https://h-vene.net/hwiki/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Lauri 2026-04-16T06:18:10Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.34.2 https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=S%C3%A4hk%C3%B6t&diff=1255 2009-04-04T19:18:51Z

<p>Lauri: /* Keskustelua */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Sahkotaulu.jpg|right|thumb]]<br /> <br /> H-veneissä ei kovin monimutkaisia sähkäjärjestelmiä tarvita. Päiväretkeilyssä tai ratakilpailuissa ei sähköjä tarvita lainkaan. (Luokkasääntö jopa kieltää sähköisten instrumenttien käytön kisoissa.) Retkeillessä sähköä tarvitsevat ainakin seuraavat laitteet:<br /> <br /> * Kulkuvalot (purjehtiessa sivuille näyttävät punainen ja vihreä, sekä taaksepäin valkoinen. Koneella ajaessa lisäksi eteenpäin näyttävä valkoinen)<br /> * Sisävalot<br /> * Loki (eli nopeusmittari)<br /> * Radio<br /> * 12v -liitäntä esim. GPS:n tai kännykän käyttöön/latailuun<br /> * Lämmitin<br /> * Jotkut [[keitin|keittimet]] tarvitsevat sähköä toimiakseen (ainakin Wallaksen Safeflame-valopetrolikeittimet) <br /> <br /> Veneessä yhdellä &quot;tavallisella&quot; n.60 Ah auton akulla pärjää jo melko pitkälle, vaikka jotkut veneet onkin varustettu kahdella tai jopa kolmella akulla. Pidemmille reissuille voi mukaan ottaa irtonaisen akkulaturin, jolloin akun lataaminen onnistuu vierasvenelaitureiden sähköistä. Useista perämoottoreista saa myös ulos jonkinlaista sähköä akun lataamiseksi. Tavallinen lyijyakku painaa n. 20kg, joten akun kiinnityksen tulee olla erittäin tukeva. Akkua ei myöskään kannata sijoittaa aivan perään tai keulaan, jotta veneen kulkuasento pysyisi oikeana. Toki säilytystilojen kannalta parhaat paikat akulle löytyvät juuri peräboksista tai keulapunkan alta.<br /> <br /> Asiallinen sähköasennus edellyttää jonkinlaisen pääkeskuksen/sähkötaulun asentamista. Tärkeää on myös asentaa helposti käsiteltävään paikkaan riittävän tukeva pääkytkin. Lisäksi etenkin matkalla vierassatamien maasähköä käytettäessä kannattaa hankkia nk. schuco-adapteri, joka toimii sovittimena vedettäessä maadoitettu tavallinen virtajohto laiturin sähköpisteeltä veneeseen. Satamissa Schuco-töpselit ovat usein ainoa vaihtoehto akkujen lataamiseen siinä missä H-veneessä on harvoin niihin tarkoitettua järeämpää maasähkökeskusta.<br /> <br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> Sähköä on käsitelty myös seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=515 Akku asiaa.]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=526 Aurinkopaneeli]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=401 Sähkövehkeitten maadoitus ja invertterit]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=530 Sisävalaistus]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=261 Mihin panisin karttaplotterin?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=245 GPS ja kannettava tietokone]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=510 Käsi-GPS-kaiku?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=65 Kokemuksia pinnapilotista]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=407 H-veneeseen Vhf]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=553 led poltimoita?] - alkoi keskustelulla kulkuvalojen muokkaamisesta, mutta sisältää myös yleistä johdatusta sähkötekniikkaan.<br /> <br /> <br /> [[Category:Varustelu]]</div>

Lauri https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=S%C3%A4hk%C3%B6t&diff=1254 2009-04-04T19:18:25Z

<p>Lauri: /* Keskustelua */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Sahkotaulu.jpg|right|thumb]]<br /> <br /> H-veneissä ei kovin monimutkaisia sähkäjärjestelmiä tarvita. Päiväretkeilyssä tai ratakilpailuissa ei sähköjä tarvita lainkaan. (Luokkasääntö jopa kieltää sähköisten instrumenttien käytön kisoissa.) Retkeillessä sähköä tarvitsevat ainakin seuraavat laitteet:<br /> <br /> * Kulkuvalot (purjehtiessa sivuille näyttävät punainen ja vihreä, sekä taaksepäin valkoinen. Koneella ajaessa lisäksi eteenpäin näyttävä valkoinen)<br /> * Sisävalot<br /> * Loki (eli nopeusmittari)<br /> * Radio<br /> * 12v -liitäntä esim. GPS:n tai kännykän käyttöön/latailuun<br /> * Lämmitin<br /> * Jotkut [[keitin|keittimet]] tarvitsevat sähköä toimiakseen (ainakin Wallaksen Safeflame-valopetrolikeittimet) <br /> <br /> Veneessä yhdellä &quot;tavallisella&quot; n.60 Ah auton akulla pärjää jo melko pitkälle, vaikka jotkut veneet onkin varustettu kahdella tai jopa kolmella akulla. Pidemmille reissuille voi mukaan ottaa irtonaisen akkulaturin, jolloin akun lataaminen onnistuu vierasvenelaitureiden sähköistä. Useista perämoottoreista saa myös ulos jonkinlaista sähköä akun lataamiseksi. Tavallinen lyijyakku painaa n. 20kg, joten akun kiinnityksen tulee olla erittäin tukeva. Akkua ei myöskään kannata sijoittaa aivan perään tai keulaan, jotta veneen kulkuasento pysyisi oikeana. Toki säilytystilojen kannalta parhaat paikat akulle löytyvät juuri peräboksista tai keulapunkan alta.<br /> <br /> Asiallinen sähköasennus edellyttää jonkinlaisen pääkeskuksen/sähkötaulun asentamista. Tärkeää on myös asentaa helposti käsiteltävään paikkaan riittävän tukeva pääkytkin. Lisäksi etenkin matkalla vierassatamien maasähköä käytettäessä kannattaa hankkia nk. schuco-adapteri, joka toimii sovittimena vedettäessä maadoitettu tavallinen virtajohto laiturin sähköpisteeltä veneeseen. Satamissa Schuco-töpselit ovat usein ainoa vaihtoehto akkujen lataamiseen siinä missä H-veneessä on harvoin niihin tarkoitettua järeämpää maasähkökeskusta.<br /> <br /> <br /> == Keskustelua ==<br /> Sähköä on käsitelty myös seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=515 Akku asiaa.]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=526 Aurinkopaneeli]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=401 Sähkövehkeitten maadoitus ja invertterit]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=530 Sisävalaistus]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=261 Mihin panisin karttaplotterin?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=245 GPS ja kannettava tietokone]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=510 Käsi-GPS-kaiku?]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=65 Kokemuksia pinnapilotista]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=407 H-veneeseen Vhf]<br /> <br /> * [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=553 led poltimoita?] - alkoi keskutelulla kulkuvalojen muokkaamisesta, mutta sisältää myös yleistä johdatusta sähkötekniikkaan.<br /> <br /> <br /> [[Category:Varustelu]]</div>

Lauri https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Vantit_ja_vanttiruuvit&diff=391 2007-07-10T15:04:04Z

<p>Lauri: Ak: Uusi sivu: Vantit ovat vaijereita jotka tukevat mastoa sivuilta. H-veneen takilaan kuuluu ala- ja ylävantit, joten vantteja on yhteensä 4 kpl. Vanttien, kuten muidenkin vaijereiden, pituus ri...</p> <hr /> <div>Vantit ovat vaijereita jotka tukevat mastoa sivuilta. H-veneen takilaan kuuluu ala- ja ylävantit, joten vantteja on yhteensä 4 kpl.<br /> <br /> Vanttien, kuten muidenkin vaijereiden, pituus riippuu takilan valmistajasta sekä myös jonkin verran vuosimallista ainakin alavanttien osalta: Saalinkien korkeus on voinut vaihdella n. 20 cm vaihteluvälillä. Uusia vantteja tilattaessa onkin parasta toimittaa vanhat malliksi.<br /> <br /> H-veneen vantit ovat 4mm vaijeria.<br /> <br /> Vanttiruuvien koko on 5/16 (Hasselfors).<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]</div>

Lauri https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Etustaagi&diff=390 2007-07-10T14:45:42Z

<p>Lauri: </p> <hr /> <div>'''Etustaagi''' ''(keulaharus, förstaagi, engl. a forestay, ruots. ett förstag)'' on vaijeri, joka kulkee veneen keulasta ylös mastoon. Etustaagi tukee mastoa kaatumasta taaksepäin. Keulapurje (h-veneessä Fokka) kiinnitetään hakasilla etustaagiin.<br /> <br /> (Uuden etustaagin teettäminen maksoi vuonna 2006 Turussa 37e) Vanhan etustaagin yläpään t-kappale oli murtunut, mutta ei katkennut kokonaan. Uuden staagin t-kappaletta joutui viilaamaan, jotta se mahtui oikeassa asennossa maston kiinnityshelaan. ko. etustaagin pituus on 8060mm, ja tuntuu ihan sopivan mittaiselta. (huom. T-kappaleita on ainakin kolmea erilaista tyyppiä olemassa. Kaikki eivät sovi suoraan ristiin toistensa koloihin!)<br /> <br /> Etustaagin pituus, kuten muidenkin vanttien, vaihtelee hieman riippuen takilan valmistajasta. Sen kokonaispituus Botnian takilalle on 8340mm, tämä tieto soveltuu ainakin viimeisimpiin vuosimalleihin. Em. mitta sisältää myös vanttiruuvin (eli mitta on maston helasta kannella olevan helan reikään). ''Lähde: Purjeneulomo Niiniranta, jossa kuulemma tehtiin viimeisimmät vuodet vaijerityöt Botnian veneisiin.''<br /> <br /> [[Category:Varustelu]]<br /> [[Category:Kilpaileminen]]</div>

Lauri https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Historia&diff=355 2007-07-04T16:58:00Z

<p>Lauri: </p> <hr /> <div>H-vene on suomalaisen Hans Groopin vuonna 1967 suunnittelema retki- ja kilpakäyttöön soveltuva purjevene. H-veneellä Kansainvälisen purjehtijaliiton virallinen status vuodesta 1977.<br /> <br /> === Valmistajat ===<br /> <br /> Suomessa veneitä ovat rakentaneet ainakin seuraavat yritykset:<br /> <br /> * Eagle Marine Oy 2005-&gt;<br /> * Botnia Marin (1972-2004, 1005 h-venettä)<br /> * Artekno<br /> * Hydrospeed<br /> * Scanboat<br /> <br /> Ulkomaillakin valmistajia on ollut useita. Näistä ainakin Elvströmin tekemiä veneitä on päätynyt suomeenkin.<br /> <br /> === Muutokset rakenteissa ja varustelussa ===<br /> 84 Botnia, pitkä yhtenäinen ikkuna, matalat sitloodan reunat<br /> <br /> Vaikka H-vene on ns. yksityyppivene, on eri valmistajien eri vuosina valmistamissa veneissä eroavaisuuksia.<br /> <br /> * Ensimmäisissä veneissä oli peräboksissa ns. perämoottorikaivo, joka osoittautui kuitenkin pian huonoksi ratkaisuksi. <br /> <br /> * Sitloodan eli istuinkaukalon reunojen muotoilu on muuttunut. Suunnilleen vuodesta -80 eteenpäin sitloodan reunat on tehty matalammiksi kuin aiemmin. Tämä helpottaa veneen laidalla istumista, mutta tekee sitloodasta hiukan suojattomamman roiskeita ja aaltoja vastaan. <br /> <br /> * Hytin ikkunoiden muotoilu on muuttunut. Ensimmäisissä veneissä oli kummallakin laidalla yksi soikion mallinen ikkuna. Myöhemmin ikkunoita tehtiin molemmille laidoille kaksi. Ikkunoiden malli toimii kuitenkin vain suuntaa-antavana tietona veneen iästä; eri valmistajat käyttivät erilaisia ikkunoita. Noin vuodesta -80 eteenpäin on ikkunat toteutettu niin, että ulkoapäin katsottaessa näkyy vain yksi kulmikkaan muotoinen pitkä ikkuna, useimmiten tummaa tai lähes mustalta näyttävää muovia. Sisällä katsottuna ikkuna ei kuitenkaan ole yhtenäinen (Artekno tosin asensi tuollaisia ikkunoita jo 1975). Toisaalta suomessa on näyty myös täysin ikkunaton H-vene.<br /> <br /> * Vanhemmissa veneissä vinssit on sijoitettu sitloodan laidoille ja uudemmissa hytin katolle. Joissakin veneissä on kaksi paria vinssejä. <br /> <br /> * Vanhemmissa veneissä nostimet olivat usein mastolla, uudemmissa purjeiden nostaminen tapahtuu istumalaatikosta käsin.<br /> <br /> * Sisustuksessa on vain hyvin pieniä eroja. Suurin eroavaisus lienee siinä, että sisällä toisen &quot;piirongin&quot; tilalla voi olla vaatekaappi, joka korkeudeltaan ylettyy n. ikkunan tasolle.<br /> <br /> * Ruotsinkielistä tarinaa muutoksista sekä ostajan opas löytyy: [1]<br /> <br /> [[Category:Yleistä]]</div>

Lauri https://h-vene.net/hwiki/index.php?title=Falli&diff=354 2007-07-04T16:45:09Z

<p>Lauri: </p> <hr /> <div>'''Falli eli nostin''' ''(engl. a halyard, ruots. ett fall)'' on köysi, jonka avulla purje nostetaan ylös mastoon.<br /> <br /> Vanhoissa H-veneissä on usein käytetty falleina vaijerin ja köyden yhdistelmää. Nykyaikainen ja suositeltava tapa on vaihtaa fallit ohuiksi dyneemaa-köydeksi koko matkalta. Vaijerin vaihtaminen köydeksi ei tosin aina ole ihan suoraviivaista, sillä H-veneissä on nähty monia erikoisiakin tapoja nostinten kiinnitys- ja kiristysjärjestelmiksi.<br /> <br /> Nostimien ulostulojärjestelyt mastoston alapäässä vaihtelevat veneen ja takilan iän ja valmistajan mukaan. 70-luvun alkupuolen ja puolivälin veneissä käytettiin vielä tyypillisesti heloitusta, jossa purjeet nostettiin mastolta. Joskus 70-luvun loppupuolella siirryttiin systeemiin, jossa kaikki nostimet tulevat istumalaatikkoon.<br /> <br /> Isopurjeen (vaijeri)fallissa on usein noin puolen metrin päässä fallin päästä vaijerin ympärille puristettu rusinan kokoinen möykky, joka lukitsee fallin maston sisällä lähellä huippua olevaan helaan (tätä järjestelmää on nähty ainakin ns. uusimmissa eli 80-luvun veneissä). Tällöin isopurjeen fallia ei tarvitse kannella lukita mihinkään, vaan se lukkiintuu automaattisesti. Alas purjeen saa fallia nykäisemällä (samaan tapaan kuin rullaverhot toimivat). Ainakin hyötynä tällaisesta lukituksesta on se, että fallin venyminen kuormituksessa ei löysennä purjeen etuliikkiä. Käytännössä ko. lukko voi aiheuttaa kiusallisia tilanteita kun isopurjetta ei saakaan alas silloin kun haluaisi. Vastaavaa systeemiä, mutta maston alapäähän sijoitettuna, on käyttänyt ainakin Artekno v.-79. Siinä em. möykky on puristettu vaijerin ympärille lähelle kohtaa, jossa köysi on pleissattu vaijeriin. Nostimen lukitsemista varten on maston alahelassa eräänlainen haarukka, johon nostin vedetään purjetta nostettaessa. Tämän version etuja ovat se, ettei maston sisällä ole näkymättömissä mitään kiusallisia tilanteita aiheuttavaa, eikä purjehdittaessa nostimen köysiosaan jää vetoa.<br /> <br /> Fokan fallin säätöä varten on hytin katolle usein kiinnitetty moninkertainen talja (ns. magicbox). Fallissa vaijerin ja köyden liitoskohdassa on silmukka, johon voidaan kiinnittää taljalta tuleva koukku, ja fallin kireys saadaan säädettyä taljalla tarkasti. Purje siis nostetaan lähes ylös asti ilman taljaa, jonka jälkeen koukku kiinnitetään taljaan, jolla suoritetaan loppukiristys ja säätäminen purjehduksen aikana. Ainakin vanhemmissa Arteknon valmistamissa veneissä (esim. v.-75) käytettiin systeemiä, jossa loppukiristys ja säätäminen tehtiin kannen alle sijoitetulla taljalla veneen sisältä (säätöpiste oli keulakannen alapuolella). Talja kiristi siis purjetta alaetukulman kautta, purjeen etukulmaa ei kiinnitetty kansihelaan vaan kansihelassa olevasta reiästä tulevaan taljalta tulevan vaijerin päässä olevaan silmukaan. Tässä versiossa fokan fallin alapäässä oleva lenkki pujotettiin nostamisen maston kyljessä olevaan koukkuun eikä fokkaa trimmattu ollenkaan nostimen avulla.<br /> <br /> Spinaakkerin falli on aina kokonaan köyttä. Spinaakkerin fallissa köyden venymättömyydellä ei ole niin suurta väliä kuin ison ja fokan falleissa. Köysiä uusittaessa spinaakkerin fallin pituuden voi mitata kajuutan lattiatasosta mastoon ja takaisin lukon kautta siten, että lukon jälkeen jää noin metri köyttä. Liian pitkä falli on vain haitaksi.<br /> <br /> [[Category:Kilpaileminen]][[Category:Varustelu]]</div>

Lauri