https://h-vene.net/hwiki/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Harald 2026-04-19T19:23:13Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.34.2 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Luokka:Kilpaileminen&diff=601 2008-09-26T07:24:18Z

<p>Harald: mistäs luokkasäännöt?</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kilpaileminen.jpg |right|300px]]<br /> Kilpaileminen -kategoriasta löytää kilpapurjehdukseen liittyvää asiaa H-vene -näkökulmasta.<br /> <br /> Helppo tapa aloittaa kilpaileminen on osallistua jonkin seuran järjestämiin &quot;iltakisoihin&quot;. Iltakisoissa on yleensä mukana useita eri venetyyppejä, ja tuloslaskennassa käytetään LYS-järjestelmää. &quot;Iltakisoihin&quot; osallistuminen on yleensä maksutonta, mutta jonkinlainen ilmoittautumiskäytäntö kisoissa yleensä on. Eri venetyypeille määriteltyjen LYS-lukujen avulla venetyyppien välisiä eroja tasataan, ja erityyppiset veneet voivat kilpailla tasaväkisesti keskenään.<br /> <br /> Monet seurat järjestävät myös ns. yksityyppikilpailuja, joissa samassa luokassa purjehtii vain samantyyppisiä veneitä. Tällöin LYS- tai muitakaan tasoituskertoimia ei tarvita.<br /> <br /> H-veneelle sopivia kilpailuja on kerätty [[H-veneelle sopivia kilpailuja |tänne]]. Linkkejä-sivulta löydät linkkejä erilaisten kilpailujen kotisivuille.<br /> <br /> Voidaksesi osallistua kilpailuihin, tulee sinun kilpailusta riippuen huolehtia seuraavista asioista:<br /> <br /> * Veneen pitää olla katsastettu (yleensä katsastusluokka 3 tai 4) ja merkitty seurasi alusrekisteriin<br /> * Ainakin veneen kipparin tulee kuulua pursiseuraan<br /> * Yksityyppikisoissa veneen tulee olla [[H-veneen luokkasäännöt|luokkasääntöjen]] mukainen (iltakisoissa tms. leikkimielisemmissä kisoissa yksityiskohdista ei olla kovin tarkkoja)<br /> * Osallistuminen SM- ym. kilpailuihin edellyttää lisäksi Suomen H-veneliiton jäsenyyttä <br /> <br /> Jotta kilpaileminen olisi mielekästä ja turvallista, olisi hyvä osata ainakin tärkeimmät kilpapurjehduksen säännöt (erityisesti väistämissäännöt).<br /> <br /> Selvitä myös omasta vakuutusyhtiöstäsi, miten vakuutuksesi korvaavat mahdolliset veneelle, miehistölle tai muille veneille/miehistöille aiheutuvat vahingot. Suomen purjehtijaliiton jäsenenä sinulla on liiton puolesta vakuutus.<br /> <br /> Iltakisoihin ja muihin leikkimielisiin kisoihin osallistuminen on mielekästä siinä vaiheessa, kun veneenkäsittelyn perustaidot ovat hallinnassa. Aktiivinen ja innokas miehistö oppii varmasti yhdessä kesässä riittävät taidot leikkimieliseen kisailuun. H-veneen miehistön koko on kilpailuissa 2-4 henkilöä, käytännössä 3 henkilöä lienee paras määrä useimmissa olosuhteissa.<br /> <br /> == H-vene yksityyppiluokka ==<br /> <br /> H-veneitä löytyy Suomesta huomattava määrä. Merkittäväksi asian tekee se, että kaikki veneet ovat rakennettu lähtökohtaisesti tiukan yksityyppiluokkasäännön mukaan. H-veneellä on Suomen mittakaavassa potentiaalia saada aikaan merkittävän suuria yksityyppilähtöjä.<br /> <br /> 2000-luvulla, jolloin uusia venemalleja ja tyyppejä ilmestyy jatkuvasti kiihtyvään tahtiin, ei vastaavan yhtä laajan yksityyppiluokkan muodostuminen ole todennäköistä. Nykyaikana Suomessa on hyvä saavutus, jos samaa venetyyppiä edustavia veneitä on edes 10 kpl. H-veneen suuri valmistusmäärä erityisesti Suomessa mahdollistaa parhaimmillaan jopa usean sadan veneen yksityyppilähdöt.<br /> <br /> Kaikki H-veneet aina 60-luvun lopulta aina uusimpiin malleihin ansaitsevat arvostusta ja erityisesti tarkkaa ja arvoa säilyttävää huolenpitoa. H-veneen aktiivinen yksityyppiluokkatoiminta on suomalaisen purjehdusharrastuksen kannalta kunnia-asia.</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=570 2008-06-18T21:03:05Z

<p>Harald: /* Alle 5000 € */ joe-linkki kauniimmaksi</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa.<br /> <br /> Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka halajaa isompaa voi aina harjoitella vuoden H-venellä sillä H-veneestä pääsee aina eroon suurin piirtein samaan hintaan kuin mitä siitä maksettiin ostettaessa. H-vene on oivallinen opettamaan purjehduksen salat itseopetuksena, ja muutaman H-vene kauden jälkeen tietää jo mitä jää kaipaamaan, jos kaipaa jotain. Onpa käynyt niinkin, että H-veneestä isompaan siirtynyt on muutaman kauden jälkeen siirtynyt takaisin H-veneeseen.<br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''[http://www.paatti.com/joe17/ Joe 17]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''[http://www.folkkari.net/ Pohjoismainen kansanvene eli folkkari]'''<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen<br /> **SM-taso<br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''[http://www.expresspurjehtijat.net/ Albin Express]'''<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla, SM-kilpailuja vuodesta 2007.<br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 74 / 741]'''<br /> ** Edullinen ja erittäin tilava pieni perhematkapursi, Ron Hollandin suunnittelema, [[Nykra]]n rakentama<br /> ** Sisäkone (yl.diesel), seisomakorkeus, erillinen käymälä, tuplapunkkakajuutta perässä<br /> ** Pit. 7,40m, syv 1,45m, lev. 2,65m, paino n. 2200kg<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> [[Kuva:Charlotta UKI 2007.jpg|thumb|200px|right|Charlotta (FE83) UKI rankingkilpailussa kesällä 2007]]<br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 83]'''<br /> **[http://www.fe83.org/wiki/index.php/Eivind_Still Eivind Still]in suunnittelema, [[Nykra]]n rakentama, 213kpl<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla (ja netissä)<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=569 2008-06-18T21:01:28Z

<p>Harald: /* 10000 € - 15000 € */ sarkasmi on it-ihmisten ammattisairaus</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa.<br /> <br /> Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka halajaa isompaa voi aina harjoitella vuoden H-venellä sillä H-veneestä pääsee aina eroon suurin piirtein samaan hintaan kuin mitä siitä maksettiin ostettaessa. H-vene on oivallinen opettamaan purjehduksen salat itseopetuksena, ja muutaman H-vene kauden jälkeen tietää jo mitä jää kaipaamaan, jos kaipaa jotain. Onpa käynyt niinkin, että H-veneestä isompaan siirtynyt on muutaman kauden jälkeen siirtynyt takaisin H-veneeseen.<br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''Joe 17 [http://www.paatti.com/joe17/]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''[http://www.folkkari.net/ Pohjoismainen kansanvene eli folkkari]'''<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen<br /> **SM-taso<br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''[http://www.expresspurjehtijat.net/ Albin Express]'''<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla, SM-kilpailuja vuodesta 2007.<br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 74 / 741]'''<br /> ** Edullinen ja erittäin tilava pieni perhematkapursi, Ron Hollandin suunnittelema, [[Nykra]]n rakentama<br /> ** Sisäkone (yl.diesel), seisomakorkeus, erillinen käymälä, tuplapunkkakajuutta perässä<br /> ** Pit. 7,40m, syv 1,45m, lev. 2,65m, paino n. 2200kg<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> [[Kuva:Charlotta UKI 2007.jpg|thumb|200px|right|Charlotta (FE83) UKI rankingkilpailussa kesällä 2007]]<br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 83]'''<br /> **[http://www.fe83.org/wiki/index.php/Eivind_Still Eivind Still]in suunnittelema, [[Nykra]]n rakentama, 213kpl<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla (ja netissä)<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=568 2008-06-18T20:58:59Z

<p>Harald: /* Hinta ja Jälleenmyyntiarvo */ vähän ylistystä</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa.<br /> <br /> Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka halajaa isompaa voi aina harjoitella vuoden H-venellä sillä H-veneestä pääsee aina eroon suurin piirtein samaan hintaan kuin mitä siitä maksettiin ostettaessa. H-vene on oivallinen opettamaan purjehduksen salat itseopetuksena, ja muutaman H-vene kauden jälkeen tietää jo mitä jää kaipaamaan, jos kaipaa jotain. Onpa käynyt niinkin, että H-veneestä isompaan siirtynyt on muutaman kauden jälkeen siirtynyt takaisin H-veneeseen.<br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''Joe 17 [http://www.paatti.com/joe17/]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''[http://www.folkkari.net/ Pohjoismainen kansanvene eli folkkari]'''<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen<br /> **SM-taso<br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''[http://www.expresspurjehtijat.net/ Albin Express]'''<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla, SM-kilpailuja vuodesta 2007.<br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 74 / 741]'''<br /> ** Edullinen ja erittäin tilava pieni perhematkapursi, Ron Hollandin suunnittelema, [[Nykra]]n rakentama<br /> ** Sisäkone (yl.diesel), seisomakorkeus, erillinen käymälä, tuplapunkkakajuutta perässä<br /> ** Pit. 7,40m, syv 1,45m, lev. 2,65m, paino n. 2200kg<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> [[Kuva:Charlotta UKI 2007.jpg|thumb|200px|right|Charlotta (FE83) UKI rankingkilpailussa kesällä 2007]]<br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 83]'''<br /> **[http://www.fe83.org/wiki/index.php/Eivind_Still Eivind Still]in suunnittelema, [[Nykra]]n rakentama, 213kpl<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=567 2008-06-18T20:48:30Z

<p>Harald: /* 10000 € - 15000 € */ FE74 tietoja, suunnitelija sekä rakentaja</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa. <br /> <br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''Joe 17 [http://www.paatti.com/joe17/]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''[http://www.folkkari.net/ Pohjoismainen kansanvene eli folkkari]'''<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen<br /> **SM-taso<br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''[http://www.expresspurjehtijat.net/ Albin Express]'''<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla, SM-kilpailuja vuodesta 2007.<br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 74 / 741]'''<br /> ** Edullinen ja erittäin tilava pieni perhematkapursi, Ron Hollandin suunnittelema, [[Nykra]]n rakentama<br /> ** Sisäkone (yl.diesel), seisomakorkeus, erillinen käymälä, tuplapunkkakajuutta perässä<br /> ** Pit. 7,40m, syv 1,45m, lev. 2,65m, paino n. 2200kg<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> [[Kuva:Charlotta UKI 2007.jpg|thumb|200px|right|Charlotta (FE83) UKI rankingkilpailussa kesällä 2007]]<br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 83]'''<br /> **[http://www.fe83.org/wiki/index.php/Eivind_Still Eivind Still]in suunnittelema, [[Nykra]]n rakentama, 213kpl<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=566 2008-06-18T20:43:51Z

<p>Harald: /* Alle 5000 € */ kaunistin folkkarilinkkiä</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa. <br /> <br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''Joe 17 [http://www.paatti.com/joe17/]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''[http://www.folkkari.net/ Pohjoismainen kansanvene eli folkkari]'''<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen<br /> **SM-taso<br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''[http://www.expresspurjehtijat.net/ Albin Express]'''<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla, SM-kilpailuja vuodesta 2007.<br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''Finn Express 74 / 741'''<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> [[Kuva:Charlotta UKI 2007.jpg|thumb|200px|right|Charlotta (FE83) UKI rankingkilpailussa kesällä 2007]]<br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 83]'''<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=565 2008-06-18T20:43:16Z

<p>Harald: /* Alle 5000 € */ folkkarit on SM-tason luokka</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa. <br /> <br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''Joe 17 [http://www.paatti.com/joe17/]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''Pohjoismainen kansanvene eli folkkari'''[http://www.folkkari.net/]<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen<br /> **SM-taso<br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''[http://www.expresspurjehtijat.net/ Albin Express]'''<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla, SM-kilpailuja vuodesta 2007.<br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''Finn Express 74 / 741'''<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> [[Kuva:Charlotta UKI 2007.jpg|thumb|200px|right|Charlotta (FE83) UKI rankingkilpailussa kesällä 2007]]<br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 83]'''<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=564 2008-06-18T20:31:57Z

<p>Harald: /* 10000 € - 15000 € */ meni lista sekasään</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa. <br /> <br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''Joe 17 [http://www.paatti.com/joe17/]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''Pohjoismainen kansanvene eli folkkari'''[http://www.folkkari.net/]<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen <br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''[http://www.expresspurjehtijat.net/ Albin Express]'''<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla, SM-kilpailuja vuodesta 2007.<br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''Finn Express 74 / 741'''<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> [[Kuva:Charlotta UKI 2007.jpg|thumb|200px|right|Charlotta (FE83) UKI rankingkilpailussa kesällä 2007]]<br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 83]'''<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=563 2008-06-18T20:31:10Z

<p>Harald: /* 10000 € - 15000 € */ tarkensin expressien otsikkoa ja tietoja</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa. <br /> <br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''Joe 17 [http://www.paatti.com/joe17/]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''Pohjoismainen kansanvene eli folkkari'''[http://www.folkkari.net/]<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen <br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''[http://www.expresspurjehtijat.net/ Albin Express]'''<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla, SM-kilpailuja vuodesta 2007.<br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''Finn Express 74 / 741'''<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 83]'''<br /> [[Kuva:Charlotta UKI 2007.jpg|thumb|200px|right|Charlotta (FE83) UKI rankingkilpailussa kesällä 2007]]<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=562 2008-06-18T20:29:42Z

<p>Harald: /* 10000 € - 15000 € */ kuva FE:stä</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa. <br /> <br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''Joe 17 [http://www.paatti.com/joe17/]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''Pohjoismainen kansanvene eli folkkari'''[http://www.folkkari.net/]<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen <br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''Albin Express''' [http://www.expresspurjehtijat.net/]<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla <br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''Finn Express 74 / 741'''<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 83]'''<br /> [[Kuva:Charlotta UKI 2007.jpg|thumb|200px|right|Charlotta (FE83) UKI rankingkilpailussa kesällä 2007]]<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Tiedosto:Charlotta_UKI_2007.jpg&diff=561 2008-06-18T20:28:07Z

<p>Harald: FE83:nen Charlotta Uudenkaupungin rankingkilpailussa kesällä 2007.</p> <hr /> <div>FE83:nen Charlotta Uudenkaupungin rankingkilpailussa kesällä 2007.</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Etustaagi&diff=560 2008-06-18T20:24:14Z

<p>Harald: Taas hurrit riehuu :O</p> <hr /> <div>'''Etustaagi''' ''(keulaharus, förstaagi, engl. a forestay, ruots. ett förstag, suom. keulaharus)'' on vaijeri, joka kulkee veneen keulasta ylös mastoon. Etustaagi tukee mastoa kaatumasta taaksepäin. Keulapurje (h-veneessä Fokka) kiinnitetään hakasilla etustaagiin.<br /> <br /> (Uuden etustaagin teettäminen maksoi vuonna 2006 Turussa 37e) Vanhan etustaagin yläpään t-kappale oli murtunut, mutta ei katkennut kokonaan. Uuden staagin t-kappaletta joutui viilaamaan, jotta se mahtui oikeassa asennossa maston kiinnityshelaan. ko. etustaagin pituus on 8060mm, ja tuntuu ihan sopivan mittaiselta. (huom. T-kappaleita on ainakin kolmea erilaista tyyppiä olemassa. Kaikki eivät sovi suoraan ristiin toistensa koloihin!)<br /> <br /> Etustaagin pituus, kuten muidenkin vanttien, vaihtelee hieman riippuen takilan valmistajasta. Sen kokonaispituus Botnian takilalle on 8340mm, tämä tieto soveltuu ainakin viimeisimpiin vuosimalleihin. Em. mitta sisältää myös vanttiruuvin (eli mitta on maston helasta kannella olevan helan reikään). ''Lähde: Purjeneulomo Niiniranta, jossa kuulemma tehtiin viimeisimmät vuodet vaijerityöt Botnian veneisiin.''<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]<br /> [[Category:Kilpaileminen]]</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Takastaagi&diff=559 2008-06-18T20:22:36Z

<p>Harald: Minä tässä hurrina :)</p> <hr /> <div>[[Kuva:Takastaagin_pyora_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> '''Takastaagi eli hekki''' ''(engl. a (top) backstay, ruots. ett akterstag / ett häckstag, suomeksi peräharus )'' on vaijeri, joka kulkee veneen perästä maston huippuun.<br /> Kun takastaagia kiristetään, maston yläosa taipuu taaksepäin ja etustaagi kiristyy.<br /> Takastaagia kiristämällä voidaan isopurjeen yläosaa latistaa, jolloin kallistava voima pienenee. Takastaagin aktiivinen säätäminen on nopeuden kannalta tärkeää, ja säätämisen tulisi olla mahdollisimman helppoa.<br /> <br /> Takastaagin säätököydessä tulisi olla sellainen välitys, että staagia saa kiristettyä kevyellä voimalla. Takastaagin säätö on yksi tärkeimmistä säädöistä erityisesti kovalla kelillä purjehdittaessa. Takastaagin säädöllä voi kompensoida/vähentää kovassa kelissä venettä kallistavaa momenttia merkittävästi. Takastaagin säätököyteen kannattaa tehdä värikkäitä merkkiompeleita, jotta oppii löytämään oikean säädön ja toistamaan sen tarvittaessa.<br /> <br /> Välitys on yleensä toteutettu joko takaboksissa olevalla köysitaljalla tai kiinteällä pyörärakennelmalla (ks. kuva).<br /> <br /> Säätököysi tulisi tuoda johonkin pinnamiehen tai keskigastin saataville. Säätököyden voi tulla esimerkiksi ulos sitloodan laidasta levangin alta, sitloodan takaseinästä tai se voi olla tuotuna levangin yhteyteen.<br /> <br /> [[Category:Varustelu]][[Category:Kilpaileminen]]</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Spinaakkeri&diff=558 2008-06-18T20:21:19Z

<p>Harald: /* Spinaakkerin nosto */ typo</p> <hr /> <div>'''Spinaakkeri eli spinnu eli pallopurje eli pallokas''' ''(engl. a spinnaker, ruots. en spinaker)'' on myötätuulessa käytettävä keulapurje.<br /> <br /> Spinaakkerivarusteisiin kuuluvat purjeen lisäksi:<br /> <br /> * spinaakkeripuomi<br /> * skuutit (2kpl)<br /> * puomin ylösvedin (ylägaija)<br /> * puomin alasvedin (alagaija) (barbereita käytettäessä pärjää ilmankin)<br /> * spinaakkeriskuuttien barberit (barberhaulerit) (eivät välttämättömät ainakaan kevyessä kelissä) <br /> <br /> == Rikaaminen ==<br /> <br /> Spinaakkerin skuutit kulkevat spinaakkerin alakulmista veneen takakulmissa oleville plokeille, josta ne tulevat sitloodan miehistön ulottuville. Spinaakkeripuomi on purjehdittaessa aina vastakkaisella puolella kuin isopurjeen puomi. <br /> <br /> Suosittu spinaakkeriskuuttien rikausmenetelmä on sijoittaa sitloodan laidoilla olevien vinssien paikalla (uudemmissa veneissä vinssit ovat valmiiksi hytin katolla) kääntöplokit ja lukot. Retkikäytössä skuutit voi johtaa myös suoraan veneen takakulmasta pinnamiehen luokse. <br /> <br /> Takakulmissa plokeiksi kannattaa asentaa vähintään 1:5 räikkäplokit. Räikkäplokeissa on räikkämekanismi, joka estää plokia pyörimästä toiseen suuntaan Tämä vähentää spinaakkerin skuuttaajalle tulevaa vetoa. Spinaakkerin skuuttien tulisi olla mahdollisimman venymätöntä köyttä (esim. dyneema). Skuutit on myös usein ohennettu joidenkin metrien matkalta etupäästään, jotta köyden paino ei paina purjetta kasaan hyvin kevyessä tuulessa. Käsiteltävyyden takia skuutin paksumman pään olisi hyvä olla halkaisijaltaan noin 8mm. Skuutit voi kiinnittää purjeeseen joko paalusolmulla tai sopivalla pikalukolla (nopeampi käsitellä, mutta lisäävät painoa). <br /> <br /> [[Kuva:Spinaakkeriajoa_kevyessa_kelissa.JPG|right|thumb]]<br /> <br /> &lt;small&gt;Spinaakkerin fallin lukko kannattaa sijoittaa mastolle, jotta keulagasti voi nostaa spinaakkerin pitkillä ja nopeilla vedoilla.## Tämä ei liene kovin yleispätevä neuvo, mutta voihan sitä kokeilla ## &lt;/small&gt;<br /> <br /> Spinnupuomia voi säilyttää veneessä sisällä kun sitä ei käytetä. Useissa veneissä on kiinnikkeet puomin säilyttämistä varten keulassa laitojen sisäpuolella. Kilpailuissa sisällä veneessä olevaa spinnupuomia ei ole riittävän nopea käsitellä, vaan spinnupuomi pidetään kiinnitettynä isopurjeen puomin kylkeen joko kankaisessa pitkässä pussissa tai isopuomin kylkeen kiinnitettyin lenkkeihin tai putkenpätkiin pujotettuna.<br /> <br /> == Spinaakkerin nosto ==<br /> [[Kuva:Spinnun_nosto.jpg|right|thumb]]<br /> <br /> Spinaakkeri on sekä retki- että kisakäytössä helpointa nostaa suoraan veneen kulkuluukusta. Tällöin spinnu nousee isopurjeen takana suojassa, eikä keulagastin tarvitse turhaan mennä veneen keulaan. Spinaakkeri nostetaan useimmiten tuulen alapuolelta. Kuvassa spinnu jää noston jälkeen kiertyneeksi itsensä ympärille, eli spinnu on ns. rintsikoilla.<br /> <br /> == Spinaakkerin lasku ==<br /> [[Kuva:Spinnun_lasku.jpg|right|thumb]]<br /> Spinaakkerin voi laskea kummalta puolelta venettä tahansa. Tuulen alapuolelta laskeminen on luultavasti kokemattomalle miehistölle helpompaa.<br /> Spinaakkerin laskussa tuulen puolen skuutti (eli gaija) päästetään kokonaan auki, fallia löysätään ripeästi ja purje kiskotaan skuutista aloittaen sisään veneen kulkuluukusta. Spinnun lasku on helpointa silloin kun kuljetaan lähes suoraan myötätuuleen. Tällöin spinaakkerin saa laskettua isopurjeen suojassa. Kuvassa keulagasti kerää spinnun syliinsä, yleensä helpompaa on purjeen sullominen suoraan kulkuluukusta veneeseen sisälle.<br /> <br /> == Spinaakkerin jiippaaminen ==<br /> Jiipatessa on spinaakkeripuomi siirrettävä veneen puolelta toiselle samaan aikaan kun isopurje jiipataan. Tasaisessa ja rauhallisessa tuulessa jiippi onnistunee retkipurjehtijalta helpoiten, kun gasti trimmaa spinaakkerin keskelle venettä, molemmat barberit puoliksi kiristettyinä. Alagaijan on oltava jiipin aikana hiukan löysällä, jotta puomin saa helposti takaisin paikalleen. <br /> Kun valmistelut on tehty, menee gasti keulaan ja jiippaa spinaakkeripuomin samaan aikaan kun pinnamies kääntää venettä ja jiippaa isopurjeen. Spinaakkeripuomi irrotetaan mastolta ja skuutista, kiinitetään uuteen skuuttiin, työnnetään ulos ja kiinnitetään mastolle. Puomia ei siis varsinaisesti käännetä, vaan se työnnetään puolelta toiselle. (ts. purjeessa kiinni ollut puomin pää kiinnitetään mastolle ja toisinpäin)<br /> <br /> Jiippi onnistuu kahden hengen miehistölläkin helposti, kun spinaakkeri skuutteja ei tarvitse varsinaisen jiipin aikana säätää.<br /> <br /> == Spinaakkerin trimmaaminen ==<br /> [[Kuva:Spinnu_ajo.jpg|right|thumb]]<br /> Pääsäännöt spinaakkerin trimmaamiselle kaikissa veneissä ovat:<br /> * Spinaakkeripuomi on kohtisuorassa suhteelliseen tuuleen nähden<br /> * Spinaakkerin skuuttia trimmataan aktiivisesti, spinnun etuliikin tulee taittua/elää hieman.<br /> * Spinaakkerin molemman alakulmat ovat yhtä korkealla<br /> * Spinaakkeripuomia ei saa päästää kiinni etustaagiin<br /> <br /> H-veneessä fokka jätetään aivan kevyimpiä tuulia lukuunottamatta ylös spinaakkerilla ajettaessa. Isommissa veneissä keulapurje yleensä lasketaan kun spinaakkeri on nostettu.<br /> <br /> [[Kuva:Spinnupuomi_sisa_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]<br /> [[Category:Kilpaileminen]]<br /> [[Category:Retkeily]]</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Harald&diff=557 2008-06-18T20:19:26Z

<p>Harald: </p> <hr /> <div>[http://www.fe83.org/members/charlotta/ Charlotta]n ([http://www.fe83.org/ FE83]) kippari.<br /> <br /> <br /> En voi keskustella tästä sivusta, enkä muistakaan sivuista. Olisiko mahdollista enabloida keskustelu sivuista? Levankiin haluaisiin puuttua :) --[[Käyttäjä:Harald|Harald]] 18. kesäkuuta 2008 kello 23.19 (EEST)</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Harald&diff=556 2008-06-18T20:18:16Z

<p>Harald: Ak: Uusi sivu: [http://www.fe83.org/members/charlotta/ Charlotta]n ([http://www.fe83.org/ FE83]) kippari.</p> <hr /> <div>[http://www.fe83.org/members/charlotta/ Charlotta]n ([http://www.fe83.org/ FE83]) kippari.</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Levanki&diff=555 2008-06-18T20:15:09Z

<p>Harald: täydensin ruots. nimityksiä</p> <hr /> <div>[[Kuva:Levanki_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> [[Kuva:Levanki2.jpg|right|thumb]]<br /> <br /> '''Levanki''' ''(engl. a mainsheet traveller, ruots. storskots vagn, levang tai ledvagn)'' koostuu kiskosta ja vaunusta, johon isopurjeen skuutti kiinnitetään. Levanki mahdollistaa isopurjeen skuuttauspisteen siirtämisen sivusuunnassa. Levankivaunun paikkaa kiskolla voi säätää joko köysien tai mekaanisten &quot;stoppareiden&quot; avulla. Mekaanisia stoppareita ei voi yleensä säätää kun purjeessa on vetoa.<br /> <br /> Säätämällä levankia voi vaikuttaa isopurjeen muotoon.<br /> <br /> Hyvin laakeroitu levanki plokeineen ja lukkoineen on suhteellisen kallis hankinta.<br /> <br /> Levankeja on h-veneissä monenlaisia. Joissakin levankikisko on sitloodan penkkien yläpinnan tasalla, ja ylettyy vain penkin sisälaidasta toiseen. Pidemmät levangit ylettyvät usein sitloodan laidalta toiselle.<br /> <br /> Pitkä ja korkealle asennettu levanki hankaloittaa melkoisesti veneessä liikkumista, ja retkiveneessä kelvolllinen vaihtoehto voisi olla myös skuutin kiinnittäminen sitloodan lattiaan ja levangin jättäminen kokonaan pois. <br /> <br /> Kuvassa oleva (FIN-555 / Fuuga II) levanki kulkee sitloodan laitojen korkeudella. Kaksinkertainen välitys oli turhan raskas käyttää, ja se on myöhemmin vaihdettu kolminkertaiseksi.<br /> <br /> Toinen vaihtoehto on rakentaa kaksikelkkainen levanki, joka jakaa isopurjeen skuutista tulevaa painetta. Tällä järjestelyllä saa aikaan liukkaasti ja nopeasti liikkuvan levangin.<br /> <br /> [[Category:Retkeily]][[Category:Kilpaileminen]][[Category:Varustelu]]</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Keitti%C3%B6&diff=554 2008-06-18T20:14:17Z

<p>Harald: keitinlinkki</p> <hr /> <div>'''Keittiö''' (pentteri, engl. a galley, ruots. ett pentry) h-veneessä koostuu astia- ja ruokakaapeista sekä [[keitin|keittimestä]]. Tiskiallas ja harmaavesitankki puuttuvat, joten tiskaaminen on syytä suorittaa maissa. Veneessä ei ole jääkaappia, joten [[Ruokien_säilytys|ruokien säilyvyydestä]] pitkällä reissulla voi huolehtia esimerkiksi kylmälaukuilla ja kuivaamalla ruokia etukäteen. Vesi juoksee esimerkiksi hanallisista vesitonkista, jotka on tarvittaessa helppoa käydä täyttämässä maissa.<br /> [[Kuva:Origo_keitin.jpg|right|thumb]]<br /> [[Kuva:Keitin_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> [[Category:Retkeily]]</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=S%C3%A4hk%C3%B6t&diff=553 2008-06-18T20:12:41Z

<p>Harald: keitin linkki</p> <hr /> <div>[[Kuva:Sahkotaulu.jpg|right|thumb]]<br /> <br /> H-veneissä ei kovin monimutkaisia sähkäjärjestelmiä tarvita. Päiväretkeilyssä tai ratakilpailuissa ei sähköjä tarvita lainkaan. (Luokkasääntö jopa kieltää sähköisten instrumenttien käytön kisoissa.) Retkeillessä sähköä tarvitsevat ainakin seuraavat laitteet:<br /> <br /> * Kulkuvalot (purjehtiessa sivuille näyttävät punainen ja vihreä, sekä taaksepäin valkoinen. Koneella ajaessa lisäksi eteenpäin näyttävä valkoinen)<br /> * Sisävalot<br /> * Loki (eli nopeusmittari)<br /> * Radio<br /> * 12v -liitäntä esim. GPS:n tai kännykän käyttöön/latailuun<br /> * Lämmitin<br /> * Jotkut [[keitin|keittimet]] tarvitsevat sähköä toimiakseen (ainakin Wallaksen Safeflame-valopetrolikeittimet) <br /> <br /> Veneessä yhdellä &quot;tavallisella&quot; n.60 Ah auton akulla pärjää jo melko pitkälle, vaikka jotkut veneet onkin varustettu kahdella tai jopa kolmella akulla. Pidemmille reissuille voi mukaan ottaa irtonaisen akkulaturin, jolloin akun lataaminen onnistuu vierasvenelaitureiden sähköistä. Useista perämoottoreista saa myös ulos jonkinlaista sähköä akun lataamiseksi. Tavallinen lyijyakku painaa n. 20kg, joten akun kiinnityksen tulee olla erittäin tukeva. Akkua ei myöskään kannata sijoittaa aivan perään tai keulaan, jotta veneen kulkuasento pysyisi oikeana. Toki säilytystilojen kannalta parhaat paikat akulle löytyvät juuri peräboksista tai keulapunkan alta.<br /> <br /> Asiallinen sähköasennus edellyttää jonkinlaisen pääkeskuksen/sähkötaulun asentamista. Tärkeää on myös asentaa helposti käsiteltävään paikkaan riittävän tukeva pääkytkin.<br /> <br /> [[Category:Retkeily]][[Category:Varustelu]]</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=552 2008-06-18T20:09:06Z

<p>Harald: /* 10000 € - 15000 € */ kaunistelin otsikkoa</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa. <br /> <br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''Joe 17 [http://www.paatti.com/joe17/]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''Pohjoismainen kansanvene eli folkkari'''[http://www.folkkari.net/]<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen <br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''Albin Express''' [http://www.expresspurjehtijat.net/]<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla <br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''Finn Express 74 / 741'''<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> * '''[http://www.fe83.org/ Finn Express 83]'''<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Aloittelijan_veneet&diff=551 2008-06-18T20:07:20Z

<p>Harald: /* 10000 € - 15000 € */ täydensin FE83:en tietoja</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymykseen: '''Mikä olisi aloittelijalle sopiva purjevene?'''<br /> <br /> '''Oikea vastaus on tietysti H-vene, Suomen ja Euroopan suurin köliveneluokka.''' Luultavasti H-vene on suomessa myös lukumäärällisesti suurin yksittäinen &quot;ensivenetyyppi&quot;. Tämän artikkelin loppuosassa luetellaan Suomessa yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä (tämä on muuten ainut paikka hWikissä, jossa on suoraan muihinkin kuin H-veneisiin liittyvää sisältöä). Esimerkiksi seuraavat seikkojen takia sinun kannataa ehkä harkita muitakin venetyyppejä kuin h-venettä:<br /> <br /> * H-veneen sisätilat ovat pienet verrattuna moneen muuhun samanhintaiseen veneeseen<br /> * H-veneen perämoottorin käyttö on hankalaa<br /> * H-veneessä ei ole kaiteita, kiinteää vessaa, vesitankkia, tiskiallasta, keitintä <br /> <br /> <br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> <br /> Jokainen saa ostaa juurikin sellaisen purjeveneen kuin tahtoo, eli mitään lupakirjoja taikka ajokortteja et tarvitse. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin muutamia ajatuksia ensiveneen ostoa harkitsevalle. Artikkelissa käsitellään lähinnä suhteellisen edullisia (käytettynä alle 15 k€) ja pieniä (alle 9 m) veneitä, joissa on kuitenkin nukkumapaikat vähintään kahdelle hengelle. Toki isommankin saa ostaa, mutta turhan usein vesillä ja satamissa törmää isoihin uusiin veneisiin, jotka ovat liikenteessä turhan kokemattoman miehistön ohjastamana (kateellisten puhetta, voi tietysti joku sanoa).<br /> <br /> Seuraavissa kappaleissa kerrotaan yleistietoa veneen hankinnassa huomioitavista veneiden ominaisuuksista. Huomaa että ominaisuudet ovat yleensä ristiriidassa keskenään, jolloin oikean venetyypin valinta on sinulle sopivan kompromissin hakemista. (eli haluatko esimerkiksi nopean ja sporttisen veneen vain rauhallisen veneen suurilla sisätiloilla). <br /> <br /> <br /> == Veneen koko ==<br /> <br /> <br /> Ehkä sinun ei tarvitse ostaa suurinta venettä johon rahasi riittävät. Esimerkiksi H-veneellä pariskunta viettää jo aivan mukavati ja turvallisesti useamman viikon purjehdusloman. Isomman veneen käsittely vaatii aina enemmän kokemusta ja harjoittelua. Mitä isompi vene on, sitä suurempia vahinkoja sillä voi aiheuttaa. Pienemmälle veneelle löydät helpommin tilaa laitureista, ja pienemmän syväyksen takia voit käyttää useampia väyliä ja ankkuripaikkoja.<br /> <br /> Pienimmissä veneissä huomioitavaa on myös mahdollisuus veneen kuljettamiseen trailerilla auton perässä. Käytännössä vain nostokölilliset veneet on mahdollista saada trailerille ilman jonkinlaista nosturia. Vetoautosta riippuen isompaakin venettä toki voi vetää trailerilla, kunhan se on ensin siihen saatu. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisätilat ==<br /> <br /> <br /> Samanpituisten veneiden sisätilojen koko vaihtelee huomattavasti. H-veneessä on moneen muuhun verrattuna huomattavan matalat ja kapeat sisätilat. Veneissä säilytystilat muodostuvat erilaisista lokeroista ja laatikoista eri puolilla venettä. Pienissäkin veneissä säilytystilaa on usein tarpeeksi retkeilyyn, eroja on lähinnä siinä, kuinka helposti käytettäviä säilytystilat ovat. Penkkien ja patjojen alla olevat lokerot ovat tietysti hankalampia käyttää kuin kaapit ja vetolaatikot. Säilytystiloja arvioitaessa pitää myös arvioida, miten tavarat pysyvät paikoillaan veneen kallistuessa ja heiluessa. Pienemmissä veneissä ainakin osa tavaroista pidetään pakattuina kasseihin, joita sitten siirretään tarpeen mukaan eri puolilla venettä pois tieltä. Isommissa veneissä makuutilat voi olla erotettu toisistaan väliseinillä/ovilla. Tämä tietysti lisää yksityisyyttä, mutta toisaalta tekee ehkäpä veneestä ahtaamman tuntuisen. <br /> <br /> <br /> <br /> == Purjehdusominaisuudet ==<br /> <br /> <br /> Varmaankin suurin yksittäinen veneen nopeuteen vaikuttava tekijä on vesilinjan pituus. Pitkät ja kapeat veneet ovat tyypillisesti hyviä kryssimään (eli kulkevat paremmin vastatuuleen). Kevyemmät ja leveämmät veneet ovat varsinkin kovemmissa myötätuulissa kapeita nopeampia. Leveät ja kevyet veneet ovat yleensä &quot;sporttisempia&quot;, eli vaativat aktiivisempaa ohjaamista ja purjeiden trimmaamista. Pitkäköliset veneet ovat suuntavakaampia, ja yleensä myös muuten käytökseltään rauhallisempia. Venetyyppien nopeuseroista saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi LYS-taulukoita tutkimalla. (LYS 1,07 vene on keskimäärin noin 7 % nopeampi kuin LYS 1,00 vene). <br /> <br /> <br /> <br /> == Soveltuvuus yksinpurjehdukseen ==<br /> <br /> <br /> Kaikilla tässä artikkelissa mainituilla veneillä voit purjehtia myös yksin, mutta hieman harjoittelua se vaatii. Kun olet päässyt merelle ja saanut purjeet ylös, ei yksinpurjehtimisen pitäisi tuottaa vaikeuksia. Takaisin satamaan pääsy voi taas olla hieman hankalaa. Pääsääntöisesti laiturimanööverit vaativat sitä enemmän opettelua, mitä isompi vene on.<br /> <br /> Jos aiot purjehtia veneellä yksin, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:<br /> <br /> * Yletytkö käsittelemään keulapurjeen skuuttivinssejä samalla kun ohjaat<br /> * Muiden säätököysien (erityisesti fallit) käsittelyn helppous, (tulevatko köydet istuinlaatikkoon vai pitääkö niitä käsitellä mastolla/kannella)<br /> * Moottorin käsittelyn helppous (esim. H-veneen perämoottori on hieman hankala pitkän perän takia)<br /> * Veneen suuntavakavuus, pitkäkölinen tai muuten vakaa vene kulkee pidempään suoraan ilman ohjaamista (esim. purjeiden laskun tms. yhteydessä)<br /> * Purjeiden vaihdon tai reivaamisen helppous. Rullapurjeet ovat varmaankin helpoimmat. Jos veneessä käytetään vain yhden kokoista keulapurjetta, ei sitä tarvitse vaihtaa kelin mukaan. Jos keulapurje on kiinni staagissa profiilissa (ei hakasilla), niin sen nostaminen ja laskeminen reippaammassa tuulessa edellyttää melkeinpä kahta henkilöä (koska purje alhaalla ollessaan lentää helposti mereen). Samoin, mikäli isopurjeessa ei ole ratsastajia, vaan se on suoraan kiinni mastourassa, saattaa nostaminen ja laskeminen olla hankalaa (purje ei alhaalla ollessaan ole kiinni mastossa, vaan leviää kannelle/mereen).<br /> * Dirkki (eli puomia kannatteleva köysi) tai puomia kannattava tanko kikitaljan yhteydessä auttaa isopurjeen nostossa, laskussa ja reivaamisessa<br /> * Mieti minkälaiset mahdollisuudet sinulla on kiivetä yksinäsi takaisin veneeseen, jos satut putoamaan<br /> <br /> == Varustelutaso ==<br /> <br /> <br /> Käytetyn purjeveneen kalleimmat ja eniten kuluvat osat ovat purjeet ja moottori. Pienet perämoottorit maksavat noin 1000 €, mutta sisämoottorit ovat huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi H-veneen isopurje maksaa noin 1000 € ja fokka 700 €.Käytetyn veneen kauppaan kuuluu usein iso kasa vanhoja purjeita. Kovin vanhoille purjeille (yli 7 vuotta) ei yleensä kannata laskea juurikaan arvoa. Kilpailukunnossa purjeet kestävät enintään muutamia vuosia. Aktiivikilpailijoilta on usein mahdollista ostaa vähän käytettyjä kilpapurjeita.<br /> <br /> <br /> == Veneen ikä ==<br /> <br /> <br /> Veneiden osalta kunnossapidolla on yleensä huomattavasti enemmän merkitystä veneen hintaan kuin vuosimallilla. 70-luvun veneissä ei muutaman vuoden ikäeron yleensä juurikaan näy hinnassa. Ikä ei veneen runkoja ja rakenteita yleensä huononna, sen sijaan varustelussa (esim vinssit, köysilukot jne.) ikä saattaa näkyä selvästikin. <br /> <br /> <br /> == Veneen kunto ==<br /> <br /> <br /> Varusteiden (erityisesti purjeet ja moottori) lisäksi pitää kiinnittää huomiota rungon kuntoon. Huonosti tehty tai väärin hoidettu lasikuitu voi imeä vettä, joka talvella jäätyessään rikkoo rungon. Lasikuitu itsessään ei pidä vettä, vaan lasikuidun pinnalla olevan pintamuovin pitää aina olla ehjää, ja vedenalaisissa osissa on lisäksi oltava vedenpitävä primer-kerros. Monien veneiden rakenteissa on käytetty ns. sandwich-rakennetta, jossa kahden lasikuitukerroksen välissä on jotakin kevyempää ainetta (esim. balsa tai divinycell-vaahto) Tällaiset rakenteet tulee mahdollisten kolhujen jälkeen korjata mahdollisimman huolellisesti, jotta ns. väliaine ei pääse kastumaan/jää märäksi.<br /> <br /> Yksi hyvä ja yksinkertainen keino veneen kunnon arvioimiseksi on tarkkailla veneen sisätilojen yleistä siisteyttä. Jos vene haisee homeelle, pilssissä on vettä ja sisäverhoilussa on kosteusjälkiä, ei kaikki ole luultavasti kunnossa. Jos omistaja ei vaivaudu edes myyntitilanteessa siistimään venettään, on syytä epäillä, että myös muu huolto on jäänyt tekemättä. <br /> <br /> <br /> == Hinta ja Jälleenmyyntiarvo ==<br /> <br /> <br /> Alla luetellut venetyypit ovat Suomessa yleisiä, ja niitä on joka vuosi useita myynnissä. Jonkin yleisesti tunnetun venetyypin ostaminen on sikäli turvallista, että myös sen jälleenmyynti on luultavasti helpompaa kuin harvinaisempien veneiden. Yleisimpien venetyyppien osalta myös hintatason arviointi on helpompaa. <br /> <br /> <br /> == Venetyyppejä ==<br /> <br /> <br /> Alla on lueteltu yleisimpiä aloittelijoille sopivia veneitä. Hintaryhmittely on vain suunta-antava <br /> <br /> <br /> === Alle 5000 € ===<br /> * '''Joe 17 [http://www.paatti.com/joe17/]'''<br /> **Pituus 5,27 m<br /> **Valmistettu 1973 - 1982<br /> **nostoköli, voi vetää helposti henkilöauton perässä<br /> **makuutila kahdelle aikuiselle <br /> <br /> * '''Rock 20 tai 24''' <br /> **Pituus 7,30 m <br /> <br /> * '''Pohjoismainen kansanvene eli folkkari'''[http://www.folkkari.net/]<br /> **Pituus 7,64 m<br /> **sekä puisia (1942-&gt;) että lasikuituisia (1976-&gt;)<br /> **alumiinimastot hyväksytty v.2000<br /> **pitkäkölinen, raskas, erittäin vakaa ja rauhallinen <br /> <br /> === 5000 - 10000 € ===<br /> * '''Guy 22'''<br /> **Pituus 6,6 m <br /> <br /> * '''Scanper 22''' <br /> **Pituus 6,78 m <br /> <br /> * '''Albin Viggen''' [http://www.sailguide.com/albin_viggen.htm]<br /> **Pituus 7,10 m<br /> **Valmistettu 1965? - 1978 <br /> <br /> * '''Helmsmann 23'''<br /> **Pituus 7,10 m <br /> <br /> * '''Maxi 77 / 777''' [http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2][http://www.maxisidorna.com/maxi/data/43]<br /> **Pituus 7,98 m<br /> <br /> === 10000 € - 15000 € ===<br /> <br /> * '''Albin Express''' [http://www.expresspurjehtijat.net/]<br /> ** Pituus 7,77 m<br /> ** Valmistetty 1978-&gt;<br /> ** aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla <br /> <br /> * '''Albin Vega'''[http://www.bluemoment.com/boatreviews/vegareview.html]<br /> ** Pituus 8,25 m<br /> ** Valmistettu 1965 - 1979<br /> ** Raskas, rauhallinen <br /> <br /> * '''Finn Express 74 / 741'''<br /> <br /> * '''Avance 24 tai 245'''<br /> ** Pituus 7,46 m <br /> <br /> * '''Finn Express 83''' [http://www.fe83.org/]<br /> **Pituus 8,30 m, lev 2,8m, syv. 1,4m, paino 2,4tn<br /> ** Sisäkone (yl. diesel), seisomakorkeus, käymälä, makuupaikat viidelle ja tilava istuinkaukalo <br /> **aktiivista luokka- ja kilpailutoimintaa ainakin Pääkaupunkiseudulla<br /> ** Hintapyynnit alk. 15000€</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Asuminen&diff=550 2008-06-18T19:51:52Z

<p>Harald: Kai tarkoitettiin seisomakorkeutta, eikä istumista...</p> <hr /> <div>H-vene on pieni purjevene, jossa on kaikki tarpeellinen pienessä tilassa. H-veneiden varustetaso vaihtelee, mutta retkivarustellusta H-veneestä löytyvät [[Kemiallinen_vessa|kemiallinen wc]], [[Keitin|keitin]] ja [[lämmitin]]. Käytännössä siis vain tiskiallas puuttuu. Makuupaikkoja on neljä: Parivuode keulassa ja kaksi täysmittaista makuupaikkaa salongin sohvilla.<br /> <br /> H-veneessä ei ole täyttä seisomakorkeutta. Seisomakorkeus löytyy, mutta housut täytyy vetää jalkaan selkä taivutettuna. Ruuanlaitto tapahtuu sohvalla istuen. Sohvalla istuessa näkee myös ikkunoista merelle, mikä on isommissa veneissä harvinaista herkkua, yleensä ikkunat ovat liian korkealla.<br /> <br /> Joissakin retkikäyttöön varustelluissa H-veneissä on myös kaiteet ja sprayhood.<br /> <br /> Asumismukavuutta arvioidessa voi muistaa, että etenkin 70-luvulla nelihenkinen perhe lomaili hyvin kuukauden H-veneessä ja moni väittääkin noiden lomien olleen elämänsä parhaita veneilylomia. H-veneretkeily lämmittimineen, liesineen ja sähkövaloineen on täyttä luksusta verrattuna telttalomaan, mutta mitään huvila-asumista se ei ole.<br /> <br /> H-veneretkeilyn parhaita puolia ovat meren läheisyys ja veneilyn huolettomuus - purjehtiessa istutaan matalalla ja vene on helppo pitää kunnossa. Pienellä veneellä pääsee myös hyvin luonnonsatamiin. Hankalin ongelma on luultavasti [[Kosteus_veneessä|kosteus ja sen poistaminen]], mikä on riesana varsinkin pidempien sadejaksojen aikana.<br /> <br /> [[Kuva:Sisatilat_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> [[Kuva:Sisakuva_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> <br /> [[Category:Retkeily]]</div>

Harald https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Asuminen&diff=549 2008-06-18T19:51:00Z

<p>Harald: </p> <hr /> <div>H-vene on pieni purjevene, jossa on kaikki tarpeellinen pienessä tilassa. H-veneiden varustetaso vaihtelee, mutta retkivarustellusta H-veneestä löytyvät [[Kemiallinen_vessa|kemiallinen wc]], [[Keitin|keitin]] ja [[lämmitin]]. Käytännössä siis vain tiskiallas puuttuu. Makuupaikkoja on neljä: Parivuode keulassa ja kaksi täysmittaista makuupaikkaa salongin sohvilla.<br /> <br /> H-veneessä ei ole täyttä seisomakorkeutta. Istumakorkeus löytyy, mutta housut täytyy vetää jalkaan selkä taivutettuna. Ruuanlaitto tapahtuu sohvalla istuen. Sohvalla istuessa näkee myös ikkunoista merelle, mikä on isommissa veneissä harvinaista herkkua, yleensä ikkunat ovat liian korkealla.<br /> <br /> Joissakin retkikäyttöön varustelluissa H-veneissä on myös kaiteet ja sprayhood.<br /> <br /> Asumismukavuutta arvioidessa voi muistaa, että etenkin 70-luvulla nelihenkinen perhe lomaili hyvin kuukauden H-veneessä ja moni väittääkin noiden lomien olleen elämänsä parhaita veneilylomia. H-veneretkeily lämmittimineen, liesineen ja sähkövaloineen on täyttä luksusta verrattuna telttalomaan, mutta mitään huvila-asumista se ei ole.<br /> <br /> H-veneretkeilyn parhaita puolia ovat meren läheisyys ja veneilyn huolettomuus - purjehtiessa istutaan matalalla ja vene on helppo pitää kunnossa. Pienellä veneellä pääsee myös hyvin luonnonsatamiin. Hankalin ongelma on luultavasti [[Kosteus_veneessä|kosteus ja sen poistaminen]], mikä on riesana varsinkin pidempien sadejaksojen aikana.<br /> <br /> [[Kuva:Sisatilat_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> [[Kuva:Sisakuva_FIN-555.jpg|right|thumb]]<br /> <br /> [[Category:Retkeily]]</div>

Harald