Sähköt

Yleisesti H-veneissä tarpeisiin riittää melko yksinkertainen sähköjärjestelmä. Päiväretkeilyssä tai ratakilpailuissa ei sähköjä tarvita lainkaan ja luokkasääntö jopa kieltää sähköisten instrumenttien käytön kisoissa. Retkeillessä sähköä tarvitsevat kuitenkin esimerkiksi seuraavat laitteet:

• Kulkuvalot (purjehtiessa sivuille näyttävät punainen ja vihreä, sekä taaksepäin valkoinen. Koneella ajaessa lisäksi eteenpäin näyttävä valkoinen)
• Sisävalot
• Loki (eli nopeusmittari)
• 12v -liitäntä esim. GPS:n tai kännykän käyttöön/latailuun
• Lämmitin
• Jotkut keittimet tarvitsevat sähköä toimiakseen (ainakin Wallaksen Safeflame-valopetrolikeittimet)
• VHF-Radio
• Kaikuluotain tai kiinteä GPS
• Muu akun virralla toimiva elektroniikka kuten audiojärjestelmä

Kaikkien laitteiden turvallisen ja varman toiminnan takaamiseksi tulee veneessä olla looginen ja helposti hallittava sähköjärjestelmä.

Yleistä huviveneiden sähköjärjestelmistä

Veneiden sähköjärjestelmät ovat yleisesti 12-volttisia tasavirtajärjestelmiä. Tämä tarkoittaa tuttuun 220-volttiseen verkkovirtaan verrattuna sitä, että siinä missä töpselin sähkön jänniteen napaisuus sahaa edestakaisin 50 kertaa sekunnissa, tasavirta kulkee koko ajan samaan suuntaan akun navasta toiseen. Tästä johtuen toisaalta jännite on turvallisempi, toisaalta sen ohjaamisessa ja suunnassa pitää olla vaihtovirtaa tarkempi. Tämän tiedostaminen on tärkeää useita herkempiä laitteita kuten led-kulkuvaloja ja useimpia mittareita asentaessa.

Veneen papereiden joukossa tulisi olla kytkentäkaavio veneen sähköjärjestelmästä ja sellainen on hyvä laatia itse uuteen veneeseen tutustuessa. Samalla tietää mikä johto menee minnekin ja merkitä johtojen napaisuus ja käyttötarkoitus johtoihin. Tästä on apua kun tilanne on tukala ja korjaus pitää saada aikaan vaikeissa oloissa.

Yleistä akuista

Veneessä yhdellä "tavallisella" n.60 Ah auton akulla pärjää jo melko pitkälle, vaikka jotkut veneet onkin varustettu kahdella tai jopa kolmella akulla. Pidemmille reissuille voi mukaan ottaa irtonaisen akkulaturin, jolloin akun lataaminen onnistuu vierasvenelaitureiden sähköistä. Useista uusista 4-tahtiperämoottoreista saa myös ulos virtaa akun lataamiseksi vaikkakin tämä edellyttää pitkää ja toistuvaa moottorin käyttöä. Akkua hankittaessa on hyvä laskea veneen virrankulutus lataamisten välillä olevien esimerkkivuorokasien aikana. Periaate on, että veneen laitteet kuluttavat tietyn määrän ampeereja tunnissa josta voi sitten laskea moneenko tuntiin tietyn akun kapasiteetti (ampeeritunnit) riittävät.

Tavallinen lyijyakku painaa n. 20kg, joten akun kiinnityksen tulee olla erittäin tukeva ja se olisi hyvä olla veneen keskilinjalla mahdollisimman alhaalla parhaan sivuttaistasapainon aikaansaamiseksi. Akkua ei kannata sijoittaa aivan perään tai keulaan, jotta veneen kulkuasento pysyisi oikeana ja veneen rullaus aallokossa ei häiriintyisi. Ideaalitilanteessa akun sijoituspaikka on lähellä veneen painopistettä eli kölin yläpintaa. Toki rajallisen pilssitilan ja säilytystilojen kannalta parhaat paikat akulle löytyvät juuri peräboksista tai keulapunkan alta jossa akun paino kompensoi perässä olevan perämoottorin epätasapainottavaa vaikutusta.

Akun sijoittamisella suhteessa etäisyyteen sähkökaapista on vaikutusta mm. seuraavassa esiteltyyn johtimen valintaan. Halvimmalla pääsee asentamalla akut ja sähkökaappi lähekkäin, mutta H-veneissä se voi olla vaikeaa käyttäjäystävällistä ja kokonaisedullista ratkaisua haettaessa.

Sähkökeskus

Asiallinen sähköasennus edellyttää jonkinlaisen pääkeskuksen/sähkötaulun asentamista. H-veneessä yksinkertaisin sähkökeskus voi olla veneliikkeestä tai vastaavasta hankittu sähköpaneeli sulakkeineen, joskin silloinkin virran jakaminen mm. kulkuvaloille samalla kytkimellä vaatii perehtymistä.

Asentamisen tärkeimpiä seikkoja on helppo ja selkeä rakenne ja huollettavuus, mm. keskuksen yhteyteen asennettavat sulakkeet pitää pystyä erottamaan toisistaan esimerkiksi nimilapuin ja niitä tulee olla oma sulake per laite tai järjestelmä kuten oma sulake hytin valoille ja kulkuvaloille. Tällöin vian paikallistaminen helpottuu, onhan sulakkeen palaminen aina oire isommasta ongelmasta joka tulee korjata muutenkin kun sulake vaihtamalla. Tärkeää on myös asentaa mielellään lähelle akkuja helposti käsiteltävään paikkaan riittävän tukeva pääkytkin.

Johtimet ja sulakkeet

Väärin mitoitetut johtimet ja mm. sulakkeiden puutteesta syntyvät oikosulut voivat pahimmillaan aiheuttaa akun räjähtämisen minkä voiman sanotaan riittävän reikään rungossa! Tämän vuoksi asiaan tulee perehtyä ennen sähköjärjestelmään kajoamista.

Johtimet

Sähköjohdot ovat sähköjärjestelmän verisuonisto ja niihin pätevät jo matalalla 12V jännitteelläkin vakavasti otettavat lainalaisuudet. Mikäli johdin on ohut "hehkulanka", matalampikin sähkövirta (eli veneen laitteiden käyttäminen) saattaa saada sen ylikuumenemaan ja lisää siten venepalon riskiä. Johtimien pitäisi olla riittävän suuria poikkipinta-alaltaan, jolloin sähkövirta "mahtuu" johtimeen eikä synny "ruuhkautumisen" aiheuttamaan kuumenemista. Paksu johdin on kalliimpi joten allaolevat linkit ohjaavat oikein mitoitettujen johtimien maailmaan.

Sulakkeet

Sulakkeet toimivat varokkeena ja katkaisevat virran kulun kun johtimet syystä tai toisesta ylikuumenevat. Sulakkeet tulisi mitoittaa käytettyjen laitteiden mukaan ja oikeat sulakkeiden ja laitteiden ampeerimäärät tulee tarkistaa laitteiden käyttöohjeista. Sulakkeita on lukuisille eri virtamäärille ja niiden virrankatkaisu vaihtelee kertakäyttöisestä rikki palamisesta muista sähköjärjestelmistä tuttuihin automaattisulakkeisiin joita voi myös käyttää harkinnan mukaan.

Maasähkö

Maasähköllä tarkoitetaan laiturilta tai maista otettavan 220-volttisen verkkovirran käyttöä veneessä, oli se sitten akkujen lataamista tai muiden verkkovirralla toimivien laitteiden kuten vaikka kylmälaukun käyttämistä. Veneen tasavirtajärjestelmä on pelkkä taskulamppu verrattuna verkkovirran jännitteeseen ja mahdollisen oikosulun vaaraan joten johtoja tulee käyttää varoen ja huolella ja niiden liitännät pitää suojata tarkoin kosteudelta.

Etenkin matkalla vierassatamien maasähköä käytettäessä kannattaa hankkia nk. schuco-adapteri, joka toimii sovittimena vedettäessä maadoitettu tavallinen virtajohto laiturin sähköpisteeltä veneeseen. Satamissa Schuco-töpselit ovat usein ainoa vaihtoehto akkujen lataamiseen.

Vikavirtasuojat

H-veneessä on harvoin maasähkön käyttöön tarkoitettua järeämpää maasähkökeskusta jossa olisi tarvittavat sulakkeet ja vikavirtasuoja. Vikavirtasuoja on maasähkökeskuksen tärkein osa maasähkön vaaroilta suojauduttaessa ja sen toimintaperiaate on karkeasti seurata veneeseen lähtevän ja palaavan sähkövirran määrää ja mikäli virrat muuttuvat radikaalisti, kytkin katkaisee virransyötön millisekunneissa minimoiden syntyviä vahinkoja.

Siinä missä maasähkökeskukset maksavat halvimmillaan toista sataa euroa, saa irrallisen vikavirtakytkimen halvimmillaan alle kympillä vaikka vain töpseliksi johtojen väliin. Maasähköä käytettäessä se onkin halvin henkivakuutus ja siksi maasähköjärjestelmän katsastusvaruste.

Linkkejä

• Johdatus sähköistykseen (Suomenlahden Puuveneilijät)

• Huviveneiden sähköjärjestelmät (Raimo Saari)

• Kaapeleiden mitoituksia (Sunwind.fi)

Keskustelua

Sähköä on käsitelty myös seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:

• Akku asiaa.

• Aurinkopaneeli

• Sähkövehkeitten maadoitus ja invertterit

• Sisävalaistus

• Mihin panisin karttaplotterin?

• GPS ja kannettava tietokone

• Käsi-GPS-kaiku?

• Kokemuksia pinnapilotista

• H-veneeseen Vhf

• led poltimoita? - alkoi keskustelulla kulkuvalojen muokkaamisesta, mutta sisältää myös yleistä johdatusta sähkötekniikkaan.