hWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Kirjallisuus

2020-10-22T21:34:39Z

Velimies: /* Elokuvia */

Purjehduskirjallisuus puoltaa paikkaansa erilaisten verkkolähteiden rinnalla, sillä eri kokonaisuuksiin perehtyneet kirjat antavat monesti eheämmän kokonaiskuvan aiheesta siinä missä verkkolähteet ovat usein painettuja lähteitä ajanmukaisempia. On hyvä muistaa, että vesillä ollessa painetun kirjallisuuden sähköntarve rajoittuu lähinnä lukulamppuun siinä missä saariston tietoliikenne ei ole aina aukotonta.

Alla on lueteltuna päteviksi havaittuja kirjoja eri aiheryhmistä iltalukemisiksi tai vaikka oman veneen reissukirjastoon. Linkit antavat lisätietoja kirjoista mutta parempia hintoja ja saatavuutta saattaa löytyä muualtakin.
[[Tiedosto:H-kirjasto.JPG|360px|right]]

==Purjehdus==

* Jeremy Evans, Pat Menley, Barrie Smith:[http://www.bookplus.fi/kirjat/evans,_jeremy/purjehtijan_k%C3%A4sikirja-7657313 Purjehtijan käsikirja]

* Bo Streiffert:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/294481 Kipparin Kirja]

* Malcolm Pearson, Markku Kuronen:[http://www1.readme.fi/product.php?isbn=9789522203519 Kipparin käsikirja]

* Aleksi Bardy, Ville Salomaa:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/oskarin-venekirja/ Oskarin venekirja]

==Oppikirjat==

* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/90195 Veneilijän merenkulkuoppi 1:Saaristonavigointi]

* Kaj-Erik Löfgren:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/107039 Veneilijän merenkulkuoppi 2: rannikkonavigointi]

* Pekka Jylhä:[http://www.bookplus.fi/kirjat/jylh%C3%A4,_pekka_ym./cevni-4341884 CEVNI Euroopan sisävesiliikenteen säännöt:ohjeita.] Kuuluu usein [http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=35105 kurssimaksuun].

==Kartat ja veneen asiakirjat==
[[Katsastus|Katsastussäännöt]] määräävät myös osaltaan kirjallisuuden tarvetta veneissä.

* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/painetut_kartat/merialue/merikarttasarjat Liikenneviraston merikarttasarjat], julkaisusuunnitelma ja voimassa olevat painokset

* [http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu Merikarttasarjojen päivityspalvelu]

* [http://www.merikartat.fi/vesiliikenteen-saadokset-p-3273.html Vesiliikenteen säädökset-kokoelma]. Katsastussäännöt mainitsevat tämän kokoelman esimerkkinä.

Lisäksi katsastussäännöt kehottavat hankkimaan veneeseen "voimassaolevat katsastussäännöt sekä tarvittava määrä navigointi-, purjehdus- ja
satamaoppaita sekä muita merenkulun käsikirjoja", mistä esimerkkejä muualla tässä artikkelissa.

==Veneen huolto ja kunnostus==

* Turlough Johnston, Bo Streiffert:[http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9518843848 Veneen huolto ja kunnostus]

* Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:[http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/ Sähkö ja vene]

==Retki- ja matkapurjehdus==

* Turun Partiosissit Ry:[http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&lang=fi&sk=136f6e1c9846320fc1654b8af520b0e4 Suuri Satamakirja-sarja]

* Kai Sourander:[http://www.finnlake.com/kayntisatamat/fin/ Käyntisatamat]. Vuosittainen julkaisu

* Suomen Veneilyliitto:[http://www.veneilyliitto.fi/cms/index.php?get=/veneilijoille/nahtavyyksia Nähtävyyksiä Saaristossa-sarja]

* Manne Stenros, Altti Holmroos:[http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404067 Saariston helmassa]

* Seppo Laurell:[http://www.booky.fi/kirja/seppo_laurell/valo_merella_suomen_majakat_1753_1906/9789529745289 Valo Merellä - Suomen majakat 1753-1906]

==Venesuunnittelu ja -historia==

* Ilpo Kauhanen:[http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=817 Hans Groop, Suomalainen Venesuunnittelija - H-veneestä Kultapokaaliin]

* Lars Larsson, Rolf E Eliasson:[http://www.amazon.co.uk/Principles-Yacht-Design-Lars-Larsson/dp/0713651814 Principles of Yacht Design]

* Fabio Fossati:[http://www.amazon.com/Aero-Hydrodynamics-Performance-Sailing-Yachts-Sailboats/dp/0071629106 Aero-Hydrodynamics and the performance of sailing yachts]

* Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa:[http://wsoy.fi/yk/products/show/28624 Purjehtivat klassikot - suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan]

* Pirkka Leino:[http://www.bookplus.fi/kirjat/leino,_pirkka/unelmien_puuveneet_daphnesta_huh-mariin-4344844 Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin]

==Sää==

* Sari Hartonen toim.:[http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=322&ID_ASIAKAS=1006033384 Vesilläliikkujan sääopas]

* L-G. Nilsson:[http://www.nemokustannus.fi/kirjat/merisaa/ Merisää]

* Eric Sloane:[http://store.doverpublications.com/0486443574.html Eric Sloane's Weather Book]

* Peter Bruce:[http://www.amazon.com/Heavy-Weather-Sailing-30th-Anniversary/dp/0071353232 Adlard Coles' Heavy Weather Sailing]

* WB-sails News 1/08:[http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h%C3%A4visi-purjehtimisen-ilo Mihin hävisi purjehtimisen ilo?]

==Matkakertomuksia==

* Kristoffer Kolumbus:[https://kirja.elisa.fi/ekirja/amerikan-loytoretken-paivakirja Amerikan löytöretken päiväkirja]

* Joshua Slocum:[https://books.google.fi/books/about/Yksinpurjehdus_maapallon_ymp%C3%A4ri_Purjehd.html?id=t23FAgAACAAJ&redir_esc=y Yksinpurjehdus maapallon ympäri ja purjehdus Liberdadella]

* Göran Schildt:[https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9511141333 Toivematka]

* Göran Schildt:[http://www.wildway.fi/kauppa/product_details.php?p=120 Odysseuksen vanavedessä]

* Göran Schildt:[http://www.bookplus.fi/kirjat/schildt,_g%C3%B6ran/aurinkolaiva-4291936 Aurinkolaiva]

* Tapio Lehtinen, Ari Pusa:[https://spv.fi/diginautic/yksin-seitsemalla-merella/ Yksin seitsemällä merellä]

==Elokuvia==

Mukana myös elokuva-osio synkkien talvi-iltojen avittajiksi. Elokuvat sivuavat merenkulkua mutta muu vastuu jää katselijalle.

* [http://www.imdb.com/title/tt0056291/ Nóz w wodzie - Veitsi vedessä] (1962)

* [http://www.imdb.com/title/tt0096022/ SOS En Segelsällskapsresa - SOS purjehdusreissu] (1988)

* [http://www.imdb.com/title/tt0097162/ Dead Calm - Rasvatyyni] (1989) Kuvattu [http://www.stadtdesign.com/history/eg_van_de_stadt Stormvogel]-veneessä.

* [http://www.imdb.com/title/tt0105824/ Wind - Voitto kotiin] (1992)

* [http://www.imdb.com/title/tt0114898/ Waterworld] (1995)

* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Myrskyn todistajat] (1996)

* [http://www.imdb.com/title/tt0139462/ Message in a bottle] (1999)

* [http://www.imdb.com/title/tt0192263/ Longitude - Pituuspiiri] (TV 2000)

* [http://www.imdb.com/title/tt0210382/ Weight of Water] (2000)

* [http://www.imdb.com/title/tt0311113/ Master and commander: Maailman laidalla] (2003)

* [http://www.imdb.com/title/tt0301989/ Visitors - Uhka Merellä] (2003)

* [http://www.imdb.com/find?s=all&q=horatio+hornblower Horatio Hornblower-sarja] (TV 1998-2003)

* [http://www.imdb.com/title/tt2017038/ All is Lost] (2013)

==Romaaneja==

* Homeros:[https://otava.fi/kirjat/odysseia-2/ Odysseia]
* Herman Melville:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9994 Moby Dick eli valkoinen valas]
* Volter Kilpi:[https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_38249/ Alastalon salissa]
* Tove Jansson:[https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/muumipappa-ja-meri/9789510364154 Muumipappa ja meri]
* Morten Strøksnes:[https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512410477 Merikirja eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana]
* Patrik Svensson:[https://www.maailmankirjat.ma-pe.net/patrik-svensson-ankeriaan-testame Ankeriaan testamentti]

==Artikkeleita==

* [[Sää]]
* [[Retkeilykohteet]]

==Keskustelua==
Kirjallisuudesta on keskusteltu ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:

* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&t=752 Hyvää purjehduskirjallisuutta kaivataan!]

* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&t=1159&sid=5fd4da6426a9d39cd4195d54b78e8685 "Merikarttojen hinnat laskevat 30%"]

* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&t=282 H-venekirjan ideapalsta]

* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=7&t=491 Wind - Voitto kotiin 1992]

[[Category:Retkeily]]
[[Category:Yleistä]]
[[Category:Trimmaus]]
[[Category:Varustelu]]

Code 0 ja genaakkeri

2020-10-22T21:27:46Z

Velimies:

[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|450px|thumb|right|Code veisaa]]

'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' eivät ole H-veneen luokkasäännön mukaisia, mutta silti sangen käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]

Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta.

Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.

Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.

==Code 0==

[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|300px|thumb|right|Rulla, päättymätön köysi ja rapulukko]]

Noin 20-neliöinen Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni.

Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.

Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.

Sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen. Kun code on rullalla, kannatta sen ympäri kiepsauttaa kumilenkki, niin tuuli ei riepota auki.

Codea on järkevää käyttää alle viiden sekuntimetrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.
Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.

Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.
Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.

Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan kymmenisen neliötä pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.

Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi

==Genaakkeri==

[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|300px|thumb|right|Genaakkeri vedossa - katolta roikkuu musta, valkopilkkuinen tamppiköysi, jonka toinen pää näkyy keulassa kiinni genaakkerin alakulmassa ]]

Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa.

Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli. Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, noin 30m2.

Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi, noin 30 neliötä.

Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten, olkoonkin, että se näyttäisi hiukan erikoiselta.

Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.

==Artikkeleita==
* [[Fokka]]

* [[Rullafokka]]

* [[Spinaakkeri]]

==Keskustelua==
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:

*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]

*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&t=681 Genaakkeri?]

[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]

[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|800px|thumb|center|Code ja sivuskuutti]]
[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|500px|thumb|left|Code ja fokka on tyylikästä vaihtaa limittäin]]

Rullafokka

2020-10-19T12:16:27Z

Velimies:

[[Tiedosto:H-Rulla.JPG|right|300px]]'''Rullafokka''' on yksi moderneja lisiä joita H-veneen luokkasääntö veneeseen sallii ja samalla yksi monista [[Hans Groop|suunnittelijan]] kädenojennuksista retkipurjehtijoiden suuntaan.

Isommissa veneissä rullafokat ovat saaneet kyseenalaista mainetta lähinnä purjeen leikkausta halveksuvan reivausominaisuuden vuoksi, jossa purjeen kokoa pienennetään rullaamalla se keulavantin ympärille purjeen muodoista piittaamatta.

H-veneen [[fokka]] on suuremmista veneistä poiketen kuitenkin hyvin tasapainoinen useimmissa tuulissa, joten sen koon muuttaminen ei ole välttämätöntä ja niinpä näidenkin kuvien esimerkissä on käytössä rullafokka joka on toisaalta foiliton eli vailla reivausmahdollisuutta mutta toisaalta paljon yksinkertaisempi ja kestävämpi. Näin ollen rullafokkaa käytetään lähinnä purjeen kokoamista helpottamaan, voihan fokan näin keriä siististi talteen kaiteettomalle keulakannelle astumatta.

[[Tiedosto:H-Rulla1.JPG|thumb|Vantin alaosassa oleva varsinainen rulla, joka on kiinnitetty fokan alakulmaan]][[Tiedosto:H-Rulla2.JPG|thumb|vantin yläosassa oleva laakeri mahdollistaa vantin pyörimisen purjetta rullatessa]][[Tiedosto:H-Rulla3.JPG|thumb|Nostimen laakeriosa mahdollistaa purjeen rullautumisen nostimen kiertymättä]][[Tiedosto:H-Rulla4.JPG|thumb|Tässä harmaa nk. rullausköysi kulkee veneen laitaa pitkin]]
==Rullafokan toiminta==
Rullafokka on periaatteessa vaakalataton perusfokka, joka on rullattu [[Etustaagi|etustaagin]] ympärille erityisellä rullalaitteella vantin ylä- ja alaosan ympärillä. Fokka on siten kiinteästi veneessä, joten fokka varustetaan yleensä viimeiseltä kierrokseltaan UV-suojatulla kankaalla purjeen suojaamiseksi. Fokan koko on kuitenkin usein hieman suorempi takaliikistään, sillä latat eivät ole auttamassa takaliikin ryhtiä. Rullafokka on myös enemmän irti kannesta, mikä vähentää sen tehoa marginaalisesti.

Rullafokkaa ohjataan toisaalta fokan skuuteilla, joilla rullapurje vedetään auki ja toisaalta nk.rullausköydellä, jolla purje vedetään takaisin rullalle. Niinpä ero rullattoman veneen kansiheloihin nähden on vain yleensä kantta pitkin ohjattu rullausköysi plokeineen. Tosin mm. tässä [http://www.youtube.com/watch?v=Nb8lG8jAAkQ videossa] näkyvä järjestelmä osoittaa kelausköyden ja rullan asentamisen myös kannen alle olevan mahdollista. Rullapurjeessa on myös nostin, jota kuvan tyypissä järjestelyssä käytetään vain purjeen nostamiseen ja laskemiseen milloin se nähdään tarpeelliseksi.

==Käytännöllisyys==
Rullafokka helpottaa huomattavasti pienen miehistön toimintaa. Vaikka monissa samankokoisissa kisaveneissä kuten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Louhi_(purjevenetyyppi) Louhessa] on yleisesti rullafokat, niitä näkee H-veneissä kuitenkin aniharvoin. Alla muutamia ajatuksia mahdollisista syistä.

====Edut====
* Helppo asentaa kohtuullisilla kustannuksilla
* Rullafokka parantaa [[Turvallisuus|turvallisuutta]] fokkaa käsitellessä
* Käyttö on nopeaa ja purje helppo asettaa säilytyskuntoon
* Purje pysyy paremmassa kunnossa rullattuna kuin esimerkiksi taiteltuna kunhan UV-suojaus on otettu huomioon
* Helppo käyttö mahdollistaa paremmin [[manöövereitä]] ilman konevoimaa esim. laituriin ajettaessa

====Haitat====
* Purje on mitoiltaan ja latoiltaan hieman luokkasäännöstä poikkeava
* Purje on hieman irti kannesta ellei rullaa asenna kannen alle, mikä nostaa kustannuksia
* Lisää köysiä rikiin ja asennuksesta riippuen kannelle
* Purjeen vaihtaminen sään mukaan ei ole yhtä helppoa kuin perinteisesti
* Yksinkertainenkin mekaniikka on haavoittuvampi kuin ei mekaniikkaa lainkaan

==Artikkeleita==
* [[Fokka]]
* [[Etustaagi]]
* [[Turvallisuus]]

==Linkkejä==
* [http://www.youtube.com/watch?v=lH-7OF8A4WY Rullafokan toiminta Youtubessa]
* [https://www.youtube.com/watch?v=i3Chg1kztGM Kannen päälle asennettu rullamekanismi Youtubessa]
* [http://www.youtube.com/watch?v=Nb8lG8jAAkQ Kannen alle asennettu rullamekanismi Youtubessa]

==Keskustelua==
Rullafokkaa on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&t=140 Rullafokka?]
* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&t=353&p=6444&hilit=rullafokka#p6443 Uusien purjeiden tilaus ja speksaus]

[[Category:Retkeily]][[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]

Code 0 ja genaakkeri

2020-10-18T14:41:47Z

Velimies:

'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakkerille.]]

Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta.

Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.

Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.

==Code 0==

[[Tiedosto:Coden yksityiskohtia.jpg|400px|thumb|left|Coden yksityiskohtia]]

Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä. Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni.

Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.

[[Tiedosto:Code ja sivuskuutti.jpeg|600px|thumb|right|Code ja sivuskuutti]]

Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.

Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen.

Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.

Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.

Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.

[[Tiedosto:Code_veisaa.jpeg|600px|thumb|left|Code veisaa]]

Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.

Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi

[[Tiedosto:Codesta fokkaan.jpeg|400px|thumb|center|Codesta fokkaan]]

==Genaakkeri==

[[Tiedosto:Genaakkeri vedossa.jpeg|800px|thumb|right|Genaakkeri vedossa]]

Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa.

Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.

Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä.

Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi.

Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.

Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.

==Artikkeleita==
* [[Fokka]]

* [[Rullafokka]]

* [[Spinaakkeri]]

==Keskustelua==
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:

*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]

*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&t=681 Genaakkeri?]

[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]

Code 0 ja genaakkeri

2020-10-17T23:34:43Z

Velimies: Ak: Uusi sivu: '''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja spinaakerille. Ilpo Kauhasen teoksessa Ha...

'''Code 0''' ja '''Genaakkeri''' ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja [[Spinaakkeri|spinaakerille.]]

Ilpo Kauhasen teoksessa [[Hans Groop]], suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen [[Fokka|kisafokan]] sijasta.

Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.

Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.

==Code 0==
Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.

Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä.

Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni.

Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.

Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.

Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen.

Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.

Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös.
Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.

Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.

Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.

Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.

==Genaakkeri==

Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa.

Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.

Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä.

Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi.

Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.

Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.

==Artikkeleita==
* [[Fokka]]

* [[Rullafokka]]

* [[Spinaakkeri]]

==Keskustelua==
Code 0:aa ja genaakkeria on käsitelty ainakin seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:

*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=1&t=1896 Code nollalla tehoa menoon?]

*[https://h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?f=9&t=681 Genaakkeri?]

[[Category:Varustelu]][[Category:Trimmaus]]

Ostajan opas

2020-10-09T12:34:10Z

Velimies: /* Yleistä */

== Yleistä ==
[[Kuva:H-Osto1.JPG|right|300px]]
Vuosittain kymmenet h-veneet vaihtavat omistajaa Suomessa. Veneitä on myynnissä eri puolilla Suomea, joten h-veneen ostoa harkitseva pääsee helposti tutustumaan veneisiin. H-veneitä on toki myynnissä [http://www.h-boat.nu/scripts/yabb2/YaBB.cgi suomen ulkopuolellakin], mutta ainakin retkiveneen ostajalle Suomestakin löytyy varmasti tarpeeksi tarjontaa. Suurin osa veneistä sijoittuu hintaluokkaan 5000-10000 euroa. (Hinta-arviot noin vuodelta 2008...) Alle 5000 eurolla saa vanhemman ja huonommin varustellun, mutta varmasti vielä purjehduskelpoisen veneen. Yli 10000 euron veneitä ostetaan lähinnä kilpailukäyttöön.

Virolainen Saare Yachts veistämö on aikeissa ryhtyä valmistamaan H-venettä hankittuaan muotit Itävallasta, joten venettä saanee piakkoin myös uutena reilun 60 000 euron hintaan. [https://www.yacht.de/yachten_jollen/neue_boote/unterwegs-mit-dem-neuen-h-boot-von-saare/a126045.html?fbclid=IwAR2CVKiGXqEmE6VP0O6kGUTxdp9x2GoNR2mo8JTclyF3dqIWtmGi0Wz00q0 Ennakkopuffi, kuvia] Yacht.de julkaisusta.

Kun olet ostamassa h-venettä ja mahdollisesti ensimmäistä venettäsi, käy tutustumassa useampaan veneeseen ennen ostopäätöstä. Jos et ole vielä aivan varma venetyypistä, tutustu myös muihin yleisimpiin venetyyppeihin. Tietoja muista aloittelijoille sopivista veneistä löydät artikkelista [[Aloittelijan veneet|aloittelijan veneet]].

Tällä sivulla on kerrottu joitakin asioita, joihin h-veneen ostajan kannattaa kiinnittää huomioita. Sivun loppuosassa oleva tarkistuslista on esimerkki listasta, jollaisen vot täyttää jokaisesta veneestä johon olet tutustunut. Venenetin [http://venenetti.fi/oppaat/venekauppa/ venekauppa]-sivuilta löydät myös hyviä ohjeita kaupantekoon.

Myynnissä olevia h-veneitä löydät [[Linkkejä#H-veneiden_valmistajia_ja_varusteita|uusina]] ja [[Linkkejä#H-veneitä_myytävänä|käytettyinä]] hLinkit -sivulta sekä hFoorumin [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewforum.php?f=2&sid=31651ecfd27ede644f9b07931ad15f1f Myydään-osasta].

* Purjehtijaliiton katsastussääntöjen [[Katsastus|katsastuslista]] on hyvä kaveri venenäyttöön. Siihen kannattaa ainakin tutustua, mikäli ei ole varma mihin kaikkeen on syytä kiinnittää huomiota. H-veneet katsastetaan yleisesti merialueella 3-luokkaan, mutta esim. järvillä myös 4-luokkaan.

* Veneen yleisilme kertoo paljon. Älä osta venettä joka on homeessa ja jonka varusteet ovat rikki ja hukassa.

* Muista luokkasääntö. H-vene on vahva yksityyppiluokka ja jo pelkästään jälleenmyyntiarvon vuoksi on hyvä tarkistaa, että veneeseen ei ole tehty luokkasäännön vastaisia muutoksia.

* Ryömi ja tarkista kaikki mahdolliset luukut ja kolot läpi. Kokeile heiluttamalla kaikki mahdolliset kiinnitykset. Työnnä kätesi kaikkiin pimeisiin koloihin, missään ei pitäisi olla märkää tai hometta.

* Vaikka h-vene on yksityyppivene, on eri vuosimallien ja valmistajien veneiden välillä jonkin verran eroja. Lue muutoksista [[Historia]] -artikkelista.

* Parasta olisi että voisit tutkia venettä ennen ostopäätöstä sekä veneen ollessa maissa että purjehduskunnossa. Koepurjehduksella näet purjeiden kunnon, pääset kokeilemaan moottoria sekä voit tehdä havaintoja kansiheloituksen toimivuudesta.

Käytettyä venettä ostaessa on hyvä muistaa, että jonkin asteiset korjaustyöt ovat lähes väistämättömät. Tällä sivulla kerrottuja seikkoja kannattaa arvioida niiden korjaamisen vaikeuden perusteella ja siihen liittyvien kustannusten kautta. Mikäli muuten passeli vene on jossain määrin pikkuvikainen, kannattaa harkita millä vaivalla siitä saa itselleen kelvollisen veneen sen sijaan, että etsii täydellisessä kunnossa olevaa ja arvatenkin hyvin hinnakasta käytettyä venettä.

== Tarkista kannelta ==
[[Kuva:H-Osto2.JPG|right|300px]]

* Kannen yleiskunto ja karhennuksen kunto. Kannen tulee olla karhennettu liukkauden estämiseksi. Vanhemmissa veneissä karhennus on usein kulunut lähes sileäksi. Karhennuksen voi toki uusia, mutta alkuperäisen veroista karhennusta on vaikea saada aikaan. Tarkista onko kannessa paikkaamattomia reikiä. Kansi on osittain sandwich-rakenteinen, ja väliaineeseen päässyt kosteus mädännyttää sen. Reikiä ja kolhuja voi syntyä ainakin keulakannelle, jos spinaakkeripuomi pääsee putoamaan kannelle.

* Kannen rakenteet. Etenkin keulassa ja istuinlaatikon etuosassa kansi saattaa narskahdella niiden päälle astuessa. Vanhoissa veneissä tämä on luonnollista eikä edes kovin vaarallista mikäli narskuva alue ei ole kovin suuri. Kannella seisominen vaatii rakenteelta kohtisuoraa lujuutta, ja näillä osin kansi on sandwich-rakennetta, ts. kahden lasikuitupinnan väliin on laminoitu jäykistävää täyteainetta. Vuosien askelten tömähtely saa kuitenkin rakenteen osien liimaukset irtoamaan hiljalleen toisistaan eli ''delaminoitumaan''. Kaikeksi onneksi H-veneissä täyteaine on polyuretaanitäytettä monen nykyveneen balsatäytteen sijaan eikä muutu mullaksi kosteudesta etenkään, jos kannen pinta ei ole rikki. Kansi on siten [[Kannen huolto|huollettavissa]] näiltä osin kuntoon vaikka itse.

* [[Rikin huolto|Maston jalka]]. Mikäli venettä on käytetty huolimattomasti, on vantit usein jätetty liian löysälle ja aallokossa masto on päässyt pomppimaan pystysuunnassa. Tästä johtuen laminaatti saattaa olla rikkoutunut ja maston metallisen jalan ympärillä hytin katto on pehmeä ja antaa vantteja kiristäessä. Pehmenemisen voi havaita aluetta koputellessa, terveen lujitemuovin kopautus on selkeä pinkeä kopsahdus kun taas huonokuntoisen pinnan kopautus on vaimeampi. Huonossa tapauksessa mastoa ei saa enää kireälle lainkaan ja purjehdus kovemmassa tuulessa tulee vaaralliseksi. Pehmenneen mastonjalan uudelleen laminointi maksaa jopa 1000€ alan liikkeessä joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

* [[Luukkujen huolto|Istuinlaatikon luukut]] ovat alttiina auringonvalolle ja muuttuvat nopeasti kuluneen näköisiksi. [[Puuosien hoito|Luukkujen huolto]] tai uusien luukkujen tekeminen puusta ei kuitenkaan ole hankalaa.

* Perän säilytystilojen kunto ja [[Peräsimen huolto|peräsimen]] sekä takastaagin kunto. Jos perän säilytystilat ovat homeessa, ei veneestä ole kenties muutenkaan pidetty erityisen hyvää huolta. Tarkista peräboksista peräsimen läpiviennin kunto, laminaatissa ei saa olla halkeamia, eikä läpivienti saa vuotaa vettä. Takastaagin säätömekanismeja on monenlaisia, mutta joka tapauksessa plokien ym. kiinnikkeiden tulee olla tukevasti kiinni rungossa eivätkä ne saa olla ruosteessa.

* [[Kannen huolto|Perämoottoriteline ja sen kiinnitys]]. Kokeile nostaa ja laskea moottori, ja muista että moottorin noston ja laskun pitää onnistua silloinkin vene heiluu aallokossa ja on kallistunut. Moottoritelineen tulee olla tukevasti kiinni rungossa ja moottorin tukevasti kiinni telineessä. Moottorin tulee olla pitkärikinen ja asennettu riittävän alas jotta potkuri pysyy vedessä myös silloin kun aallokko keinuttaa venettä.

* Vinssien täytyy olla tukevasti kiinni kannessa. Eräässä veneessä löysästi kiinnitetyt vinssit olivat heiluessaan suurentaneet kiinnityspulttiensa reiät kannessa, jonka seurauksen kansi vuosi vettä ja sisustusvaneerit olivat melkeinpä maatuneet mullaksi. Kokeile myös vinssien toiminta. Kun pyörität vinssin rumpua, vinssin kampi ei saa pyöriä. Ja vinssin rummun tulee luonnollisesti pyöriä vain toiseen suuntaan.

* Peräsimen laakerointi. Peräsinakselissa ei kuulu olla sivusuuntaista tai pystysuuntaista "klappia" eli tyhjää liikettä. Voit tarkistaa joko ottamalla kiinni Pinnan juuresta ja heiluttamalla eri suuntiin, tai veneen ollessa ylhäällä heiluttamalla peräsintä eri suuntiin.

* Plokien kunto. Veneen hinnasta suuri osa muodostuu kansiheloituksesta. Huonoilla heloilla ei tee (ainakaan kisakäytössä) mitään ja ne joutuu väkisinkin uusimaan. Mitä enemmän merkkiploja (esim. Harken, Barton yms.) sitä parempi. Laadukkaa uudet plokit maksavat koosta ja tyypistä riippuen noin 20-50€ /kpl. Esimerkiksi kokonaan puuttuvat spinaakkeriplokit voivat siten maksaa esim:
** Skuuttiplokit 4 * 50€
** Barberhauler-plokit 4 * 40€

* Knaapit ja köysilukot. Laadukkaat rapuknaapit ovat h-veneissä ehdottomasti parhaita. Köyden saa niihin kiinni nopeasti ja köyden saa irti myös silloin kun siinä on vetoa. Knaapien uusiminen on myös suhteellisen arvokasta (n. 20-50€ /kpl). Kiinnitysköysiä verten tulisi olla (retkeilykäytössä) 3-4 riittävän isoa tukevasti kiinnitettyä knaapia (kaksi perässä laidoilla on hyvä ja yksi tai kaksi keulassa).

* Levankikiskon tyyppi ja kunto. Levangin paikkaa tulisi pystyä säätämään säätököyden avulla. Jos levankia säädetään jonkinlaisten mekaanisten lukitusten avulla, ei sitä pysty säätämään silloin kun purjeessa on vetoa. Levankikiskon tulee olla tukevasti kiinnitetty ja muutenkin todella tukeva.

== Tarkista sisällä ==
[[Kuva:H-Osto3.JPG|right|300px]]

* Tarkista pilssin kunto. Pilssin tulee olla kuiva, eikä laminaatissa saa olla halkeamia. Kölipultit eivät saa olla ruosteessa. Kivilleajo reilummalla vauhdilla rikkoo runkoa yleensä kölin takareunan kohdalta.

* Tarkista kaikki säilytysluukut ja kotelot.

* Verhoilun ja patjojen kunto. Patjat voi päällystää suhteellisen helposti itsekin, mutta varsinaisten patjojen uusiminen ei ole aivan halpaa.

* Sähköt (asiallinen sähkökeskus, akun kiinnitys, pääkytkin). Kokeile toimivatko sähkölaitteet. Onko moottorissa latausliitin?

* Tarkista laipioiden kiinnitys (erityisesti päälaipion kunto)

* Tarkista keulaknaapin ja keulustaagin kiinnitys sisäpuolelta.

* Tarkista rustirautojen kunto sisäpuolelta kaapeista. Rustirautojen ei kuulu vuotaa vettä sisälle.

* Tarkista sitloodan tyhjennysputkien ja niiden kiinnitysten kunto. Tarkista että pohjan läpiviennin sulkuventtiili toimii eikä ole juuttunut kiinni.

* Tarkista muut pohjan läpiviennit (loki, kaiku) ja mahdolliset sulkuventtiilit.

== Tarkista kun vene on ylhäällä ==
[[Kuva:H-Osto4.JPG|right|300px]]

* Pohjan yleiskunto, jos pohjamaali hilseilee isoilta alueilta irti, on työläs pohjaremontti pian edessä. Pohjassa ei saa olla nestettä sisältäviä rakkuloita (ns. lasikuituruton mahdollisuus). Tarkista erityisesti vesilinjan veneen perässä, koska monet veneet kelluvat perämoottorin takia perä syvemmällä kuin mihin pohjamaali riittää. Veneen pohjaa kannattaa koputella sieltä täältä, etenkin kölin juuresta ja läpivientien ja peräsimen ympäriltä. Terveen lujitemuovin selkeän napsahduksen erottaa delaminoituneen pinnan särähtävästä tai tumpatusta äänestä.

* Läpiviennit. Kaukalon tyhjennysletkujen, lokin tms. anturien ympäristö ja peräsimen juuri kannattaa käydä koputtelemassa edellämainitulla tavalla kosteusvaurioiden varalta.

* Peräsimen kunto, tarkista että peräsimessä ei ole kivilleajon merkkejä, ja että peräsimessä tai skegissä ei ole halkeamia (erityisesti veneen keskilinjalla). Kurkista myös peräsimen alapintaan. Heiluta peräsintä sivu- ja pystysuuntaan nähdäksesi onko sen kiinnikkeet kunnossa. Mikäli peräsimen akselissa on klappia peräsinevään nähden, muhii peräsimen kiinnikkeissä melko varmoja ongelmia.

* Kölin kunto. Köli on valurautaa joten sen ruostumisesta on vain vähän haittaa. Sen sijaan kölin ja rungon välinen sauma tulee olla ehjä tai se tulee [[Kölin huolto|korjata]] keväällä veneen kuivattua kunnolla. Kölin juurta rungossa kannattaa koputella myös, sillä mikäli kölin saumaa on laiminlyöty pitkään, on kosteus saattanut päästä tekemään tuhoja rungon alaosassa.

* Maston, saalinkien ja vanttien kunto. Vanttiruuvit eivät saa olla vääntyneitä, vanttien pääteheloissa ei saa olla murtumia. Maston ja saalinkien tulee olla ehjiä. Tarkista myös, että saalinkien kiinnikereiät mastossa ovat asianmukaisessa kunnossa eikä niissä ole repeämiä tai pullistumia.

== Varusteluettelon läpikäynti ==

* '''Purjeet''' ovat kallein ja eniten kuluva varuste. Tarkista että purjeet ovat ehjiä. Kilpailukäytössä purjeita käytetään yleensä 1-3 vuotta. Retkikäytössä 10 vuotta vanhemmatkin purjeet toimivat vielä hyvin, mutta niiden kestävyyteen ja kausihuoltoihin kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.
** Katso lisää tietoa purjeista [[Isopurje]], [[Fokka]], [[Spinaakkeri]]

* [[Perämoottori|'''Moottori''']] on purjeiden jälkeen seuraavaksi kallein varuste. Selvitä moottorista seuraavat asiat:

** onko moottori 2-tahtinen vai 4-tahtinen
***2-tahtimoottori on kevyempi, 4-tahti tehokkaampi ja taloudellisempi ja toisinaan varustettu jopa laturilla

** onko moottori pitkärikistä mallia
*** Varsinkin matkapurjehdukseen käytettävässä veneessä riki on syytä olla pitkää mallia, ettei potkuri haukkaa ilmaa aallokossa ja että jäähdytys toimii oikein. Lisäksi hyppivät kierrokset kuluttavat moottoria tasaista käyntiä enemmän

** onko moottorissa vaihteet eteen-vapaa-taakse
*** Peruutusvaihteella varustettu moottori on hieman raskaampi mutta toisaalta [[Manöövereitä|monikäyttöisempi]] ja siten turvallisempi kunhan vaihteiden käyttö on hallinnassa

** onko moottorissa lukittuva kaasukahva
*** Ns. "kuoleen miehen kaasulla" varustettua moottoria täytyy käyttää peräkannelta käsin, lukittuvaa kahvaa voi käyttä myös kaukalosta esim. aallokossa tai pläkässä ajettaessa

** onko moottorissa latausliitintä
*** Useissa uudemmissa 4-tahtimoottoreissa on latausliitin mikä on hyvä lisä veneen [[Sähköt|sähkötalouteen]]. Toisaalta laturi vie moottorista hieman tehoa ja koko ja paino kasvaa yleensä entisestään

** onko moottorissa kiinteä vai irtonainen bensatankki
*** Kiinteätankkisella koneella ajetaan yleisesti lyhyempiä matkoja ja se on letkuttomana helpompi käsitellä, irtotankkiin vastaavasti mahtuu enemmän polttoainetta eikä konetta tarvitse tankata veneen perässä merellä ollessa

** paljonko moottori painaa
*** Moottorin paino on H-veneen rungon muodon johdosta tärkein tekijä, sillä liian raskaalla koneella varustettu vene kelluu siten, että vesilinja painuu veden alle. Tästä voi seurata rungon kostumista mutta suorimmin väärä tasapaino vaikuttaa purjehdusominaisuuksiin laahaavasti. Raskasta moottoria on myös työläämpi nostaa ja käsitellä. Oikea paino määräytyy omien voimien ja veneen järjestelyiden kautta. Esimerkiksi akusto keulapiikin alla tasapainottaa venettä jonkin verran

* [[Keitin|'''Keitin''']] Kuuluuko kauppaan jonkinlainen keitin? Spriikeittimet ovat käyttövarmoja eivätkä vaadi sähköä toisin kun useimmat valopetroolikeittimet

* [[Lämmitin|'''Lämmitin''']] Toimiva lämmitin on tarpeellinen pidennettäessä kautta keväällä ja syksyllä ja tehokkalla puhaltimella varustettu lämmitin myös kuivattaa veneen sisäilmaa oikeilla ilmanvaihtojärjestelyillä

* Retkikäytössä myös pöytä on hyödyllinen varuste. Monissa veneissä on pöytä, jonka voi asentaa joko veneeseen sisälle tai ulos istuinlaatikkoon.

* Veneenomistaja tarvitsee uskomattoman määrän pieniä ja vähän suurempiakin tarvikkeita. Selvitä kuuluvatko kaikki [[Katsastus|katsastusvarusteet]] veneen hintaan ja mitä muita mahdollisia varusteita ja työkaluja kauppaan kuuluu.

==Kuljetus==

Vene kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan ostaa saman vesistön alueelta jolloin kuljetus uuteen paikkaan onnistuu vesitse. H-vene on kuitenkin riittävän pieni kuljetettavaksi myös trailerilla. Mikäli sellaista ei ole muuten käytettävissä, voi [[Traileri|trailerin myös vuokrata]] kuljetusta varten. Veneen kiinnitys tulee tehdä huolellisesti ja mieluiten jonkun venekuljetuksia kokeneen henkilön opastamana.

== Linkkejä ==

* [[Linkkejä#H-veneiden_valmistajia_ja_varusteita|H-veneveistämöitä]]
* [[Linkkejä#H-veneitä_myytävänä|Veneiden nettimyymälöitä]]
* [http://venenetti.fi/oppaat/venekauppa/ Venenetin venekauppa-sivut]

== Keskustelua ==
Venekauppoja käydään myös seuraavassa hFroorumin keskustelussa:

* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewforum.php?f=2&sid=cb98413dba069e4f4503176891bb8477 Myydään]

[[Category:Yleistä]]

Ostajan opas

2020-10-09T07:34:08Z

Velimies: Uusi valmistaja lisätty

== Yleistä ==
[[Kuva:H-Osto1.JPG|right|300px]]
Vuosittain kymmenet h-veneet vaihtavat omistajaa Suomessa. Veneitä on myynnissä eri puolilla Suomea, joten h-veneen ostoa harkitseva pääsee helposti tutustumaan veneisiin. H-veneitä on toki myynnissä [http://www.h-boat.nu/scripts/yabb2/YaBB.cgi suomen ulkopuolellakin], mutta ainakin retkiveneen ostajalle Suomestakin löytyy varmasti tarpeeksi tarjontaa. Suurin osa veneistä sijoittuu hintaluokkaan 5000-10000 euroa. (Hinta-arviot noin vuodelta 2008...) Alle 5000 eurolla saa vanhemman ja huonommin varustellun, mutta varmasti vielä purjehduskelpoisen veneen. Yli 10000 euron veneitä ostetaan lähinnä kilpailukäyttöön.

Virolainen Saare Yachts veistämö on aikeissa ryhtyä valmistamaan H-venettä hankittuaan muotit Itävallasta, joten venettä saanee piakkoin myös uutena reilun 60 000 euron hintaan. [https://www.yacht.de/yachten_jollen/neue_boote/unterwegs-mit-dem-neuen-h-boot-von-saare/a126045.html?fbclid=IwAR2CVKiGXqEmE6VP0O6kGUTxdp9x2GoNR2mo8JTclyF3dqIWtmGi0Wz00q0 Koeajoraportti] Yacht.de julkaisusta.

Kun olet ostamassa h-venettä ja mahdollisesti ensimmäistä venettäsi, käy tutustumassa useampaan veneeseen ennen ostopäätöstä. Jos et ole vielä aivan varma venetyypistä, tutustu myös muihin yleisimpiin venetyyppeihin. Tietoja muista aloittelijoille sopivista veneistä löydät artikkelista [[Aloittelijan veneet|aloittelijan veneet]].

Tällä sivulla on kerrottu joitakin asioita, joihin h-veneen ostajan kannattaa kiinnittää huomioita. Sivun loppuosassa oleva tarkistuslista on esimerkki listasta, jollaisen vot täyttää jokaisesta veneestä johon olet tutustunut. Venenetin [http://venenetti.fi/oppaat/venekauppa/ venekauppa]-sivuilta löydät myös hyviä ohjeita kaupantekoon.

Myynnissä olevia h-veneitä löydät [[Linkkejä#H-veneiden_valmistajia_ja_varusteita|uusina]] ja [[Linkkejä#H-veneitä_myytävänä|käytettyinä]] hLinkit -sivulta sekä hFoorumin [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewforum.php?f=2&sid=31651ecfd27ede644f9b07931ad15f1f Myydään-osasta].

* Purjehtijaliiton katsastussääntöjen [[Katsastus|katsastuslista]] on hyvä kaveri venenäyttöön. Siihen kannattaa ainakin tutustua, mikäli ei ole varma mihin kaikkeen on syytä kiinnittää huomiota. H-veneet katsastetaan yleisesti merialueella 3-luokkaan, mutta esim. järvillä myös 4-luokkaan.

* Veneen yleisilme kertoo paljon. Älä osta venettä joka on homeessa ja jonka varusteet ovat rikki ja hukassa.

* Muista luokkasääntö. H-vene on vahva yksityyppiluokka ja jo pelkästään jälleenmyyntiarvon vuoksi on hyvä tarkistaa, että veneeseen ei ole tehty luokkasäännön vastaisia muutoksia.

* Ryömi ja tarkista kaikki mahdolliset luukut ja kolot läpi. Kokeile heiluttamalla kaikki mahdolliset kiinnitykset. Työnnä kätesi kaikkiin pimeisiin koloihin, missään ei pitäisi olla märkää tai hometta.

* Vaikka h-vene on yksityyppivene, on eri vuosimallien ja valmistajien veneiden välillä jonkin verran eroja. Lue muutoksista [[Historia]] -artikkelista.

* Parasta olisi että voisit tutkia venettä ennen ostopäätöstä sekä veneen ollessa maissa että purjehduskunnossa. Koepurjehduksella näet purjeiden kunnon, pääset kokeilemaan moottoria sekä voit tehdä havaintoja kansiheloituksen toimivuudesta.

Käytettyä venettä ostaessa on hyvä muistaa, että jonkin asteiset korjaustyöt ovat lähes väistämättömät. Tällä sivulla kerrottuja seikkoja kannattaa arvioida niiden korjaamisen vaikeuden perusteella ja siihen liittyvien kustannusten kautta. Mikäli muuten passeli vene on jossain määrin pikkuvikainen, kannattaa harkita millä vaivalla siitä saa itselleen kelvollisen veneen sen sijaan, että etsii täydellisessä kunnossa olevaa ja arvatenkin hyvin hinnakasta käytettyä venettä.

== Tarkista kannelta ==
[[Kuva:H-Osto2.JPG|right|300px]]

* Kannen yleiskunto ja karhennuksen kunto. Kannen tulee olla karhennettu liukkauden estämiseksi. Vanhemmissa veneissä karhennus on usein kulunut lähes sileäksi. Karhennuksen voi toki uusia, mutta alkuperäisen veroista karhennusta on vaikea saada aikaan. Tarkista onko kannessa paikkaamattomia reikiä. Kansi on osittain sandwich-rakenteinen, ja väliaineeseen päässyt kosteus mädännyttää sen. Reikiä ja kolhuja voi syntyä ainakin keulakannelle, jos spinaakkeripuomi pääsee putoamaan kannelle.

* Kannen rakenteet. Etenkin keulassa ja istuinlaatikon etuosassa kansi saattaa narskahdella niiden päälle astuessa. Vanhoissa veneissä tämä on luonnollista eikä edes kovin vaarallista mikäli narskuva alue ei ole kovin suuri. Kannella seisominen vaatii rakenteelta kohtisuoraa lujuutta, ja näillä osin kansi on sandwich-rakennetta, ts. kahden lasikuitupinnan väliin on laminoitu jäykistävää täyteainetta. Vuosien askelten tömähtely saa kuitenkin rakenteen osien liimaukset irtoamaan hiljalleen toisistaan eli ''delaminoitumaan''. Kaikeksi onneksi H-veneissä täyteaine on polyuretaanitäytettä monen nykyveneen balsatäytteen sijaan eikä muutu mullaksi kosteudesta etenkään, jos kannen pinta ei ole rikki. Kansi on siten [[Kannen huolto|huollettavissa]] näiltä osin kuntoon vaikka itse.

* [[Rikin huolto|Maston jalka]]. Mikäli venettä on käytetty huolimattomasti, on vantit usein jätetty liian löysälle ja aallokossa masto on päässyt pomppimaan pystysuunnassa. Tästä johtuen laminaatti saattaa olla rikkoutunut ja maston metallisen jalan ympärillä hytin katto on pehmeä ja antaa vantteja kiristäessä. Pehmenemisen voi havaita aluetta koputellessa, terveen lujitemuovin kopautus on selkeä pinkeä kopsahdus kun taas huonokuntoisen pinnan kopautus on vaimeampi. Huonossa tapauksessa mastoa ei saa enää kireälle lainkaan ja purjehdus kovemmassa tuulessa tulee vaaralliseksi. Pehmenneen mastonjalan uudelleen laminointi maksaa jopa 1000€ alan liikkeessä joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

* [[Luukkujen huolto|Istuinlaatikon luukut]] ovat alttiina auringonvalolle ja muuttuvat nopeasti kuluneen näköisiksi. [[Puuosien hoito|Luukkujen huolto]] tai uusien luukkujen tekeminen puusta ei kuitenkaan ole hankalaa.

* Perän säilytystilojen kunto ja [[Peräsimen huolto|peräsimen]] sekä takastaagin kunto. Jos perän säilytystilat ovat homeessa, ei veneestä ole kenties muutenkaan pidetty erityisen hyvää huolta. Tarkista peräboksista peräsimen läpiviennin kunto, laminaatissa ei saa olla halkeamia, eikä läpivienti saa vuotaa vettä. Takastaagin säätömekanismeja on monenlaisia, mutta joka tapauksessa plokien ym. kiinnikkeiden tulee olla tukevasti kiinni rungossa eivätkä ne saa olla ruosteessa.

* [[Kannen huolto|Perämoottoriteline ja sen kiinnitys]]. Kokeile nostaa ja laskea moottori, ja muista että moottorin noston ja laskun pitää onnistua silloinkin vene heiluu aallokossa ja on kallistunut. Moottoritelineen tulee olla tukevasti kiinni rungossa ja moottorin tukevasti kiinni telineessä. Moottorin tulee olla pitkärikinen ja asennettu riittävän alas jotta potkuri pysyy vedessä myös silloin kun aallokko keinuttaa venettä.

* Vinssien täytyy olla tukevasti kiinni kannessa. Eräässä veneessä löysästi kiinnitetyt vinssit olivat heiluessaan suurentaneet kiinnityspulttiensa reiät kannessa, jonka seurauksen kansi vuosi vettä ja sisustusvaneerit olivat melkeinpä maatuneet mullaksi. Kokeile myös vinssien toiminta. Kun pyörität vinssin rumpua, vinssin kampi ei saa pyöriä. Ja vinssin rummun tulee luonnollisesti pyöriä vain toiseen suuntaan.

* Peräsimen laakerointi. Peräsinakselissa ei kuulu olla sivusuuntaista tai pystysuuntaista "klappia" eli tyhjää liikettä. Voit tarkistaa joko ottamalla kiinni Pinnan juuresta ja heiluttamalla eri suuntiin, tai veneen ollessa ylhäällä heiluttamalla peräsintä eri suuntiin.

* Plokien kunto. Veneen hinnasta suuri osa muodostuu kansiheloituksesta. Huonoilla heloilla ei tee (ainakaan kisakäytössä) mitään ja ne joutuu väkisinkin uusimaan. Mitä enemmän merkkiploja (esim. Harken, Barton yms.) sitä parempi. Laadukkaa uudet plokit maksavat koosta ja tyypistä riippuen noin 20-50€ /kpl. Esimerkiksi kokonaan puuttuvat spinaakkeriplokit voivat siten maksaa esim:
** Skuuttiplokit 4 * 50€
** Barberhauler-plokit 4 * 40€

* Knaapit ja köysilukot. Laadukkaat rapuknaapit ovat h-veneissä ehdottomasti parhaita. Köyden saa niihin kiinni nopeasti ja köyden saa irti myös silloin kun siinä on vetoa. Knaapien uusiminen on myös suhteellisen arvokasta (n. 20-50€ /kpl). Kiinnitysköysiä verten tulisi olla (retkeilykäytössä) 3-4 riittävän isoa tukevasti kiinnitettyä knaapia (kaksi perässä laidoilla on hyvä ja yksi tai kaksi keulassa).

* Levankikiskon tyyppi ja kunto. Levangin paikkaa tulisi pystyä säätämään säätököyden avulla. Jos levankia säädetään jonkinlaisten mekaanisten lukitusten avulla, ei sitä pysty säätämään silloin kun purjeessa on vetoa. Levankikiskon tulee olla tukevasti kiinnitetty ja muutenkin todella tukeva.

== Tarkista sisällä ==
[[Kuva:H-Osto3.JPG|right|300px]]

* Tarkista pilssin kunto. Pilssin tulee olla kuiva, eikä laminaatissa saa olla halkeamia. Kölipultit eivät saa olla ruosteessa. Kivilleajo reilummalla vauhdilla rikkoo runkoa yleensä kölin takareunan kohdalta.

* Tarkista kaikki säilytysluukut ja kotelot.

* Verhoilun ja patjojen kunto. Patjat voi päällystää suhteellisen helposti itsekin, mutta varsinaisten patjojen uusiminen ei ole aivan halpaa.

* Sähköt (asiallinen sähkökeskus, akun kiinnitys, pääkytkin). Kokeile toimivatko sähkölaitteet. Onko moottorissa latausliitin?

* Tarkista laipioiden kiinnitys (erityisesti päälaipion kunto)

* Tarkista keulaknaapin ja keulustaagin kiinnitys sisäpuolelta.

* Tarkista rustirautojen kunto sisäpuolelta kaapeista. Rustirautojen ei kuulu vuotaa vettä sisälle.

* Tarkista sitloodan tyhjennysputkien ja niiden kiinnitysten kunto. Tarkista että pohjan läpiviennin sulkuventtiili toimii eikä ole juuttunut kiinni.

* Tarkista muut pohjan läpiviennit (loki, kaiku) ja mahdolliset sulkuventtiilit.

== Tarkista kun vene on ylhäällä ==
[[Kuva:H-Osto4.JPG|right|300px]]

* Pohjan yleiskunto, jos pohjamaali hilseilee isoilta alueilta irti, on työläs pohjaremontti pian edessä. Pohjassa ei saa olla nestettä sisältäviä rakkuloita (ns. lasikuituruton mahdollisuus). Tarkista erityisesti vesilinjan veneen perässä, koska monet veneet kelluvat perämoottorin takia perä syvemmällä kuin mihin pohjamaali riittää. Veneen pohjaa kannattaa koputella sieltä täältä, etenkin kölin juuresta ja läpivientien ja peräsimen ympäriltä. Terveen lujitemuovin selkeän napsahduksen erottaa delaminoituneen pinnan särähtävästä tai tumpatusta äänestä.

* Läpiviennit. Kaukalon tyhjennysletkujen, lokin tms. anturien ympäristö ja peräsimen juuri kannattaa käydä koputtelemassa edellämainitulla tavalla kosteusvaurioiden varalta.

* Peräsimen kunto, tarkista että peräsimessä ei ole kivilleajon merkkejä, ja että peräsimessä tai skegissä ei ole halkeamia (erityisesti veneen keskilinjalla). Kurkista myös peräsimen alapintaan. Heiluta peräsintä sivu- ja pystysuuntaan nähdäksesi onko sen kiinnikkeet kunnossa. Mikäli peräsimen akselissa on klappia peräsinevään nähden, muhii peräsimen kiinnikkeissä melko varmoja ongelmia.

* Kölin kunto. Köli on valurautaa joten sen ruostumisesta on vain vähän haittaa. Sen sijaan kölin ja rungon välinen sauma tulee olla ehjä tai se tulee [[Kölin huolto|korjata]] keväällä veneen kuivattua kunnolla. Kölin juurta rungossa kannattaa koputella myös, sillä mikäli kölin saumaa on laiminlyöty pitkään, on kosteus saattanut päästä tekemään tuhoja rungon alaosassa.

* Maston, saalinkien ja vanttien kunto. Vanttiruuvit eivät saa olla vääntyneitä, vanttien pääteheloissa ei saa olla murtumia. Maston ja saalinkien tulee olla ehjiä. Tarkista myös, että saalinkien kiinnikereiät mastossa ovat asianmukaisessa kunnossa eikä niissä ole repeämiä tai pullistumia.

== Varusteluettelon läpikäynti ==

* '''Purjeet''' ovat kallein ja eniten kuluva varuste. Tarkista että purjeet ovat ehjiä. Kilpailukäytössä purjeita käytetään yleensä 1-3 vuotta. Retkikäytössä 10 vuotta vanhemmatkin purjeet toimivat vielä hyvin, mutta niiden kestävyyteen ja kausihuoltoihin kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.
** Katso lisää tietoa purjeista [[Isopurje]], [[Fokka]], [[Spinaakkeri]]

* [[Perämoottori|'''Moottori''']] on purjeiden jälkeen seuraavaksi kallein varuste. Selvitä moottorista seuraavat asiat:

** onko moottori 2-tahtinen vai 4-tahtinen
***2-tahtimoottori on kevyempi, 4-tahti tehokkaampi ja taloudellisempi ja toisinaan varustettu jopa laturilla

** onko moottori pitkärikistä mallia
*** Varsinkin matkapurjehdukseen käytettävässä veneessä riki on syytä olla pitkää mallia, ettei potkuri haukkaa ilmaa aallokossa ja että jäähdytys toimii oikein. Lisäksi hyppivät kierrokset kuluttavat moottoria tasaista käyntiä enemmän

** onko moottorissa vaihteet eteen-vapaa-taakse
*** Peruutusvaihteella varustettu moottori on hieman raskaampi mutta toisaalta [[Manöövereitä|monikäyttöisempi]] ja siten turvallisempi kunhan vaihteiden käyttö on hallinnassa

** onko moottorissa lukittuva kaasukahva
*** Ns. "kuoleen miehen kaasulla" varustettua moottoria täytyy käyttää peräkannelta käsin, lukittuvaa kahvaa voi käyttä myös kaukalosta esim. aallokossa tai pläkässä ajettaessa

** onko moottorissa latausliitintä
*** Useissa uudemmissa 4-tahtimoottoreissa on latausliitin mikä on hyvä lisä veneen [[Sähköt|sähkötalouteen]]. Toisaalta laturi vie moottorista hieman tehoa ja koko ja paino kasvaa yleensä entisestään

** onko moottorissa kiinteä vai irtonainen bensatankki
*** Kiinteätankkisella koneella ajetaan yleisesti lyhyempiä matkoja ja se on letkuttomana helpompi käsitellä, irtotankkiin vastaavasti mahtuu enemmän polttoainetta eikä konetta tarvitse tankata veneen perässä merellä ollessa

** paljonko moottori painaa
*** Moottorin paino on H-veneen rungon muodon johdosta tärkein tekijä, sillä liian raskaalla koneella varustettu vene kelluu siten, että vesilinja painuu veden alle. Tästä voi seurata rungon kostumista mutta suorimmin väärä tasapaino vaikuttaa purjehdusominaisuuksiin laahaavasti. Raskasta moottoria on myös työläämpi nostaa ja käsitellä. Oikea paino määräytyy omien voimien ja veneen järjestelyiden kautta. Esimerkiksi akusto keulapiikin alla tasapainottaa venettä jonkin verran

* [[Keitin|'''Keitin''']] Kuuluuko kauppaan jonkinlainen keitin? Spriikeittimet ovat käyttövarmoja eivätkä vaadi sähköä toisin kun useimmat valopetroolikeittimet

* [[Lämmitin|'''Lämmitin''']] Toimiva lämmitin on tarpeellinen pidennettäessä kautta keväällä ja syksyllä ja tehokkalla puhaltimella varustettu lämmitin myös kuivattaa veneen sisäilmaa oikeilla ilmanvaihtojärjestelyillä

* Retkikäytössä myös pöytä on hyödyllinen varuste. Monissa veneissä on pöytä, jonka voi asentaa joko veneeseen sisälle tai ulos istuinlaatikkoon.

* Veneenomistaja tarvitsee uskomattoman määrän pieniä ja vähän suurempiakin tarvikkeita. Selvitä kuuluvatko kaikki [[Katsastus|katsastusvarusteet]] veneen hintaan ja mitä muita mahdollisia varusteita ja työkaluja kauppaan kuuluu.

==Kuljetus==

Vene kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan ostaa saman vesistön alueelta jolloin kuljetus uuteen paikkaan onnistuu vesitse. H-vene on kuitenkin riittävän pieni kuljetettavaksi myös trailerilla. Mikäli sellaista ei ole muuten käytettävissä, voi [[Traileri|trailerin myös vuokrata]] kuljetusta varten. Veneen kiinnitys tulee tehdä huolellisesti ja mieluiten jonkun venekuljetuksia kokeneen henkilön opastamana.

== Linkkejä ==

* [[Linkkejä#H-veneiden_valmistajia_ja_varusteita|H-veneveistämöitä]]
* [[Linkkejä#H-veneitä_myytävänä|Veneiden nettimyymälöitä]]
* [http://venenetti.fi/oppaat/venekauppa/ Venenetin venekauppa-sivut]

== Keskustelua ==
Venekauppoja käydään myös seuraavassa hFroorumin keskustelussa:

* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewforum.php?f=2&sid=cb98413dba069e4f4503176891bb8477 Myydään]

[[Category:Yleistä]]

H-vene

2019-02-26T09:35:45Z

Velimies: Lys pudotettiin hiljattain pykälällä pienemmäksi.

[[Kuva:FIN-555_ylhaalta.jpg|right|thumb]]
'''H-vene''' ''(engl. [http://en.wikipedia.org/wiki/H-boat an h-boat], ruots. [http://sv.wikipedia.org/wiki/H-b%C3%A5t en h-båt], tansk. [http://da.wikipedia.org/wiki/H-b%C3%A5d en h-båd], saks. [http://de.wikipedia.org/wiki/H-Boot das H-boot])'' on sekä retkeilyyn että kilpapurjehdukseen soveltuva nk. racer-cruiser-venetyyppi. H-vene on [[H-vene#H-vene yksityyppiluokkana|ISAF-yksityyppiluokka]], eli kaikki veneet on rakennettu [http://www.h-boat-class.org/html/class_rules.htm luokkasääntöjen] mukaan ja ovat siten keskenään hyvin samanlaisia mikä takaa korkealuokkaisen kilpailukokemuksen ja tasaisen laadun venettä ostettaessa. Se on Suomen ja Euroopan yleisin ja koko Maailman toiseksi yleisin yksityyppiköliveneluokka jota on valmistettu jo yli [http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=146 5000 kappaletta].

* Suunnittelija [[Hans Groop|Hans Groop]] (suunnitteluvuodet 1965-1967)
* Pituus 8,28m
* Vesilinjan pituus 6,30m
* Leveys 2,18m
* Syväys 1,30m
** Märkäpinta-ala 11,93m2
* Minimipaino 1450kg
** Kölipaino 725kg
* Maston korkeus 10,4m
* Purjepinta-ala (std) 24,45m2
** [[Isopurje]] 14,8m2
** [[Fokka]] 10,2m2
** [[Spinaakkeri]] 36,0m2
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/LYS LYS-tasoitus] 1,07 (2019), ilman spinaakkeria 1,04.

H-veneen piirustukset [http://www.h-boat-class.org/html/drawings.htm Kansainvälisen H-veneliiton sivuilla] ja
tarkemmat kuvat yksityiskohtineen [http://www.h-boat.se/index.php?option=com_content&view=article&id=47&Itemid=40 Ruotsin H-veneliiton sivuilla].

(Lähteet [[Vene-lehden artikkeleita H-veneestä|Vene 4/92]], [http://www.h-boat.nu/?id=13 h-boat.se] ja [http://www.h-boat-class.org h-boat-class.org])

H-veneen miehistön koko kilpailuissa on 2-4 henkilöä (käytännössä yleensä 3 henkilöä). Vene soveltuu myös yksin purjehdittavaksi (yksinkertainen takila ja purjehdusvarustus, suhteellisen suuntavakaa). Veneessä mahtuu yöpymään 4 aikuista, mutta käytännössä pidemmät reissut veneellä tehdään yleensä hieman pienemmällä miehistöllä.

H-vene sopii mainiosti aloittelevalle purjehtijalla, ja hyvin monille vene onkin ensimmäinen oma purjevene. H on myös kilpaluokkana erittäin korkeatasoinen.

Kisakäytössä olevat h-veneet on varusteltu varsin niukasti, mutta retkikäytössä veneen varusteisiin kuuluu tyypillisesti mm. [[perämoottori]], [[keitin]], [[lämmitin]], [[kemiallinen vessa]], sisätilojen [[Sähköt|valaistus]] ja muuta retkivarustusta.

==H-vene yksityyppiluokkana==
[[Tiedosto:H-MM08.jpg|650px]]

[[ Historia#Luokkaliitot_ja_luokkasäännöt|Vuonna 1977]] H-vene sai kansainvälisen hyväksynnän yksityyppikilpaluokkana mikä on osaltaan mahdollistanut venetyypin kasvun merkittäväksi veneluokaksi Euroopassa. Nykyään H-venellä on oman [http://www.h-boat-class.org/ Kansainvälinen luokkaliittonsa] lisäksi kansalliset luokkaliitot Hollannissa, Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa joiden lisäksi erilaisia yhteisöjä löytyy ainakin Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. [http://www.eaglemarine.fi/ Suomen] ulkopuolella H-veneitä valmistetaan edelleen myös [http://www.frauscherboats.com/en/produkte/sailing-yacht/h-boot/ Itävallassa] ja [http://www.ott-yacht.de/de/h-boot/ Saksassa].

H-veneitä löytyy Suomesta huomattava määrä. Merkittäväksi asian tekee se, että kaikki veneet ovat rakennettu lähtökohtaisesti tiukan yksityyppiluokkasäännön mukaan. H-veneellä on Suomen mittakaavassa potentiaalia saada aikaan merkittävän suuria yksityyppilähtöjä kilpailuissa.

2000-luvulla, jolloin uusia venemalleja ja tyyppejä ilmestyy jatkuvasti kiihtyvään tahtiin, ei vastaavan yhtä laajan yksityyppiluokan muodostuminen ole todennäköistä. Nykyaikana Suomessa on hyvä saavutus, jos samaa venetyyppiä edustavia veneitä on edes 10 kpl. H-veneen suuri valmistusmäärä erityisesti Suomessa mahdollistaa parhaimmillaan jopa usean sadan veneen yksityyppilähdöt.

Kaikki H-veneet 60-luvun lopulta aina uusimpiin malleihin ansaitsevat arvostusta ja erityisesti tarkkaa ja arvoa säilyttävää [[Huolto ja korjaukset|huolenpitoa]]. H-veneen aktiivinen yksityyppiluokkatoiminta on suomalaisen purjehdusharrastuksen kannalta kunnia-asia.

Osoituksena H-veneen arvostuksesta myös muiden suomalaisten purjehtijoiden keskuudessa voidaan pitää sen valintaa suomalaiseksi klassikkoveneeksi [[Vene-lehden artikkeleita|Venelehden]] lukijaäänestyksessä vuonna 2008. Lisäksi Suomen Purjehtijaliitto palkitsi H-veneliiton Vuoden 2008 Luokkaliitoksi osoituksena aktiivisesta ja tuloksellisesta toiminnasta.

==Artikkeleita==

* [[Hans Groop]]

* [[Historia]]

* [[Vene-lehden artikkeleita H-veneestä]]

==Linkkejä==

* H-vene [http://fi.wikipedia.org/wiki/H-vene Wikipediassa]

* H-vene [http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=146 Sailboatdata.comissa]

* Vanhoja [http://www.segeln-magazin.de/h-boot/2471 H-vene-esitteitä] saksaksi ja englanniksi Segeln-lehden sivuilla

[[Category:Yleistä]]

Vinssi

2012-08-22T11:33:55Z

Velimies:

H-veneessä on yleensä yksi pari vinssejä fokan skuuttaamista varten. Alunperin vinssit oli sijoitettu sitloodan laidoille, mutta uudemmissa veneissä vinssit ovat kajuutan katolla. Joissakin veneissä on vinssit sekä katolla että sitloodan laidoilla.

Yksin purjehdittaessa (ja ehkä muutenkin retkeillessä) takana olevat vinsit ovat kätevämmät, koska tällöin pinnamies ylettyy niihin. Tosin yksinpurjehtija saattaa ajaa venettä levangin etupuolelta jatkopinnalla, jolloin katolla oleviin vinsseihin ylettää paremmin.

Kilpaillessa katolla olevat vinssit tuovat ainakin enemmän tilaa miehistön työskentelyä varten.

Katolla olevia vinssejä voi olla myös mahdollista käyttää fallien kiristämiseen.

Esimerkiksi FIN-555 / Fuuga II on varustettu kahdella parilla vinssejä. Katolla olevia vinssejä käytetään fallien kiristämiseen ja takana olevia skuuttaamiseen.

[[Category:Varustelu]]