Ero sivun ”Suomenlinna” versioiden välillä
306 (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Kuva:H-Suomenlinna-1.JPG === Karttalehti === ---- Merikorttisarjan karttalehti 626, erikoiskartta 626-1. Tämän sivun ohjeista huolimatta rantautuessa tulee aina käyttää n...) |
306 (keskustelu | muokkaukset) p |
||
| (10 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[Kuva:H-Suomenlinna-1. | + | [[Kuva:H-Suomenlinna-1.jpg]] |
| − | + | == Karttalehti == | |
| − | |||
Merikorttisarjan karttalehti 626, erikoiskartta 626-1. | Merikorttisarjan karttalehti 626, erikoiskartta 626-1. | ||
| Rivi 9: | Rivi 8: | ||
| − | + | == Yleistä == | |
| − | |||
Suomenlinna on ehdottomasti mielenkiintoisin Helsingin vierasvenesatamista. Vierasvenesatamana se on hyvin varusteltu ja tarjoaa kaikki tarvittavat palvelut upean historiallisen miljöön lisäksi. | Suomenlinna on ehdottomasti mielenkiintoisin Helsingin vierasvenesatamista. Vierasvenesatamana se on hyvin varusteltu ja tarjoaa kaikki tarvittavat palvelut upean historiallisen miljöön lisäksi. | ||
| Rivi 17: | Rivi 15: | ||
| − | + | == Palvelut ja varusteet == | |
| − | |||
Vierasvenesatamassa on pyykkituvat, 24h suihkut ja wc:t sekä saunavuorot. | Vierasvenesatamassa on pyykkituvat, 24h suihkut ja wc:t sekä saunavuorot. | ||
| − | Laitureilla on vesi ja sähkö (lisämaksu). | + | Laitureilla on vesi ja sähkö (lisämaksu, muistaakseni 2€/vrk). Laituripaikkoja on niin aisa-, kävelysilta-, kuin kylkikiinnityksiinkin. |
| Rivi 27: | Rivi 24: | ||
[http://www.suomenlinna.fi/index.php?menuid=37&lang=fin Tietoa vierasvenesatamasta] | [http://www.suomenlinna.fi/index.php?menuid=37&lang=fin Tietoa vierasvenesatamasta] | ||
| + | == Tuuli ja aallokko == | ||
| + | Vierasvenesatama on hyvin suojaisassa lahdessa jonne tuuli ja aallokko ei varsinaisesti osu. Lahden suuaukko on kuitenkin hyvin kapea ja navakalla lounaistuulella tuuli osuu suoraan tähän salmeen mikä aallokon yhteisvaikutuksella voi vaatia H-veneen moottorilta paljon ulos ajettaessa. Pelkillä purjeilla pääsy salmesta ulos lounaistuulen aikaan ei ole turvallista. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
Kokeneemmat Suomenlinnan kävijät varoittavat myös Kustaanmiekan läpi ajavien autolauttojen aiheuttamista aalloista. Sanotaan, että niiden aiheuttama aalto tulee voimalla Suomenlinnan saarien välisestä salmesta suoraan vierasvenesatamaan. Tätä vastaan voi varautua mm. jättämällä köydet hieman löysälle mutta itse en ole merkittävää aaltoa huomannut. | Kokeneemmat Suomenlinnan kävijät varoittavat myös Kustaanmiekan läpi ajavien autolauttojen aiheuttamista aalloista. Sanotaan, että niiden aiheuttama aalto tulee voimalla Suomenlinnan saarien välisestä salmesta suoraan vierasvenesatamaan. Tätä vastaan voi varautua mm. jättämällä köydet hieman löysälle mutta itse en ole merkittävää aaltoa huomannut. | ||
| − | + | == Syvyys == | |
| − | |||
| − | |||
Vierasvenesatamassa on riittävän syvää H-veneelle. Kuitenkin on hyvä huomioida, että rantaan vievän laiturin tyvässä oli ainakin kesällä 2008 muurista sortunut kivi joka matalan veden aikaan kolisi köliin. | Vierasvenesatamassa on riittävän syvää H-veneelle. Kuitenkin on hyvä huomioida, että rantaan vievän laiturin tyvässä oli ainakin kesällä 2008 muurista sortunut kivi joka matalan veden aikaan kolisi köliin. | ||
| − | + | == Ohjeita == | |
| − | + | Vierasvenesatamaan purjehditaan saariryhmän lounaispuolelta meren suunnalta. Suomenlinnan vierasvenesatamassa pärjää varsin hyvin merikortilla. Kapea sisääntulo vaatii varovaisuutta. Sisäänajo lahteen purjeilla liikenteen salliessa ei ole vaikeaa jos merenkäynti sitä vaatii ja lahdessa on tilaa laskea purjeet mikäli miehistön taidot riittävät. Tällöinkin suositeltavaa olisi laskea ainakin isopurje jo meren puolella. | |
| − | Vierasvenesatamaan purjehditaan saariryhmän lounaispuolelta meren suunnalta. Suomenlinnan vierasvenesatamassa pärjää varsin hyvin merikortilla. Kapea sisääntulo vaatii varovaisuutta. Sisäänajo lahteen purjeilla liikenteen salliessa ei ole | ||
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2009 kello 19.34
Sisällysluettelo
Karttalehti
Merikorttisarjan karttalehti 626, erikoiskartta 626-1.
Tämän sivun ohjeista huolimatta rantautuessa tulee aina käyttää näitä virallisia merikortteja.
Yleistä
Suomenlinna on ehdottomasti mielenkiintoisin Helsingin vierasvenesatamista. Vierasvenesatamana se on hyvin varusteltu ja tarjoaa kaikki tarvittavat palvelut upean historiallisen miljöön lisäksi.
Palvelut ja varusteet
Vierasvenesatamassa on pyykkituvat, 24h suihkut ja wc:t sekä saunavuorot. Laitureilla on vesi ja sähkö (lisämaksu, muistaakseni 2€/vrk). Laituripaikkoja on niin aisa-, kävelysilta-, kuin kylkikiinnityksiinkin.
Yöpyminen maksaa n.15€ mutta myös muutaman tunnin viivähtäminen onnistuu 5€:lla. Maksut peritään päärakennuksessa jonka yhteydessä on muiden palveluiden lisäksi ravintola.
Tuuli ja aallokko
Vierasvenesatama on hyvin suojaisassa lahdessa jonne tuuli ja aallokko ei varsinaisesti osu. Lahden suuaukko on kuitenkin hyvin kapea ja navakalla lounaistuulella tuuli osuu suoraan tähän salmeen mikä aallokon yhteisvaikutuksella voi vaatia H-veneen moottorilta paljon ulos ajettaessa. Pelkillä purjeilla pääsy salmesta ulos lounaistuulen aikaan ei ole turvallista.
Kokeneemmat Suomenlinnan kävijät varoittavat myös Kustaanmiekan läpi ajavien autolauttojen aiheuttamista aalloista. Sanotaan, että niiden aiheuttama aalto tulee voimalla Suomenlinnan saarien välisestä salmesta suoraan vierasvenesatamaan. Tätä vastaan voi varautua mm. jättämällä köydet hieman löysälle mutta itse en ole merkittävää aaltoa huomannut.
Syvyys
Vierasvenesatamassa on riittävän syvää H-veneelle. Kuitenkin on hyvä huomioida, että rantaan vievän laiturin tyvässä oli ainakin kesällä 2008 muurista sortunut kivi joka matalan veden aikaan kolisi köliin.
Ohjeita
Vierasvenesatamaan purjehditaan saariryhmän lounaispuolelta meren suunnalta. Suomenlinnan vierasvenesatamassa pärjää varsin hyvin merikortilla. Kapea sisääntulo vaatii varovaisuutta. Sisäänajo lahteen purjeilla liikenteen salliessa ei ole vaikeaa jos merenkäynti sitä vaatii ja lahdessa on tilaa laskea purjeet mikäli miehistön taidot riittävät. Tällöinkin suositeltavaa olisi laskea ainakin isopurje jo meren puolella.
