Nyt on kisaväsymyksestä toivuttu. Tavoitteeksi oli asetettu vaatimattomasti voitto, mutta tavoite jäi saavuttamatta. Neljäntoista tunnin purjehduksen jälkeen Queen of Hearts (H) ylitti maalilinjan edessämme minuutin erolla. Tasoitetussa ajassa meni molempien ohi tuntia myöhemmin maaliin tullut Catharina (Vindö 32).
Lähdön aikaan ilma seisoi lähes paikoillaan. Lähtöä lykättiin pariin kertaan. Vähän harmitti kun kelluttiin "hyvää vauhtia" ihan linjan tuntumassa ja minuutin merkin sijasta tulikin lykkäysviesti. Kun lykkäysviesti viimeisen kerran poistettiin, tuli kiire - olimme väärällä puolella linjaa eikä tuulesta juuri tietoakaan. Onneksi oli vielä minuutti aikaa meloa. Näytti siellä joku vielä varoitusviestin jälkeenkin melovan.
Lähtö onnistui joten kuten, mutta sittenhän ne vaikeudet alkoivat. Tuuli kääntyi sen verran, että jo lähtösuoralla voisi ajaa spinnulla. Tokihan meillä oli spinnu väärällä puolella, joten purje keulagastin syliin ja nostoyritys keulasta ilman puomia. Tuloksena oli sellainen spinnusolmu, että selvittelyssä meni melkein satamakilpailun maaliviivalle asti. Queen of Hearts otti satamakilpailun voiton ja samalla hyvän etumatkan. Muitakin veneitä oli edellä.
Krunikkaa ylittäessä ohitimme joitain veneitä ja taisimme saavuttaa myös QH:ta. Kustaan miekassa iski pläkä, joten siihen kaikki veneet sitten kasaantuivat. Tilanteesta teki oikein mukavan mereltä lähestyvä punavalkoinen teräsvuori. Samalla kun Viking Line tuli Harmajan takaa Kustaan miekkaan, pääsimme hurjalla vauhdillamme noin kymmenen metriä kohti rantakalliota. Siinä sitten kelluimme ihan kallion vieressä ilman ohjailuvauhtia keula kohti rantaa Viikkarin pyyhkiessä salmen läpi. Kippari ei turhia himmaillut, joten laivan ja kallion väliin muodostui melkoiset virtaukset. Jokseenkin ikävä olo, kun vene lennähtää vuoron perään styyran ja paaran suuntaan ainakin viisi metriä kerrallaan ja kallio vilistää keulan edessä muutamien metrien päässä...
Salmen toiselle puolelle meloneet tai ajelleet veneet pääsivät kiinni tuulenvireeseen ja pääsivät ulos salmesta. Meidän piti ottaa vauhtia tulosuunnan kautta ennen kuin paatti oli taas ohjattavissa. Salmesta poistuessa tuulenpuolella oleva Nereida (FE83) työnsi takakulmaansa kylkeemme, mutta jätimme ennen lähtöä takastaagiimme teipatun protestilipun avaamatta. Siinähän heillä olisi mennyt seuraavat puoli tuntia mukavasti rangaistuskäännöksiä tehdessä.
Vallisaaren eteläkärkeä saavutettaessa taisimme mennä QH:sta vähän ohikin. Itäänpäin kääntyessä tuuli heräili ja spinnut nousivat. Samalla veneet levisivät laajalle rintamalle. Ilmeisesti rannan puoli olisi ollut vähän parempi, tai ainakin QH ja Nereida pääsivät tässä edelle.
Kerran tuuli vielä temppuili lyömällä spinnun silmille ja pakottaen kryssiin vähäksi aikaa, mutta muuten matka Onakselle asti oli enimmäkseen lenssiä. QH ja Nereida karkasivat jonnekin pimeyteen. Ehkäpä ottivat siftit paremmin tai olivat muuten vaan nopeampia. Vähän ennen Onasta meni ohi myös yksi oranssinkirjavaspinnuinen vene, jonka tunnistin kisaavan samassa luokassa.
Onakselta Hakasalon kulmaan tuuli tuli jo melkolailla sivusta. Nyt jo sen verran voimakkaasti, että spinnun kanssa sai olla tarkkana, jotta vene pysyi lapasessa. Merelli (FE83) hiillosti rinnalla, mutta vähän alempana.
Hakasalon 0,7 metrin merkillä alkoi vihdoinkin kryssi. Merelli pysyi hyvin perässä, ehkä jopa saavutti vähän. Vauhdoimme halssia, jotta styyran puolen vinssi vapautuisi ison nostimen kiristämiseen. Iso ylös asti, ja johan alkoi toimia! Vene tuntui hyvältä ja lähestyimme nopeasti edellä olevia veneitä. Seuraavan kerran samalla linjalla ollessamme Merelli oli jo kaukana takana. Ohitimme useita isomman luokan veneitä ja siinä samalla ilmeisesti myös Nereidan ja sen toisen luokassamme kilpailleen. Queen of Hearts pysyi selvästi edellä, vaikka taisimme vähän saavuttaa sitäkin.
Emäsalon pohjoispuolelta alkoi sitten sivutuuliosuus. QH pääsi edelläolevana luonnollisestikin ensin sillan jälkeiselle selälle ja sai kerättyä taas melkoisen etumatkan. Tästä sitten ajeltiin hyvässä sivutuulessa aina Vallisaaren kärkeen asti. Kilpailullisesti äärimmäisen tylsää, mutta oli ihan kiva kruisailla kovaa vauhtia lähes aallottomissa olosuhteissa nousevan auringon paistaessa. Sivutuulivauhtimme taisi olla karvan verran parempi kuin QH:lla, sillä Vallisaaren eteläkärkeen tultaessa olimme jo selvästi lähempänä.
QH kiersi Vallisaaren kauempaa ilmeisesti peläten sen peittävän tuulta. Me ajoimme rohkeasti lähempää rantaa, ja se näytti olevan hyvä ratkaisu. Alkoi kryssi kohti Kustaan miekkaa ja edelleen Pyysaarta. Kustaan miekan läpi pääsimme yhdellä halssilla QH:n joutuessa vendaamaan. Tässä vaiheessa oltiin jo niin lähellä, että taidettiin toisessakin veneessä jo katsella taaksepäin. Taistelutahtoa löytyi, mutta Kruunuvuoren selkä loppui kesken ja Queen of Hearts nappasi maalipauk.. eiku siis töräyksen nenämme edestä.
Aika rankkahan kisa taas oli, mutta varsin mukava verrattuna edellisen kerran sumupalelulillutteluun. Ensi vuodeksi toivon vähän vähemmän sivutuulta ja enemmän vastatuulta. Kiitos järjestäjille ja kilpakumppaneille, etenkin Queen of Hearts:n miehistölle, joka tarjosi mielenkiintoa loppuun asti.
-Johannes
FIN-239 Ida Maria
)