Lähdekoodi sivulle Lämmitin

<div class="floatright">[[Kuva:H-lammitin.JPG|Lämmitin]]
<br />Wallas 1300</div>

Ensin on hyvä perehtyä lämmityksen ja ilmankosteuden väliseen yhteyteen. Merellä lämminkin ilta tai aamu saattaa tuntua viileältä ilmankosteudesta johtuen. Ilmankosteus sisätiloissa parantaa myös homeitiöiden itämismahdollisuuksia, sillä kostea ilma tiivistyy vedeksi veneen viileillä ulkopinnoilla. Ilman kosteus on suhteessa sen tilavuuteen, jota voi kasvattaa lämmittämällä. Näin esim. 30% vettä 10 litrassa ilmaa (siis 3 litraa vettä) onkin 15% vettä 20 litrassa ilmaa (edelleen 3 litraa vettä). Mitä kuivempaa ilma suhteellisesti on, sitä enemmän se sitoo itseensä kosteutta ympäriltään, ts. kuivattaa. Kun tämä lämmitetty, ylöspäin kohoava ilma saadaan ohjattua kosteuksineen ulos veneestä esim. kattoventtiilin kautta, tulee ilmasta veneessä samalla suhteessa kuivempaa.


Lämmittimiä käytetään H-veneessä paitsi lämmittämiseen, ennen kaikkea [[Kosteus veneessä|kosteuden]] poistamiseen sisätiloista. Tämä johtuu toisaalta siitä, että veneen runko on umpilaminaattia mikä on itsessään huono lämmöneriste, toisaalta samasta syystä veneeseen tiivistyvästä kosteudesta. Toki lämmitin lämmittää ilmaa veneessä päällä ollessaan mutta usein lämmin tunkkainen ilma kohoaa vain hytin kattoon eikä siten toimi kovin tehokkaasti, sillä se ei varsinaisesti korvaudu raikkaalla ilmalla. 


Ideaalitilanteessa lämmitin ottaa lämmitettävän raikkaan ilman ulkoa jolloin sisätilojen yläosista luukuista poistuva kostea ilma korvautuu lämmitettäessä kuivuneella ilmalla, joka nousee hytin alaosassa olevasta puhallusaukosta lämmittäen koko sisäilmaa. Näin raikas ja lämmin ''korvausilma'' syötetään hytin alaosaan nousten ylös jolloin kostea ja tunkkainen ''poistoilma'' poistuu venttiilien ja luukun kautta ulos.


Suomessa sallittuja lämmittimiä ovat diesel-, sprii- ja lamppuöljy- ja sähkölämmittimet. H-veneissä lämmittimien koko ja osittain tehokin on rajoitettu sisätilojen koon vuoksi ja yleisimmin käytössä ovat kolme jälkimmäistä.


== Spriilämmittimet ==
Yksinkertaisin spriilämmitin on esimerkiksi [http://www.marinea.fi/shop/product_details.php?p=70 Origo Heatpal]. Hinta on melko kohtuullinen ja lämmitin on kompakti muuhunkin retkikäyttöön. Sen teho on kuitenkin heikko, se kuluttaa runsaasti polttonestettä ja palamisesta syntyy lisäkosteutta. Spriilämmitin vaatii myös hyvän ilmanvaihdon, sillä se polttaa veneestä happea ja tuottaa palokaasuja palaessaan.


== Petrolilämmittimet ==
Lamppuöljyä polttoaineenaan käyttävistä lämmittimistä yleisin on kotimainen Wallas, joista H-veneissä yleisin on pienin malli 1300. Isommalla 1800-mallilla on mahdollista myös siirtää lämpöä pitemmän matkan mahdollistaen esim. lämmittimen ja sen synnyttämän hurinan sijoittamisen takaluukuun raikkaan ilman ääreen, josta lämmitetty kuiva ilma siirtyy eristetyillä putkilla hytin alaosaan. Wallasin kotisivuilta on hyvä tarkistaa [http://www.wallas.fi/index.php?id=324 asennus- ja käyttöohjeita] etenkin, jos on ostanut lämmittimen veneen mukana ilman käyttöohjeita oikean käytön ja [http://www.wallas.fi/index.php?id=313 huollon] varmistamiseksi. Yleisimmin asennusvirheet kohdistuvat raittiin ilman kiertoon minkä laiminlyönti huonontaa sisäilman laatua aiheuttaen mm. aamuisia päänsärkyjä ilman nk. sisäistä villapaitaakin.


Lamppuöljylämmitin on taloudellinen ja kuluttaa melko vähän polttoainetta. Sähköä kuluu polttokennoa kuumennettaessa, mutta kun palaminen saadaan käyntiin, ainoastaan polttoainepumppu ja puhaltimet kuluttavat virtaa polttoaineen palaessa omassa kuumuudessaan. Lamppuöljylämmittimet ovat turvallisia palokaasujensa suhteen, sillä polttoon tarvittava ilma ja palokaasut vaihtuvat samaa 2-kerroksista savupiippua myöten suoraan ulkoilmasta. Savupiipun päässä on venttiili, joka pitää muistaa kiertää auki ja kiinni lämmitintä käytettäessä.


Wallaksen liesiin on myös mahdollista saada nk. lämpöpuhallinkansi, jota sivutaan artikkelissa [[Keitin]].

== Sähkölämmittimet ==
Kun verkkovirtaa on saatavilla on yksi varteenotettava vaihtoehto autoihin tarkoitettu sisätilan lämmitin. Sähkölämmittimen hyvä puoli on se, että sen voi sijoittaa tarpeen mukaan esimerkiksi vaatteita kuivattamaan tai veneen lattialle jolloin se lämmittää koko sisäilmaa. Sähkölämmittimet ovatkin hyviä kesäretkille jolloin sateiset päivät vietetään vierasvenesatamissa sähköverkon ääressä varusteita kuivatellen. Sähkölämmitin kuluttaa kuitenkin paljon virtaa joten sen aiheuttama sähkökuorma voi pahimmillaan aiheuttaa ketjureaktion sataman sulakkeissa. Niinpä sähkölämmitintä ei voi suositella ainakaan vilkkaimman kauden aikaan.


Sähkölämmitintä käytetäessä on syytä varmistaa [[Sähköt#Maasähkö|turvallinen käyttö]] vikavirtasuojakytkimellä, virtajohtojen maadoitus ja riittävä pituus sekä yleisesti vierasvenesatamissa käytettävän 3-vaihevirran adapterin mukanaolo.

== Linkkejä ==

* [http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/sort_name%3A%22sepe.teus%22?term_keywords=&perpage=25 Suomi24-lämmitinkeskustelut] Foorumin lämmittimiin perehtynyt kirjoittaja on ilmiömäinen vian paikantaja ja korjausohjeiden antaja


== Keskustelua ==
Lämmitintä on käsitelty myös seuraavassa hFoorumin keskustelussa:

* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?p=3360#3360 Lämmitin ja ilmanvaihto]

* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=433 Hometta! (ja ilmanvaihtoa)]

* [http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=620&start=0&postdays=0&postorder=asc&highlight= Wallas 1800 asentaminen?]

[[Category:Varustelu]]
[[Category:Retkeily]]