<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://h-vene.net/hwiki/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=L464</id>
	<title>hWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://h-vene.net/hwiki/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=L464"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php/Toiminnot:Muokkaukset/L464"/>
	<updated>2026-04-19T15:43:11Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.34.2</generator>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2651</id>
		<title>Kirjallisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2651"/>
		<updated>2020-10-21T20:26:38Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Matkakertomuksia */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Purjehduskirjallisuus puoltaa paikkaansa erilaisten verkkolähteiden rinnalla, sillä eri kokonaisuuksiin perehtyneet kirjat antavat monesti eheämmän kokonaiskuvan aiheesta siinä missä verkkolähteet ovat usein painettuja lähteitä ajanmukaisempia. On hyvä muistaa, että vesillä ollessa painetun kirjallisuuden sähköntarve rajoittuu lähinnä lukulamppuun siinä missä saariston tietoliikenne ei ole aina aukotonta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla on lueteltuna päteviksi havaittuja kirjoja eri aiheryhmistä iltalukemisiksi tai vaikka oman veneen reissukirjastoon. Linkit antavat lisätietoja kirjoista mutta parempia hintoja ja saatavuutta saattaa löytyä muualtakin.&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-kirjasto.JPG|360px|right]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Purjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:[http://www.bookplus.fi/kirjat/evans,_jeremy/purjehtijan_k%C3%A4sikirja-7657313 Purjehtijan käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Bo Streiffert:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/294481 Kipparin Kirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Malcolm Pearson, Markku Kuronen:[http://www1.readme.fi/product.php?isbn=9789522203519 Kipparin käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Aleksi Bardy, Ville Salomaa:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/oskarin-venekirja/  Oskarin venekirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oppikirjat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/90195 Veneilijän merenkulkuoppi 1:Saaristonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/107039 Veneilijän merenkulkuoppi 2: rannikkonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pekka Jylhä:[http://www.bookplus.fi/kirjat/jylh%C3%A4,_pekka_ym./cevni-4341884 CEVNI Euroopan sisävesiliikenteen säännöt:ohjeita.] Kuuluu usein [http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=35105 kurssimaksuun].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kartat ja veneen asiakirjat==&lt;br /&gt;
[[Katsastus|Katsastussäännöt]] määräävät myös osaltaan kirjallisuuden tarvetta veneissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/painetut_kartat/merialue/merikarttasarjat Liikenneviraston merikarttasarjat], julkaisusuunnitelma ja voimassa olevat painokset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Merikarttasarjojen päivityspalvelu]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.merikartat.fi/vesiliikenteen-saadokset-p-3273.html Vesiliikenteen säädökset-kokoelma]. Katsastussäännöt mainitsevat tämän kokoelman esimerkkinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi katsastussäännöt kehottavat hankkimaan veneeseen &amp;quot;voimassaolevat katsastussäännöt sekä tarvittava määrä navigointi-, purjehdus- ja&lt;br /&gt;
satamaoppaita sekä muita merenkulun käsikirjoja&amp;quot;, mistä esimerkkejä muualla tässä artikkelissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Veneen huolto ja kunnostus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turlough Johnston, Bo Streiffert:[http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Veneen huolto ja kunnostus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:[http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/ Sähkö ja vene]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Retki- ja matkapurjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turun Partiosissit Ry:[http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&amp;amp;lang=fi&amp;amp;sk=136f6e1c9846320fc1654b8af520b0e4 Suuri Satamakirja-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kai Sourander:[http://www.finnlake.com/kayntisatamat/fin/ Käyntisatamat]. Vuosittainen julkaisu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Suomen Veneilyliitto:[http://www.veneilyliitto.fi/cms/index.php?get=/veneilijoille/nahtavyyksia  Nähtävyyksiä Saaristossa-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Manne Stenros, Altti Holmroos:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404067 Saariston helmassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Seppo Laurell:[http://www.booky.fi/kirja/seppo_laurell/valo_merella_suomen_majakat_1753_1906/9789529745289 Valo Merellä - Suomen majakat 1753-1906]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Venesuunnittelu ja -historia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ilpo Kauhanen:[http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=817 Hans Groop, Suomalainen Venesuunnittelija - H-veneestä Kultapokaaliin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Lars Larsson, Rolf E Eliasson:[http://www.amazon.co.uk/Principles-Yacht-Design-Lars-Larsson/dp/0713651814 Principles of Yacht Design]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Fabio Fossati:[http://www.amazon.com/Aero-Hydrodynamics-Performance-Sailing-Yachts-Sailboats/dp/0071629106 Aero-Hydrodynamics and the performance of sailing yachts]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa:[http://wsoy.fi/yk/products/show/28624 Purjehtivat klassikot - suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino:[http://www.bookplus.fi/kirjat/leino,_pirkka/unelmien_puuveneet_daphnesta_huh-mariin-4344844 Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sää==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sari Hartonen toim.:[http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&amp;amp;TUOTE=322&amp;amp;ID_ASIAKAS=1006033384 Vesilläliikkujan sääopas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* L-G. Nilsson:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/merisaa/ Merisää]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Eric Sloane:[http://store.doverpublications.com/0486443574.html Eric Sloane's Weather Book]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Peter Bruce:[http://www.amazon.com/Heavy-Weather-Sailing-30th-Anniversary/dp/0071353232 Adlard Coles' Heavy Weather Sailing]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* WB-sails News 1/08:[http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo Mihin hävisi purjehtimisen ilo?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Matkakertomuksia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kristoffer Kolumbus:[https://kirja.elisa.fi/ekirja/amerikan-loytoretken-paivakirja Amerikan löytöretken päiväkirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Joshua Slocum:[https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&amp;amp;redir_esc=y Yksinpurjehdus maapallon ympäri ja purjehdus Liberdadella]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&amp;amp;itemcode=9511141333 Toivematka]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.wildway.fi/kauppa/product_details.php?p=120 Odysseuksen vanavedessä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.bookplus.fi/kirjat/schildt,_g%C3%B6ran/aurinkolaiva-4291936 Aurinkolaiva]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Tapio Lehtinen, Ari Pusa:[https://spv.fi/diginautic/yksin-seitsemalla-merella/ Yksin seitsemällä merellä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Elokuvia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mukana myös elokuva-osio synkkien talvi-iltojen avittajiksi. Elokuvat sivuavat merenkulkua mutta muu vastuu jää katselijalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0056291/ Nóz w wodzie - Veitsi vedessä] (1962)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0096022/ SOS En Segelsällskapsresa - SOS purjehdusreissu] (1988)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0097162/ Dead Calm - Rasvatyyni] (1989) Kuvattu [http://www.stadtdesign.com/history/eg_van_de_stadt Stormvogel]-veneessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0105824/ Wind - Voitto kotiin] (1992)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0114898/ Waterworld] (1995)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Myrskyn todistajat] (1996)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Message in a bottle] (1999)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0192263/ Longitude - Pituuspiiri] (TV 2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0210382/ Weight of Water] (2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0311113/ Master and commander: Maailman laidalla] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0301989/ Visitors - Uhka Merellä] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/find?s=all&amp;amp;q=horatio+hornblower Horatio Hornblower-sarja] (TV 1998-2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Romaaneja==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Homeros:[https://otava.fi/kirjat/odysseia-2/ Odysseia]&lt;br /&gt;
* Herman Melville:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9994 Moby Dick eli valkoinen valas]&lt;br /&gt;
* Volter Kilpi:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_38249/ Alastalon salissa]&lt;br /&gt;
* Tove Jansson:[https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/muumipappa-ja-meri/9789510364154 Muumipappa ja meri]&lt;br /&gt;
* Morten Strøksnes:[https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512410477 Merikirja eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana]&lt;br /&gt;
* Patrik Svensson:[https://www.maailmankirjat.ma-pe.net/patrik-svensson-ankeriaan-testame Ankeriaan testamentti]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Sää]]&lt;br /&gt;
* [[Retkeilykohteet]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Kirjallisuudesta on keskusteltu ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=752 Hyvää purjehduskirjallisuutta kaivataan!]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=1159&amp;amp;sid=5fd4da6426a9d39cd4195d54b78e8685 &amp;quot;Merikarttojen hinnat laskevat 30%&amp;quot;]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=282 H-venekirjan ideapalsta]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=491 Wind - Voitto kotiin 1992]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]] &lt;br /&gt;
[[Category:Yleistä]]&lt;br /&gt;
[[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2650</id>
		<title>Kirjallisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2650"/>
		<updated>2020-10-21T17:16:21Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Artikkeleita */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Purjehduskirjallisuus puoltaa paikkaansa erilaisten verkkolähteiden rinnalla, sillä eri kokonaisuuksiin perehtyneet kirjat antavat monesti eheämmän kokonaiskuvan aiheesta siinä missä verkkolähteet ovat usein painettuja lähteitä ajanmukaisempia. On hyvä muistaa, että vesillä ollessa painetun kirjallisuuden sähköntarve rajoittuu lähinnä lukulamppuun siinä missä saariston tietoliikenne ei ole aina aukotonta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla on lueteltuna päteviksi havaittuja kirjoja eri aiheryhmistä iltalukemisiksi tai vaikka oman veneen reissukirjastoon. Linkit antavat lisätietoja kirjoista mutta parempia hintoja ja saatavuutta saattaa löytyä muualtakin.&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-kirjasto.JPG|360px|right]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Purjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:[http://www.bookplus.fi/kirjat/evans,_jeremy/purjehtijan_k%C3%A4sikirja-7657313 Purjehtijan käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Bo Streiffert:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/294481 Kipparin Kirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Malcolm Pearson, Markku Kuronen:[http://www1.readme.fi/product.php?isbn=9789522203519 Kipparin käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Aleksi Bardy, Ville Salomaa:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/oskarin-venekirja/  Oskarin venekirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oppikirjat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/90195 Veneilijän merenkulkuoppi 1:Saaristonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/107039 Veneilijän merenkulkuoppi 2: rannikkonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pekka Jylhä:[http://www.bookplus.fi/kirjat/jylh%C3%A4,_pekka_ym./cevni-4341884 CEVNI Euroopan sisävesiliikenteen säännöt:ohjeita.] Kuuluu usein [http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=35105 kurssimaksuun].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kartat ja veneen asiakirjat==&lt;br /&gt;
[[Katsastus|Katsastussäännöt]] määräävät myös osaltaan kirjallisuuden tarvetta veneissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/painetut_kartat/merialue/merikarttasarjat Liikenneviraston merikarttasarjat], julkaisusuunnitelma ja voimassa olevat painokset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Merikarttasarjojen päivityspalvelu]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.merikartat.fi/vesiliikenteen-saadokset-p-3273.html Vesiliikenteen säädökset-kokoelma]. Katsastussäännöt mainitsevat tämän kokoelman esimerkkinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi katsastussäännöt kehottavat hankkimaan veneeseen &amp;quot;voimassaolevat katsastussäännöt sekä tarvittava määrä navigointi-, purjehdus- ja&lt;br /&gt;
satamaoppaita sekä muita merenkulun käsikirjoja&amp;quot;, mistä esimerkkejä muualla tässä artikkelissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Veneen huolto ja kunnostus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turlough Johnston, Bo Streiffert:[http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Veneen huolto ja kunnostus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:[http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/ Sähkö ja vene]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Retki- ja matkapurjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turun Partiosissit Ry:[http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&amp;amp;lang=fi&amp;amp;sk=136f6e1c9846320fc1654b8af520b0e4 Suuri Satamakirja-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kai Sourander:[http://www.finnlake.com/kayntisatamat/fin/ Käyntisatamat]. Vuosittainen julkaisu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Suomen Veneilyliitto:[http://www.veneilyliitto.fi/cms/index.php?get=/veneilijoille/nahtavyyksia  Nähtävyyksiä Saaristossa-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Manne Stenros, Altti Holmroos:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404067 Saariston helmassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Seppo Laurell:[http://www.booky.fi/kirja/seppo_laurell/valo_merella_suomen_majakat_1753_1906/9789529745289 Valo Merellä - Suomen majakat 1753-1906]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Venesuunnittelu ja -historia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ilpo Kauhanen:[http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=817 Hans Groop, Suomalainen Venesuunnittelija - H-veneestä Kultapokaaliin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Lars Larsson, Rolf E Eliasson:[http://www.amazon.co.uk/Principles-Yacht-Design-Lars-Larsson/dp/0713651814 Principles of Yacht Design]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Fabio Fossati:[http://www.amazon.com/Aero-Hydrodynamics-Performance-Sailing-Yachts-Sailboats/dp/0071629106 Aero-Hydrodynamics and the performance of sailing yachts]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa:[http://wsoy.fi/yk/products/show/28624 Purjehtivat klassikot - suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino:[http://www.bookplus.fi/kirjat/leino,_pirkka/unelmien_puuveneet_daphnesta_huh-mariin-4344844 Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sää==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sari Hartonen toim.:[http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&amp;amp;TUOTE=322&amp;amp;ID_ASIAKAS=1006033384 Vesilläliikkujan sääopas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* L-G. Nilsson:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/merisaa/ Merisää]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Eric Sloane:[http://store.doverpublications.com/0486443574.html Eric Sloane's Weather Book]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Peter Bruce:[http://www.amazon.com/Heavy-Weather-Sailing-30th-Anniversary/dp/0071353232 Adlard Coles' Heavy Weather Sailing]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* WB-sails News 1/08:[http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo Mihin hävisi purjehtimisen ilo?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Matkakertomuksia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Joshua Slocum:[https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&amp;amp;redir_esc=y Yksinpurjehdus maapallon ympäri ja purjehdus Liberdadella]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&amp;amp;itemcode=9511141333 Toivematka]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.wildway.fi/kauppa/product_details.php?p=120 Odysseuksen vanavedessä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.bookplus.fi/kirjat/schildt,_g%C3%B6ran/aurinkolaiva-4291936 Aurinkolaiva]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Tapio Lehtinen, Ari Pusa:[https://spv.fi/diginautic/yksin-seitsemalla-merella/ Yksin seitsemällä merellä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Elokuvia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mukana myös elokuva-osio synkkien talvi-iltojen avittajiksi. Elokuvat sivuavat merenkulkua mutta muu vastuu jää katselijalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0056291/ Nóz w wodzie - Veitsi vedessä] (1962)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0096022/ SOS En Segelsällskapsresa - SOS purjehdusreissu] (1988)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0097162/ Dead Calm - Rasvatyyni] (1989) Kuvattu [http://www.stadtdesign.com/history/eg_van_de_stadt Stormvogel]-veneessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0105824/ Wind - Voitto kotiin] (1992)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0114898/ Waterworld] (1995)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Myrskyn todistajat] (1996)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Message in a bottle] (1999)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0192263/ Longitude - Pituuspiiri] (TV 2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0210382/ Weight of Water] (2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0311113/ Master and commander: Maailman laidalla] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0301989/ Visitors - Uhka Merellä] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/find?s=all&amp;amp;q=horatio+hornblower Horatio Hornblower-sarja] (TV 1998-2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Romaaneja==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Homeros:[https://otava.fi/kirjat/odysseia-2/ Odysseia]&lt;br /&gt;
* Herman Melville:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9994 Moby Dick eli valkoinen valas]&lt;br /&gt;
* Volter Kilpi:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_38249/ Alastalon salissa]&lt;br /&gt;
* Tove Jansson:[https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/muumipappa-ja-meri/9789510364154 Muumipappa ja meri]&lt;br /&gt;
* Morten Strøksnes:[https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512410477 Merikirja eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana]&lt;br /&gt;
* Patrik Svensson:[https://www.maailmankirjat.ma-pe.net/patrik-svensson-ankeriaan-testame Ankeriaan testamentti]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Sää]]&lt;br /&gt;
* [[Retkeilykohteet]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Kirjallisuudesta on keskusteltu ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=752 Hyvää purjehduskirjallisuutta kaivataan!]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=1159&amp;amp;sid=5fd4da6426a9d39cd4195d54b78e8685 &amp;quot;Merikarttojen hinnat laskevat 30%&amp;quot;]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=282 H-venekirjan ideapalsta]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=491 Wind - Voitto kotiin 1992]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]] &lt;br /&gt;
[[Category:Yleistä]]&lt;br /&gt;
[[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2649</id>
		<title>Kirjallisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2649"/>
		<updated>2020-10-21T17:15:01Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Romaaneja */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Purjehduskirjallisuus puoltaa paikkaansa erilaisten verkkolähteiden rinnalla, sillä eri kokonaisuuksiin perehtyneet kirjat antavat monesti eheämmän kokonaiskuvan aiheesta siinä missä verkkolähteet ovat usein painettuja lähteitä ajanmukaisempia. On hyvä muistaa, että vesillä ollessa painetun kirjallisuuden sähköntarve rajoittuu lähinnä lukulamppuun siinä missä saariston tietoliikenne ei ole aina aukotonta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla on lueteltuna päteviksi havaittuja kirjoja eri aiheryhmistä iltalukemisiksi tai vaikka oman veneen reissukirjastoon. Linkit antavat lisätietoja kirjoista mutta parempia hintoja ja saatavuutta saattaa löytyä muualtakin.&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-kirjasto.JPG|360px|right]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Purjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:[http://www.bookplus.fi/kirjat/evans,_jeremy/purjehtijan_k%C3%A4sikirja-7657313 Purjehtijan käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Bo Streiffert:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/294481 Kipparin Kirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Malcolm Pearson, Markku Kuronen:[http://www1.readme.fi/product.php?isbn=9789522203519 Kipparin käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Aleksi Bardy, Ville Salomaa:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/oskarin-venekirja/  Oskarin venekirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oppikirjat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/90195 Veneilijän merenkulkuoppi 1:Saaristonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/107039 Veneilijän merenkulkuoppi 2: rannikkonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pekka Jylhä:[http://www.bookplus.fi/kirjat/jylh%C3%A4,_pekka_ym./cevni-4341884 CEVNI Euroopan sisävesiliikenteen säännöt:ohjeita.] Kuuluu usein [http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=35105 kurssimaksuun].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kartat ja veneen asiakirjat==&lt;br /&gt;
[[Katsastus|Katsastussäännöt]] määräävät myös osaltaan kirjallisuuden tarvetta veneissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/painetut_kartat/merialue/merikarttasarjat Liikenneviraston merikarttasarjat], julkaisusuunnitelma ja voimassa olevat painokset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Merikarttasarjojen päivityspalvelu]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.merikartat.fi/vesiliikenteen-saadokset-p-3273.html Vesiliikenteen säädökset-kokoelma]. Katsastussäännöt mainitsevat tämän kokoelman esimerkkinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi katsastussäännöt kehottavat hankkimaan veneeseen &amp;quot;voimassaolevat katsastussäännöt sekä tarvittava määrä navigointi-, purjehdus- ja&lt;br /&gt;
satamaoppaita sekä muita merenkulun käsikirjoja&amp;quot;, mistä esimerkkejä muualla tässä artikkelissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Veneen huolto ja kunnostus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turlough Johnston, Bo Streiffert:[http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Veneen huolto ja kunnostus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:[http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/ Sähkö ja vene]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Retki- ja matkapurjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turun Partiosissit Ry:[http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&amp;amp;lang=fi&amp;amp;sk=136f6e1c9846320fc1654b8af520b0e4 Suuri Satamakirja-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kai Sourander:[http://www.finnlake.com/kayntisatamat/fin/ Käyntisatamat]. Vuosittainen julkaisu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Suomen Veneilyliitto:[http://www.veneilyliitto.fi/cms/index.php?get=/veneilijoille/nahtavyyksia  Nähtävyyksiä Saaristossa-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Manne Stenros, Altti Holmroos:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404067 Saariston helmassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Seppo Laurell:[http://www.booky.fi/kirja/seppo_laurell/valo_merella_suomen_majakat_1753_1906/9789529745289 Valo Merellä - Suomen majakat 1753-1906]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Venesuunnittelu ja -historia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ilpo Kauhanen:[http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=817 Hans Groop, Suomalainen Venesuunnittelija - H-veneestä Kultapokaaliin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Lars Larsson, Rolf E Eliasson:[http://www.amazon.co.uk/Principles-Yacht-Design-Lars-Larsson/dp/0713651814 Principles of Yacht Design]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Fabio Fossati:[http://www.amazon.com/Aero-Hydrodynamics-Performance-Sailing-Yachts-Sailboats/dp/0071629106 Aero-Hydrodynamics and the performance of sailing yachts]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa:[http://wsoy.fi/yk/products/show/28624 Purjehtivat klassikot - suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino:[http://www.bookplus.fi/kirjat/leino,_pirkka/unelmien_puuveneet_daphnesta_huh-mariin-4344844 Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sää==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sari Hartonen toim.:[http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&amp;amp;TUOTE=322&amp;amp;ID_ASIAKAS=1006033384 Vesilläliikkujan sääopas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* L-G. Nilsson:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/merisaa/ Merisää]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Eric Sloane:[http://store.doverpublications.com/0486443574.html Eric Sloane's Weather Book]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Peter Bruce:[http://www.amazon.com/Heavy-Weather-Sailing-30th-Anniversary/dp/0071353232 Adlard Coles' Heavy Weather Sailing]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* WB-sails News 1/08:[http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo Mihin hävisi purjehtimisen ilo?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Matkakertomuksia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Joshua Slocum:[https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&amp;amp;redir_esc=y Yksinpurjehdus maapallon ympäri ja purjehdus Liberdadella]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&amp;amp;itemcode=9511141333 Toivematka]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.wildway.fi/kauppa/product_details.php?p=120 Odysseuksen vanavedessä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.bookplus.fi/kirjat/schildt,_g%C3%B6ran/aurinkolaiva-4291936 Aurinkolaiva]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Tapio Lehtinen, Ari Pusa:[https://spv.fi/diginautic/yksin-seitsemalla-merella/ Yksin seitsemällä merellä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Elokuvia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mukana myös elokuva-osio synkkien talvi-iltojen avittajiksi. Elokuvat sivuavat merenkulkua mutta muu vastuu jää katselijalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0056291/ Nóz w wodzie - Veitsi vedessä] (1962)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0096022/ SOS En Segelsällskapsresa - SOS purjehdusreissu] (1988)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0097162/ Dead Calm - Rasvatyyni] (1989) Kuvattu [http://www.stadtdesign.com/history/eg_van_de_stadt Stormvogel]-veneessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0105824/ Wind - Voitto kotiin] (1992)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0114898/ Waterworld] (1995)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Myrskyn todistajat] (1996)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Message in a bottle] (1999)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0192263/ Longitude - Pituuspiiri] (TV 2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0210382/ Weight of Water] (2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0311113/ Master and commander: Maailman laidalla] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0301989/ Visitors - Uhka Merellä] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/find?s=all&amp;amp;q=horatio+hornblower Horatio Hornblower-sarja] (TV 1998-2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Romaaneja==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Homeros:[https://otava.fi/kirjat/odysseia-2/ Odysseia]&lt;br /&gt;
* Herman Melville:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9994 Moby Dick eli valkoinen valas]&lt;br /&gt;
* Volter Kilpi:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_38249/ Alastalon salissa]&lt;br /&gt;
* Tove Jansson:[https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/muumipappa-ja-meri/9789510364154 Muumipappa ja meri]&lt;br /&gt;
* Morten Strøksnes:[https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512410477 Merikirja eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana]&lt;br /&gt;
* Patrik Svensson:[https://www.maailmankirjat.ma-pe.net/patrik-svensson-ankeriaan-testame Ankeriaan testamentti]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Vene-lehden artikkeleita]] H-veneestä&lt;br /&gt;
* [[Sää]]&lt;br /&gt;
* [[Retkeilykohteet]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Kirjallisuudesta on keskusteltu ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=752 Hyvää purjehduskirjallisuutta kaivataan!]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=1159&amp;amp;sid=5fd4da6426a9d39cd4195d54b78e8685 &amp;quot;Merikarttojen hinnat laskevat 30%&amp;quot;]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=282 H-venekirjan ideapalsta]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=491 Wind - Voitto kotiin 1992]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]] &lt;br /&gt;
[[Category:Yleistä]]&lt;br /&gt;
[[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2648</id>
		<title>Kirjallisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2648"/>
		<updated>2020-10-21T17:11:48Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Romaaneja */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Purjehduskirjallisuus puoltaa paikkaansa erilaisten verkkolähteiden rinnalla, sillä eri kokonaisuuksiin perehtyneet kirjat antavat monesti eheämmän kokonaiskuvan aiheesta siinä missä verkkolähteet ovat usein painettuja lähteitä ajanmukaisempia. On hyvä muistaa, että vesillä ollessa painetun kirjallisuuden sähköntarve rajoittuu lähinnä lukulamppuun siinä missä saariston tietoliikenne ei ole aina aukotonta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla on lueteltuna päteviksi havaittuja kirjoja eri aiheryhmistä iltalukemisiksi tai vaikka oman veneen reissukirjastoon. Linkit antavat lisätietoja kirjoista mutta parempia hintoja ja saatavuutta saattaa löytyä muualtakin.&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-kirjasto.JPG|360px|right]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Purjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:[http://www.bookplus.fi/kirjat/evans,_jeremy/purjehtijan_k%C3%A4sikirja-7657313 Purjehtijan käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Bo Streiffert:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/294481 Kipparin Kirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Malcolm Pearson, Markku Kuronen:[http://www1.readme.fi/product.php?isbn=9789522203519 Kipparin käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Aleksi Bardy, Ville Salomaa:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/oskarin-venekirja/  Oskarin venekirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oppikirjat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/90195 Veneilijän merenkulkuoppi 1:Saaristonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/107039 Veneilijän merenkulkuoppi 2: rannikkonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pekka Jylhä:[http://www.bookplus.fi/kirjat/jylh%C3%A4,_pekka_ym./cevni-4341884 CEVNI Euroopan sisävesiliikenteen säännöt:ohjeita.] Kuuluu usein [http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=35105 kurssimaksuun].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kartat ja veneen asiakirjat==&lt;br /&gt;
[[Katsastus|Katsastussäännöt]] määräävät myös osaltaan kirjallisuuden tarvetta veneissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/painetut_kartat/merialue/merikarttasarjat Liikenneviraston merikarttasarjat], julkaisusuunnitelma ja voimassa olevat painokset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Merikarttasarjojen päivityspalvelu]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.merikartat.fi/vesiliikenteen-saadokset-p-3273.html Vesiliikenteen säädökset-kokoelma]. Katsastussäännöt mainitsevat tämän kokoelman esimerkkinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi katsastussäännöt kehottavat hankkimaan veneeseen &amp;quot;voimassaolevat katsastussäännöt sekä tarvittava määrä navigointi-, purjehdus- ja&lt;br /&gt;
satamaoppaita sekä muita merenkulun käsikirjoja&amp;quot;, mistä esimerkkejä muualla tässä artikkelissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Veneen huolto ja kunnostus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turlough Johnston, Bo Streiffert:[http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Veneen huolto ja kunnostus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:[http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/ Sähkö ja vene]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Retki- ja matkapurjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turun Partiosissit Ry:[http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&amp;amp;lang=fi&amp;amp;sk=136f6e1c9846320fc1654b8af520b0e4 Suuri Satamakirja-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kai Sourander:[http://www.finnlake.com/kayntisatamat/fin/ Käyntisatamat]. Vuosittainen julkaisu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Suomen Veneilyliitto:[http://www.veneilyliitto.fi/cms/index.php?get=/veneilijoille/nahtavyyksia  Nähtävyyksiä Saaristossa-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Manne Stenros, Altti Holmroos:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404067 Saariston helmassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Seppo Laurell:[http://www.booky.fi/kirja/seppo_laurell/valo_merella_suomen_majakat_1753_1906/9789529745289 Valo Merellä - Suomen majakat 1753-1906]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Venesuunnittelu ja -historia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ilpo Kauhanen:[http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=817 Hans Groop, Suomalainen Venesuunnittelija - H-veneestä Kultapokaaliin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Lars Larsson, Rolf E Eliasson:[http://www.amazon.co.uk/Principles-Yacht-Design-Lars-Larsson/dp/0713651814 Principles of Yacht Design]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Fabio Fossati:[http://www.amazon.com/Aero-Hydrodynamics-Performance-Sailing-Yachts-Sailboats/dp/0071629106 Aero-Hydrodynamics and the performance of sailing yachts]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa:[http://wsoy.fi/yk/products/show/28624 Purjehtivat klassikot - suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino:[http://www.bookplus.fi/kirjat/leino,_pirkka/unelmien_puuveneet_daphnesta_huh-mariin-4344844 Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sää==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sari Hartonen toim.:[http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&amp;amp;TUOTE=322&amp;amp;ID_ASIAKAS=1006033384 Vesilläliikkujan sääopas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* L-G. Nilsson:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/merisaa/ Merisää]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Eric Sloane:[http://store.doverpublications.com/0486443574.html Eric Sloane's Weather Book]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Peter Bruce:[http://www.amazon.com/Heavy-Weather-Sailing-30th-Anniversary/dp/0071353232 Adlard Coles' Heavy Weather Sailing]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* WB-sails News 1/08:[http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo Mihin hävisi purjehtimisen ilo?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Matkakertomuksia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Joshua Slocum:[https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&amp;amp;redir_esc=y Yksinpurjehdus maapallon ympäri ja purjehdus Liberdadella]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&amp;amp;itemcode=9511141333 Toivematka]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.wildway.fi/kauppa/product_details.php?p=120 Odysseuksen vanavedessä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.bookplus.fi/kirjat/schildt,_g%C3%B6ran/aurinkolaiva-4291936 Aurinkolaiva]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Tapio Lehtinen, Ari Pusa:[https://spv.fi/diginautic/yksin-seitsemalla-merella/ Yksin seitsemällä merellä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Elokuvia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mukana myös elokuva-osio synkkien talvi-iltojen avittajiksi. Elokuvat sivuavat merenkulkua mutta muu vastuu jää katselijalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0056291/ Nóz w wodzie - Veitsi vedessä] (1962)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0096022/ SOS En Segelsällskapsresa - SOS purjehdusreissu] (1988)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0097162/ Dead Calm - Rasvatyyni] (1989) Kuvattu [http://www.stadtdesign.com/history/eg_van_de_stadt Stormvogel]-veneessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0105824/ Wind - Voitto kotiin] (1992)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0114898/ Waterworld] (1995)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Myrskyn todistajat] (1996)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Message in a bottle] (1999)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0192263/ Longitude - Pituuspiiri] (TV 2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0210382/ Weight of Water] (2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0311113/ Master and commander: Maailman laidalla] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0301989/ Visitors - Uhka Merellä] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/find?s=all&amp;amp;q=horatio+hornblower Horatio Hornblower-sarja] (TV 1998-2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Romaaneja==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Homeros:[https://otava.fi/kirjat/odysseia-2/ Odysseia]&lt;br /&gt;
* Herman Melville:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9994 Moby Dick eli valkoinen valas]&lt;br /&gt;
* Tove Jansson:[https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/muumipappa-ja-meri/9789510364154 Muumipappa ja meri]&lt;br /&gt;
* Morten Strøksnes:[https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512410477 Merikirja eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana]&lt;br /&gt;
* Patrik Svensson:[https://www.maailmankirjat.ma-pe.net/patrik-svensson-ankeriaan-testame Ankeriaan testamentti]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Vene-lehden artikkeleita]] H-veneestä&lt;br /&gt;
* [[Sää]]&lt;br /&gt;
* [[Retkeilykohteet]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Kirjallisuudesta on keskusteltu ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=752 Hyvää purjehduskirjallisuutta kaivataan!]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=1159&amp;amp;sid=5fd4da6426a9d39cd4195d54b78e8685 &amp;quot;Merikarttojen hinnat laskevat 30%&amp;quot;]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=282 H-venekirjan ideapalsta]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=491 Wind - Voitto kotiin 1992]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]] &lt;br /&gt;
[[Category:Yleistä]]&lt;br /&gt;
[[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2647</id>
		<title>Kirjallisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2647"/>
		<updated>2020-10-21T17:08:30Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Romaaneja */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Purjehduskirjallisuus puoltaa paikkaansa erilaisten verkkolähteiden rinnalla, sillä eri kokonaisuuksiin perehtyneet kirjat antavat monesti eheämmän kokonaiskuvan aiheesta siinä missä verkkolähteet ovat usein painettuja lähteitä ajanmukaisempia. On hyvä muistaa, että vesillä ollessa painetun kirjallisuuden sähköntarve rajoittuu lähinnä lukulamppuun siinä missä saariston tietoliikenne ei ole aina aukotonta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla on lueteltuna päteviksi havaittuja kirjoja eri aiheryhmistä iltalukemisiksi tai vaikka oman veneen reissukirjastoon. Linkit antavat lisätietoja kirjoista mutta parempia hintoja ja saatavuutta saattaa löytyä muualtakin.&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-kirjasto.JPG|360px|right]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Purjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:[http://www.bookplus.fi/kirjat/evans,_jeremy/purjehtijan_k%C3%A4sikirja-7657313 Purjehtijan käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Bo Streiffert:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/294481 Kipparin Kirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Malcolm Pearson, Markku Kuronen:[http://www1.readme.fi/product.php?isbn=9789522203519 Kipparin käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Aleksi Bardy, Ville Salomaa:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/oskarin-venekirja/  Oskarin venekirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oppikirjat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/90195 Veneilijän merenkulkuoppi 1:Saaristonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/107039 Veneilijän merenkulkuoppi 2: rannikkonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pekka Jylhä:[http://www.bookplus.fi/kirjat/jylh%C3%A4,_pekka_ym./cevni-4341884 CEVNI Euroopan sisävesiliikenteen säännöt:ohjeita.] Kuuluu usein [http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=35105 kurssimaksuun].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kartat ja veneen asiakirjat==&lt;br /&gt;
[[Katsastus|Katsastussäännöt]] määräävät myös osaltaan kirjallisuuden tarvetta veneissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/painetut_kartat/merialue/merikarttasarjat Liikenneviraston merikarttasarjat], julkaisusuunnitelma ja voimassa olevat painokset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Merikarttasarjojen päivityspalvelu]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.merikartat.fi/vesiliikenteen-saadokset-p-3273.html Vesiliikenteen säädökset-kokoelma]. Katsastussäännöt mainitsevat tämän kokoelman esimerkkinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi katsastussäännöt kehottavat hankkimaan veneeseen &amp;quot;voimassaolevat katsastussäännöt sekä tarvittava määrä navigointi-, purjehdus- ja&lt;br /&gt;
satamaoppaita sekä muita merenkulun käsikirjoja&amp;quot;, mistä esimerkkejä muualla tässä artikkelissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Veneen huolto ja kunnostus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turlough Johnston, Bo Streiffert:[http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Veneen huolto ja kunnostus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:[http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/ Sähkö ja vene]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Retki- ja matkapurjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turun Partiosissit Ry:[http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&amp;amp;lang=fi&amp;amp;sk=136f6e1c9846320fc1654b8af520b0e4 Suuri Satamakirja-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kai Sourander:[http://www.finnlake.com/kayntisatamat/fin/ Käyntisatamat]. Vuosittainen julkaisu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Suomen Veneilyliitto:[http://www.veneilyliitto.fi/cms/index.php?get=/veneilijoille/nahtavyyksia  Nähtävyyksiä Saaristossa-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Manne Stenros, Altti Holmroos:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404067 Saariston helmassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Seppo Laurell:[http://www.booky.fi/kirja/seppo_laurell/valo_merella_suomen_majakat_1753_1906/9789529745289 Valo Merellä - Suomen majakat 1753-1906]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Venesuunnittelu ja -historia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ilpo Kauhanen:[http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=817 Hans Groop, Suomalainen Venesuunnittelija - H-veneestä Kultapokaaliin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Lars Larsson, Rolf E Eliasson:[http://www.amazon.co.uk/Principles-Yacht-Design-Lars-Larsson/dp/0713651814 Principles of Yacht Design]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Fabio Fossati:[http://www.amazon.com/Aero-Hydrodynamics-Performance-Sailing-Yachts-Sailboats/dp/0071629106 Aero-Hydrodynamics and the performance of sailing yachts]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa:[http://wsoy.fi/yk/products/show/28624 Purjehtivat klassikot - suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino:[http://www.bookplus.fi/kirjat/leino,_pirkka/unelmien_puuveneet_daphnesta_huh-mariin-4344844 Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sää==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sari Hartonen toim.:[http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&amp;amp;TUOTE=322&amp;amp;ID_ASIAKAS=1006033384 Vesilläliikkujan sääopas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* L-G. Nilsson:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/merisaa/ Merisää]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Eric Sloane:[http://store.doverpublications.com/0486443574.html Eric Sloane's Weather Book]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Peter Bruce:[http://www.amazon.com/Heavy-Weather-Sailing-30th-Anniversary/dp/0071353232 Adlard Coles' Heavy Weather Sailing]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* WB-sails News 1/08:[http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo Mihin hävisi purjehtimisen ilo?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Matkakertomuksia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Joshua Slocum:[https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&amp;amp;redir_esc=y Yksinpurjehdus maapallon ympäri ja purjehdus Liberdadella]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&amp;amp;itemcode=9511141333 Toivematka]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.wildway.fi/kauppa/product_details.php?p=120 Odysseuksen vanavedessä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.bookplus.fi/kirjat/schildt,_g%C3%B6ran/aurinkolaiva-4291936 Aurinkolaiva]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Tapio Lehtinen, Ari Pusa:[https://spv.fi/diginautic/yksin-seitsemalla-merella/ Yksin seitsemällä merellä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Elokuvia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mukana myös elokuva-osio synkkien talvi-iltojen avittajiksi. Elokuvat sivuavat merenkulkua mutta muu vastuu jää katselijalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0056291/ Nóz w wodzie - Veitsi vedessä] (1962)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0096022/ SOS En Segelsällskapsresa - SOS purjehdusreissu] (1988)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0097162/ Dead Calm - Rasvatyyni] (1989) Kuvattu [http://www.stadtdesign.com/history/eg_van_de_stadt Stormvogel]-veneessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0105824/ Wind - Voitto kotiin] (1992)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0114898/ Waterworld] (1995)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Myrskyn todistajat] (1996)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Message in a bottle] (1999)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0192263/ Longitude - Pituuspiiri] (TV 2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0210382/ Weight of Water] (2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0311113/ Master and commander: Maailman laidalla] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0301989/ Visitors - Uhka Merellä] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/find?s=all&amp;amp;q=horatio+hornblower Horatio Hornblower-sarja] (TV 1998-2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Romaaneja==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Herman Melville:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9994 Moby Dick eli valkoinen valas]&lt;br /&gt;
* Tove Jansson:[https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/muumipappa-ja-meri/9789510364154 Muumipappa ja meri]&lt;br /&gt;
* Morten Strøksnes:[https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512410477 Merikirja eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana]&lt;br /&gt;
* Patrik Svensson:[https://www.maailmankirjat.ma-pe.net/patrik-svensson-ankeriaan-testame Ankeriaan testamentti]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Vene-lehden artikkeleita]] H-veneestä&lt;br /&gt;
* [[Sää]]&lt;br /&gt;
* [[Retkeilykohteet]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Kirjallisuudesta on keskusteltu ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=752 Hyvää purjehduskirjallisuutta kaivataan!]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=1159&amp;amp;sid=5fd4da6426a9d39cd4195d54b78e8685 &amp;quot;Merikarttojen hinnat laskevat 30%&amp;quot;]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=282 H-venekirjan ideapalsta]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=491 Wind - Voitto kotiin 1992]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]] &lt;br /&gt;
[[Category:Yleistä]]&lt;br /&gt;
[[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2646</id>
		<title>Kirjallisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2646"/>
		<updated>2020-10-21T17:04:49Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Romaaneja */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Purjehduskirjallisuus puoltaa paikkaansa erilaisten verkkolähteiden rinnalla, sillä eri kokonaisuuksiin perehtyneet kirjat antavat monesti eheämmän kokonaiskuvan aiheesta siinä missä verkkolähteet ovat usein painettuja lähteitä ajanmukaisempia. On hyvä muistaa, että vesillä ollessa painetun kirjallisuuden sähköntarve rajoittuu lähinnä lukulamppuun siinä missä saariston tietoliikenne ei ole aina aukotonta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla on lueteltuna päteviksi havaittuja kirjoja eri aiheryhmistä iltalukemisiksi tai vaikka oman veneen reissukirjastoon. Linkit antavat lisätietoja kirjoista mutta parempia hintoja ja saatavuutta saattaa löytyä muualtakin.&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-kirjasto.JPG|360px|right]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Purjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:[http://www.bookplus.fi/kirjat/evans,_jeremy/purjehtijan_k%C3%A4sikirja-7657313 Purjehtijan käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Bo Streiffert:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/294481 Kipparin Kirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Malcolm Pearson, Markku Kuronen:[http://www1.readme.fi/product.php?isbn=9789522203519 Kipparin käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Aleksi Bardy, Ville Salomaa:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/oskarin-venekirja/  Oskarin venekirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oppikirjat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/90195 Veneilijän merenkulkuoppi 1:Saaristonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/107039 Veneilijän merenkulkuoppi 2: rannikkonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pekka Jylhä:[http://www.bookplus.fi/kirjat/jylh%C3%A4,_pekka_ym./cevni-4341884 CEVNI Euroopan sisävesiliikenteen säännöt:ohjeita.] Kuuluu usein [http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=35105 kurssimaksuun].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kartat ja veneen asiakirjat==&lt;br /&gt;
[[Katsastus|Katsastussäännöt]] määräävät myös osaltaan kirjallisuuden tarvetta veneissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/painetut_kartat/merialue/merikarttasarjat Liikenneviraston merikarttasarjat], julkaisusuunnitelma ja voimassa olevat painokset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Merikarttasarjojen päivityspalvelu]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.merikartat.fi/vesiliikenteen-saadokset-p-3273.html Vesiliikenteen säädökset-kokoelma]. Katsastussäännöt mainitsevat tämän kokoelman esimerkkinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi katsastussäännöt kehottavat hankkimaan veneeseen &amp;quot;voimassaolevat katsastussäännöt sekä tarvittava määrä navigointi-, purjehdus- ja&lt;br /&gt;
satamaoppaita sekä muita merenkulun käsikirjoja&amp;quot;, mistä esimerkkejä muualla tässä artikkelissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Veneen huolto ja kunnostus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turlough Johnston, Bo Streiffert:[http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Veneen huolto ja kunnostus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:[http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/ Sähkö ja vene]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Retki- ja matkapurjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turun Partiosissit Ry:[http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&amp;amp;lang=fi&amp;amp;sk=136f6e1c9846320fc1654b8af520b0e4 Suuri Satamakirja-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kai Sourander:[http://www.finnlake.com/kayntisatamat/fin/ Käyntisatamat]. Vuosittainen julkaisu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Suomen Veneilyliitto:[http://www.veneilyliitto.fi/cms/index.php?get=/veneilijoille/nahtavyyksia  Nähtävyyksiä Saaristossa-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Manne Stenros, Altti Holmroos:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404067 Saariston helmassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Seppo Laurell:[http://www.booky.fi/kirja/seppo_laurell/valo_merella_suomen_majakat_1753_1906/9789529745289 Valo Merellä - Suomen majakat 1753-1906]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Venesuunnittelu ja -historia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ilpo Kauhanen:[http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=817 Hans Groop, Suomalainen Venesuunnittelija - H-veneestä Kultapokaaliin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Lars Larsson, Rolf E Eliasson:[http://www.amazon.co.uk/Principles-Yacht-Design-Lars-Larsson/dp/0713651814 Principles of Yacht Design]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Fabio Fossati:[http://www.amazon.com/Aero-Hydrodynamics-Performance-Sailing-Yachts-Sailboats/dp/0071629106 Aero-Hydrodynamics and the performance of sailing yachts]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa:[http://wsoy.fi/yk/products/show/28624 Purjehtivat klassikot - suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino:[http://www.bookplus.fi/kirjat/leino,_pirkka/unelmien_puuveneet_daphnesta_huh-mariin-4344844 Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sää==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sari Hartonen toim.:[http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&amp;amp;TUOTE=322&amp;amp;ID_ASIAKAS=1006033384 Vesilläliikkujan sääopas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* L-G. Nilsson:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/merisaa/ Merisää]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Eric Sloane:[http://store.doverpublications.com/0486443574.html Eric Sloane's Weather Book]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Peter Bruce:[http://www.amazon.com/Heavy-Weather-Sailing-30th-Anniversary/dp/0071353232 Adlard Coles' Heavy Weather Sailing]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* WB-sails News 1/08:[http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo Mihin hävisi purjehtimisen ilo?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Matkakertomuksia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Joshua Slocum:[https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&amp;amp;redir_esc=y Yksinpurjehdus maapallon ympäri ja purjehdus Liberdadella]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&amp;amp;itemcode=9511141333 Toivematka]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.wildway.fi/kauppa/product_details.php?p=120 Odysseuksen vanavedessä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.bookplus.fi/kirjat/schildt,_g%C3%B6ran/aurinkolaiva-4291936 Aurinkolaiva]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Tapio Lehtinen, Ari Pusa:[https://spv.fi/diginautic/yksin-seitsemalla-merella/ Yksin seitsemällä merellä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Elokuvia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mukana myös elokuva-osio synkkien talvi-iltojen avittajiksi. Elokuvat sivuavat merenkulkua mutta muu vastuu jää katselijalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0056291/ Nóz w wodzie - Veitsi vedessä] (1962)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0096022/ SOS En Segelsällskapsresa - SOS purjehdusreissu] (1988)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0097162/ Dead Calm - Rasvatyyni] (1989) Kuvattu [http://www.stadtdesign.com/history/eg_van_de_stadt Stormvogel]-veneessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0105824/ Wind - Voitto kotiin] (1992)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0114898/ Waterworld] (1995)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Myrskyn todistajat] (1996)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Message in a bottle] (1999)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0192263/ Longitude - Pituuspiiri] (TV 2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0210382/ Weight of Water] (2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0311113/ Master and commander: Maailman laidalla] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0301989/ Visitors - Uhka Merellä] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/find?s=all&amp;amp;q=horatio+hornblower Horatio Hornblower-sarja] (TV 1998-2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Romaaneja==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Herman Melville:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9994 Moby Dick eli valkoinen valas]&lt;br /&gt;
* Tove Jansson:[https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/muumipappa-ja-meri/9789510364154 Muumipappa ja meri]&lt;br /&gt;
* Morten Strøksnes:[https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512410477 Merikirja eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Vene-lehden artikkeleita]] H-veneestä&lt;br /&gt;
* [[Sää]]&lt;br /&gt;
* [[Retkeilykohteet]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Kirjallisuudesta on keskusteltu ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=752 Hyvää purjehduskirjallisuutta kaivataan!]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=1159&amp;amp;sid=5fd4da6426a9d39cd4195d54b78e8685 &amp;quot;Merikarttojen hinnat laskevat 30%&amp;quot;]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=282 H-venekirjan ideapalsta]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=491 Wind - Voitto kotiin 1992]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]] &lt;br /&gt;
[[Category:Yleistä]]&lt;br /&gt;
[[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2645</id>
		<title>Kirjallisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2645"/>
		<updated>2020-10-21T16:59:27Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Matkakertomuksia */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Purjehduskirjallisuus puoltaa paikkaansa erilaisten verkkolähteiden rinnalla, sillä eri kokonaisuuksiin perehtyneet kirjat antavat monesti eheämmän kokonaiskuvan aiheesta siinä missä verkkolähteet ovat usein painettuja lähteitä ajanmukaisempia. On hyvä muistaa, että vesillä ollessa painetun kirjallisuuden sähköntarve rajoittuu lähinnä lukulamppuun siinä missä saariston tietoliikenne ei ole aina aukotonta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla on lueteltuna päteviksi havaittuja kirjoja eri aiheryhmistä iltalukemisiksi tai vaikka oman veneen reissukirjastoon. Linkit antavat lisätietoja kirjoista mutta parempia hintoja ja saatavuutta saattaa löytyä muualtakin.&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-kirjasto.JPG|360px|right]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Purjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:[http://www.bookplus.fi/kirjat/evans,_jeremy/purjehtijan_k%C3%A4sikirja-7657313 Purjehtijan käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Bo Streiffert:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/294481 Kipparin Kirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Malcolm Pearson, Markku Kuronen:[http://www1.readme.fi/product.php?isbn=9789522203519 Kipparin käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Aleksi Bardy, Ville Salomaa:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/oskarin-venekirja/  Oskarin venekirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oppikirjat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/90195 Veneilijän merenkulkuoppi 1:Saaristonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/107039 Veneilijän merenkulkuoppi 2: rannikkonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pekka Jylhä:[http://www.bookplus.fi/kirjat/jylh%C3%A4,_pekka_ym./cevni-4341884 CEVNI Euroopan sisävesiliikenteen säännöt:ohjeita.] Kuuluu usein [http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=35105 kurssimaksuun].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kartat ja veneen asiakirjat==&lt;br /&gt;
[[Katsastus|Katsastussäännöt]] määräävät myös osaltaan kirjallisuuden tarvetta veneissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/painetut_kartat/merialue/merikarttasarjat Liikenneviraston merikarttasarjat], julkaisusuunnitelma ja voimassa olevat painokset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Merikarttasarjojen päivityspalvelu]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.merikartat.fi/vesiliikenteen-saadokset-p-3273.html Vesiliikenteen säädökset-kokoelma]. Katsastussäännöt mainitsevat tämän kokoelman esimerkkinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi katsastussäännöt kehottavat hankkimaan veneeseen &amp;quot;voimassaolevat katsastussäännöt sekä tarvittava määrä navigointi-, purjehdus- ja&lt;br /&gt;
satamaoppaita sekä muita merenkulun käsikirjoja&amp;quot;, mistä esimerkkejä muualla tässä artikkelissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Veneen huolto ja kunnostus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turlough Johnston, Bo Streiffert:[http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Veneen huolto ja kunnostus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:[http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/ Sähkö ja vene]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Retki- ja matkapurjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turun Partiosissit Ry:[http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&amp;amp;lang=fi&amp;amp;sk=136f6e1c9846320fc1654b8af520b0e4 Suuri Satamakirja-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kai Sourander:[http://www.finnlake.com/kayntisatamat/fin/ Käyntisatamat]. Vuosittainen julkaisu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Suomen Veneilyliitto:[http://www.veneilyliitto.fi/cms/index.php?get=/veneilijoille/nahtavyyksia  Nähtävyyksiä Saaristossa-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Manne Stenros, Altti Holmroos:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404067 Saariston helmassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Seppo Laurell:[http://www.booky.fi/kirja/seppo_laurell/valo_merella_suomen_majakat_1753_1906/9789529745289 Valo Merellä - Suomen majakat 1753-1906]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Venesuunnittelu ja -historia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ilpo Kauhanen:[http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=817 Hans Groop, Suomalainen Venesuunnittelija - H-veneestä Kultapokaaliin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Lars Larsson, Rolf E Eliasson:[http://www.amazon.co.uk/Principles-Yacht-Design-Lars-Larsson/dp/0713651814 Principles of Yacht Design]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Fabio Fossati:[http://www.amazon.com/Aero-Hydrodynamics-Performance-Sailing-Yachts-Sailboats/dp/0071629106 Aero-Hydrodynamics and the performance of sailing yachts]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa:[http://wsoy.fi/yk/products/show/28624 Purjehtivat klassikot - suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino:[http://www.bookplus.fi/kirjat/leino,_pirkka/unelmien_puuveneet_daphnesta_huh-mariin-4344844 Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sää==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sari Hartonen toim.:[http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&amp;amp;TUOTE=322&amp;amp;ID_ASIAKAS=1006033384 Vesilläliikkujan sääopas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* L-G. Nilsson:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/merisaa/ Merisää]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Eric Sloane:[http://store.doverpublications.com/0486443574.html Eric Sloane's Weather Book]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Peter Bruce:[http://www.amazon.com/Heavy-Weather-Sailing-30th-Anniversary/dp/0071353232 Adlard Coles' Heavy Weather Sailing]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* WB-sails News 1/08:[http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo Mihin hävisi purjehtimisen ilo?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Matkakertomuksia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Joshua Slocum:[https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&amp;amp;redir_esc=y Yksinpurjehdus maapallon ympäri ja purjehdus Liberdadella]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&amp;amp;itemcode=9511141333 Toivematka]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.wildway.fi/kauppa/product_details.php?p=120 Odysseuksen vanavedessä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.bookplus.fi/kirjat/schildt,_g%C3%B6ran/aurinkolaiva-4291936 Aurinkolaiva]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Tapio Lehtinen, Ari Pusa:[https://spv.fi/diginautic/yksin-seitsemalla-merella/ Yksin seitsemällä merellä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Elokuvia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mukana myös elokuva-osio synkkien talvi-iltojen avittajiksi. Elokuvat sivuavat merenkulkua mutta muu vastuu jää katselijalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0056291/ Nóz w wodzie - Veitsi vedessä] (1962)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0096022/ SOS En Segelsällskapsresa - SOS purjehdusreissu] (1988)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0097162/ Dead Calm - Rasvatyyni] (1989) Kuvattu [http://www.stadtdesign.com/history/eg_van_de_stadt Stormvogel]-veneessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0105824/ Wind - Voitto kotiin] (1992)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0114898/ Waterworld] (1995)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Myrskyn todistajat] (1996)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Message in a bottle] (1999)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0192263/ Longitude - Pituuspiiri] (TV 2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0210382/ Weight of Water] (2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0311113/ Master and commander: Maailman laidalla] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0301989/ Visitors - Uhka Merellä] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/find?s=all&amp;amp;q=horatio+hornblower Horatio Hornblower-sarja] (TV 1998-2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Romaaneja==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Herman Melville:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9994 Moby Dick eli valkoinen valas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Morten Strøksnes:[https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512410477 Merikirja eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Vene-lehden artikkeleita]] H-veneestä&lt;br /&gt;
* [[Sää]]&lt;br /&gt;
* [[Retkeilykohteet]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Kirjallisuudesta on keskusteltu ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=752 Hyvää purjehduskirjallisuutta kaivataan!]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=1159&amp;amp;sid=5fd4da6426a9d39cd4195d54b78e8685 &amp;quot;Merikarttojen hinnat laskevat 30%&amp;quot;]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=282 H-venekirjan ideapalsta]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=491 Wind - Voitto kotiin 1992]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]] &lt;br /&gt;
[[Category:Yleistä]]&lt;br /&gt;
[[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2644</id>
		<title>Kirjallisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2644"/>
		<updated>2020-10-21T16:56:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Matkakertomuksia */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Purjehduskirjallisuus puoltaa paikkaansa erilaisten verkkolähteiden rinnalla, sillä eri kokonaisuuksiin perehtyneet kirjat antavat monesti eheämmän kokonaiskuvan aiheesta siinä missä verkkolähteet ovat usein painettuja lähteitä ajanmukaisempia. On hyvä muistaa, että vesillä ollessa painetun kirjallisuuden sähköntarve rajoittuu lähinnä lukulamppuun siinä missä saariston tietoliikenne ei ole aina aukotonta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla on lueteltuna päteviksi havaittuja kirjoja eri aiheryhmistä iltalukemisiksi tai vaikka oman veneen reissukirjastoon. Linkit antavat lisätietoja kirjoista mutta parempia hintoja ja saatavuutta saattaa löytyä muualtakin.&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-kirjasto.JPG|360px|right]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Purjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:[http://www.bookplus.fi/kirjat/evans,_jeremy/purjehtijan_k%C3%A4sikirja-7657313 Purjehtijan käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Bo Streiffert:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/294481 Kipparin Kirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Malcolm Pearson, Markku Kuronen:[http://www1.readme.fi/product.php?isbn=9789522203519 Kipparin käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Aleksi Bardy, Ville Salomaa:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/oskarin-venekirja/  Oskarin venekirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oppikirjat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/90195 Veneilijän merenkulkuoppi 1:Saaristonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/107039 Veneilijän merenkulkuoppi 2: rannikkonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pekka Jylhä:[http://www.bookplus.fi/kirjat/jylh%C3%A4,_pekka_ym./cevni-4341884 CEVNI Euroopan sisävesiliikenteen säännöt:ohjeita.] Kuuluu usein [http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=35105 kurssimaksuun].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kartat ja veneen asiakirjat==&lt;br /&gt;
[[Katsastus|Katsastussäännöt]] määräävät myös osaltaan kirjallisuuden tarvetta veneissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/painetut_kartat/merialue/merikarttasarjat Liikenneviraston merikarttasarjat], julkaisusuunnitelma ja voimassa olevat painokset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Merikarttasarjojen päivityspalvelu]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.merikartat.fi/vesiliikenteen-saadokset-p-3273.html Vesiliikenteen säädökset-kokoelma]. Katsastussäännöt mainitsevat tämän kokoelman esimerkkinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi katsastussäännöt kehottavat hankkimaan veneeseen &amp;quot;voimassaolevat katsastussäännöt sekä tarvittava määrä navigointi-, purjehdus- ja&lt;br /&gt;
satamaoppaita sekä muita merenkulun käsikirjoja&amp;quot;, mistä esimerkkejä muualla tässä artikkelissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Veneen huolto ja kunnostus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turlough Johnston, Bo Streiffert:[http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Veneen huolto ja kunnostus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:[http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/ Sähkö ja vene]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Retki- ja matkapurjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turun Partiosissit Ry:[http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&amp;amp;lang=fi&amp;amp;sk=136f6e1c9846320fc1654b8af520b0e4 Suuri Satamakirja-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kai Sourander:[http://www.finnlake.com/kayntisatamat/fin/ Käyntisatamat]. Vuosittainen julkaisu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Suomen Veneilyliitto:[http://www.veneilyliitto.fi/cms/index.php?get=/veneilijoille/nahtavyyksia  Nähtävyyksiä Saaristossa-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Manne Stenros, Altti Holmroos:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404067 Saariston helmassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Seppo Laurell:[http://www.booky.fi/kirja/seppo_laurell/valo_merella_suomen_majakat_1753_1906/9789529745289 Valo Merellä - Suomen majakat 1753-1906]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Venesuunnittelu ja -historia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ilpo Kauhanen:[http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=817 Hans Groop, Suomalainen Venesuunnittelija - H-veneestä Kultapokaaliin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Lars Larsson, Rolf E Eliasson:[http://www.amazon.co.uk/Principles-Yacht-Design-Lars-Larsson/dp/0713651814 Principles of Yacht Design]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Fabio Fossati:[http://www.amazon.com/Aero-Hydrodynamics-Performance-Sailing-Yachts-Sailboats/dp/0071629106 Aero-Hydrodynamics and the performance of sailing yachts]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa:[http://wsoy.fi/yk/products/show/28624 Purjehtivat klassikot - suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino:[http://www.bookplus.fi/kirjat/leino,_pirkka/unelmien_puuveneet_daphnesta_huh-mariin-4344844 Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sää==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sari Hartonen toim.:[http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&amp;amp;TUOTE=322&amp;amp;ID_ASIAKAS=1006033384 Vesilläliikkujan sääopas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* L-G. Nilsson:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/merisaa/ Merisää]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Eric Sloane:[http://store.doverpublications.com/0486443574.html Eric Sloane's Weather Book]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Peter Bruce:[http://www.amazon.com/Heavy-Weather-Sailing-30th-Anniversary/dp/0071353232 Adlard Coles' Heavy Weather Sailing]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* WB-sails News 1/08:[http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo Mihin hävisi purjehtimisen ilo?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Matkakertomuksia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Joshua Slocum:[https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&amp;amp;redir_esc=y Yksinpurjehdus maapallon ympäri ja purjehdus Liberdadella]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&amp;amp;itemcode=9511141333 Toivematka]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.wildway.fi/kauppa/product_details.php?p=120 Odysseuksen vanavedessä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.bookplus.fi/kirjat/schildt,_g%C3%B6ran/aurinkolaiva-4291936 Aurinkolaiva]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Elokuvia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mukana myös elokuva-osio synkkien talvi-iltojen avittajiksi. Elokuvat sivuavat merenkulkua mutta muu vastuu jää katselijalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0056291/ Nóz w wodzie - Veitsi vedessä] (1962)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0096022/ SOS En Segelsällskapsresa - SOS purjehdusreissu] (1988)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0097162/ Dead Calm - Rasvatyyni] (1989) Kuvattu [http://www.stadtdesign.com/history/eg_van_de_stadt Stormvogel]-veneessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0105824/ Wind - Voitto kotiin] (1992)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0114898/ Waterworld] (1995)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Myrskyn todistajat] (1996)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Message in a bottle] (1999)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0192263/ Longitude - Pituuspiiri] (TV 2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0210382/ Weight of Water] (2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0311113/ Master and commander: Maailman laidalla] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0301989/ Visitors - Uhka Merellä] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/find?s=all&amp;amp;q=horatio+hornblower Horatio Hornblower-sarja] (TV 1998-2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Romaaneja==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Herman Melville:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9994 Moby Dick eli valkoinen valas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Morten Strøksnes:[https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512410477 Merikirja eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Vene-lehden artikkeleita]] H-veneestä&lt;br /&gt;
* [[Sää]]&lt;br /&gt;
* [[Retkeilykohteet]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Kirjallisuudesta on keskusteltu ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=752 Hyvää purjehduskirjallisuutta kaivataan!]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=1159&amp;amp;sid=5fd4da6426a9d39cd4195d54b78e8685 &amp;quot;Merikarttojen hinnat laskevat 30%&amp;quot;]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=282 H-venekirjan ideapalsta]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=491 Wind - Voitto kotiin 1992]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]] &lt;br /&gt;
[[Category:Yleistä]]&lt;br /&gt;
[[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2643</id>
		<title>Kirjallisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=2643"/>
		<updated>2020-10-21T16:49:55Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Matkakertomuksia */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Purjehduskirjallisuus puoltaa paikkaansa erilaisten verkkolähteiden rinnalla, sillä eri kokonaisuuksiin perehtyneet kirjat antavat monesti eheämmän kokonaiskuvan aiheesta siinä missä verkkolähteet ovat usein painettuja lähteitä ajanmukaisempia. On hyvä muistaa, että vesillä ollessa painetun kirjallisuuden sähköntarve rajoittuu lähinnä lukulamppuun siinä missä saariston tietoliikenne ei ole aina aukotonta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla on lueteltuna päteviksi havaittuja kirjoja eri aiheryhmistä iltalukemisiksi tai vaikka oman veneen reissukirjastoon. Linkit antavat lisätietoja kirjoista mutta parempia hintoja ja saatavuutta saattaa löytyä muualtakin.&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-kirjasto.JPG|360px|right]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Purjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:[http://www.bookplus.fi/kirjat/evans,_jeremy/purjehtijan_k%C3%A4sikirja-7657313 Purjehtijan käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Bo Streiffert:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/294481 Kipparin Kirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Malcolm Pearson, Markku Kuronen:[http://www1.readme.fi/product.php?isbn=9789522203519 Kipparin käsikirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Aleksi Bardy, Ville Salomaa:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/oskarin-venekirja/  Oskarin venekirja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oppikirjat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/90195 Veneilijän merenkulkuoppi 1:Saaristonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/107039 Veneilijän merenkulkuoppi 2: rannikkonavigointi]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pekka Jylhä:[http://www.bookplus.fi/kirjat/jylh%C3%A4,_pekka_ym./cevni-4341884 CEVNI Euroopan sisävesiliikenteen säännöt:ohjeita.] Kuuluu usein [http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=35105 kurssimaksuun].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kartat ja veneen asiakirjat==&lt;br /&gt;
[[Katsastus|Katsastussäännöt]] määräävät myös osaltaan kirjallisuuden tarvetta veneissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/painetut_kartat/merialue/merikarttasarjat Liikenneviraston merikarttasarjat], julkaisusuunnitelma ja voimassa olevat painokset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Merikarttasarjojen päivityspalvelu]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.merikartat.fi/vesiliikenteen-saadokset-p-3273.html Vesiliikenteen säädökset-kokoelma]. Katsastussäännöt mainitsevat tämän kokoelman esimerkkinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi katsastussäännöt kehottavat hankkimaan veneeseen &amp;quot;voimassaolevat katsastussäännöt sekä tarvittava määrä navigointi-, purjehdus- ja&lt;br /&gt;
satamaoppaita sekä muita merenkulun käsikirjoja&amp;quot;, mistä esimerkkejä muualla tässä artikkelissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Veneen huolto ja kunnostus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turlough Johnston, Bo Streiffert:[http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Veneen huolto ja kunnostus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:[http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/ Sähkö ja vene]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Retki- ja matkapurjehdus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Turun Partiosissit Ry:[http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&amp;amp;lang=fi&amp;amp;sk=136f6e1c9846320fc1654b8af520b0e4 Suuri Satamakirja-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kai Sourander:[http://www.finnlake.com/kayntisatamat/fin/ Käyntisatamat]. Vuosittainen julkaisu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Suomen Veneilyliitto:[http://www.veneilyliitto.fi/cms/index.php?get=/veneilijoille/nahtavyyksia  Nähtävyyksiä Saaristossa-sarja]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Manne Stenros, Altti Holmroos:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404067 Saariston helmassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Seppo Laurell:[http://www.booky.fi/kirja/seppo_laurell/valo_merella_suomen_majakat_1753_1906/9789529745289 Valo Merellä - Suomen majakat 1753-1906]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Venesuunnittelu ja -historia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ilpo Kauhanen:[http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=817 Hans Groop, Suomalainen Venesuunnittelija - H-veneestä Kultapokaaliin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Lars Larsson, Rolf E Eliasson:[http://www.amazon.co.uk/Principles-Yacht-Design-Lars-Larsson/dp/0713651814 Principles of Yacht Design]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Fabio Fossati:[http://www.amazon.com/Aero-Hydrodynamics-Performance-Sailing-Yachts-Sailboats/dp/0071629106 Aero-Hydrodynamics and the performance of sailing yachts]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa:[http://wsoy.fi/yk/products/show/28624 Purjehtivat klassikot - suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pirkka Leino:[http://www.bookplus.fi/kirjat/leino,_pirkka/unelmien_puuveneet_daphnesta_huh-mariin-4344844 Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sää==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sari Hartonen toim.:[http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&amp;amp;TUOTE=322&amp;amp;ID_ASIAKAS=1006033384 Vesilläliikkujan sääopas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* L-G. Nilsson:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/merisaa/ Merisää]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Eric Sloane:[http://store.doverpublications.com/0486443574.html Eric Sloane's Weather Book]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Peter Bruce:[http://www.amazon.com/Heavy-Weather-Sailing-30th-Anniversary/dp/0071353232 Adlard Coles' Heavy Weather Sailing]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* WB-sails News 1/08:[http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo Mihin hävisi purjehtimisen ilo?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Matkakertomuksia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&amp;amp;redir_esc=y&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Joshua Slocum:[https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&amp;amp;redir_esc=y Yksinpurjehdus maapallon ympäri ja purjehdus Liberadella]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&amp;amp;itemcode=9511141333 Toivematka]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.wildway.fi/kauppa/product_details.php?p=120 Odysseuksen vanavedessä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Göran Schildt:[http://www.bookplus.fi/kirjat/schildt,_g%C3%B6ran/aurinkolaiva-4291936 Aurinkolaiva]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Elokuvia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mukana myös elokuva-osio synkkien talvi-iltojen avittajiksi. Elokuvat sivuavat merenkulkua mutta muu vastuu jää katselijalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0056291/ Nóz w wodzie - Veitsi vedessä] (1962)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0096022/ SOS En Segelsällskapsresa - SOS purjehdusreissu] (1988)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0097162/ Dead Calm - Rasvatyyni] (1989) Kuvattu [http://www.stadtdesign.com/history/eg_van_de_stadt Stormvogel]-veneessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0105824/ Wind - Voitto kotiin] (1992)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0114898/ Waterworld] (1995)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Myrskyn todistajat] (1996)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Message in a bottle] (1999)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0192263/ Longitude - Pituuspiiri] (TV 2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0210382/ Weight of Water] (2000)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0311113/ Master and commander: Maailman laidalla] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/title/tt0301989/ Visitors - Uhka Merellä] (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.imdb.com/find?s=all&amp;amp;q=horatio+hornblower Horatio Hornblower-sarja] (TV 1998-2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Romaaneja==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Herman Melville:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9994 Moby Dick eli valkoinen valas]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Morten Strøksnes:[https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512410477 Merikirja eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Vene-lehden artikkeleita]] H-veneestä&lt;br /&gt;
* [[Sää]]&lt;br /&gt;
* [[Retkeilykohteet]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Kirjallisuudesta on keskusteltu ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=752 Hyvää purjehduskirjallisuutta kaivataan!]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=1159&amp;amp;sid=5fd4da6426a9d39cd4195d54b78e8685 &amp;quot;Merikarttojen hinnat laskevat 30%&amp;quot;]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=282 H-venekirjan ideapalsta]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&amp;amp;t=491 Wind - Voitto kotiin 1992]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]] &lt;br /&gt;
[[Category:Yleistä]]&lt;br /&gt;
[[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2641</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2641"/>
		<updated>2020-10-18T19:11:21Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. Kun code on rullalla, kannatta sen ympäri kiepsauttaa kumilenkki, niin tuuli ei riepota auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden sekuntimetrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten, olkoonkin, että se näyttäisi hiukan erikoiselta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa - katolta roikkuu musta, valkopilkkuinen tamppiköysi, jonka toinen pää näkyy keulassa kiinni genaakkerin alakulmassa ]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2640</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2640"/>
		<updated>2020-10-18T19:10:15Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. Kun code on rullalla, kannatta sen ympäri kiepsauttaa kumilenkki, niin tuuli ei riepota auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden sekuntimetrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten, olkoonkin, että se näyttäisi hiukan erikoiselta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa - katolta roikkuu tamppiköysi, jonka toinen pää näkyy keulassa kiinni genaakkerin alakulmassa ]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Autopilotti&amp;diff=2639</id>
		<title>Autopilotti</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Autopilotti&amp;diff=2639"/>
		<updated>2020-10-18T17:55:21Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Autopilotti on kätevä apuväline kevyellä kelillä purjehdittaessa ja moottorilla ajettaessa, koska perämiehen ei tarvitse istua käsi pinnassa jatkuvasti. Esimerkki ihan toimivasta (ei kylläkään uusinta mallia) autopilotista on Navico Tillerpilot 1600. Alempana kaiketi markkinoiden edullisin autopilotti Simrad TP10.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Autopilottia varten on veneessä hyvä olla aurinkosähköjärjestelmä virrantuotantoa varmistamassa.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Autopilotti.jpg|right|thumb]]&lt;br /&gt;
[[Kuva:Autopilotti2.jpg|right|thumb]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Keskustelua ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Autopilottia käsitellään myös seuraavassa hFoorumin keskustelussa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=65 Kokemuksia pinnapilotista]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]]&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2638</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2638"/>
		<updated>2020-10-18T17:51:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. Kun code on rullalla, kannatta sen ympäri kiepsauttaa kumilenkki, niin tuuli ei riepota auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten, olkoonkin, että se näyttäisi hiukan erikoiselta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa - katolta roikkuu tamppiköysi, jonka toinen pää näkyy keulassa kiinni genaakkerin alakulmassa ]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2637</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2637"/>
		<updated>2020-10-18T17:48:11Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. Kun code on rullalla, kannatta sen ympäri kiepsauttaa kumilenkki, niin tuuli ei riepota auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa - katolta roikkuu tamppiköysi, jonka toinen pää näkyy keulassa kiinni genaakkerin alakulmassa ]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2636</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2636"/>
		<updated>2020-10-18T17:45:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. Kun code on rullalla, kannatta sen ympäri kiepsauttaa kumilenkki, niin tuuli ei riepota auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa - katolta roikkuu tamppiköysi, jonka toinen pää näkyy keulassa kiinni genaakkerin alalkulmassa ]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2635</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2635"/>
		<updated>2020-10-18T17:44:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. Kun code on rullalla, kannatta sen ympäri kiepsauttaa kumilenkki, niin tuuli ei riepota auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa - katolta roikkuu tamppiköysi, jonka toinen pää näkyy keulassa kiinni genaakkerin alalenkissä ]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2634</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2634"/>
		<updated>2020-10-18T17:43:33Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. Kun code on rullalla, kannatta sen ympäri kiepsauttaa kumilenkki, niin tuuli ei riepota auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa - katolta roikkuu tapmppiköysi, jonka toinen pää näkyy keulassa kiinni genaakkerin alalenkissä ]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2633</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2633"/>
		<updated>2020-10-18T17:40:43Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. Kun code on rullalla, kannatta sen ympäri kiepsauttaa kumilenkki, niin tuuli ei riepota auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2632</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2632"/>
		<updated>2020-10-18T17:31:17Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2631</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2631"/>
		<updated>2020-10-18T17:29:18Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2630</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2630"/>
		<updated>2020-10-18T17:24:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2629</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2629"/>
		<updated>2020-10-18T17:21:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|500px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|center|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2628</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2628"/>
		<updated>2020-10-18T17:11:13Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|400px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|400px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|400px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|400px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2627</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2627"/>
		<updated>2020-10-18T17:08:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2626</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2626"/>
		<updated>2020-10-18T17:02:04Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|left|Code veisaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Rullafokka&amp;diff=2625</id>
		<title>Rullafokka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Rullafokka&amp;diff=2625"/>
		<updated>2020-10-18T16:51:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:H-Rulla.JPG|right|300px]]'''Rullafokka''' on yksi moderneja lisiä joita H-veneen luokkasääntö veneeseen sallii ja samalla yksi monista [[Hans Groop|suunnittelijan]] kädenojennuksista retkipurjehtijoiden suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Isommissa veneissä rullafokat ovat saaneet kyseenalaista mainetta lähinnä purjeen leikkausta halveksuvan reivausominaisuuden vuoksi, jossa purjeen kokoa pienennetään rullaamalla se keulavantin ympärille purjeen muodoista piittaamatta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
H-veneen [[fokka]] on suuremmista veneistä poiketen kuitenkin hyvin tasapainoinen useimmissa tuulissa, joten sen koon muuttaminen ei ole välttämätöntä ja niinpä näidenkin kuvien esimerkissä on käytössä rullafokka joka on toisaalta foiliton eli vailla reivausmahdollisuutta mutta toisaalta paljon yksinkertaisempi ja kestävämpi. Näin ollen rullafokkaa käytetään lähinnä purjeen kokoamista helpottamaan, voihan fokan näin keriä siististi talteen kaiteettomalle keulakannelle astumatta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-Rulla1.JPG|thumb|Vantin alaosassa oleva varsinainen rulla, joka on kiinnitetty fokan alakulmaan]][[Tiedosto:H-Rulla2.JPG|thumb|vantin yläosassa oleva laakeri mahdollistaa vantin pyörimisen purjetta rullatessa]][[Tiedosto:H-Rulla3.JPG|thumb|Nostimen laakeriosa mahdollistaa purjeen rullautumisen nostimen kiertymättä]][[Tiedosto:H-Rulla4.JPG|thumb|Tässä harmaa nk. rullausköysi kulkee veneen laitaa pitkin]]&lt;br /&gt;
==Rullafokan toiminta==&lt;br /&gt;
Rullafokka on periaatteessa vaakalataton perusfokka, joka on rullattu [[Etustaagi|etuvantin]] ympärille erityisellä rullalaitteella vantin ylä- ja alaosan ympärillä. Fokka on siten kiinteästi veneessä, joten fokka varustetaan yleensä viimeiseltä kierrokseltaan UV-suojatulla kankaalla purjeen suojaamiseksi. Fokan koko on kuitenkin usein hieman suorempi takaliikistään, sillä latat eivät ole auttamassa takaliikin ryhtiä. Rullafokka on myös enemmän irti kannesta, mikä vähentää sen tehoa marginaalisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rullafokkaa ohjataan toisaalta fokan skuuteilla, joilla rullapurje vedetään auki ja toisaalta nk.rullausköydellä, jolla purje vedetään takaisin rullalle. Niinpä ero rullattoman veneen kansiheloihin nähden on vain yleensä kantta pitkin ohjattu rullausköysi plokeineen. Tosin mm. tässä [http://www.youtube.com/watch?v=Nb8lG8jAAkQ videossa] näkyvä järjestelmä osoittaa kelausköyden ja rullan asentamisen myös kannen alle olevan mahdollista. Rullapurjeessa on myös nostin, jota kuvan tyypissä järjestelyssä käytetään vain purjeen nostamiseen ja laskemiseen milloin se nähdään tarpeelliseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Käytännöllisyys==&lt;br /&gt;
Rullafokka helpottaa huomattavasti pienen miehistön toimintaa. Vaikka monissa samankokoisissa kisaveneissä kuten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Louhi_(purjevenetyyppi) Louhessa] on yleisesti rullafokat, niitä näkee H-veneissä kuitenkin aniharvoin. Alla muutamia ajatuksia mahdollisista syistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Edut====&lt;br /&gt;
* Helppo asentaa kohtuullisilla kustannuksilla&lt;br /&gt;
* Rullafokka parantaa [[Turvallisuus|turvallisuutta]] fokkaa käsitellessä&lt;br /&gt;
* Käyttö on nopeaa ja purje helppo asettaa säilytyskuntoon&lt;br /&gt;
* Purje pysyy paremmassa kunnossa rullattuna kuin esimerkiksi taiteltuna kunhan UV-suojaus on otettu huomioon&lt;br /&gt;
* Helppo käyttö mahdollistaa paremmin [[manöövereitä]] ilman konevoimaa esim. laituriin ajettaessa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Haitat====&lt;br /&gt;
* Purje on mitoiltaan ja latoiltaan hieman luokkasäännöstä poikkeava&lt;br /&gt;
* Purje on hieman irti kannesta ellei rullaa asenna kannen alle, mikä nostaa kustannuksia&lt;br /&gt;
* Lisää köysiä rikiin ja asennuksesta riippuen kannelle&lt;br /&gt;
* Purjeen vaihtaminen sään mukaan ei ole yhtä helppoa kuin perinteisesti&lt;br /&gt;
* Yksinkertainenkin mekaniikka on haavoittuvampi kuin ei mekaniikkaa lainkaan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
* [[Etustaagi]]&lt;br /&gt;
* [[Turvallisuus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Linkkejä==&lt;br /&gt;
* [http://www.youtube.com/watch?v=lH-7OF8A4WY Rullafokan toiminta Youtubessa]&lt;br /&gt;
* [https://www.youtube.com/watch?v=i3Chg1kztGM Kannen päälle asennettu rullamekanismi Youtubessa]&lt;br /&gt;
* [http://www.youtube.com/watch?v=Nb8lG8jAAkQ Kannen alle asennettu rullamekanismi Youtubessa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Rullafokkaa on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=140 Rullafokka?]&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=353&amp;amp;p=6444&amp;amp;hilit=rullafokka#p6443 Uusien purjeiden tilaus ja speksaus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]][[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Rullafokka&amp;diff=2624</id>
		<title>Rullafokka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Rullafokka&amp;diff=2624"/>
		<updated>2020-10-18T16:50:11Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Rullafokan toiminta */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:H-Rulla.JPG|right|300px]]'''Rullafokka''' on yksi moderneja lisiä joita H-veneen luokkasääntö veneeseen sallii ja samalla yksi monista [[Hans Groop|suunnittelijan]] kädenojennuksista retkipurjehtijoiden suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Isommissa veneissä rullafokat ovat saaneet kyseenalaista mainetta lähinnä purjeen leikkausta halveksuvan reivausominaisuuden vuoksi, jossa purjeen kokoa pienennetään rullaamalla se keulavantin ympärille purjeen muodoista piittaamatta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
H-veneen [[fokka]] on suuremmista veneistä poiketen kuitenkin hyvin tasapainoinen useimmissa tuulissa, joten sen koon muuttaminen ei ole välttämätöntä ja niinpä näidenkin kuvien esimerkissä on käytössä rullafokka joka on toisaalta foiliton eli vailla reivausmahdollisuutta mutta toisaalta paljon yksinkertaisempi ja kestävämpi. Näin ollen rullafokkaa käytetään lähinnä purjeen kokoamista helpottamaan, voihan fokan näin keriä siististi talteen kaiteettomalle keulakannelle astumatta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:H-Rulla1.JPG|thumb|Vantin alaosassa oleva varsinainen rulla, joka on kiinnitetty fokan alakulmaan]][[Tiedosto:H-Rulla2.JPG|thumb|vantin yläosassa oleva laakeri mahdollistaa vantin pyörimisen purjetta rullatessa]][[Tiedosto:H-Rulla3.JPG|thumb|Nostimen laakeriosa mahdollistaa purjeen rullautumisen nostimen kiertymättä]][[Tiedosto:H-Rulla4.JPG|thumb|Tässä harmaa nk. rullausköysi kulkee veneen laitaa pitkin]]&lt;br /&gt;
==Rullafokan toiminta==&lt;br /&gt;
Rullafokka on periaatteessa vaakalataton perusfokka, joka on rullattu [[Etustaagi|etuvantin]] ympärille erityisellä rullalaitteella vantin ylä- ja alaosan ympärillä. Fokka on siten kiinteästi veneessä, joten fokka varustetaan yleensä viimeiseltä kierrokseltaan UV-suojatulla kankaalla purjeen suojaamiseksi. Fokan koko on kuitenkin usein hieman suorempi takaliikistään, sillä latat eivät ole auttamassa takaliikin ryhtiä. Rullafokka on myös enemmän irti kannesta, mikä vähentää sen tehoa marginaalisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rullafokkaa ohjataan toisaalta fokan skuuteilla, joilla rullapurje vedetään auki ja toisaalta nk.rullausköydellä, jolla purje vedetään takaisin rullalle. Niinpä ero rullattoman veneen kansiheloihin nähden on vain yleensä kantta pitkin ohjattu rullausköysi plokeineen. Tosin mm. tässä [http://www.youtube.com/watch?v=Nb8lG8jAAkQ videossa] näkyvä järjestelmä osoittaa kelausköyden ja rullan asentamisen myös kannen alle olevan mahdollista. Rullapurjeessa on myös nostin, jota kuvan tyypissä järjestelyssä käytetään vain purjeen nostamiseen ja laskemiseen milloin se nähdään tarpeelliseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Käytännöllisyys==&lt;br /&gt;
Rullafokka helpottaa huomattavasti pienen miehistön toimintaa. Vaikka monissa samankokoisissa kisaveneissä kuten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Louhi_(purjevenetyyppi) Louhessa] on yleisesti rullafokat, niitä näkee H-veneissä kuitenkin aniharvoin. Alla muutamia ajatuksia mahdollisista syistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Edut====&lt;br /&gt;
* Helppo asentaa kohtuullisilla kustannuksilla&lt;br /&gt;
* Rullafokka parantaa [[Turvallisuus|turvallisuutta]] fokkaa käsitellessä&lt;br /&gt;
* Käyttö on nopeaa ja purje helppo asettaa säilytyskuntoon&lt;br /&gt;
* Purje pysyy paremmassa kunnossa rullattuna kuin esimerkiksi taiteltuna kunhan UV-suojaus on otettu huomioon&lt;br /&gt;
* Helppo käyttö mahdollistaa paremmin [[manöövereitä]] ilman konevoimaa esim. laituriin ajettaessa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Haitat====&lt;br /&gt;
* Purje on mitoiltaan ja latoiltaan hieman luokkasäännöstä poikkeava&lt;br /&gt;
* Purje on hieman irti kannesta ellei rullaa asenna kannen alle&lt;br /&gt;
* Lisää köysiä rikiin ja asennuksesta riippuen kannelle&lt;br /&gt;
* Purjeen vaihtaminen sään mukaan ei ole yhtä helppoa kuin perinteisesti&lt;br /&gt;
* Yksinkertainenkin mekaniikka on haavoittuvampi kuin ei mekaniikkaa lainkaan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
* [[Etustaagi]]&lt;br /&gt;
* [[Turvallisuus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Linkkejä==&lt;br /&gt;
* [http://www.youtube.com/watch?v=lH-7OF8A4WY Rullafokan toiminta Youtubessa]&lt;br /&gt;
* [https://www.youtube.com/watch?v=i3Chg1kztGM Kannen päälle asennettu rullamekanismi Youtubessa]&lt;br /&gt;
* [http://www.youtube.com/watch?v=Nb8lG8jAAkQ Kannen alle asennettu rullamekanismi Youtubessa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Rullafokkaa on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=140 Rullafokka?]&lt;br /&gt;
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=353&amp;amp;p=6444&amp;amp;hilit=rullafokka#p6443 Uusien purjeiden tilaus ja speksaus]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Retkeily]][[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2623</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2623"/>
		<updated>2020-10-18T16:24:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Genaakkeri */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Spinaakkeri&amp;diff=2622</id>
		<title>Spinaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Spinaakkeri&amp;diff=2622"/>
		<updated>2020-10-18T16:21:48Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Spinaakkeri eli spinnu eli pallopurje eli pallokas''' ''(engl. a spinnaker, ruots. en spinaker)'' on myötätuulessa käytettävä 36 m2:n keulapurje.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Spinaakkerivarusteisiin kuuluvat purjeen lisäksi:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* spinaakkeripuomi&lt;br /&gt;
* skuutit (2kpl)&lt;br /&gt;
* puomin ylösvedin (ylägaija)&lt;br /&gt;
* puomin alasvedin (alagaija) (barbereita käytettäessä pärjää ilmankin)&lt;br /&gt;
* spinaakkeriskuuttien barberit (barberhaulerit) (eivät välttämättömät ainakaan kevyessä kelissä) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Rikaaminen ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Spinaakkerin skuutit kulkevat spinaakkerin alakulmista veneen takakulmissa oleville plokeille, josta ne tulevat sitloodan miehistön ulottuville. Spinaakkeripuomi on purjehdittaessa aina vastakkaisella puolella kuin isopurjeen puomi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suosittu spinaakkeriskuuttien rikausmenetelmä on sijoittaa sitloodan laidoilla olevien vinssien paikalla (uudemmissa veneissä vinssit ovat valmiiksi hytin katolla) kääntöplokit ja lukot. Retkikäytössä skuutit voi johtaa myös suoraan veneen takakulmasta pinnamiehen luokse. &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Takakulmissa plokeiksi kannattaa asentaa vähintään 1:5 räikkäplokit. Räikkäplokeissa on räikkämekanismi, joka estää plokia pyörimästä toiseen suuntaan Tämä vähentää spinaakkerin skuuttaajalle tulevaa vetoa. Spinaakkerin skuuttien tulisi olla mahdollisimman venymätöntä köyttä (esim. dyneema). Skuutit on myös usein ohennettu joidenkin metrien matkalta etupäästään, jotta köyden paino ei paina purjetta kasaan hyvin kevyessä tuulessa. Käsiteltävyyden takia skuutin paksumman pään olisi hyvä olla halkaisijaltaan noin 8mm. Skuutit voi kiinnittää purjeeseen joko paalusolmulla tai sopivalla pikalukolla (nopeampi käsitellä, mutta lisäävät painoa). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Spinaakkeriajoa_kevyessa_kelissa.JPG|right|thumb]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;small&amp;gt;Spinaakkerin fallin lukko kannattaa sijoittaa mastolle, jotta keulagasti voi nostaa spinaakkerin pitkillä ja nopeilla vedoilla.## Tämä ei liene kovin yleispätevä neuvo, mutta voihan sitä kokeilla ## &amp;lt;/small&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Spinnupuomia voi säilyttää veneessä sisällä kun sitä ei käytetä. Useissa veneissä on kiinnikkeet puomin säilyttämistä varten keulassa laitojen sisäpuolella. Kilpailuissa sisällä veneessä olevaa spinnupuomia ei ole riittävän nopea käsitellä, vaan spinnupuomi pidetään kiinnitettynä isopurjeen puomin kylkeen joko kankaisessa pitkässä pussissa tai isopuomin kylkeen kiinnitettyin lenkkeihin tai putkenpätkiin pujotettuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Spinaakkerin nosto ==&lt;br /&gt;
[[Kuva:Spinnun_nosto.jpg|right|thumb]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Spinaakkeri on sekä retki- että kisakäytössä helpointa nostaa suoraan veneen kulkuluukusta. Tällöin spinnu nousee isopurjeen takana suojassa, eikä keulagastin tarvitse turhaan mennä veneen keulaan. Spinaakkeri nostetaan useimmiten tuulen alapuolelta. Kuvassa spinnu  jää noston jälkeen kiertyneeksi itsensä ympärille, eli spinnu on ns. rintsikoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Spinaakkerin lasku ==&lt;br /&gt;
[[Kuva:Spinnun_lasku.jpg|right|thumb]]&lt;br /&gt;
Spinaakkerin voi laskea kummalta puolelta venettä tahansa. Tuulen alapuolelta laskeminen on luultavasti kokemattomalle miehistölle helpompaa.&lt;br /&gt;
Spinaakkerin laskussa tuulen puolen skuutti (eli gaija) päästetään kokonaan auki, fallia löysätään ripeästi ja purje kiskotaan skuutista aloittaen sisään veneen kulkuluukusta. Spinnun lasku on helpointa silloin kun kuljetaan lähes suoraan myötätuuleen. Tällöin spinaakkerin saa laskettua isopurjeen suojassa. Kuvassa keulagasti kerää spinnun syliinsä, yleensä helpompaa on purjeen sullominen suoraan kulkuluukusta veneeseen sisälle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Spinaakkerin jiippaaminen ==&lt;br /&gt;
Jiipatessa on spinaakkeripuomi siirrettävä veneen puolelta toiselle samaan aikaan kun isopurje jiipataan. Tasaisessa ja rauhallisessa tuulessa jiippi onnistunee retkipurjehtijalta helpoiten, kun gasti trimmaa spinaakkerin keskelle venettä, molemmat barberit puoliksi kiristettyinä. Alagaijan on oltava jiipin aikana hiukan löysällä, jotta puomin saa helposti takaisin paikalleen. &lt;br /&gt;
Kun valmistelut on tehty, menee gasti keulaan ja jiippaa spinaakkeripuomin samaan aikaan kun pinnamies kääntää venettä ja jiippaa isopurjeen. Spinaakkeripuomi irrotetaan mastolta ja skuutista, kiinitetään uuteen skuuttiin, työnnetään ulos ja kiinnitetään mastolle. Puomia ei siis varsinaisesti käännetä, vaan se työnnetään puolelta toiselle. (ts. purjeessa kiinni ollut puomin pää kiinnitetään mastolle ja toisinpäin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jiippi onnistuu kahden hengen miehistölläkin helposti, kun spinaakkeri skuutteja ei tarvitse varsinaisen jiipin aikana säätää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Spinaakkerin trimmaaminen ==&lt;br /&gt;
[[Kuva:Spinnu_ajo.jpg|right|thumb]]&lt;br /&gt;
Pääsäännöt spinaakkerin trimmaamiselle kaikissa veneissä ovat:&lt;br /&gt;
* Spinaakkeripuomi on kohtisuorassa suhteelliseen tuuleen nähden&lt;br /&gt;
* Spinaakkerin skuuttia trimmataan aktiivisesti, spinnun etuliikin tulee taittua/elää hieman.&lt;br /&gt;
* Spinaakkerin molemman alakulmat ovat yhtä korkealla&lt;br /&gt;
* Spinaakkeripuomia ei saa päästää kiinni etustaagiin&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
H-veneessä  fokka jätetään aivan kevyimpiä tuulia lukuunottamatta ylös spinaakkerilla ajettaessa. Isommissa veneissä keulapurje yleensä lasketaan kun spinaakkeri on nostettu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Spinnupuomi_sisa_FIN-555.jpg|right|thumb]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]]&lt;br /&gt;
[[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2621</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2621"/>
		<updated>2020-10-18T15:58:30Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2620</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2620"/>
		<updated>2020-10-18T15:56:13Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole luokkasäännön mukaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2619</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2619"/>
		<updated>2020-10-18T15:55:19Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Genaakkeri */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2618</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2618"/>
		<updated>2020-10-18T15:54:10Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: /* Code 0 */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2617</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2617"/>
		<updated>2020-10-18T15:50:48Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2616</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2616"/>
		<updated>2020-10-18T15:44:26Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2615</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2615"/>
		<updated>2020-10-18T15:43:52Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2614</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2614"/>
		<updated>2020-10-18T14:52:28Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|400px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|600px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|900px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|600px|thumb|center|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|right|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2613</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2613"/>
		<updated>2020-10-18T14:47:50Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|400px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|600px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|500px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|center|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|right|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Tiedosto:Fokan_vuoro.jpeg&amp;diff=2611</id>
		<title>Tiedosto:Fokan vuoro.jpeg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Tiedosto:Fokan_vuoro.jpeg&amp;diff=2611"/>
		<updated>2020-10-18T14:40:01Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2610</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2610"/>
		<updated>2020-10-18T14:18:16Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|400px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|600px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|600px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|400px|thumb|center|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|right|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2609</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2609"/>
		<updated>2020-10-18T14:10:00Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|400px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|400px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|400px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|300px|thumb|right|Codesta fokkaan]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|right|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2608</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2608"/>
		<updated>2020-10-18T13:54:33Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|400px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|400px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|400px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|400px|thumb|right|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2607</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2607"/>
		<updated>2020-10-18T13:51:50Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|400px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|400px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|400px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|400px|thumb|right|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2606</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2606"/>
		<updated>2020-10-18T13:29:28Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|400px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|400px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|400px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|400px|thumb|right|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2605</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2605"/>
		<updated>2020-10-18T13:23:15Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|400px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|400px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|600x|thumb|left|Codesta fokkaan]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|500px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|500px|thumb|right|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2604</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2604"/>
		<updated>2020-10-18T13:18:11Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|400px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codesta fokkaan.jpeg&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2603</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2603"/>
		<updated>2020-10-18T13:16:21Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|300px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codesta fokkaan.jpeg&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2602</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2602"/>
		<updated>2020-10-18T13:14:58Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codesta fokkaan.jpeg&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|200px|thumb|left|Codesta fokkaan]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2601</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2601"/>
		<updated>2020-10-18T13:11:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|200px|thumb|left|Code ja sivuskuutti]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2600</id>
		<title>Code 0 ja genaakkeri</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Code_0_ja_genaakkeri&amp;diff=2600"/>
		<updated>2020-10-18T13:09:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;L464: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Code 0==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|200px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Code vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.&lt;br /&gt;
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|200px|thumb|left|Code veisaa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Genaakkeri==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|200px|thumb|left|Genaakkeri vedossa]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen  rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Artikkeleita==&lt;br /&gt;
* [[Fokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Rullafokka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Spinaakkeri]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Keskustelua==&lt;br /&gt;
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&amp;amp;t=681 Genaakkeri?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>L464</name></author>
		
	</entry>
</feed>