkossa huomattavasti. Näin tein ja kolmas kuvapari osoittaa työn tuloksen n.2,5 tunnin työn jälkeen. Voin pelkästään suositella tätä yhdistelmää, poraan nähden laikasta saa huomattavasti tukevamman otteen, kierroksia on riittävästi ja palmikoitu rautalankarakenne maalinpoistokupissa oli riittävän luja sitä kestämään. Työtä tehdessä tulee kuitenkin olla erityisen varovainen lähestyttäessä veneen lasikuituosia, sillä tällainen kone saattaa tehdä siihen jopa reiän tai ainakin vähintään vaurioittaa gelcoat-pintaa primereineen ellei tarkkuutta noudateta.<br /> <br /> <br /> Muita käyttämiäni työkaluja oli käsikappaleella varustettu hiomapaperi eri karkeuksisina kitin hiomista varten ja luonnollisesti hengityssuojain, suojalasit ja korvatulpat. <br /> <br /> <br /> Kittauksessa tarpeen oli taipuisa metallilasta joka on helppo puhdistaa käytön jälkeen. Myös taipuisa muovilasta on hyvä apu aineen tunkemisessa koloihin.<br /> <br /> <br /> Maalauksessa käytössäni oli tavallinen maalauskaukalo ja mohair-tela ja puhdistusaineena tinneri.<br /> <br /> == Kölin puhdistaminen ==<br /> [[Kuva:H-Köli-2.jpg|thumb|Pora-vispilä-hiontayrityksen jälkeen]]<br /> <br /> [[Kuva:H-Köli-3.jpg|thumb|Kulmahiomakoneella hiottu tulos]]<br /> <br /> Kun mekaaninen puhdistustyö oli suoritettu, pyrin pitämään rautaisen kölin kuivana. Ideaalitilanteessa köli olisi tullut maalata hiomisen jälkeen, mutta koska kittaus oli tarpeen, tyydyin pyyhkimään kölin liottimella aina työpäivän päätteeksi. Tällä välin ruosteelta suojasi aiempi kölin suojana ollut tervasuoja-aine joka pysyi kölissä kiinni sitkeästi laikasta huolimatta. <br /> <br /> Tarkka mies puhdistaa kölin heti haihtuvalla liottimella kuten asetonilla ja maalaa kölin samantien kuivana. Tämä jopa helpottaa kittausvaihetta, sillä maalaus tuo epätasaisuuden hyvin esiin.<br /> <br /> <br /> Kölin ja rungon välisen puhdistuksen aloitin rapsimalla vanhoja kittejä pois puukon terällä. Puukko on hieman liian kova työväline lasikuidulle joten tässä tuli olla hyvin varovainen. Erilaisia tikkuja apuna käyttäen sain kuitenkin kaikki aineet pois ja hioin paljastuneen uran miten parhaiten taisin.<br /> <br /> Rungon ja kölin välistä saumaa uusiessa tulisi noudattaa tuttua periaatetta &quot;mikä ei ole rikki, sitä ei kannata korjata&quot;. Toisin sanoen semmoista ei kannata kaivaa irti, mikä ei suosiolla irtoa. Kittaaminen mielellään elastisella kitillä auttaa pitkäikäiseen saumaan.<br /> <br /> Jos epäily sauman vuotamisesta on vahva, sauman avaaminen kuitenkin tehdä jo syksyllä niin hyvin kuin mahdollista tarvittavin työvälinein ja puhdistusainein. Telakoilla olen nähnyt jopa H-veneitä joissa paistaa päivä kölin ja rungon välistä. Tämä siksi, että vedessä väliin tihkunut vesi ei haihdu pois ellei aukkoa avata ja anneta talven kuivemman ilman kuivattaa väli tehokkaasti.<br /> <br /> == Kittaus ==<br /> [[Kuva:H-Köli-4.jpg|thumb|Kolot kitattuina ennen hiomista]]<br /> <br /> Etenkin kölin ja rungon välinen sauma vaati oikeaa kittausta. Veneen myyjä suositteli 2-komponenttikittiä, omaksi valinnakseni tuli Marine Epoxy jota suositellaan tällaisiin sitkeyttä vaativiin elastisiin saumoihin, sillä aine ei kutistu merkittävästi kuivuessaan. Aine sopii sekä metalleille, että muoveille joten uskoin sen olevan hyvä valinta käyttökohteeseensa nähden. Aine myös kovettuu riittävän nopeasti, että töitä pääsee huoletta jatkamaan taas seuraavana päivänä. <br /> <br /> <br /> Itse kittaus sujui vaivatta ja kittasin sillä myös kölin muut kolot seuraavina työpäivinä aina tarpeen mukaan ainetta lisäten. Tasaisen pinnan saavuttamiseksi lasta oli hyvä työkalu.<br /> <br /> <br /> Kolojen tultua täytetyiksi hioin kitit sileäksi pintaan. Kittauksen voi toistaa aina uuden maalikerroksen paljastettua kolot mikä tosin vaatii lisäaikaa aineen kuivumiseen ennen uuden maalikerroksen maalaamista.<br /> <br /> == Kölin maalaaminen ==<br /> [[Kuva:H-Köli-5.jpg|thumb|Lisäkittauksia 4. epoksikerroksen jälkeen]]<br /> <br /> Venemyymälöissä myytävä pinnan alaisiin osiin sopiva 2-komponentti epoksimaali on oikea vaihtoehto kölin suojaamiseksi ruostumiselta. Näitä maaleja myydään erikseen lasikuidulle ja metalleille primereineen joten on syytä pitää jäitä hatussa kun myyjä aloittaa puheensa. Itse hankin pelkästään pohjamaaliksi tarkoitettua epoksimaalia, olihan tarkoitukseni maalata pinta vielä myrkkymaalilla.<br /> <br /> <br /> Maalaaminen on hitain työvaihe, sillä kerroksia tulee olla 4-6 jonka jälkeen köli on suojassa ikäänkuin muovikuoressa. H-veneen köliin kului siis kaksi 0,75l tölkkiä ja lisäkerroksetkaan eivät olisi olleet pahitteeksi. Kuten primereissa yleensä, kannattaa hankkia kahta eri väriä. Tällöin on helpompi maalatessa havaita, koska tuorein maalikerros on peittänyt alla olevan. Harmittamaan jäi hieman, ettei kankea pukkini salli maalaamista myös kölin alta, joskin tässä on myös syytä ottaa järki käteen. Kölin haihtumiseen ruostumalla kölin alta kun kuluisi luultavasti tuhannen vuotta. Mikäli pukissa on säätövaraa, on venettä kuitenkin mahdollista kallistaa pituussuunnassa keulalleen ja perälleen niin, että kölin allekin pääsee paremmin käsiksi.<br /> <br /> <br /> Ajoitin maalaamiset siten, että sain työn valmiiksi ennen pimeää ja jätin sen kuivumaan yöksi ja seuraavaksi päiväksi. Kosteat ja sateiset yöt ja alhaiset lämpötilat hidastavat kuivumista joten kuiva kevätaika lumen sulamisen jälkeen on hyvää aikaa remontille esimerkiksi kostean syksyn sijaan. Tällöin kölin avattu saumakin pääsee paremmin kuivumaan. Ihannetilanteessa työ olisi tullut tehdä sisällä mutta ensimmäisen kerroksen jälkeen oli ruostuva metallipinta jo peitossa ja sitä kautta riskit pienemmät. Maalin harmaa sävy on hyvä kölin kolojen paljastamiseen ja onkin hyvä varata aikaa vielä yhdelle kittauskierrokselle jonka voi hyvin laittaa vaikka viimeisten epoksikerrosten väliin.<br /> <br /> == Viimeistely ==<br /> <br /> Uskon, että viimeistely poikkeaa eniten matka- ja kisaveneen välillä. Pinnan kittausta ja hiomista voi varmasti jatkaa loputtomiin jonka jälkeen kisaveneessä tulee vielä varsinainen pintaepoksimaalaus primerin päälle. Oma veneeni tähtää verkkaisempiin hetkiin joten viimeistelyksi maalasin peittävät kaksi kerrosta laimennettua myrkkymaalia. <br /> <br /> <br /> Lopputulokseen olen edelleen hyvin tyytyväinen, kahden kesän jälkeen sauma on vielä hyvässä kunnossa ja köli alaosaansa lukuunottamatta ruosteeton.<br /> <br /> == ...vaan aina on parannettavaakin ==<br /> <br /> Mikäli kölin huollolla lähtee työn sankari-mitaliaan tavoittelemaan on toki edellä kuvatussa paljon parantamisen varaa:<br /> <br /> * Virheettömän lopputuloksen aikaansaamiseksi tulee kölin alle päästä käsiksi. Sopiva säädettävä pukki auttaa tässä parhaiten, sillä veneen nostamista työstämisen ja maalamisen ajaksi ei voi jokapojalle suositella.<br /> <br /> * Operaation voi ulottaa myös lasikuituosalle joka itseltäni jäi käsittelemättä. Aivan paljastuneeseen lasikuitureunaan sivelin metallille tarkoitettua epoksia, tulevaisuus näyttää millä seurauksin.<br /> <br /> * Pohjakittauksien tarkkuutta voi aina parantaa<br /> <br /> * Enemmän maalikerroksia kölin suojaamiseksi. Näin lopputulos on pitkäikäisempi joskin hintaakin tulee.<br /> <br /> * Kittausta ja hiomista hienoimpiin vesihiomapaperitarkkuuksiin saakka maalikerrosten paljastettua jäljelle jääneet kolot.<br /> <br /> * Kova Racing-pohjamaali ruiskumaalaamalla tai tarkasti telalla maalattuna ja lopuksi vesihiomalla tasoitettuna<br /> <br /> * Suurimman osan aikaa kuivilla viettävässä kilpaveneessä lopputuloksen voi myös vielä vahata asiallisella racing-vahalla. Enemmän vedessä aikaa viettävän kilpaveneen voi maalata kovalla racing-pohjamaalilla ja hioa vesihiomapaperilla sileäksi.<br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> <br /> Kölin huoltoa on käsitelty myös seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=256 Kysymys kölin kiinnityksestä]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=62 Kölin galvanointi]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=22 Kölin muotokaaret]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=152 Kesäretkeilyt]<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=L-306_/_Miranda&diff=2519 2014-11-09T18:49:27Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:L-306-2008-1v.JPG|right|650px]]<br /> * Vuosimalli: 1975<br /> * Valmistaja: Artekno<br /> * Kotisatama: Helsinki<br /> * Omistaja: 306<br /> <br /> <br /> ==Oma oikea purjevene==<br /> [[Kuva:L-306-2002.jpg|right|thumb|Miranda n.2002. Kiitokset Hannulle myyntikuvasta.]]<br /> Kevät 2007 ja 30-vuotisjuhlani pistivät asioihin vauhtia. Päätin ostaa itselleni synttärilahjaksi ensimmäisen oman köliveneeni. H-vene oli selvä valinta sekä budjetin, että käytön suhteen ja pidin veneestä muutenkin edellisen kesän vuokraveneen perusteella. Tarkoitus oli lähinnä käydä iltapurjehduksilla kavereiden kanssa, mahdollisesti pitemmillä lomilla jos sopiva porukka kasaan saataisiin. Lisäksi on pakko myöntää, etten jaksanut enää notkua terasseilla kesän komeimpia iltoja. Veneen tilat olisivat hyvinkin riittävät tällaiseen telttailuun joten naksuttelin itseni [http://www.vesille.fi vesille.fi-sivuston] venemarkkinoille ja löysin kolmesta neljään kiinnostavaa ja kohtuuhintaista venettä Helsingin lähistöltä. Ilmoituksissa ei ollut kuvia mikä teki ostosprojektin sitäkin jännittävämmäksi.<br /> <br /> <br /> Ensimmäinen katsomani vene vuodelta -79 ei ollut mieltäylentävä ilmestys. Siinä oli sprayhoodit, lämmittimet, uimatikkaat ja muut releet vaan kaikki oli asennettu jotenkin puolihuolimattomasti. Haluton myyjä esitteli kokonaisuutta penseästi ja suostui jotenmiten näyttämään vielä syrjemmällä säilötyn mastonkin. Hinta oli hieman korkea siihen nähden, että tulisin siirtämään kaikki releet uuteen uskoon ja luultavasti maalaamaan haalistuneen rungon tasavärisemmäksi.<br /> <br /> <br /> Sovittuani tapaamisen toisen veneen omistajan kanssa kävin tarkistamassa veneen tiedot ilmoituksesta kun näin siihen liitetyn oheisen kuvan. Tärisevin käsin vietetyn työpäivän jälkeen pinkaisin Vuosaareen venettä katsomaan. Kilpatarjoajaksi oli paikalle ilmaantunut lippispäinen renkaanpotkijaremmi joka haukkui venepoloista estoitta myyjän harmiksi. Tinkimistaktiikkaan kuului toteama, että ainakin purjeet ja moottori pitäisi vaihtaa joten hinnan pudotus olisi ainoa tie eteenpäin ym. minkä jälkeen pojat lähtivät onnekseni mathoihinsa vastatarjousta odottelemaan.<br /> <br /> <br /> [[Kuva:L-306-2007.JPG|right|thumb|Pikkuröhnästä ei kannata pelästyä]]<br /> Saatuamme keskustelurauhan pääsimme omiin kysymyksiini. Kuvasta olin jo nähnyt että kyseessä oli ensimmäistä tarjokasta huomattavasti paremmin säilynyt yksilö ja paikanpäälläkin totesin rungon olevan pääosin loistokunnossa. Vain puuosat ja köli kaipasivat huomiota normaalien pesujen lisäksi. Omistaja tuntui reilulta veikolta ja osoitti minulle itse knoppikohtia. Tarkistimme kölin takaisen pohjan sileyttä, mistä päätellen kivillä ei oltu käyty. Pinkeä mastonjuuri puolestaan kertoi kannen rakenteen olevan kunnossa siltä osin. Sain ohjeiksi jatkoon pitää vantit kireällä jatkossakin niin masto ei pääse pumppaamaan rakennetta pehmeäksi.<br /> <br /> <br /> Totesimme hinnan kohtuulliseksi mm. viereiseen telalla maalattuun veneeseen nähden ja sovimme kaupan pyyntihinnasta ettei myyjän tarvitsisi soitella lippisjäpisköille enää koskaan. Näin paiskattiin kättä ja alettiin veneen remontoinnin valmistelut.<br /> <br /> <br /> Kauppakirjat kirjoitettiin 31.3.2007 ja puolentoista kuukauden kunnostuksen jälkeen vene kellui laiturissaan Helsingissä. Sen verran kompromisseja oli matkan varrella tehty, että venettä siirtämässä olikin ollut tuleva vaimoni jonka kanssa olemme pääosin purjehtineet siitä lähtien. Älkää siis uskoko jos työkaverit väittävät synttärikahveillasi, että parhaat vuotesi ovat ohitse täyttäessäsi 30!<br /> <br /> ==Historiaa==<br /> [[Kuva:L-306-1993.jpg|right|thumb|Miranda n.1993. Kiitokset Laurille arkistokuvasta]]<br /> Miranda on tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäisiä H-veneitä, jossa on myöhemmin luonteenomaiseksi tullut pitkä tummennettu pleksi-ikkuna. Se valmistui 1/1 valmiina veneenä Arteknon veistämöltä valmistustodistuksen päivänmäärällä 13.5.1975. Kahdeksan vuoden Kivenlahden ja Suomenojan aikaansa lukuunottamatta vene on ollut koko ikänsä helsinkiläisissä seuroissa.<br /> <br /> Veneen historia on venetodistusten ja Urheilumuseon lähteiden valossa seuraavanlainen:<br /> <br /> * 1975-1977 Helsingfors Segelsälskap HSS s/y Petteriina<br /> * 1978-1979 Suomalainen Pursiseura SPS<br /> * 1980-1982 Kipparlahden Venekerho KVK s/y Harald<br /> * 1983-1989 Kivenlahden Venekerho KLV<br /> * 1990 Suomenoja<br /> * 1991-1993 Helsingfors Segelklubb HSK s/y Miranda<br /> * 1994-2001 Helsingfors Segelklubb HSK<br /> * 2002-2006 Vuosaaren Venekerho VVK<br /> * 2007- Helsinki<br /> <br /> ==Miranda==<br /> [[Kuva:L-306-2008-2.jpg|right|thumb]]<br /> Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Mirandan aiemmin omistanut ja sille ”sukupuolenvaihtoleikkauksen” tehnyt Lauri on myös näillä sivuilla käyttäjänä, hänelle siis suurkiitos ettei minun tarvitse enää seilailla &quot;Haraldilla&quot;. Häneltä kuulin myös ison osan veneen alkuvuosien vaiheista kuin myös tarinan nimen takana. &quot;Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta&quot; löytyvä Miranda on ensimmäisen kerran tullut läntisen Maailman tietoisuuteen William Shakespearen [http://www.bartleby.com/70/index11.html ”Myrsky”]-näytelmän naishahmon kautta. Nimi [http://www.thecapras.org/mcapra/miranda/derivation.html Miranda] tarkoittaa ”ihastelemisen arvoista” ja tokihan se veneen omistajalle sopii. <br /> <br /> <br /> Miranda on vuosimallia 1975 ja aiemmin mainitun sporttisen pleksi-ikkunan lisäksi siinä on edelleen 70-luvun veneiden kaunis kaareva kaukalo, mikä miellyttää esteettistä matkaveneilijää kovasti. Erikoista Mirandassa on, että monista vaiheistaan huolimatta sisustus on säilynyt patjoja myöten alkuperäisenä ja hyväkuntoisena Arteknon sisustuksena, samoin kuten kannen heloitus niiltä osin kun päätellä saattaa poislukien kaukaloon plokeilla siirretyt nostimet. Tästä syystä olenkin pyrkinyt tekemään kaikki korjaukseni ennallistavalla tavalla, toisin sanoen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Merkittävimmät varustelut veneeseen on tehty Laurin omistuksessa ja hänen asentamansa lämmitin ja keittimen kaukalo noudattavat entistävää asennustapaani loistavasti.<br /> <br /> ==Kunnostusta==<br /> [[Kuva:H-Huolto.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> '''2007'''<br /> <br /> Ostaessani Mirandan, se oli kieltämättä nuhjuisessa kunnossa pääosin, koska puuosien lakkaus oli pahoin hilseillyt ja köli oli osittain ruosteessa. Alkuinnostuksessa korjasin veneen [[Kölin huolto|kölin]] ja [[Puuosien hoito|puuosat]] myyjän vinkkien ja ohjeiden mukaan. Näiden jälkeen vene olikin taas kun pakasta vedetty. Alla lista ensimmäisen vuoden aikana tehdyistä korjauksista:<br /> <br /> * [[Kölin huolto|Köli]]<br /> * [[Puuosien hoito|Kannen puuosat]]<br /> * [[Apumoottori|Moottorin huolto]]; vettä uimurissa<br /> * Potkurilokin korjaus; sähkötyöt<br /> * Akun siirto kaukalon laatikosta keulaan<br /> * Uudet nostinten lukot<br /> * Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)<br /> * Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.<br /> <br /> <br /> '''2008'''<br /> [[Kuva:L-306-2008-3.JPG|right|thumb]]<br /> Toisen kauden kunnostukset olivat pitkälti esteettisiä tuikitärkeän pohjaventtiilien korjauksen lisäksi. Venettä hallitsi valko-punainen teema, jota vahvistettiin kylkiraidan kunnostuksen, ratsastajin varustettujen purjeiden vaatiman uuden puomipeitteen, itse tekemieni fokkapeitteen ja kaukalotyynyjen avulla. Lista kauden korjauksista on seuraava:<br /> <br /> * Uudet purjeet (iso ja fokka)<br /> * [[Läpivientien huolto|Pohjaventtiilit]]<br /> * [[Kylkiraitojen huolto|Kylkiraidan maalaus]]<br /> * Keulaventtiilin korjaus<br /> * Oikean päävantin vaihto (vaihtakaa pareittain!)<br /> * [[Patjat|Patjapäällisten harsiminen]] ja fyllin lisääminen patjan väliin<br /> * [[Rungon huolto|Rungon paklausta]]<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 1<br /> * [[Istuintyynyt]]<br /> * [[Luukkujen huolto|Kulkuluukun]] vesitiivistäminen<br /> * Moottorin huoltoa; Käyntihäiriöitä jotka lopulta johtuivat lyijyllisen bensan aikaisista (alkuperäisistä?) tiivisteistä lohkossa!<br /> <br /> <br /> '''2009'''<br /> [[Kuva:H-tasku5.JPG|right|thumb]]<br /> Remonteissa oli vuorossa mukavuutta parantavia ja yleistä kunnostusta vaativia kohteita, mm:<br /> <br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunoiden vaihto]] ja kulkuluukun kunnostus<br /> * [[Verhot|Verhot ikkunoihin]]<br /> * [[Akkujalusta|2xAkkujalusta]] keulalaatikkoon kaikuanturivarauksella<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän uusimista]]<br /> * [[Sähköt#Maasähkö|Maasähkö]] vikavirtakytkimellä ja veto sisään<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto<br /> * [[Kaikuluotain]] ja [[Mittariteline|kaiku-gps-teline]] kulkuaukkoon<br /> * [[Luukkutasku|&quot;Satulalaukku&quot;]] kulkuaukkoon<br /> * &quot;[[Juokseva vesi]]&quot;-patentti<br /> * Puomihelan kunnostus<br /> * Nostinten vaihtaminen dyneemanostimiksi ja toisen päävantin huolto<br /> * Kulkuvalojen huolto<br /> * Moottorin huolto, tiivisteiden vaihto ja kaasuttimen säätöä<br /> * [[Patjojen eristäminen|Tuuletuksen ja lämpöeristeen järjestäminen]] keulapiikin patjoille<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 2<br /> * Plyysien ja rustinrautojen kiinnitysten vahvistamista, vanttien uusimista<br /> * Lifeline-järjestelyiden päivittämistä kannella<br /> * Kompakti [http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8736/cjtgn grilliratkaisu]<br /> * [[Pilssipumppu|Kiinteä pilssipumppu]] á la [[Kittiwake:n pumppuprojekti|David]].<br /> * Mastoaukon kavennuksen kiertäminen joustinnarupatentilla reivauksen helpottamiseksi<br /> <br /> <br /> '''2010'''<br /> [[Kuva:H-Rengas1.JPG|right|thumb]]<br /> Alkava neljäs kausi keskittyi pääasiassa ylläpitoon ja ulkoasun kohentamiseen:<br /> <br /> * Sähköjärjestelmän järkeistäminen jatkuu mm. &quot;navigointipöydän&quot; osalta; 12v pistoke ja pc-liitäntä gps:lle kaapin oven taakse.<br /> * Led-valot<br /> * Asiallinen [[Pelastusrengas|pelastusrengasjärjestely]]<br /> * Peitteiden trimmailua<br /> * Puuosien huoltoa<br /> * Ylempi kylkiraita 35v juhlavuoden kunniaksi!<br /> <br /> <br /> '''2011'''<br /> [[Kuva:H-306-bemene.jpg|right|thumb]]<br /> Vuorossa oli monenlaisia matkakäyttöä ja mukavuutta parantavia patentteja:<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pilssipumpun yhteyteen. Sopiva 25mm y-liitin/venttiili löytyi Australiasta!<br /> * Gps-verkon uusimista. Hienon asennusvalmiin johdon teki Arin Kaapelitehdas.<br /> * [[Dirkki]]. Toistaiseksi todettu, että dirkki toimii hyvin, leisari kannattaa viritellä alas alavanttien aukosta ja lähelle mastoa, sillä muuten latat on aina sotkussa narujen kanssa. Leveyttä kannattaa hakea esim. saalingeista ripustamalla mutta silloin leisari ei voi toimia dirkkinä.<br /> * Pöytä kaukaloon/salonkiin, v.1,0 tehtiin 18mm vanerista ohuemman puutteessa<br /> * [[Bemene|Aurinko/sadekatos kaukaloon]]. Ehkä enempi aurinkokatos mutta ajatus toimii.<br /> * Hyttysverkot<br /> * 1,5m leveä [[Putkityyny]] keulapiikissä köllimiseen<br /> * Oikein mitoitetut joustimet keulakiinnitykseen - Ero kuin yöllä ja päivällä<br /> <br /> <br /> '''2012'''<br /> [[Kuva:L-306-2012.jpg|right|thumb]]<br /> Kauden aikana keskityttiin erilaisten säätöjen helppouteen mukavuuden parantamisen ohella:<br /> * Sisäpuolen höyrypesu ja säilytyslokeroiden jynssäys<br /> * Sisäpuuosien kloriittipesu ja öljyvahaus<br /> * Uudet patjat<br /> * Tyynyliinat 1,5m tyynyyn<br /> * [[Hyttysverkot|Hyttysverkko]] kulkuaukkoon v1.1 - Riittävästi leveyttä<br /> * [[Asuminen|Säilytystilaa]] hyllyjen alle mantookiverkosta<br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunaremontti]] v1.1<br /> * Lämmittimen huolto - Lamppuöljy ei ole valopetrolia joten nokea tulee<br /> * [[Fokkapeite]] v2.1<br /> * Hienot viiriviritykset<br /> * [[Takastaagi|Hekkiin]] viulutaljat - 16x tuntuu riittävän jo kynäniskallekin<br /> * [[Lazy Jack|Tee-itse-Lazy jack]] - Edellä arvailtu hybridikin voisi toimia<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pois pilssipumpusta - Ehkä 2-tuumainen letku toimisi?<br /> * [[Pöytä]] v1.1 - 9mm vaneri tuntuu olennaisesti 18mm kevyemmältä<br /> * Yksinkertainen patentti irrotettavalle [[Koneajovalo|koneajovalolle]]. <br /> <br /> <br /> '''2013'''<br /> [[Kuva:H-Sale0.JPG|right|thumb]]<br /> Kevään korjaukset koostuivat lähinnä perushuolloista ja -parannuksista sekä alettiin varautua kolmannen miehistön jäsenen saapumiseen:<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän]] päivityksiä; 2-akkujärjestelmä ja kiinteä laturi<br /> * Puuosien huoltoa homeisen talven jäljiltä. Internationalin homehtuva tiikiöljy vaihtui kokeeksi Mastonin homesuojattuun öljyyn.<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto. Seuratkaa tarkoin [http://www.wallas.fi/default.asp?id=ukk Wallaksen] valopetrolisuosituksia nokeentumisen välttämiseksi!<br /> * [[Apumoottori#Huolto|Moottorin]] huoltoa, mm. ohuempi starttinaru ja uusi käytetty &quot;power pack&quot; 32 vuotta palvelleen tilalle.<br /> * Keulapiikin säleikkö, joka parantaa patjojen tuuletusta ja korottaa kolmiopalaa [[kemiallinen vessa|vessalle]] riittäväksi.<br /> * Irrotettava ankkurivalopatentti<br /> * Vauvakokoisen riippumaton virittelyä kajuuttaan perheenlisäyksen johdosta.<br /> <br /> <br /> '''2014'''<br /> <br /> Venettä varusteltiin kolmen hengen perheen käyttöön ja vanhoja järjesteltyitä päivitettiin fiksummiksi<br /> * Lämmitin siirrettiin laipion seinästä keulapiikkiin; nyt sisäilmaa pyörittävä Wallas saa raittiin ilman säädettävästä keulan venttiilistä ja puhaltaa sen kajuutan suuntaan. Lämmitin toimii kauko-ohjauksella laipion napista.<br /> * Hyttysverkko keulan venttiiliin<br /> * Mustia homepilkkuja saaneet hyllyt hiottiin ja öljyvahattiin.<br /> * Oikeanpuoleiseen punkkaan toteutettiin nk. liukupentteri folkkareiden tyyliin.<br /> * Lyhyeksi jääneeseen oikeaan punkkaan tehtiin poiskäärittävällä mantookiverkolla suojattu &quot;meripunkka&quot; lapselle.<br /> * Kaukalon alla olevasta keittimeltä vapautuneesta säilytyslaatikosta tuli ruokakomero, lautaset, kattilat ja ruokailuvälineet siirtyivät vasempaan komeroon paremmin saataville.<br /> * Säilytyslaatikoita ja tiskialtaita päivitettiin neliskanttisiksi<br /> * Sammutimelle löytyi hyvä paikka portaan alta, jota sammuttimen paino nyt pitää paremmin aloillaan.<br /> * Sähköjärjestelmään lisättiin led-virtavalo, ettei kytkin unohtuisi päälle poistuttaessa.<br /> * Maasähkö siirtyi kela-aikaan vyyhdettävästä johdosta.<br /> * Moottorin sytytysjärjestelmä vaihdettiin uuteen, Voimakoneelta saatuun varaosaan.<br /> <br /> <br /> '''Tulevia projekteja''':<br /> * Lokin näytön korjailua (mistä löytyisi uusi lasi sumlogin vanhaan näyttöön, sillä näyttö on säröillä umpinaiselta sisäpuolelta!?)<br /> * Potkurilokin korjaus, sähköisen mittarin vaijeriosa katkennut.<br /> * Rullafokka?<br /> * Tarrateipillä kiinnitettävät kajuutan verhot moottoriveneiden tyyliin.<br /> * Kannen ”hartsittaminen”<br /> * Kiinteä vesitankki punkan takaosaan.<br /> * Eristetty kylmäkaappi helposti saataville esim. laatikostoihin. Olisiko [http://www.vicover.fi/aerogeelit Aerogeeli] ratkaisu?<br /> * ...tai termostaatilla toimiva kompressori kylmälaukku kokoa 32x30x60cm<br /> * ...mistä johtuen pitäisi asentaa aurinkopaneeli...<br /> * Sähkövedot moottorilta<br /> * Vanttien uusimisia<br /> * Jalkarallit istuinkaukaloon. Onko hyviä malleja?<br /> <br /> ==Reissuja==<br /> [[Kuva:L-306-Retki.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> Kilpapurjehduksessakin on puolensa mutta ylläolevasta varmasti huomaatte minun keskittyneen [http://www.youtube.com/v/JhRbk56vUjg&amp;color1=0xb1b1b1&amp;color2=0xcfcfcf&amp;hl=en_US&amp;feature=player_embedded&amp;fs=1 leppoisampaan vapaa-aikaan]. Minulta kysyttiin hiljakkoin, mikä purjehduksessa on hienoa. Sanoisin, että kohdalleni ei ole osunut vielä yhtäkään niin helppoa irtautumista arkielämän punnuksista kun yksinkertainen parin tunnin iltalenkki kaupungin edustalla jolloin Maailma saa oikeat mittasuhteet. Toistaiseksi työssä käyvänä minulla ei myöskään ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan ja olen huomannut, miten aika vääristyy edukseni veneillessä. Jopa lyhyt irrottautuminen kotilaiturista tuo 30% venymän: perjantaina saaressa nukuttu yö tuntuu tuovan ylimääräisen päivän viikonloppuun kun sunnuntaina herää omasta vuoteesta ja on edelleen vapaalla! <br /> <br /> <br /> Ajattelin listata tähän H-veneilyaikanani käymäni saarikohteet, ovatpahan jossakin muistissa. Kysykää toki foorumeilla, mikäli haluatte havaintojani seuraavista kohteista:<br /> <br /> '''2006''' (Vuokra-H Danielle L-392)<br /> * Suomenlinna<br /> <br /> '''2007''' (12.5.-17.10. n.307nm)<br /> * Kalliosaari, Santahamina, Suomenlinna, Sipoon Kaunissaari, Stora Svartö, Porkkalan Ormholmen<br /> <br /> '''2008''' (14.5.-19.10. 959nm)<br /> * Stora Herrö, Stora Brandö, Kaivokari, Äggskär, Suomenlinna, Gåsgrundet, Lähteelä, Byxholmen, Rosala, Kustavi, Uusikaupunki, Katanpää, Houtskär, Nauvo, Aspö, Gullkrona, Hanko, Jakob Ramsjö, Kaparen<br /> <br /> '''2009''' (17.5.-17.10. 873nm)<br /> * Suomenlinna, Kaivokari, Stora Brokholmen, Skallerholmarna, Elisaari, Hanko, Vänö, Jurmo, Sottunga, Kastelholma, Kumlinge-Remmarhamn, Lappo, Keistiö, Houtskär-Korsholm, Nauvo, Rymättylä, Jermo, Högsåra, Jussarö, Stora Svartö, Pihlajasaari, Stora Herrö, Stora Brändö<br /> <br /> '''2010''' (15.5.-09.10. 954nm)<br /> * Gåsgrundet, Suomenlinna, Bylandet, Stora Svartö, Modermagan, Rosala, Birsskär, Salmis, Uusikaupunki, JurmoÅ, Lappo, Ahvensaari, Nauvo, Romar Strand, Utö, Vänö, Hanko, Jakobshamn, Söderskär, Tavasten, Stora Brändö, Kalliosaari<br /> [[Category:Vene-esittelyt]]<br /> <br /> '''2011''' (10.5.-08.10. 665nm)<br /> * Sipoon Kaunissaari, Gåsgrundet, Stora Svartö, Kotiluoto, Byö, Svartholma, Pyhtään Kaunissaari, Kotka, Kukouri, Lehmäsaari, Ulko-Tammio, Haapasaari, Hamina, Kuusimaa, Bredholmen, Norra Sandö, Suomenlinna, Stora Brandö<br /> <br /> '''2012''' (17.5.-10.10. 1015nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Tallinna, Stora Svartö, Jussarö, Rosala, Airisto, Katanpää, Uusikaupunki, Enklinge, Simskäla, Maarianhamina, Sottunga, Kökar, Borstö, Hanko, Gropen, Gölisnäs, Bylandet, Pirttisaari<br /> <br /> '''2013''' (19.5.-02.10. 260nm)<br /> * Kotiluoto, Gåsgrundet, Suomenlinna<br /> <br /> '''2014''' (9.5.-5.10. 652nm)<br /> * Kotiluoto, Santahamina, Elisaari, Hanko, Högsåra, Söder Långvik, Stor Melö, Houtskari-Nåsby, Salmis, Uusikaupunki, Katanpää, Lappo, Verkan, Stenskär, Helsingholm, Rosala, Tammisaari, Porkala Marin, Suomenlinna</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=L-306_/_Miranda&diff=2518 2014-11-09T18:21:02Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:L-306-2008-1v.JPG|right|650px]]<br /> * Vuosimalli: 1975<br /> * Valmistaja: Artekno<br /> * Kotisatama: Helsinki<br /> * Omistaja: 306<br /> <br /> <br /> ==Oma oikea purjevene==<br /> [[Kuva:L-306-2002.jpg|right|thumb|Miranda n.2002. Kiitokset Hannulle myyntikuvasta.]]<br /> Kevät 2007 ja 30-vuotisjuhlani pistivät asioihin vauhtia. Päätin ostaa itselleni synttärilahjaksi ensimmäisen oman köliveneeni. H-vene oli selvä valinta sekä budjetin, että käytön suhteen ja pidin veneestä muutenkin edellisen kesän vuokraveneen perusteella. Tarkoitus oli lähinnä käydä iltapurjehduksilla kavereiden kanssa, mahdollisesti pitemmillä lomilla jos sopiva porukka kasaan saataisiin. Lisäksi on pakko myöntää, etten jaksanut enää notkua terasseilla kesän komeimpia iltoja. Veneen tilat olisivat hyvinkin riittävät tällaiseen telttailuun joten naksuttelin itseni [http://www.vesille.fi vesille.fi-sivuston] venemarkkinoille ja löysin kolmesta neljään kiinnostavaa ja kohtuuhintaista venettä Helsingin lähistöltä. Ilmoituksissa ei ollut kuvia mikä teki ostosprojektin sitäkin jännittävämmäksi.<br /> <br /> <br /> Ensimmäinen katsomani vene vuodelta -79 ei ollut mieltäylentävä ilmestys. Siinä oli sprayhoodit, lämmittimet, uimatikkaat ja muut releet vaan kaikki oli asennettu jotenkin puolihuolimattomasti. Haluton myyjä esitteli kokonaisuutta penseästi ja suostui jotenmiten näyttämään vielä syrjemmällä säilötyn mastonkin. Hinta oli hieman korkea siihen nähden, että tulisin siirtämään kaikki releet uuteen uskoon ja luultavasti maalaamaan haalistuneen rungon tasavärisemmäksi.<br /> <br /> <br /> Sovittuani tapaamisen toisen veneen omistajan kanssa kävin tarkistamassa veneen tiedot ilmoituksesta kun näin siihen liitetyn oheisen kuvan. Tärisevin käsin vietetyn työpäivän jälkeen pinkaisin Vuosaareen venettä katsomaan. Kilpatarjoajaksi oli paikalle ilmaantunut lippispäinen renkaanpotkijaremmi joka haukkui venepoloista estoitta myyjän harmiksi. Tinkimistaktiikkaan kuului toteama, että ainakin purjeet ja moottori pitäisi vaihtaa joten hinnan pudotus olisi ainoa tie eteenpäin ym. minkä jälkeen pojat lähtivät onnekseni mathoihinsa vastatarjousta odottelemaan.<br /> <br /> <br /> [[Kuva:L-306-2007.JPG|right|thumb|Pikkuröhnästä ei kannata pelästyä]]<br /> Saatuamme keskustelurauhan pääsimme omiin kysymyksiini. Kuvasta olin jo nähnyt että kyseessä oli ensimmäistä tarjokasta huomattavasti paremmin säilynyt yksilö ja paikanpäälläkin totesin rungon olevan pääosin loistokunnossa. Vain puuosat ja köli kaipasivat huomiota normaalien pesujen lisäksi. Omistaja tuntui reilulta veikolta ja osoitti minulle itse knoppikohtia. Tarkistimme kölin takaisen pohjan sileyttä, mistä päätellen kivillä ei oltu käyty. Pinkeä mastonjuuri puolestaan kertoi kannen rakenteen olevan kunnossa siltä osin. Sain ohjeiksi jatkoon pitää vantit kireällä jatkossakin niin masto ei pääse pumppaamaan rakennetta pehmeäksi.<br /> <br /> <br /> Totesimme hinnan kohtuulliseksi mm. viereiseen telalla maalattuun veneeseen nähden ja sovimme kaupan pyyntihinnasta ettei myyjän tarvitsisi soitella lippisjäpisköille enää koskaan. Näin paiskattiin kättä ja alettiin veneen remontoinnin valmistelut.<br /> <br /> <br /> Kauppakirjat kirjoitettiin 31.3.2007 ja puolentoista kuukauden kunnostuksen jälkeen vene kellui laiturissaan Helsingissä. Sen verran kompromisseja oli matkan varrella tehty, että venettä siirtämässä olikin ollut tuleva vaimoni jonka kanssa olemme pääosin purjehtineet siitä lähtien. Älkää siis uskoko jos työkaverit väittävät synttärikahveillasi, että parhaat vuotesi ovat ohitse täyttäessäsi 30!<br /> <br /> ==Historiaa==<br /> [[Kuva:L-306-1993.jpg|right|thumb|Miranda n.1993. Kiitokset Laurille arkistokuvasta]]<br /> Miranda on tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäisiä H-veneitä, jossa on myöhemmin luonteenomaiseksi tullut pitkä tummennettu pleksi-ikkuna. Se valmistui 1/1 valmiina veneenä Arteknon veistämöltä valmistustodistuksen päivänmäärällä 13.5.1975. Kahdeksan vuoden Kivenlahden ja Suomenojan aikaansa lukuunottamatta vene on ollut koko ikänsä helsinkiläisissä seuroissa.<br /> <br /> Veneen historia on venetodistusten ja Urheilumuseon lähteiden valossa seuraavanlainen:<br /> <br /> * 1975-1977 Helsingfors Segelsälskap HSS s/y Petteriina<br /> * 1978-1979 Suomalainen Pursiseura SPS<br /> * 1980-1982 Kipparlahden Venekerho KVK s/y Harald<br /> * 1983-1989 Kivenlahden Venekerho KLV<br /> * 1990 Suomenoja<br /> * 1991-1993 Helsingfors Segelklubb HSK s/y Miranda<br /> * 1994-2001 Helsingfors Segelklubb HSK<br /> * 2002-2006 Vuosaaren Venekerho VVK<br /> * 2007- Helsinki<br /> <br /> ==Miranda==<br /> [[Kuva:L-306-2008-2.jpg|right|thumb]]<br /> Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Mirandan aiemmin omistanut ja sille ”sukupuolenvaihtoleikkauksen” tehnyt Lauri on myös näillä sivuilla käyttäjänä, hänelle siis suurkiitos ettei minun tarvitse enää seilailla &quot;Haraldilla&quot;. Häneltä kuulin myös ison osan veneen alkuvuosien vaiheista kuin myös tarinan nimen takana. &quot;Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta&quot; löytyvä Miranda on ensimmäisen kerran tullut läntisen Maailman tietoisuuteen William Shakespearen [http://www.bartleby.com/70/index11.html ”Myrsky”]-näytelmän naishahmon kautta. Nimi [http://www.thecapras.org/mcapra/miranda/derivation.html Miranda] tarkoittaa ”ihastelemisen arvoista” ja tokihan se veneen omistajalle sopii. <br /> <br /> <br /> Miranda on vuosimallia 1975 ja aiemmin mainitun sporttisen pleksi-ikkunan lisäksi siinä on edelleen 70-luvun veneiden kaunis kaareva kaukalo, mikä miellyttää esteettistä matkaveneilijää kovasti. Erikoista Mirandassa on, että monista vaiheistaan huolimatta sisustus on säilynyt patjoja myöten alkuperäisenä ja hyväkuntoisena Arteknon sisustuksena, samoin kuten kannen heloitus niiltä osin kun päätellä saattaa poislukien kaukaloon plokeilla siirretyt nostimet. Tästä syystä olenkin pyrkinyt tekemään kaikki korjaukseni ennallistavalla tavalla, toisin sanoen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Merkittävimmät varustelut veneeseen on tehty Laurin omistuksessa ja hänen asentamansa lämmitin ja keittimen kaukalo noudattavat entistävää asennustapaani loistavasti.<br /> <br /> ==Kunnostusta==<br /> [[Kuva:H-Huolto.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> '''2007'''<br /> <br /> Ostaessani Mirandan, se oli kieltämättä nuhjuisessa kunnossa pääosin, koska puuosien lakkaus oli pahoin hilseillyt ja köli oli osittain ruosteessa. Alkuinnostuksessa korjasin veneen [[Kölin huolto|kölin]] ja [[Puuosien hoito|puuosat]] myyjän vinkkien ja ohjeiden mukaan. Näiden jälkeen vene olikin taas kun pakasta vedetty. Alla lista ensimmäisen vuoden aikana tehdyistä korjauksista:<br /> <br /> * [[Kölin huolto|Köli]]<br /> * [[Puuosien hoito|Kannen puuosat]]<br /> * [[Apumoottori|Moottorin huolto]]; vettä uimurissa<br /> * Potkurilokin korjaus; sähkötyöt<br /> * Akun siirto kaukalon laatikosta keulaan<br /> * Uudet nostinten lukot<br /> * Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)<br /> * Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.<br /> <br /> <br /> '''2008'''<br /> [[Kuva:L-306-2008-3.JPG|right|thumb]]<br /> Toisen kauden kunnostukset olivat pitkälti esteettisiä tuikitärkeän pohjaventtiilien korjauksen lisäksi. Venettä hallitsi valko-punainen teema, jota vahvistettiin kylkiraidan kunnostuksen, ratsastajin varustettujen purjeiden vaatiman uuden puomipeitteen, itse tekemieni fokkapeitteen ja kaukalotyynyjen avulla. Lista kauden korjauksista on seuraava:<br /> <br /> * Uudet purjeet (iso ja fokka)<br /> * [[Läpivientien huolto|Pohjaventtiilit]]<br /> * [[Kylkiraitojen huolto|Kylkiraidan maalaus]]<br /> * Keulaventtiilin korjaus<br /> * Oikean päävantin vaihto (vaihtakaa pareittain!)<br /> * [[Patjat|Patjapäällisten harsiminen]] ja fyllin lisääminen patjan väliin<br /> * [[Rungon huolto|Rungon paklausta]]<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 1<br /> * [[Istuintyynyt]]<br /> * [[Luukkujen huolto|Kulkuluukun]] vesitiivistäminen<br /> * Moottorin huoltoa; Käyntihäiriöitä jotka lopulta johtuivat lyijyllisen bensan aikaisista (alkuperäisistä?) tiivisteistä lohkossa!<br /> <br /> <br /> '''2009'''<br /> [[Kuva:H-tasku5.JPG|right|thumb]]<br /> Remonteissa oli vuorossa mukavuutta parantavia ja yleistä kunnostusta vaativia kohteita, mm:<br /> <br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunoiden vaihto]] ja kulkuluukun kunnostus<br /> * [[Verhot|Verhot ikkunoihin]]<br /> * [[Akkujalusta|2xAkkujalusta]] keulalaatikkoon kaikuanturivarauksella<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän uusimista]]<br /> * [[Sähköt#Maasähkö|Maasähkö]] vikavirtakytkimellä ja veto sisään<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto<br /> * [[Kaikuluotain]] ja [[Mittariteline|kaiku-gps-teline]] kulkuaukkoon<br /> * [[Luukkutasku|&quot;Satulalaukku&quot;]] kulkuaukkoon<br /> * &quot;[[Juokseva vesi]]&quot;-patentti<br /> * Puomihelan kunnostus<br /> * Nostinten vaihtaminen dyneemanostimiksi ja toisen päävantin huolto<br /> * Kulkuvalojen huolto<br /> * Moottorin huolto, tiivisteiden vaihto ja kaasuttimen säätöä<br /> * [[Patjojen eristäminen|Tuuletuksen ja lämpöeristeen järjestäminen]] keulapiikin patjoille<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 2<br /> * Plyysien ja rustinrautojen kiinnitysten vahvistamista, vanttien uusimista<br /> * Lifeline-järjestelyiden päivittämistä kannella<br /> * Kompakti [http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8736/cjtgn grilliratkaisu]<br /> * [[Pilssipumppu|Kiinteä pilssipumppu]] á la [[Kittiwake:n pumppuprojekti|David]].<br /> * Mastoaukon kavennuksen kiertäminen joustinnarupatentilla reivauksen helpottamiseksi<br /> <br /> <br /> '''2010'''<br /> [[Kuva:H-Rengas1.JPG|right|thumb]]<br /> Alkava neljäs kausi keskittyi pääasiassa ylläpitoon ja ulkoasun kohentamiseen:<br /> <br /> * Sähköjärjestelmän järkeistäminen jatkuu mm. &quot;navigointipöydän&quot; osalta; 12v pistoke ja pc-liitäntä gps:lle kaapin oven taakse.<br /> * Led-valot<br /> * Asiallinen [[Pelastusrengas|pelastusrengasjärjestely]]<br /> * Peitteiden trimmailua<br /> * Puuosien huoltoa<br /> * Ylempi kylkiraita 35v juhlavuoden kunniaksi!<br /> <br /> <br /> '''2011'''<br /> [[Kuva:H-306-bemene.jpg|right|thumb]]<br /> Vuorossa oli monenlaisia matkakäyttöä ja mukavuutta parantavia patentteja:<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pilssipumpun yhteyteen. Sopiva 25mm y-liitin/venttiili löytyi Australiasta!<br /> * Gps-verkon uusimista. Hienon asennusvalmiin johdon teki Arin Kaapelitehdas.<br /> * [[Dirkki]]. Toistaiseksi todettu, että dirkki toimii hyvin, leisari kannattaa viritellä alas alavanttien aukosta ja lähelle mastoa, sillä muuten latat on aina sotkussa narujen kanssa. Leveyttä kannattaa hakea esim. saalingeista ripustamalla mutta silloin leisari ei voi toimia dirkkinä.<br /> * Pöytä kaukaloon/salonkiin, v.1,0 tehtiin 18mm vanerista ohuemman puutteessa<br /> * [[Bemene|Aurinko/sadekatos kaukaloon]]. Ehkä enempi aurinkokatos mutta ajatus toimii.<br /> * Hyttysverkot<br /> * 1,5m leveä [[Putkityyny]] keulapiikissä köllimiseen<br /> * Oikein mitoitetut joustimet keulakiinnitykseen - Ero kuin yöllä ja päivällä<br /> <br /> <br /> '''2012'''<br /> [[Kuva:L-306-2012.jpg|right|thumb]]<br /> Kauden aikana keskityttiin erilaisten säätöjen helppouteen mukavuuden parantamisen ohella:<br /> * Sisäpuolen höyrypesu ja säilytyslokeroiden jynssäys<br /> * Sisäpuuosien kloriittipesu ja öljyvahaus<br /> * Uudet patjat<br /> * Tyynyliinat 1,5m tyynyyn<br /> * [[Hyttysverkot|Hyttysverkko]] kulkuaukkoon v1.1 - Riittävästi leveyttä<br /> * [[Asuminen|Säilytystilaa]] hyllyjen alle mantookiverkosta<br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunaremontti]] v1.1<br /> * Lämmittimen huolto - Lamppuöljy ei ole valopetrolia joten nokea tulee<br /> * [[Fokkapeite]] v2.1<br /> * Hienot viiriviritykset<br /> * [[Takastaagi|Hekkiin]] viulutaljat - 16x tuntuu riittävän jo kynäniskallekin<br /> * [[Lazy Jack|Tee-itse-Lazy jack]] - Edellä arvailtu hybridikin voisi toimia<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pois pilssipumpusta - Ehkä 2-tuumainen letku toimisi?<br /> * [[Pöytä]] v1.1 - 9mm vaneri tuntuu olennaisesti 18mm kevyemmältä<br /> * Yksinkertainen patentti irrotettavalle [[Koneajovalo|koneajovalolle]]. <br /> <br /> <br /> '''2013'''<br /> [[Kuva:H-Sale0.JPG|right|thumb]]<br /> Kevään korjaukset koostuivat lähinnä perushuolloista ja -parannuksista sekä alettiin varautua kolmannen miehistön jäsenen saapumiseen:<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän]] päivityksiä; 2-akkujärjestelmä ja kiinteä laturi<br /> * Puuosien huoltoa homeisen talven jäljiltä. Internationalin homehtuva tiikiöljy vaihtui kokeeksi Mastonin homesuojattuun öljyyn.<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto. Seuratkaa tarkoin [http://www.wallas.fi/default.asp?id=ukk Wallaksen] valopetrolisuosituksia nokeentumisen välttämiseksi!<br /> * [[Apumoottori#Huolto|Moottorin]] huoltoa, mm. ohuempi starttinaru ja uusi käytetty &quot;power pack&quot; 32 vuotta palvelleen tilalle.<br /> * Keulapiikin säleikkö, joka parantaa patjojen tuuletusta ja korottaa kolmiopalaa [[kemiallinen vessa|vessalle]] riittäväksi.<br /> * Irrotettava ankkurivalopatentti<br /> * Vauvakokoisen riippumaton virittelyä kajuuttaan perheenlisäyksen johdosta.<br /> <br /> <br /> '''2014'''<br /> <br /> Venettä varusteltiin kolmen hengen perheen käyttöön ja vanhoja järjesteltyitä päivitettiin fiksummiksi<br /> * Lämmitin siirrettiin laipion seinästä keulapiikkiin; nyt sisäilmaa pyörittävä Wallas saa raittiin ilman säädettävästä keulan venttiilistä ja puhaltaa sen kajuutan suuntaan. Lämmitin toimii kauko-ohjauksella laipion napista.<br /> * Hyttysverkko keulan venttiiliin<br /> * Oikeanpuoleiseen punkkaan toteutettiin nk. liukupentteri folkkareiden tyyliin.<br /> * Lyhyeksi jääneeseen oikeaan punkkaan tehtiin poiskäärittävällä mantookiverkolla suojattu &quot;meripunkka&quot; lapselle.<br /> * Säilytyslaatikoita ja tiskialtaita päivitettiin neliskanttisiksi<br /> * Kaukalon alla olevasta keittimeltä vapautuneesta säilytyslaatikosta tuli ruokakomero, lautaset, kattilat ja ruokailuvälineet siirtyivät vasempaan komeroon paremmin saataville.<br /> * Sähköjärjestelmään lisättiin led-virtavalo, ettei kytkin unohtuisi päälle poistuttaessa.<br /> * Maasähkö siirtyi kela-aikaan vyyhdettävästä johdosta.<br /> * Mustia homepilkkuja saaneet hyllyt hiottiin ja öljyvahattiin.<br /> * Moottorin sytytysjärjestelmä vaihdettiin uuteen, Voimakoneelta saatuun varaosaan.<br /> <br /> <br /> '''Tulevia projekteja''':<br /> * Lokin näytön korjailua (mistä löytyisi uusi lasi sumlogin vanhaan näyttöön, sillä näyttö on säröillä umpinaiselta sisäpuolelta!?)<br /> * Potkurilokin korjaus, sähköisen mittarin vaijeriosa katkennut.<br /> * Rullafokka?<br /> * Tarrateipillä kiinnitettävät kajuutan verhot moottoriveneiden tyyliin.<br /> * Kannen ”hartsittaminen”<br /> * Eristetty kylmäkaappi helposti saataville esim. laatikostoihin. Olisiko [http://www.vicover.fi/aerogeelit Aerogeeli] ratkaisu?<br /> * ...tai termostaatilla toimiva kompressori kylmälaukku kokoa 32x30x60cm<br /> * ...mistä johtuen pitäisi asentaa aurinkopaneeli...<br /> * Sähkövedot moottorilta<br /> * Vanttien uusimisia<br /> * Jalkarallit istuinkaukaloon. Onko hyviä malleja?<br /> <br /> ==Reissuja==<br /> [[Kuva:L-306-Retki.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> Kilpapurjehduksessakin on puolensa mutta ylläolevasta varmasti huomaatte minun keskittyneen [http://www.youtube.com/v/JhRbk56vUjg&amp;color1=0xb1b1b1&amp;color2=0xcfcfcf&amp;hl=en_US&amp;feature=player_embedded&amp;fs=1 leppoisampaan vapaa-aikaan]. Minulta kysyttiin hiljakkoin, mikä purjehduksessa on hienoa. Sanoisin, että kohdalleni ei ole osunut vielä yhtäkään niin helppoa irtautumista arkielämän punnuksista kun yksinkertainen parin tunnin iltalenkki kaupungin edustalla jolloin Maailma saa oikeat mittasuhteet. Toistaiseksi työssä käyvänä minulla ei myöskään ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan ja olen huomannut, miten aika vääristyy edukseni veneillessä. Jopa lyhyt irrottautuminen kotilaiturista tuo 30% venymän: perjantaina saaressa nukuttu yö tuntuu tuovan ylimääräisen päivän viikonloppuun kun sunnuntaina herää omasta vuoteesta ja on edelleen vapaalla! <br /> <br /> <br /> Ajattelin listata tähän H-veneilyaikanani käymäni saarikohteet, ovatpahan jossakin muistissa. Kysykää toki foorumeilla, mikäli haluatte havaintojani seuraavista kohteista:<br /> <br /> '''2006''' (Vuokra-H Danielle L-392)<br /> * Suomenlinna<br /> <br /> '''2007''' (12.5.-17.10. n.307nm)<br /> * Kalliosaari, Santahamina, Suomenlinna, Sipoon Kaunissaari, Stora Svartö, Porkkalan Ormholmen<br /> <br /> '''2008''' (14.5.-19.10. 959nm)<br /> * Stora Herrö, Stora Brandö, Kaivokari, Äggskär, Suomenlinna, Gåsgrundet, Lähteelä, Byxholmen, Rosala, Kustavi, Uusikaupunki, Katanpää, Houtskär, Nauvo, Aspö, Gullkrona, Hanko, Jakob Ramsjö, Kaparen<br /> <br /> '''2009''' (17.5.-17.10. 873nm)<br /> * Suomenlinna, Kaivokari, Stora Brokholmen, Skallerholmarna, Elisaari, Hanko, Vänö, Jurmo, Sottunga, Kastelholma, Kumlinge-Remmarhamn, Lappo, Keistiö, Houtskär-Korsholm, Nauvo, Rymättylä, Jermo, Högsåra, Jussarö, Stora Svartö, Pihlajasaari, Stora Herrö, Stora Brändö<br /> <br /> '''2010''' (15.5.-09.10. 954nm)<br /> * Gåsgrundet, Suomenlinna, Bylandet, Stora Svartö, Modermagan, Rosala, Birsskär, Salmis, Uusikaupunki, JurmoÅ, Lappo, Ahvensaari, Nauvo, Romar Strand, Utö, Vänö, Hanko, Jakobshamn, Söderskär, Tavasten, Stora Brändö, Kalliosaari<br /> [[Category:Vene-esittelyt]]<br /> <br /> '''2011''' (10.5.-08.10. 665nm)<br /> * Sipoon Kaunissaari, Gåsgrundet, Stora Svartö, Kotiluoto, Byö, Svartholma, Pyhtään Kaunissaari, Kotka, Kukouri, Lehmäsaari, Ulko-Tammio, Haapasaari, Hamina, Kuusimaa, Bredholmen, Norra Sandö, Suomenlinna, Stora Brandö<br /> <br /> '''2012''' (17.5.-10.10. 1015nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Tallinna, Stora Svartö, Jussarö, Rosala, Airisto, Katanpää, Uusikaupunki, Enklinge, Simskäla, Maarianhamina, Sottunga, Kökar, Borstö, Hanko, Gropen, Gölisnäs, Bylandet, Pirttisaari<br /> <br /> '''2013''' (19.5.-02.10. 260nm)<br /> * Kotiluoto, Gåsgrundet, Suomenlinna<br /> <br /> '''2014''' (9.5.-5.10. 652nm)<br /> * Kotiluoto, Santahamina, Elisaari, Hanko, Högsåra, Söder Långvik, Stor Melö, Houtskari-Nåsby, Salmis, Uusikaupunki, Katanpää, Lappo, Verkan, Stenskär, Helsingholm, Rosala, Tammisaari, Porkala Marin, Suomenlinna</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=L-306_/_Miranda&diff=2517 2014-11-09T18:20:26Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:L-306-2008-1v.JPG|right|650px]]<br /> * Vuosimalli: 1975<br /> * Valmistaja: Artekno<br /> * Kotisatama: Helsinki<br /> * Omistaja: 306<br /> <br /> <br /> ==Oma oikea purjevene==<br /> [[Kuva:L-306-2002.jpg|right|thumb|Miranda n.2002. Kiitokset Hannulle myyntikuvasta.]]<br /> Kevät 2007 ja 30-vuotisjuhlani pistivät asioihin vauhtia. Päätin ostaa itselleni synttärilahjaksi ensimmäisen oman köliveneeni. H-vene oli selvä valinta sekä budjetin, että käytön suhteen ja pidin veneestä muutenkin edellisen kesän vuokraveneen perusteella. Tarkoitus oli lähinnä käydä iltapurjehduksilla kavereiden kanssa, mahdollisesti pitemmillä lomilla jos sopiva porukka kasaan saataisiin. Lisäksi on pakko myöntää, etten jaksanut enää notkua terasseilla kesän komeimpia iltoja. Veneen tilat olisivat hyvinkin riittävät tällaiseen telttailuun joten naksuttelin itseni [http://www.vesille.fi vesille.fi-sivuston] venemarkkinoille ja löysin kolmesta neljään kiinnostavaa ja kohtuuhintaista venettä Helsingin lähistöltä. Ilmoituksissa ei ollut kuvia mikä teki ostosprojektin sitäkin jännittävämmäksi.<br /> <br /> <br /> Ensimmäinen katsomani vene vuodelta -79 ei ollut mieltäylentävä ilmestys. Siinä oli sprayhoodit, lämmittimet, uimatikkaat ja muut releet vaan kaikki oli asennettu jotenkin puolihuolimattomasti. Haluton myyjä esitteli kokonaisuutta penseästi ja suostui jotenmiten näyttämään vielä syrjemmällä säilötyn mastonkin. Hinta oli hieman korkea siihen nähden, että tulisin siirtämään kaikki releet uuteen uskoon ja luultavasti maalaamaan haalistuneen rungon tasavärisemmäksi.<br /> <br /> <br /> Sovittuani tapaamisen toisen veneen omistajan kanssa kävin tarkistamassa veneen tiedot ilmoituksesta kun näin siihen liitetyn oheisen kuvan. Tärisevin käsin vietetyn työpäivän jälkeen pinkaisin Vuosaareen venettä katsomaan. Kilpatarjoajaksi oli paikalle ilmaantunut lippispäinen renkaanpotkijaremmi joka haukkui venepoloista estoitta myyjän harmiksi. Tinkimistaktiikkaan kuului toteama, että ainakin purjeet ja moottori pitäisi vaihtaa joten hinnan pudotus olisi ainoa tie eteenpäin ym. minkä jälkeen pojat lähtivät onnekseni mathoihinsa vastatarjousta odottelemaan.<br /> <br /> <br /> [[Kuva:L-306-2007.JPG|right|thumb|Pikkuröhnästä ei kannata pelästyä]]<br /> Saatuamme keskustelurauhan pääsimme omiin kysymyksiini. Kuvasta olin jo nähnyt että kyseessä oli ensimmäistä tarjokasta huomattavasti paremmin säilynyt yksilö ja paikanpäälläkin totesin rungon olevan pääosin loistokunnossa. Vain puuosat ja köli kaipasivat huomiota normaalien pesujen lisäksi. Omistaja tuntui reilulta veikolta ja osoitti minulle itse knoppikohtia. Tarkistimme kölin takaisen pohjan sileyttä, mistä päätellen kivillä ei oltu käyty. Pinkeä mastonjuuri puolestaan kertoi kannen rakenteen olevan kunnossa siltä osin. Sain ohjeiksi jatkoon pitää vantit kireällä jatkossakin niin masto ei pääse pumppaamaan rakennetta pehmeäksi.<br /> <br /> <br /> Totesimme hinnan kohtuulliseksi mm. viereiseen telalla maalattuun veneeseen nähden ja sovimme kaupan pyyntihinnasta ettei myyjän tarvitsisi soitella lippisjäpisköille enää koskaan. Näin paiskattiin kättä ja alettiin veneen remontoinnin valmistelut.<br /> <br /> <br /> Kauppakirjat kirjoitettiin 31.3.2007 ja puolentoista kuukauden kunnostuksen jälkeen vene kellui laiturissaan Helsingissä. Sen verran kompromisseja oli matkan varrella tehty, että venettä siirtämässä olikin ollut tuleva vaimoni jonka kanssa olemme pääosin purjehtineet siitä lähtien. Älkää siis uskoko jos työkaverit väittävät synttärikahveillasi, että parhaat vuotesi ovat ohitse täyttäessäsi 30!<br /> <br /> ==Historiaa==<br /> [[Kuva:L-306-1993.jpg|right|thumb|Miranda n.1993. Kiitokset Laurille arkistokuvasta]]<br /> Miranda on tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäisiä H-veneitä, jossa on myöhemmin luonteenomaiseksi tullut pitkä tummennettu pleksi-ikkuna. Se valmistui 1/1 valmiina veneenä Arteknon veistämöltä valmistustodistuksen päivänmäärällä 13.5.1975. Kahdeksan vuoden Kivenlahden ja Suomenojan aikaansa lukuunottamatta vene on ollut koko ikänsä helsinkiläisissä seuroissa.<br /> <br /> Veneen historia on venetodistusten ja Urheilumuseon lähteiden valossa seuraavanlainen:<br /> <br /> * 1975-1977 Helsingfors Segelsälskap HSS s/y Petteriina<br /> * 1978-1979 Suomalainen Pursiseura SPS<br /> * 1980-1982 Kipparlahden Venekerho KVK s/y Harald<br /> * 1983-1989 Kivenlahden Venekerho KLV<br /> * 1990 Suomenoja<br /> * 1991-1993 Helsingfors Segelklubb HSK s/y Miranda<br /> * 1994-2001 Helsingfors Segelklubb HSK<br /> * 2002-2006 Vuosaaren Venekerho VVK<br /> * 2007- Helsinki<br /> <br /> ==Miranda==<br /> [[Kuva:L-306-2008-2.jpg|right|thumb]]<br /> Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Mirandan aiemmin omistanut ja sille ”sukupuolenvaihtoleikkauksen” tehnyt Lauri on myös näillä sivuilla käyttäjänä, hänelle siis suurkiitos ettei minun tarvitse enää seilailla &quot;Haraldilla&quot;. Häneltä kuulin myös ison osan veneen alkuvuosien vaiheista kuin myös tarinan nimen takana. &quot;Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta&quot; löytyvä Miranda on ensimmäisen kerran tullut läntisen Maailman tietoisuuteen William Shakespearen [http://www.bartleby.com/70/index11.html ”Myrsky”]-näytelmän naishahmon kautta. Nimi [http://www.thecapras.org/mcapra/miranda/derivation.html Miranda] tarkoittaa ”ihastelemisen arvoista” ja tokihan se veneen omistajalle sopii. <br /> <br /> <br /> Miranda on vuosimallia 1975 ja aiemmin mainitun sporttisen pleksi-ikkunan lisäksi siinä on edelleen 70-luvun veneiden kaunis kaareva kaukalo, mikä miellyttää esteettistä matkaveneilijää kovasti. Erikoista Mirandassa on, että monista vaiheistaan huolimatta sisustus on säilynyt patjoja myöten alkuperäisenä ja hyväkuntoisena Arteknon sisustuksena, samoin kuten kannen heloitus niiltä osin kun päätellä saattaa poislukien kaukaloon plokeilla siirretyt nostimet. Tästä syystä olenkin pyrkinyt tekemään kaikki korjaukseni ennallistavalla tavalla, toisin sanoen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Merkittävimmät varustelut veneeseen on tehty Laurin omistuksessa ja hänen asentamansa lämmitin ja keittimen kaukalo noudattavat entistävää asennustapaani loistavasti.<br /> <br /> ==Kunnostusta==<br /> [[Kuva:H-Huolto.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> '''2007'''<br /> <br /> Ostaessani Mirandan, se oli kieltämättä nuhjuisessa kunnossa pääosin, koska puuosien lakkaus oli pahoin hilseillyt ja köli oli osittain ruosteessa. Alkuinnostuksessa korjasin veneen [[Kölin huolto|kölin]] ja [[Puuosien hoito|puuosat]] myyjän vinkkien ja ohjeiden mukaan. Näiden jälkeen vene olikin taas kun pakasta vedetty. Alla lista ensimmäisen vuoden aikana tehdyistä korjauksista:<br /> <br /> * [[Kölin huolto|Köli]]<br /> * [[Puuosien hoito|Kannen puuosat]]<br /> * [[Apumoottori|Moottorin huolto]]; vettä uimurissa<br /> * Potkurilokin korjaus; sähkötyöt<br /> * Akun siirto kaukalon laatikosta keulaan<br /> * Uudet nostinten lukot<br /> * Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)<br /> * Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.<br /> <br /> <br /> '''2008'''<br /> [[Kuva:L-306-2008-3.JPG|right|thumb]]<br /> Toisen kauden kunnostukset olivat pitkälti esteettisiä tuikitärkeän pohjaventtiilien korjauksen lisäksi. Venettä hallitsi valko-punainen teema, jota vahvistettiin kylkiraidan kunnostuksen, ratsastajin varustettujen purjeiden vaatiman uuden puomipeitteen, itse tekemieni fokkapeitteen ja kaukalotyynyjen avulla. Lista kauden korjauksista on seuraava:<br /> <br /> * Uudet purjeet (iso ja fokka)<br /> * [[Läpivientien huolto|Pohjaventtiilit]]<br /> * [[Kylkiraitojen huolto|Kylkiraidan maalaus]]<br /> * Keulaventtiilin korjaus<br /> * Oikean päävantin vaihto (vaihtakaa pareittain!)<br /> * [[Patjat|Patjapäällisten harsiminen]] ja fyllin lisääminen patjan väliin<br /> * [[Rungon huolto|Rungon paklausta]]<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 1<br /> * [[Istuintyynyt]]<br /> * [[Luukkujen huolto|Kulkuluukun]] vesitiivistäminen<br /> * Moottorin huoltoa; Käyntihäiriöitä jotka lopulta johtuivat lyijyllisen bensan aikaisista (alkuperäisistä?) tiivisteistä lohkossa!<br /> <br /> <br /> '''2009'''<br /> [[Kuva:H-tasku5.JPG|right|thumb]]<br /> Remonteissa oli vuorossa mukavuutta parantavia ja yleistä kunnostusta vaativia kohteita, mm:<br /> <br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunoiden vaihto]] ja kulkuluukun kunnostus<br /> * [[Verhot|Verhot ikkunoihin]]<br /> * [[Akkujalusta|2xAkkujalusta]] keulalaatikkoon kaikuanturivarauksella<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän uusimista]]<br /> * [[Sähköt#Maasähkö|Maasähkö]] vikavirtakytkimellä ja veto sisään<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto<br /> * [[Kaikuluotain]] ja [[Mittariteline|kaiku-gps-teline]] kulkuaukkoon<br /> * [[Luukkutasku|&quot;Satulalaukku&quot;]] kulkuaukkoon<br /> * &quot;[[Juokseva vesi]]&quot;-patentti<br /> * Puomihelan kunnostus<br /> * Nostinten vaihtaminen dyneemanostimiksi ja toisen päävantin huolto<br /> * Kulkuvalojen huolto<br /> * Moottorin huolto, tiivisteiden vaihto ja kaasuttimen säätöä<br /> * [[Patjojen eristäminen|Tuuletuksen ja lämpöeristeen järjestäminen]] keulapiikin patjoille<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 2<br /> * Plyysien ja rustinrautojen kiinnitysten vahvistamista, vanttien uusimista<br /> * Lifeline-järjestelyiden päivittämistä kannella<br /> * Kompakti [http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8736/cjtgn grilliratkaisu]<br /> * [[Pilssipumppu|Kiinteä pilssipumppu]] á la [[Kittiwake:n pumppuprojekti|David]].<br /> * Mastoaukon kavennuksen kiertäminen joustinnarupatentilla reivauksen helpottamiseksi<br /> <br /> <br /> '''2010'''<br /> [[Kuva:H-Rengas1.JPG|right|thumb]]<br /> Alkava neljäs kausi keskittyi pääasiassa ylläpitoon ja ulkoasun kohentamiseen:<br /> <br /> * Sähköjärjestelmän järkeistäminen jatkuu mm. &quot;navigointipöydän&quot; osalta; 12v pistoke ja pc-liitäntä gps:lle kaapin oven taakse.<br /> * Led-valot<br /> * Asiallinen [[Pelastusrengas|pelastusrengasjärjestely]]<br /> * Peitteiden trimmailua<br /> * Puuosien huoltoa<br /> * Ylempi kylkiraita 35v juhlavuoden kunniaksi!<br /> <br /> <br /> '''2011'''<br /> [[Kuva:H-306-bemene.jpg|right|thumb]]<br /> Vuorossa oli monenlaisia matkakäyttöä ja mukavuutta parantavia patentteja:<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pilssipumpun yhteyteen. Sopiva 25mm y-liitin/venttiili löytyi Australiasta!<br /> * Gps-verkon uusimista. Hienon asennusvalmiin johdon teki Arin Kaapelitehdas.<br /> * [[Dirkki]]. Toistaiseksi todettu, että dirkki toimii hyvin, leisari kannattaa viritellä alas alavanttien aukosta ja lähelle mastoa, sillä muuten latat on aina sotkussa narujen kanssa. Leveyttä kannattaa hakea esim. saalingeista ripustamalla mutta silloin leisari ei voi toimia dirkkinä.<br /> * Pöytä kaukaloon/salonkiin, v.1,0 tehtiin 18mm vanerista ohuemman puutteessa<br /> * [[Bemene|Aurinko/sadekatos kaukaloon]]. Ehkä enempi aurinkokatos mutta ajatus toimii.<br /> * Hyttysverkot<br /> * 1,5m leveä [[Putkityyny]] keulapiikissä köllimiseen<br /> * Oikein mitoitetut joustimet keulakiinnitykseen - Ero kuin yöllä ja päivällä<br /> <br /> <br /> '''2012'''<br /> [[Kuva:L-306-2012.jpg|right|thumb]]<br /> Kauden aikana keskityttiin erilaisten säätöjen helppouteen mukavuuden parantamisen ohella:<br /> * Sisäpuolen höyrypesu ja säilytyslokeroiden jynssäys<br /> * Sisäpuuosien kloriittipesu ja öljyvahaus<br /> * Uudet patjat<br /> * Tyynyliinat 1,5m tyynyyn<br /> * [[Hyttysverkot|Hyttysverkko]] kulkuaukkoon v1.1 - Riittävästi leveyttä<br /> * [[Asuminen|Säilytystilaa]] hyllyjen alle mantookiverkosta<br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunaremontti]] v1.1<br /> * Lämmittimen huolto - Lamppuöljy ei ole valopetrolia joten nokea tulee<br /> * [[Fokkapeite]] v2.1<br /> * Hienot viiriviritykset<br /> * [[Takastaagi|Hekkiin]] viulutaljat - 16x tuntuu riittävän jo kynäniskallekin<br /> * [[Lazy Jack|Tee-itse-Lazy jack]] - Edellä arvailtu hybridikin voisi toimia<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pois pilssipumpusta - Ehkä 2-tuumainen letku toimisi?<br /> * [[Pöytä]] v1.1 - 9mm vaneri tuntuu olennaisesti 18mm kevyemmältä<br /> * Yksinkertainen patentti irrotettavalle [[Koneajovalo|koneajovalolle]]. <br /> <br /> <br /> '''2013'''<br /> [[Kuva:H-Sale0.JPG|right|thumb]]<br /> Kevään korjaukset koostuivat lähinnä perushuolloista ja -parannuksista sekä alettiin varautua kolmannen miehistön jäsenen saapumiseen:<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän]] päivityksiä; 2-akkujärjestelmä ja kiinteä laturi<br /> * Puuosien huoltoa homeisen talven jäljiltä. Internationalin homehtuva tiikiöljy vaihtui kokeeksi Mastonin homesuojattuun öljyyn.<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto. Seuratkaa tarkoin [http://www.wallas.fi/default.asp?id=ukk Wallaksen] valopetrolisuosituksia nokeentumisen välttämiseksi!<br /> * [[Apumoottori#Huolto|Moottorin]] huoltoa, mm. ohuempi starttinaru ja uusi käytetty &quot;power pack&quot; 32 vuotta palvelleen tilalle.<br /> * Keulapiikin säleikkö, joka parantaa patjojen tuuletusta ja korottaa kolmiopalaa [[kemiallinen vessa|vessalle]] riittäväksi.<br /> * Irrotettava ankkurivalopatentti<br /> * Vauvakokoisen riippumaton virittelyä kajuuttaan perheenlisäyksen johdosta.<br /> <br /> <br /> '''2014'''<br /> Venettä varusteltiin kolmen hengen perheen käyttöön ja vanhoja järjesteltyitä päivitettiin fiksummiksi<br /> * Lämmitin siirrettiin laipion seinästä keulapiikkiin; nyt sisäilmaa pyörittävä Wallas saa raittiin ilman säädettävästä keulan venttiilistä ja puhaltaa sen kajuutan suuntaan. Lämmitin toimii kauko-ohjauksella laipion napista.<br /> * Hyttysverkko keulan venttiiliin<br /> * Oikeanpuoleiseen punkkaan toteutettiin nk. liukupentteri folkkareiden tyyliin.<br /> * Lyhyeksi jääneeseen oikeaan punkkaan tehtiin poiskäärittävällä mantookiverkolla suojattu &quot;meripunkka&quot; lapselle.<br /> * Säilytyslaatikoita ja tiskialtaita päivitettiin neliskanttisiksi<br /> * Kaukalon alla olevasta keittimeltä vapautuneesta säilytyslaatikosta tuli ruokakomero, lautaset, kattilat ja ruokailuvälineet siirtyivät vasempaan komeroon paremmin saataville.<br /> * Sähköjärjestelmään lisättiin led-virtavalo, ettei kytkin unohtuisi päälle poistuttaessa.<br /> * Maasähkö siirtyi kela-aikaan vyyhdettävästä johdosta.<br /> * Mustia homepilkkuja saaneet hyllyt hiottiin ja öljyvahattiin.<br /> * Moottorin sytytysjärjestelmä vaihdettiin uuteen, Voimakoneelta saatuun varaosaan.<br /> <br /> <br /> '''Tulevia projekteja''':<br /> * Lokin näytön korjailua (mistä löytyisi uusi lasi sumlogin vanhaan näyttöön, sillä näyttö on säröillä umpinaiselta sisäpuolelta!?)<br /> * Potkurilokin korjaus, sähköisen mittarin vaijeriosa katkennut.<br /> * Rullafokka?<br /> * Tarrateipillä kiinnitettävät kajuutan verhot moottoriveneiden tyyliin.<br /> * Kannen ”hartsittaminen”<br /> * Eristetty kylmäkaappi helposti saataville esim. laatikostoihin. Olisiko [http://www.vicover.fi/aerogeelit Aerogeeli] ratkaisu?<br /> * ...tai termostaatilla toimiva kompressori kylmälaukku kokoa 32x30x60cm<br /> * ...mistä johtuen pitäisi asentaa aurinkopaneeli...<br /> * Sähkövedot moottorilta<br /> * Vanttien uusimisia<br /> * Jalkarallit istuinkaukaloon. Onko hyviä malleja?<br /> <br /> ==Reissuja==<br /> [[Kuva:L-306-Retki.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> Kilpapurjehduksessakin on puolensa mutta ylläolevasta varmasti huomaatte minun keskittyneen [http://www.youtube.com/v/JhRbk56vUjg&amp;color1=0xb1b1b1&amp;color2=0xcfcfcf&amp;hl=en_US&amp;feature=player_embedded&amp;fs=1 leppoisampaan vapaa-aikaan]. Minulta kysyttiin hiljakkoin, mikä purjehduksessa on hienoa. Sanoisin, että kohdalleni ei ole osunut vielä yhtäkään niin helppoa irtautumista arkielämän punnuksista kun yksinkertainen parin tunnin iltalenkki kaupungin edustalla jolloin Maailma saa oikeat mittasuhteet. Toistaiseksi työssä käyvänä minulla ei myöskään ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan ja olen huomannut, miten aika vääristyy edukseni veneillessä. Jopa lyhyt irrottautuminen kotilaiturista tuo 30% venymän: perjantaina saaressa nukuttu yö tuntuu tuovan ylimääräisen päivän viikonloppuun kun sunnuntaina herää omasta vuoteesta ja on edelleen vapaalla! <br /> <br /> <br /> Ajattelin listata tähän H-veneilyaikanani käymäni saarikohteet, ovatpahan jossakin muistissa. Kysykää toki foorumeilla, mikäli haluatte havaintojani seuraavista kohteista:<br /> <br /> '''2006''' (Vuokra-H Danielle L-392)<br /> * Suomenlinna<br /> <br /> '''2007''' (12.5.-17.10. n.307nm)<br /> * Kalliosaari, Santahamina, Suomenlinna, Sipoon Kaunissaari, Stora Svartö, Porkkalan Ormholmen<br /> <br /> '''2008''' (14.5.-19.10. 959nm)<br /> * Stora Herrö, Stora Brandö, Kaivokari, Äggskär, Suomenlinna, Gåsgrundet, Lähteelä, Byxholmen, Rosala, Kustavi, Uusikaupunki, Katanpää, Houtskär, Nauvo, Aspö, Gullkrona, Hanko, Jakob Ramsjö, Kaparen<br /> <br /> '''2009''' (17.5.-17.10. 873nm)<br /> * Suomenlinna, Kaivokari, Stora Brokholmen, Skallerholmarna, Elisaari, Hanko, Vänö, Jurmo, Sottunga, Kastelholma, Kumlinge-Remmarhamn, Lappo, Keistiö, Houtskär-Korsholm, Nauvo, Rymättylä, Jermo, Högsåra, Jussarö, Stora Svartö, Pihlajasaari, Stora Herrö, Stora Brändö<br /> <br /> '''2010''' (15.5.-09.10. 954nm)<br /> * Gåsgrundet, Suomenlinna, Bylandet, Stora Svartö, Modermagan, Rosala, Birsskär, Salmis, Uusikaupunki, JurmoÅ, Lappo, Ahvensaari, Nauvo, Romar Strand, Utö, Vänö, Hanko, Jakobshamn, Söderskär, Tavasten, Stora Brändö, Kalliosaari<br /> [[Category:Vene-esittelyt]]<br /> <br /> '''2011''' (10.5.-08.10. 665nm)<br /> * Sipoon Kaunissaari, Gåsgrundet, Stora Svartö, Kotiluoto, Byö, Svartholma, Pyhtään Kaunissaari, Kotka, Kukouri, Lehmäsaari, Ulko-Tammio, Haapasaari, Hamina, Kuusimaa, Bredholmen, Norra Sandö, Suomenlinna, Stora Brandö<br /> <br /> '''2012''' (17.5.-10.10. 1015nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Tallinna, Stora Svartö, Jussarö, Rosala, Airisto, Katanpää, Uusikaupunki, Enklinge, Simskäla, Maarianhamina, Sottunga, Kökar, Borstö, Hanko, Gropen, Gölisnäs, Bylandet, Pirttisaari<br /> <br /> '''2013''' (19.5.-02.10. 260nm)<br /> * Kotiluoto, Gåsgrundet, Suomenlinna<br /> <br /> '''2014''' (9.5.-5.10. 652nm)<br /> * Kotiluoto, Santahamina, Elisaari, Hanko, Högsåra, Söder Långvik, Stor Melö, Houtskari-Nåsby, Salmis, Uusikaupunki, Katanpää, Lappo, Verkan, Stenskär, Helsingholm, Rosala, Tammisaari, Porkala Marin, Suomenlinna</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=L-306_/_Miranda&diff=2516 2014-11-09T18:17:26Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:L-306-2008-1v.JPG|right|650px]]<br /> * Vuosimalli: 1975<br /> * Valmistaja: Artekno<br /> * Kotisatama: Helsinki<br /> * Omistaja: 306<br /> <br /> <br /> ==Oma oikea purjevene==<br /> [[Kuva:L-306-2002.jpg|right|thumb|Miranda n.2002. Kiitokset Hannulle myyntikuvasta.]]<br /> Kevät 2007 ja 30-vuotisjuhlani pistivät asioihin vauhtia. Päätin ostaa itselleni synttärilahjaksi ensimmäisen oman köliveneeni. H-vene oli selvä valinta sekä budjetin, että käytön suhteen ja pidin veneestä muutenkin edellisen kesän vuokraveneen perusteella. Tarkoitus oli lähinnä käydä iltapurjehduksilla kavereiden kanssa, mahdollisesti pitemmillä lomilla jos sopiva porukka kasaan saataisiin. Lisäksi on pakko myöntää, etten jaksanut enää notkua terasseilla kesän komeimpia iltoja. Veneen tilat olisivat hyvinkin riittävät tällaiseen telttailuun joten naksuttelin itseni [http://www.vesille.fi vesille.fi-sivuston] venemarkkinoille ja löysin kolmesta neljään kiinnostavaa ja kohtuuhintaista venettä Helsingin lähistöltä. Ilmoituksissa ei ollut kuvia mikä teki ostosprojektin sitäkin jännittävämmäksi.<br /> <br /> <br /> Ensimmäinen katsomani vene vuodelta -79 ei ollut mieltäylentävä ilmestys. Siinä oli sprayhoodit, lämmittimet, uimatikkaat ja muut releet vaan kaikki oli asennettu jotenkin puolihuolimattomasti. Haluton myyjä esitteli kokonaisuutta penseästi ja suostui jotenmiten näyttämään vielä syrjemmällä säilötyn mastonkin. Hinta oli hieman korkea siihen nähden, että tulisin siirtämään kaikki releet uuteen uskoon ja luultavasti maalaamaan haalistuneen rungon tasavärisemmäksi.<br /> <br /> <br /> Sovittuani tapaamisen toisen veneen omistajan kanssa kävin tarkistamassa veneen tiedot ilmoituksesta kun näin siihen liitetyn oheisen kuvan. Tärisevin käsin vietetyn työpäivän jälkeen pinkaisin Vuosaareen venettä katsomaan. Kilpatarjoajaksi oli paikalle ilmaantunut lippispäinen renkaanpotkijaremmi joka haukkui venepoloista estoitta myyjän harmiksi. Tinkimistaktiikkaan kuului toteama, että ainakin purjeet ja moottori pitäisi vaihtaa joten hinnan pudotus olisi ainoa tie eteenpäin ym. minkä jälkeen pojat lähtivät onnekseni mathoihinsa vastatarjousta odottelemaan.<br /> <br /> <br /> [[Kuva:L-306-2007.JPG|right|thumb|Pikkuröhnästä ei kannata pelästyä]]<br /> Saatuamme keskustelurauhan pääsimme omiin kysymyksiini. Kuvasta olin jo nähnyt että kyseessä oli ensimmäistä tarjokasta huomattavasti paremmin säilynyt yksilö ja paikanpäälläkin totesin rungon olevan pääosin loistokunnossa. Vain puuosat ja köli kaipasivat huomiota normaalien pesujen lisäksi. Omistaja tuntui reilulta veikolta ja osoitti minulle itse knoppikohtia. Tarkistimme kölin takaisen pohjan sileyttä, mistä päätellen kivillä ei oltu käyty. Pinkeä mastonjuuri puolestaan kertoi kannen rakenteen olevan kunnossa siltä osin. Sain ohjeiksi jatkoon pitää vantit kireällä jatkossakin niin masto ei pääse pumppaamaan rakennetta pehmeäksi.<br /> <br /> <br /> Totesimme hinnan kohtuulliseksi mm. viereiseen telalla maalattuun veneeseen nähden ja sovimme kaupan pyyntihinnasta ettei myyjän tarvitsisi soitella lippisjäpisköille enää koskaan. Näin paiskattiin kättä ja alettiin veneen remontoinnin valmistelut.<br /> <br /> <br /> Kauppakirjat kirjoitettiin 31.3.2007 ja puolentoista kuukauden kunnostuksen jälkeen vene kellui laiturissaan Helsingissä. Sen verran kompromisseja oli matkan varrella tehty, että venettä siirtämässä olikin ollut tuleva vaimoni jonka kanssa olemme pääosin purjehtineet siitä lähtien. Älkää siis uskoko jos työkaverit väittävät synttärikahveillasi, että parhaat vuotesi ovat ohitse täyttäessäsi 30!<br /> <br /> ==Historiaa==<br /> [[Kuva:L-306-1993.jpg|right|thumb|Miranda n.1993. Kiitokset Laurille arkistokuvasta]]<br /> Miranda on tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäisiä H-veneitä, jossa on myöhemmin luonteenomaiseksi tullut pitkä tummennettu pleksi-ikkuna. Se valmistui 1/1 valmiina veneenä Arteknon veistämöltä valmistustodistuksen päivänmäärällä 13.5.1975. Kahdeksan vuoden Kivenlahden ja Suomenojan aikaansa lukuunottamatta vene on ollut koko ikänsä helsinkiläisissä seuroissa.<br /> <br /> Veneen historia on venetodistusten ja Urheilumuseon lähteiden valossa seuraavanlainen:<br /> <br /> * 1975-1977 Helsingfors Segelsälskap HSS s/y Petteriina<br /> * 1978-1979 Suomalainen Pursiseura SPS<br /> * 1980-1982 Kipparlahden Venekerho KVK s/y Harald<br /> * 1983-1989 Kivenlahden Venekerho KLV<br /> * 1990 Suomenoja<br /> * 1991-1993 Helsingfors Segelklubb HSK s/y Miranda<br /> * 1994-2001 Helsingfors Segelklubb HSK<br /> * 2002-2006 Vuosaaren Venekerho VVK<br /> * 2007- Helsinki<br /> <br /> ==Miranda==<br /> [[Kuva:L-306-2008-2.jpg|right|thumb]]<br /> Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Mirandan aiemmin omistanut ja sille ”sukupuolenvaihtoleikkauksen” tehnyt Lauri on myös näillä sivuilla käyttäjänä, hänelle siis suurkiitos ettei minun tarvitse enää seilailla &quot;Haraldilla&quot;. Häneltä kuulin myös ison osan veneen alkuvuosien vaiheista kuin myös tarinan nimen takana. &quot;Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta&quot; löytyvä Miranda on ensimmäisen kerran tullut läntisen Maailman tietoisuuteen William Shakespearen [http://www.bartleby.com/70/index11.html ”Myrsky”]-näytelmän naishahmon kautta. Nimi [http://www.thecapras.org/mcapra/miranda/derivation.html Miranda] tarkoittaa ”ihastelemisen arvoista” ja tokihan se veneen omistajalle sopii. <br /> <br /> <br /> Miranda on vuosimallia 1975 ja aiemmin mainitun sporttisen pleksi-ikkunan lisäksi siinä on edelleen 70-luvun veneiden kaunis kaareva kaukalo, mikä miellyttää esteettistä matkaveneilijää kovasti. Erikoista Mirandassa on, että monista vaiheistaan huolimatta sisustus on säilynyt patjoja myöten alkuperäisenä ja hyväkuntoisena Arteknon sisustuksena, samoin kuten kannen heloitus niiltä osin kun päätellä saattaa poislukien kaukaloon plokeilla siirretyt nostimet. Tästä syystä olenkin pyrkinyt tekemään kaikki korjaukseni ennallistavalla tavalla, toisin sanoen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Merkittävimmät varustelut veneeseen on tehty Laurin omistuksessa ja hänen asentamansa lämmitin ja keittimen kaukalo noudattavat entistävää asennustapaani loistavasti.<br /> <br /> ==Kunnostusta==<br /> [[Kuva:H-Huolto.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> '''2007'''<br /> <br /> Ostaessani Mirandan, se oli kieltämättä nuhjuisessa kunnossa pääosin, koska puuosien lakkaus oli pahoin hilseillyt ja köli oli osittain ruosteessa. Alkuinnostuksessa korjasin veneen [[Kölin huolto|kölin]] ja [[Puuosien hoito|puuosat]] myyjän vinkkien ja ohjeiden mukaan. Näiden jälkeen vene olikin taas kun pakasta vedetty. Alla lista ensimmäisen vuoden aikana tehdyistä korjauksista:<br /> <br /> * [[Kölin huolto|Köli]]<br /> * [[Puuosien hoito|Kannen puuosat]]<br /> * [[Apumoottori|Moottorin huolto]]; vettä uimurissa<br /> * Potkurilokin korjaus; sähkötyöt<br /> * Akun siirto kaukalon laatikosta keulaan<br /> * Uudet nostinten lukot<br /> * Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)<br /> * Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.<br /> <br /> <br /> '''2008'''<br /> [[Kuva:L-306-2008-3.JPG|right|thumb]]<br /> Toisen kauden kunnostukset olivat pitkälti esteettisiä tuikitärkeän pohjaventtiilien korjauksen lisäksi. Venettä hallitsi valko-punainen teema, jota vahvistettiin kylkiraidan kunnostuksen, ratsastajin varustettujen purjeiden vaatiman uuden puomipeitteen, itse tekemieni fokkapeitteen ja kaukalotyynyjen avulla. Lista kauden korjauksista on seuraava:<br /> <br /> * Uudet purjeet (iso ja fokka)<br /> * [[Läpivientien huolto|Pohjaventtiilit]]<br /> * [[Kylkiraitojen huolto|Kylkiraidan maalaus]]<br /> * Keulaventtiilin korjaus<br /> * Oikean päävantin vaihto (vaihtakaa pareittain!)<br /> * [[Patjat|Patjapäällisten harsiminen]] ja fyllin lisääminen patjan väliin<br /> * [[Rungon huolto|Rungon paklausta]]<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 1<br /> * [[Istuintyynyt]]<br /> * [[Luukkujen huolto|Kulkuluukun]] vesitiivistäminen<br /> * Moottorin huoltoa; Käyntihäiriöitä jotka lopulta johtuivat lyijyllisen bensan aikaisista (alkuperäisistä?) tiivisteistä lohkossa!<br /> <br /> <br /> '''2009'''<br /> [[Kuva:H-tasku5.JPG|right|thumb]]<br /> Remonteissa oli vuorossa mukavuutta parantavia ja yleistä kunnostusta vaativia kohteita, mm:<br /> <br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunoiden vaihto]] ja kulkuluukun kunnostus<br /> * [[Verhot|Verhot ikkunoihin]]<br /> * [[Akkujalusta|2xAkkujalusta]] keulalaatikkoon kaikuanturivarauksella<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän uusimista]]<br /> * [[Sähköt#Maasähkö|Maasähkö]] vikavirtakytkimellä ja veto sisään<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto<br /> * [[Kaikuluotain]] ja [[Mittariteline|kaiku-gps-teline]] kulkuaukkoon<br /> * [[Luukkutasku|&quot;Satulalaukku&quot;]] kulkuaukkoon<br /> * &quot;[[Juokseva vesi]]&quot;-patentti<br /> * Puomihelan kunnostus<br /> * Nostinten vaihtaminen dyneemanostimiksi ja toisen päävantin huolto<br /> * Kulkuvalojen huolto<br /> * Moottorin huolto, tiivisteiden vaihto ja kaasuttimen säätöä<br /> * [[Patjojen eristäminen|Tuuletuksen ja lämpöeristeen järjestäminen]] keulapiikin patjoille<br /> * [[Fokkapeite|Fokkapeite]], versio 2<br /> * Plyysien ja rustinrautojen kiinnitysten vahvistamista, vanttien uusimista<br /> * Lifeline-järjestelyiden päivittämistä kannella<br /> * Kompakti [http://www.verkkokauppa.com/fi/product/8736/cjtgn grilliratkaisu]<br /> * [[Pilssipumppu|Kiinteä pilssipumppu]] á la [[Kittiwake:n pumppuprojekti|David]].<br /> * Mastoaukon kavennuksen kiertäminen joustinnarupatentilla reivauksen helpottamiseksi<br /> <br /> <br /> '''2010'''<br /> [[Kuva:H-Rengas1.JPG|right|thumb]]<br /> Alkava neljäs kausi keskittyi pääasiassa ylläpitoon ja ulkoasun kohentamiseen:<br /> <br /> * Sähköjärjestelmän järkeistäminen jatkuu mm. &quot;navigointipöydän&quot; osalta; 12v pistoke ja pc-liitäntä gps:lle kaapin oven taakse.<br /> * Led-valot<br /> * Asiallinen [[Pelastusrengas|pelastusrengasjärjestely]]<br /> * Peitteiden trimmailua<br /> * Puuosien huoltoa<br /> * Ylempi kylkiraita 35v juhlavuoden kunniaksi!<br /> <br /> <br /> '''2011'''<br /> [[Kuva:H-306-bemene.jpg|right|thumb]]<br /> Vuorossa oli monenlaisia matkakäyttöä ja mukavuutta parantavia patentteja:<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pilssipumpun yhteyteen. Sopiva 25mm y-liitin/venttiili löytyi Australiasta!<br /> * Gps-verkon uusimista. Hienon asennusvalmiin johdon teki Arin Kaapelitehdas.<br /> * [[Dirkki]]. Toistaiseksi todettu, että dirkki toimii hyvin, leisari kannattaa viritellä alas alavanttien aukosta ja lähelle mastoa, sillä muuten latat on aina sotkussa narujen kanssa. Leveyttä kannattaa hakea esim. saalingeista ripustamalla mutta silloin leisari ei voi toimia dirkkinä.<br /> * Pöytä kaukaloon/salonkiin, v.1,0 tehtiin 18mm vanerista ohuemman puutteessa<br /> * [[Bemene|Aurinko/sadekatos kaukaloon]]. Ehkä enempi aurinkokatos mutta ajatus toimii.<br /> * Hyttysverkot<br /> * 1,5m leveä [[Putkityyny]] keulapiikissä köllimiseen<br /> * Oikein mitoitetut joustimet keulakiinnitykseen - Ero kuin yöllä ja päivällä<br /> <br /> <br /> '''2012'''<br /> [[Kuva:L-306-2012.jpg|right|thumb]]<br /> Kauden aikana keskityttiin erilaisten säätöjen helppouteen mukavuuden parantamisen ohella:<br /> * Sisäpuolen höyrypesu ja säilytyslokeroiden jynssäys<br /> * Sisäpuuosien kloriittipesu ja öljyvahaus<br /> * Uudet patjat<br /> * Tyynyliinat 1,5m tyynyyn<br /> * [[Hyttysverkot|Hyttysverkko]] kulkuaukkoon v1.1 - Riittävästi leveyttä<br /> * [[Asuminen|Säilytystilaa]] hyllyjen alle mantookiverkosta<br /> * [[Ikkunoiden huolto|Ikkunaremontti]] v1.1<br /> * Lämmittimen huolto - Lamppuöljy ei ole valopetrolia joten nokea tulee<br /> * [[Fokkapeite]] v2.1<br /> * Hienot viiriviritykset<br /> * [[Takastaagi|Hekkiin]] viulutaljat - 16x tuntuu riittävän jo kynäniskallekin<br /> * [[Lazy Jack|Tee-itse-Lazy jack]] - Edellä arvailtu hybridikin voisi toimia<br /> * Ilmanvaihtoventtiili pois pilssipumpusta - Ehkä 2-tuumainen letku toimisi?<br /> * [[Pöytä]] v1.1 - 9mm vaneri tuntuu olennaisesti 18mm kevyemmältä<br /> * Yksinkertainen patentti irrotettavalle [[Koneajovalo|koneajovalolle]]. <br /> <br /> <br /> '''2013'''<br /> [[Kuva:H-Sale0.JPG|right|thumb]]<br /> Kevään korjaukset koostuivat lähinnä perushuolloista ja -parannuksista sekä alettiin varautua kolmannen miehistön jäsenen saapumiseen:<br /> * [[Sähköt|Sähköjärjestelmän]] päivityksiä; 2-akkujärjestelmä ja kiinteä laturi<br /> * Puuosien huoltoa homeisen talven jäljiltä. Internationalin homehtuva tiikiöljy vaihtui kokeeksi Mastonin homesuojattuun öljyyn.<br /> * [[Lämmitin|Lämmittimen]] huolto. Seuratkaa tarkoin [http://www.wallas.fi/default.asp?id=ukk Wallaksen] valopetrolisuosituksia nokeentumisen välttämiseksi!<br /> * [[Apumoottori#Huolto|Moottorin]] huoltoa, mm. ohuempi starttinaru ja uusi käytetty &quot;power pack&quot; 32 vuotta palvelleen tilalle.<br /> * Keulapiikin säleikkö, joka parantaa patjojen tuuletusta ja korottaa kolmiopalaa [[kemiallinen vessa|vessalle]] riittäväksi.<br /> * Irrotettava ankkurivalopatentti<br /> * Vauvakokoisen riippumaton virittelyä kajuuttaan perheenlisäyksen johdosta.<br /> <br /> '''2014'''<br /> Venettä varusteltiin kolmen hengen perheen käyttöön ja vanhoja järjesteltyitä päivitettiin fiksummiksi<br /> * Lämmitin siirrettiin laipion seinästä keulapiikkiin; nyt sisäilmaa pyörittävä Wallas saa raittiin ilman säädettävästä keulan venttiilistä ja puhaltaa sen kajuutan suuntaan. Lämmitin toimii kauko-ohjauksella laipion napista.<br /> * Hyttysverkko keulan venttiiliin<br /> * Oikeanpuoleiseen punkkaan toteutettiin nk. liukupentteri folkkareiden tyyliin.<br /> * Lyhyeksi jääneeseen oikeaan punkkaan tehtiin poiskäärittävällä mantookiverkolla suojattu &quot;meripunkka&quot; lapselle.<br /> * Säilytyslaatikoita ja tiskialtaita päivitettiin neliskanttisiksi<br /> * Kaukalon alla olevasta keittimeltä vapautuneesta säilytyslaatikosta tuli ruokakomero, lautaset, kattilat ja ruokailuvälineet siirtyivät vasempaan komeroon paremmin saataville.<br /> * Sähköjärjestelmään lisättiin led-virtavalo, ettei kytkin unohtuisi päälle poistuttaessa.<br /> * Maasähkö siirtyi kela-aikaan vyyhdettävästä johdosta.<br /> * Mustia homepilkkuja saaneet hyllyt hiottiin ja öljyvahattiin.<br /> * Moottorin sytytysjärjestelmä vaihdettiin uuteen, Voimakoneelta saatuun varaosaan.<br /> <br /> <br /> '''Tulevia projekteja''':<br /> * Lokin näytön korjailua (mistä löytyisi uusi lasi sumlogin vanhaan näyttöön, sillä näyttö on säröillä umpinaiselta sisäpuolelta!?)<br /> * Potkurilokin korjaus, sähköisen mittarin vaijeriosa katkennut.<br /> * Rullafokka?<br /> * Tarrateipillä kiinnitettävät kajuutan verhot moottoriveneiden tyyliin.<br /> * Kannen ”hartsittaminen”<br /> * Eristetty kylmäkaappi helposti saataville esim. laatikostoihin. Olisiko [http://www.vicover.fi/aerogeelit Aerogeeli] ratkaisu?<br /> * ...tai termostaatilla toimiva kompressori kylmälaukku kokoa 32x30x60cm<br /> * ...mistä johtuen pitäisi asentaa aurinkopaneeli...<br /> * Sähkövedot moottorilta<br /> * Vanttien uusimisia<br /> * Jalkarallit istuinkaukaloon. Onko hyviä malleja?<br /> <br /> ==Reissuja==<br /> [[Kuva:L-306-Retki.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> Kilpapurjehduksessakin on puolensa mutta ylläolevasta varmasti huomaatte minun keskittyneen [http://www.youtube.com/v/JhRbk56vUjg&amp;color1=0xb1b1b1&amp;color2=0xcfcfcf&amp;hl=en_US&amp;feature=player_embedded&amp;fs=1 leppoisampaan vapaa-aikaan]. Minulta kysyttiin hiljakkoin, mikä purjehduksessa on hienoa. Sanoisin, että kohdalleni ei ole osunut vielä yhtäkään niin helppoa irtautumista arkielämän punnuksista kun yksinkertainen parin tunnin iltalenkki kaupungin edustalla jolloin Maailma saa oikeat mittasuhteet. Toistaiseksi työssä käyvänä minulla ei myöskään ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan ja olen huomannut, miten aika vääristyy edukseni veneillessä. Jopa lyhyt irrottautuminen kotilaiturista tuo 30% venymän: perjantaina saaressa nukuttu yö tuntuu tuovan ylimääräisen päivän viikonloppuun kun sunnuntaina herää omasta vuoteesta ja on edelleen vapaalla! <br /> <br /> <br /> Ajattelin listata tähän H-veneilyaikanani käymäni saarikohteet, ovatpahan jossakin muistissa. Kysykää toki foorumeilla, mikäli haluatte havaintojani seuraavista kohteista:<br /> <br /> '''2006''' (Vuokra-H Danielle L-392)<br /> * Suomenlinna<br /> <br /> '''2007''' (12.5.-17.10. n.307nm)<br /> * Kalliosaari, Santahamina, Suomenlinna, Sipoon Kaunissaari, Stora Svartö, Porkkalan Ormholmen<br /> <br /> '''2008''' (14.5.-19.10. 959nm)<br /> * Stora Herrö, Stora Brandö, Kaivokari, Äggskär, Suomenlinna, Gåsgrundet, Lähteelä, Byxholmen, Rosala, Kustavi, Uusikaupunki, Katanpää, Houtskär, Nauvo, Aspö, Gullkrona, Hanko, Jakob Ramsjö, Kaparen<br /> <br /> '''2009''' (17.5.-17.10. 873nm)<br /> * Suomenlinna, Kaivokari, Stora Brokholmen, Skallerholmarna, Elisaari, Hanko, Vänö, Jurmo, Sottunga, Kastelholma, Kumlinge-Remmarhamn, Lappo, Keistiö, Houtskär-Korsholm, Nauvo, Rymättylä, Jermo, Högsåra, Jussarö, Stora Svartö, Pihlajasaari, Stora Herrö, Stora Brändö<br /> <br /> '''2010''' (15.5.-09.10. 954nm)<br /> * Gåsgrundet, Suomenlinna, Bylandet, Stora Svartö, Modermagan, Rosala, Birsskär, Salmis, Uusikaupunki, JurmoÅ, Lappo, Ahvensaari, Nauvo, Romar Strand, Utö, Vänö, Hanko, Jakobshamn, Söderskär, Tavasten, Stora Brändö, Kalliosaari<br /> [[Category:Vene-esittelyt]]<br /> <br /> '''2011''' (10.5.-08.10. 665nm)<br /> * Sipoon Kaunissaari, Gåsgrundet, Stora Svartö, Kotiluoto, Byö, Svartholma, Pyhtään Kaunissaari, Kotka, Kukouri, Lehmäsaari, Ulko-Tammio, Haapasaari, Hamina, Kuusimaa, Bredholmen, Norra Sandö, Suomenlinna, Stora Brandö<br /> <br /> '''2012''' (17.5.-10.10. 1015nm)<br /> * Kotiluoto, Suomenlinna, Tallinna, Stora Svartö, Jussarö, Rosala, Airisto, Katanpää, Uusikaupunki, Enklinge, Simskäla, Maarianhamina, Sottunga, Kökar, Borstö, Hanko, Gropen, Gölisnäs, Bylandet, Pirttisaari<br /> <br /> '''2013''' (19.5.-02.10. 260nm)<br /> * Kotiluoto, Gåsgrundet, Suomenlinna<br /> <br /> '''2014''' (9.5.-5.10. 652nm)<br /> * Kotiluoto, Santahamina, Elisaari, Hanko, Högsåra, Söder Långvik, Stor Melö, Houtskari-Nåsby, Salmis, Uusikaupunki, Katanpää, Lappo, Verkan, Stenskär, Helsingholm, Rosala, Tammisaari, Porkala Marin, Suomenlinna</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=S%C3%A4%C3%A4&diff=2515 2014-08-09T12:56:09Z

<p>306: /* Havaintoja */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Sää1.JPG|650px]]<br /> <br /> Säätila ja purjehdus kulkevat käsi kädessä. H-veneen kaltainen [http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo hyvin tuulta kestävä vene] ei ole sään vaihteluille uusimpien veneiden tavoin herkkä, mutta kokonsa puolesta etenkin pitemmät matkat vaativat hyvää suunnittelua ja [[Turvallisuus|ennakkovalmisteluita]]. Ääripäät ovat kuitenkin olemassa ja kunkin purjehtijan tulisi tuntea rajansa, sillä kova tuuli vaatii taitoa ja ennakointia kun taas tyyni sää pitkää pinnaa.<br /> <br /> <br /> Tuulen lisäksi on syytä seurata muitakin ennusteita ja säätietoja, kuten meriveden korkeutta, sumuvaroituksia ja mahdollisia ukkosrintamia ukkospuuskineen. Useimpien merisääpalveluiden ennustuksiin ei kuulu lämpötilaennusteet mutta niitä toki saa muita tiedotteita seuraamalla.<br /> <br /> <br /> Alla on listattuna muutamien sääpalveluiden verkko-osoitteita. Vesillä ollessa luotettavin media on legendaarinen [http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2011/04/merisaa_1584992.html Radio Suomen merisää].<br /> <br /> <br /> <br /> ==Merisääennustuksia ==<br /> <br /> <br /> ===Kotimaiset===<br /> *[http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa-ja-itameri Ilmatieteen laitoksen Merisää]<br /> *[http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki-Tallinn Forecan Veneilysää]<br /> *[http://foreca.fi/Finland/Himos/veneilysaa/tuuliennuste/itameri Forecan Tuuliennuste]<br /> *[http://www.aaltopoiju.fi Aaltopoiju - Tuuli- ja aaltoennuste]<br /> *[http://portal.fma.fi/sivu/www/veneily/saa/tuuliennuste Veneily.fi Tuuliennuste]<br /> *[http://www.hs.fi/saa/?param=ffdd&amp;view_map=Suomi#karttalinkit Helsingin Sanomien Merisää]<br /> <br /> ===Ulkomaiset===<br /> *[http://www.windfinder.com/forecast/helsinki Windfinder]<br /> *[http://www.windguru.cz/fi/index.php?sc=420 Windguru]<br /> *[http://www.yr.no/place/Finland/Southern_Finland/Helsinki~658225/ Norjan Ilmatieteen laitoksen Yr.no]<br /> *[http://meteo.physic.ut.ee/ilmatark/ Tarton Yliopiston tuuliennuste]<br /> *[http://meteo.physic.ut.ee/ilmatark/pildid_ilm/mrf_850_9panel_eur.png Viron Ilmatieteen laitoksen tuuliennuste]<br /> *[http://www.weatheronline.co.uk/marine/weather?LEVEL=3&amp;LANG=en&amp;WIND=g005&amp;CEL=C&amp;SI=mph&amp;MENU=0&amp;MN=gfs&amp;MODELLTYP=uv10&amp;TIME=0 Weather Onlinen tuuliennuste]<br /> *[http://www.wetteronline.de//cgi-bin/windframe?3&amp;LANG=de&amp;WIND=g005&amp;TIME Wetteronlinen tuuliennuste]<br /> <br /> ===Mobiili ja maksulliset===<br /> *Forecan [http://corporate.foreca.com/fi/tuotteet/mobiilipalvelut/ mobiilisää]<br /> *Ilmatieteen laitoksen [http://ilmatieteenlaitos.fi/puosu-veneilysaapalvelu Puosu] ja [http://ilmatieteenlaitos.fi/veneilysaa-tekstiviestilla Veneilysää tekstiviestillä] sekä [http://ilmatieteenlaitos.fi/mobiilipalvelut mobiilipalvelut]<br /> *[http://www.16100.fi/tekstiviestipalvelu/merisaa/ nro 16100 Merisää]<br /> *[http://info.fonecta.fi/palvelut-yksityisille/tekstiviestipalvelut/saatiedot Fonecta Säätiedot]<br /> *[https://itunes.apple.com/en/app/yachting-weather/id371339359?mt=8 Yachting Weather-sovellus iPhonelle]<br /> *Vene-lehden [http://venenetti.fi/venesaa/ Venesää]<br /> <br /> ==Sääennustuksia==<br /> *[http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/Suomenlinna Foreca Täsmäsää]<br /> *[http://www.saapalvelu.fi/helsinki/saaennuste.php Suomen sääpalvelu, ennuste]<br /> <br /> ==Havaintoja==<br /> *[http://testbed.fmi.fi/history_browser.php?imgtype=wind&amp;t=15&amp;n=10 Helsinki Testbed]<br /> *[http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa Ilmatieteen laitoksen havainnot]<br /> *[http://www.itameriportaali.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/itamerinyt/ Merentutkimuslaitos, Mittaustietoja mm. meriveden ja aallon korkeudet ym.]<br /> *[http://www.saapalvelu.fi/helsinki/ Suomen sääpalvelu]<br /> <br /> ==Ukkonen ja salamat==<br /> *[[Kirjallisuus#Veneen huolto ja kunnostus|Sähkö ja vene]]-julkaisu, sivu 45 alkaen<br /> *[http://users.evtek.fi/~karisv/ukkonen/ukkon2000.htm SVBK:n Ukkonen ja veneily-artikkeli]<br /> *[http://www.nordicweather.net/videoarkisto.php?fi Ukkostutka-animaatioita]<br /> <br /> ==Kirjallisuutta==<br /> Kirjallisuuslista säähän liittyen hWikin [[Kirjallisuus#Sää|Kirjallisuus]]-artikkelissa<br /> <br /> ==Keskustelua==<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;t=874 Sääpalveluita Netissä]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;t=378&amp;start=0&amp;hilit=tuuli Sääpalvelut]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;t=680&amp;start=0&amp;hilit=tuuli Purjehdus kovassa kelissä]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;t=90 Kovan tuulen kryssi]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewforum.php?f=9&amp;start=0 Foorumi Trimmaus ja veneen käsittely]<br /> * [http://blogi.foreca.fi/2013/07/ennustevirheet-haltuun/ Juha Föhr:Ennustevirheet haltuun]<br /> <br /> [[Category:Trimmaus]] [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=S%C3%A4%C3%A4&diff=2514 2014-07-07T18:36:25Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:H-Sää1.JPG|650px]]<br /> <br /> Säätila ja purjehdus kulkevat käsi kädessä. H-veneen kaltainen [http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo hyvin tuulta kestävä vene] ei ole sään vaihteluille uusimpien veneiden tavoin herkkä, mutta kokonsa puolesta etenkin pitemmät matkat vaativat hyvää suunnittelua ja [[Turvallisuus|ennakkovalmisteluita]]. Ääripäät ovat kuitenkin olemassa ja kunkin purjehtijan tulisi tuntea rajansa, sillä kova tuuli vaatii taitoa ja ennakointia kun taas tyyni sää pitkää pinnaa.<br /> <br /> <br /> Tuulen lisäksi on syytä seurata muitakin ennusteita ja säätietoja, kuten meriveden korkeutta, sumuvaroituksia ja mahdollisia ukkosrintamia ukkospuuskineen. Useimpien merisääpalveluiden ennustuksiin ei kuulu lämpötilaennusteet mutta niitä toki saa muita tiedotteita seuraamalla.<br /> <br /> <br /> Alla on listattuna muutamien sääpalveluiden verkko-osoitteita. Vesillä ollessa luotettavin media on legendaarinen [http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2011/04/merisaa_1584992.html Radio Suomen merisää].<br /> <br /> <br /> <br /> ==Merisääennustuksia ==<br /> <br /> <br /> ===Kotimaiset===<br /> *[http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa-ja-itameri Ilmatieteen laitoksen Merisää]<br /> *[http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki-Tallinn Forecan Veneilysää]<br /> *[http://foreca.fi/Finland/Himos/veneilysaa/tuuliennuste/itameri Forecan Tuuliennuste]<br /> *[http://www.aaltopoiju.fi Aaltopoiju - Tuuli- ja aaltoennuste]<br /> *[http://portal.fma.fi/sivu/www/veneily/saa/tuuliennuste Veneily.fi Tuuliennuste]<br /> *[http://www.hs.fi/saa/?param=ffdd&amp;view_map=Suomi#karttalinkit Helsingin Sanomien Merisää]<br /> <br /> ===Ulkomaiset===<br /> *[http://www.windfinder.com/forecast/helsinki Windfinder]<br /> *[http://www.windguru.cz/fi/index.php?sc=420 Windguru]<br /> *[http://www.yr.no/place/Finland/Southern_Finland/Helsinki~658225/ Norjan Ilmatieteen laitoksen Yr.no]<br /> *[http://meteo.physic.ut.ee/ilmatark/ Tarton Yliopiston tuuliennuste]<br /> *[http://meteo.physic.ut.ee/ilmatark/pildid_ilm/mrf_850_9panel_eur.png Viron Ilmatieteen laitoksen tuuliennuste]<br /> *[http://www.weatheronline.co.uk/marine/weather?LEVEL=3&amp;LANG=en&amp;WIND=g005&amp;CEL=C&amp;SI=mph&amp;MENU=0&amp;MN=gfs&amp;MODELLTYP=uv10&amp;TIME=0 Weather Onlinen tuuliennuste]<br /> *[http://www.wetteronline.de//cgi-bin/windframe?3&amp;LANG=de&amp;WIND=g005&amp;TIME Wetteronlinen tuuliennuste]<br /> <br /> ===Mobiili ja maksulliset===<br /> *Forecan [http://corporate.foreca.com/fi/tuotteet/mobiilipalvelut/ mobiilisää]<br /> *Ilmatieteen laitoksen [http://ilmatieteenlaitos.fi/puosu-veneilysaapalvelu Puosu] ja [http://ilmatieteenlaitos.fi/veneilysaa-tekstiviestilla Veneilysää tekstiviestillä] sekä [http://ilmatieteenlaitos.fi/mobiilipalvelut mobiilipalvelut]<br /> *[http://www.16100.fi/tekstiviestipalvelu/merisaa/ nro 16100 Merisää]<br /> *[http://info.fonecta.fi/palvelut-yksityisille/tekstiviestipalvelut/saatiedot Fonecta Säätiedot]<br /> *[https://itunes.apple.com/en/app/yachting-weather/id371339359?mt=8 Yachting Weather-sovellus iPhonelle]<br /> *Vene-lehden [http://venenetti.fi/venesaa/ Venesää]<br /> <br /> ==Sääennustuksia==<br /> *[http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/Suomenlinna Foreca Täsmäsää]<br /> *[http://www.saapalvelu.fi/helsinki/saaennuste.php Suomen sääpalvelu, ennuste]<br /> <br /> ==Havaintoja==<br /> *[http://testbed.fmi.fi/history_browser.php?imgtype=wind&amp;t=15&amp;n=10 Helsinki Testbed]<br /> *[http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/Helsinki?parameter=4&amp;map=weathernow&amp;station=2795 Ilmatieteen laitoksen havainnot]<br /> *[http://www.itameriportaali.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/itamerinyt/ Merentutkimuslaitos, Mittaustietoja mm. meriveden ja aallon korkeudet ym.]<br /> *[http://www.saapalvelu.fi/helsinki/ Suomen sääpalvelu]<br /> <br /> ==Ukkonen ja salamat==<br /> *[[Kirjallisuus#Veneen huolto ja kunnostus|Sähkö ja vene]]-julkaisu, sivu 45 alkaen<br /> *[http://users.evtek.fi/~karisv/ukkonen/ukkon2000.htm SVBK:n Ukkonen ja veneily-artikkeli]<br /> *[http://www.nordicweather.net/videoarkisto.php?fi Ukkostutka-animaatioita]<br /> <br /> ==Kirjallisuutta==<br /> Kirjallisuuslista säähän liittyen hWikin [[Kirjallisuus#Sää|Kirjallisuus]]-artikkelissa<br /> <br /> ==Keskustelua==<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;t=874 Sääpalveluita Netissä]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;t=378&amp;start=0&amp;hilit=tuuli Sääpalvelut]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;t=680&amp;start=0&amp;hilit=tuuli Purjehdus kovassa kelissä]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;t=90 Kovan tuulen kryssi]<br /> *[http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewforum.php?f=9&amp;start=0 Foorumi Trimmaus ja veneen käsittely]<br /> * [http://blogi.foreca.fi/2013/07/ennustevirheet-haltuun/ Juha Föhr:Ennustevirheet haltuun]<br /> <br /> [[Category:Trimmaus]] [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Retkeilykohteet&diff=2505 2014-05-16T15:23:07Z

<p>306: </p> <hr /> <div>[[Kuva:H-Retkeily.JPG]]<br /> <br /> H-vene on mainio retki- ja matkavene. Sen merikelpoisuus mahdollistaa jäntevän matkanteon Suomen suvessa, sen matala syväys mahdollistaa pääsyn useimpiin luonnonsatamiin ja loiva keula edesauttaa rantautumista vaikka kuivin jaloin suoraan saareen. H-vene tunnetaan myös ominaisuudestaan mahtua täpötäysiin vierasvenesatamiin kapean runkonsa vuoksi. Niinpä kohteita viikonloppuretkeilyyn tai pidempien matkojen varrelle on todella paljon.<br /> <br /> <br /> Tälle sivulle kerätään kokemuksia retkeilykohteista, hyödyllistä tietoa niihin liittyen ja vinkkejä rantautumiseen ja kiinnitykseen luonnonsatamiin ja saariin. <br /> <br /> <br /> === Linkkejä ===<br /> Matkan suunnittelua helpottaa hyvän reittisuunnitteluohjelman lisäksi esimerkiksi seuraavat linkit aihepiireittäin:<br /> <br /> ====Karttapalvelut====<br /> * [http://venenetti.fi/satamat/ Venenetti Satamat], runsaat lisätiedot meri- ja järvialueiden palvelu- ja luonnonsatamiin<br /> * [http://www.vertti.info/ Vertti, Veneilijän reittiopas]<br /> * [http://www.vierassatamat.fi/ Vierassatamat.fi]<br /> * [http://www.venesatama.com/ Venesatama, Wiki-muotoinen retkisatamakirjasto]<br /> * [http://www.veneretki.fi/ Merenkulkulaitoksen Google Maps-pohjainen Veneretki-palvelu]<br /> * [http://retkeilysaaret.fi/satamat_kaikki.html Google Maps-pohjainen Retkeilysaaret.fi]<br /> * [http://www.venelehti.fi/satamat-ja-matkat/satamakartta/default.aspx Vene-lehden Satamakartta-palvelu]<br /> * [http://www.pidasaaristosiistina.fi/index.phtml?s=2 Pidä Saaristo Siistinä r.y.:n kotisivut kohteineen, myös Järvi-Suomessa]<br /> <br /> ====Suomenlahti====<br /> * [http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/index.php?k=13376 Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen kotisivut] <br /> * [http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Ulkoilu/Ulkoilusaaret Espoon Kaupungin Ulkoilusaaret]<br /> * [http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Liv/fi/Ulkoilu/Saaristossa Helsingin Kaupungin Ulkoilusaaret]<br /> * Helsingin ja Espoon ulkoilusaarten [http://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/liitteet/Saaristo_opas.pdf Saaristo-opas]<br /> * [http://porvooinfo.fi/veneily/ Veneilijän Porvoo]<br /> <br /> ====Järvialue====<br /> * [http://www.veneilysaimaa.com Veneilysaimaa]<br /> * [http://www.paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi Päijänteen virkistysalueyhdistys]<br /> <br /> ====Viro====<br /> * [http://www.marinas.nautilus.ee Viron rannikon vierasvenesatamat]<br /> * [http://xgis.maaamet.ee/xGIS/XGis Viron rannikon merikorttitietokanta] (X-GIS kaardirakendused &gt; Merekaart)<br /> <br /> ====Muut====<br /> * [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI Kansalaisen Karttapaikka, Tarkat kartat kaikkialta Suomesta]<br /> * [http://www.eniro.fi/kartta/helsinki/ Eniron Veneilykartat], valitse linkin karttaversioksi veneilykartta ikkunan yläosasta<br /> * [http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/johdantoframeset.htm Helsingin Yliopiston &quot;Väylien Varsilta&quot;-merihistoriasivusto]<br /> * [http://www.lighthousesociety.fi/fin/ajankohtaista/?nid=84 Suomen Majakkaseuran sivut]<br /> <br /> === Kirjallisuutta ===<br /> Venesatamia koskeva kirjallisuus on hyvä ja sähköstä riippumaton tietolähde matkalle. <br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hwiki/Kirjallisuus#Retki-_ja_matkapurjehdus Retki- ja matkakirjallisuutta] hWikin artikkelissa Kirjallisuus<br /> <br /> * [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Trafin Merikarttojen päivityspalvelu], uusia kiviä, väylämuutoksia ym. tiedotteita<br /> <br /> ===Ohjelmia reittisuunnitteluun===<br /> <br /> * [http://satamakirja.pp.fi/ Digitaalinen Satamakirja-sarja], reittisuunnittelua tietokoneella<br /> <br /> * [http://www.sailmate.fi/# Sailmate-palvelu], ajantasainen saariston palvelu- ja reittisuunnitteluohjelma<br /> <br /> * [http://www.sping.com/seaclear/ SeaClear], ilmainen reittisuunnittelu- ja gps-plottausohjelma<br /> <br /> === Keskustelua ===<br /> Retkeilykohteita on käsitelty myös seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewforum.php?f=11 Retki- ja Matkapurjehdus]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=432 Helsingin, Espoon ja pääkaupunkiseudun ja muut retkeilykohteet]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=286 Retkeilysaaret verkossa]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=152 Kesäretkeilyt]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=225 Kysely; Kuinka pitkiä matkapurjehduksia H-veneellä?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=121 Juhannuskohde?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=378 Sääpalvelut]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewforum.php?f=11 Retkeilykohteita (Helsingin) Idän suunnalla]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=245 GPS ja kannettava tietokone]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=466 Valokuvavisa]<br /> <br /> <br /> ===Artikkeleita===<br /> <br /> * [[Asuminen]]<br /> <br /> * [[Ankkurointi]]<br /> <br /> * [[Turvallisuus]]<br /> <br /> * [[Sää]]<br /> <br /> <br /> [[Kuva:H-Retkeily-1.JPG]]<br /> <br /> == Kohteita paikkakunnittain ==<br /> Tähän osaan kerätään kokemuksia H-veneilyyn sopivista kohteista.<br /> <br /> <br /> === Espoo ===<br /> * [[Kaparen]]<br /> <br /> <br /> === Helsinki ===<br /> * [[Suomenlinna]]<br /> <br /> <br /> [[Category:Retkeily]]</div>

306 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=L%C3%A4mmitin&diff=2504 2014-05-14T07:53:13Z

<p>306: </p> <hr /> <div>&lt;div class=&quot;floatright&quot;&gt;[[Kuva:H-lammitin.JPG|Lämmitin]]<br /> &lt;br /&gt;Wallas 1300&lt;/div&gt;<br /> <br /> Ensin on hyvä perehtyä lämmityksen ja ilmankosteuden väliseen yhteyteen. Merellä lämminkin ilta tai aamu saattaa tuntua viileältä ilmankosteudesta johtuen. Ilmankosteus sisätiloissa parantaa myös homeitiöiden itämismahdollisuuksia, sillä kostea ilma tiivistyy vedeksi veneen viileillä ulkopinnoilla. Ilman kosteus on suhteessa sen tilavuuteen, jota voi kasvattaa lämmittämällä. Näin esim. 30% vettä 10 litrassa ilmaa (siis 3 litraa vettä) onkin 15% vettä 20 litrassa ilmaa (edelleen 3 litraa vettä). Mitä kuivempaa ilma suhteellisesti on, sitä enemmän se sitoo itseensä kosteutta ympäriltään, ts. kuivattaa. Kun tämä lämmitetty, ylöspäin kohoava ilma saadaan ohjattua kosteuksineen ulos veneestä esim. kattoventtiilin kautta, tulee ilmasta veneessä samalla suhteessa kuivempaa.<br /> <br /> <br /> Lämmittimiä käytetään H-veneessä paitsi lämmittämiseen, ennen kaikkea [[Kosteus veneessä|kosteuden]] poistamiseen sisätiloista. Tämä johtuu toisaalta siitä, että veneen runko on umpilaminaattia mikä on itsessään huono lämmöneriste, toisaalta samasta syystä veneeseen tiivistyvästä kosteudesta. Toki lämmitin lämmittää ilmaa veneessä päällä ollessaan mutta usein lämmin tunkkainen ilma kohoaa vain hytin kattoon eikä siten toimi kovin tehokkaasti, sillä se ei varsinaisesti korvaudu raikkaalla ilmalla. <br /> <br /> <br /> Ideaalitilanteessa lämmitin ottaa lämmitettävän raikkaan ilman ulkoa jolloin sisätilojen yläosista luukuista poistuva kostea ilma korvautuu lämmitettäessä kuivuneella ilmalla, joka nousee hytin alaosassa olevasta puhallusaukosta lämmittäen koko sisäilmaa. Näin raikas ja lämmin ''korvausilma'' syötetään hytin alaosaan nousten ylös jolloin kostea ja tunkkainen ''poistoilma'' poistuu venttiilien ja luukun kautta ulos.<br /> <br /> <br /> Suomessa sallittuja lämmittimiä ovat diesel-, sprii- ja lamppuöljy- ja sähkölämmittimet. H-veneissä lämmittimien koko ja osittain tehokin on rajoitettu sisätilojen koon vuoksi ja yleisimmin käytössä ovat kolme jälkimmäistä.<br /> <br /> <br /> == Spriilämmittimet ==<br /> Yksinkertaisin spriilämmitin on esimerkiksi [http://www.marinea.fi/shop/product_details.php?p=70 Origo Heatpal]. Hinta on melko kohtuullinen ja lämmitin on kompakti muuhunkin retkikäyttöön. Sen teho on kuitenkin heikko, se kuluttaa runsaasti polttonestettä ja palamisesta syntyy lisäkosteutta. Spriilämmitin vaatii myös hyvän ilmanvaihdon, sillä se polttaa veneestä happea ja tuottaa palokaasuja palaessaan.<br /> <br /> <br /> == Petrolilämmittimet ==<br /> Lamppuöljyä polttoaineenaan käyttävistä lämmittimistä yleisin on kotimainen Wallas, joista H-veneissä yleisin on pienin malli 1300. Isommalla 1800-mallilla on mahdollista myös siirtää lämpöä pitemmän matkan mahdollistaen esim. lämmittimen ja sen synnyttämän hurinan sijoittamisen takaluukuun raikkaan ilman ääreen, josta lämmitetty kuiva ilma siirtyy eristetyillä putkilla hytin alaosaan. Wallasin kotisivuilta on hyvä tarkistaa [http://www.wallas.fi/index.php?id=324 asennus- ja käyttöohjeita] etenkin, jos on ostanut lämmittimen veneen mukana ilman käyttöohjeita oikean käytön ja [http://www.wallas.fi/index.php?id=313 huollon] varmistamiseksi. Yleisimmin asennusvirheet kohdistuvat raittiin ilman kiertoon minkä laiminlyönti huonontaa sisäilman laatua aiheuttaen mm. aamuisia päänsärkyjä ilman nk. sisäistä villapaitaakin.<br /> <br /> <br /> Lamppuöljylämmitin on taloudellinen ja kuluttaa melko vähän polttoainetta. Sähköä kuluu polttokennoa kuumennettaessa, mutta kun palaminen saadaan käyntiin, ainoastaan polttoainepumppu ja puhaltimet kuluttavat virtaa polttoaineen palaessa omassa kuumuudessaan. Lamppuöljylämmittimet ovat turvallisia palokaasujensa suhteen, sillä polttoon tarvittava ilma ja palokaasut vaihtuvat samaa 2-kerroksista savupiippua myöten suoraan ulkoilmasta. Savupiipun päässä on venttiili, joka pitää muistaa kiertää auki ja kiinni lämmitintä käytettäessä.<br /> <br /> <br /> Wallaksen liesiin on myös mahdollista saada nk. lämpöpuhallinkansi, jota sivutaan artikkelissa [[Keitin]].<br /> <br /> == Sähkölämmittimet ==<br /> Kun verkkovirtaa on saatavilla on yksi varteenotettava vaihtoehto autoihin tarkoitettu sisätilan lämmitin. Sähkölämmittimen hyvä puoli on se, että sen voi sijoittaa tarpeen mukaan esimerkiksi vaatteita kuivattamaan tai veneen lattialle jolloin se lämmittää koko sisäilmaa. Sähkölämmittimet ovatkin hyviä kesäretkille jolloin sateiset päivät vietetään vierasvenesatamissa sähköverkon ääressä varusteita kuivatellen. Sähkölämmitin kuluttaa kuitenkin paljon virtaa joten sen aiheuttama sähkökuorma voi pahimmillaan aiheuttaa ketjureaktion sataman sulakkeissa. Niinpä sähkölämmitintä ei voi suositella ainakaan vilkkaimman kauden aikaan.<br /> <br /> <br /> Sähkölämmitintä käytetäessä on syytä varmistaa [[Sähköt#Maasähkö|turvallinen käyttö]] vikavirtasuojakytkimellä, virtajohtojen maadoitus ja riittävä pituus sekä yleisesti vierasvenesatamissa käytettävän 3-vaihevirran adapterin mukanaolo.<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> <br /> * [http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/sort_name%3A%22sepe.teus%22?term_keywords=&amp;perpage=25 Suomi24-lämmitinkeskustelut] Foorumin lämmittimiin perehtynyt kirjoittaja on ilmiömäinen vian paikantaja ja korjausohjeiden antaja<br /> <br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> Lämmitintä on käsitelty myös seuraavassa hFoorumin keskustelussa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?p=3360#3360 Lämmitin ja ilmanvaihto]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=433 Hometta! (ja ilmanvaihtoa)]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=620&amp;start=0&amp;postdays=0&amp;postorder=asc&amp;highlight= Wallas 1800 asentaminen?]<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]<br /> [[Category:Retkeily]]</div>

306