Kaparen

Karttalehti

Merikorttisarjan karttalehti 627, erikoiskartta 627-1.

Tämän sivun ohjeista huolimatta rantautuessa tulee aina käyttää näitä virallisia merikortteja.

Yleistä

Kaparenin saari sijaitsee Stora Herrön vieressä Espoon edustalla. Kaparen on pieni kangasmetsikköinen saari jonka kalliorannat ovat melko loivat vaikeuttaen siten köliveneellä rantautumista.

Saaren hienoimpana ominaisuutena voitaneen pitää sen sijaintia heti avomeren äärellä. Saari on myös rauhallinen ja suojaisa yöpymiseen etappisatamana.

Saari on pääosin moottoriveneilijöiden suosiossa matalien rantavesien vuoksi. Merikortin avulla rantaan tullessa tilanne näyttääkin arveluttavalta mutta ainakin pari H-veneelle kelvollista reittiä saaren laguuninomaiseen lahteen löytyy. Isommat veneet kiinnittyvät usein saaren pohjoispuolen huoltolaiturin yhteyteen. Nämä ohjeet kuitenkin keskittyvät auttamaan rantautumaan siten, että keulasta on mahdollista loikata suoraan rantaan.

Palvelut ja varusteet

Saari on Espoon retkeilysaari ja sieltä löytyy nk. minimivarustus eli puuseet ja grillikatokset. Saarella on myös valvojan mökki ja roskapisteet. Saaren lahden suojaisassa "laguunissa" on poijut mitkä auttavat keskittymään matalaan rantaveteen keulan puolella. Rannassa on kiinnitysrenkaat auttamassa köysien kiinnittämistä.

Kaparen Espoon kaupungin Ulkoilusaarten sivuilla

Tuuli ja aallokko

Kaparenin laguuni antaa suojaa aallokkoa vastaan käytännössä kaikilta ilmansuunnilta eikä laguuni ole avoin millekään suuremman väylän aiheuttamalle aallokolle.

Syvyys

Rantautuessamme meriveden pinta oli n. -30cm joten kuvattu reitti soveltunee H-veneellä rantautumiseen useimmissa olosuhteissa. Saarella yöpyessä on kuitenkin syytä tarkkailla meriveden korkeuden vaihteluita, sillä tapaamieni moottoriveneilijöiden mukaan korkeus saattaa vaihdella helposti yli 20cm:kin vuorokaudessa ja useita kölistä kiinni jääneitä veneitä on tästä syystä jouduttu moottorivoimin auttamaan jatkamaan matkaansa.

Ohjeita

Kalliorannat ovat hyvin loivia joten etenkin lahdessa köliveneelle kelvollisia paikkoja tiedän olevan vain pari.

Ensimmäinen on poijurivistön pohjoisimman poijun kohdalla, josta varovaisuutta noudattaen pääsee lähelle rantakalliota. Kallio on kuitenkin tuolla kohtaa melko jyrkkä.

Toinen köliveneelle sopiva rantautumispaikka itse laguunissa on toiseksi viimeisen poijun yhteydessä (huomaa, että poijujen lukumäärä kartassa ei ole täsmällinen). Poijulta ajetaan suoraan rantaan välttäen eteläpuolelle jäävä kivi. Ranta on näinkin hyvin loiva mutta ennakoiden rantautuminen onnistuu hyvin moottorilla.

Laguunista poistuessa on hyvä huomata, että länsiranta Kaparkobbenin edessä on hyvin matala.