Pilssipumppu

Pilssipumppu on 3-luokkaan katsastetun veneen katsastusvaruste. Samoin ovat kaiteetkin eikä kumpiakaan ole H-veneissä yleisesti. Tähän artikkeliin on koottu syitä pumpun asentamisen puolesta ja vastaan sekä esimerkkiasennus -75 veneeseen, jossa ei ole nk. "kiikarilokeroa" ohjauspinnan alla.

Pilssipumppu

Katsastussäännöt vaativat 3-luokkaan katsastetulle veneelle kiinteää manuaalista pilssipumppua. Tarkoituksena on, että veneessä vuototilanteessa helposti käsillä oleva pumppu, jota pinnamies pystyy käyttää venettä ohjatessaan. Sähköt saattavat olla tällaisessa tilanteessa poikki, joten pelkkä sähköpumpun katkaisija pinnan ääressä ei riitä. Kiinteä pumpun täytyy olla siksi, että sitä voisi käyttää yhdellä kädellä samalla kun venettä ohjataan toisella muun miehistön pyrkii tyrehdyttämään vuodon. Näin ollen pilssipumpun tulee olla tehokas eli pumpata mahdollisimman paljon vettä ulos mahdollisimman pienellä vaivalla mikä manuaalisessa pumpussa tarkoittaa mm. hyvää ergonomiaa helposti pitkäksi venyvää pumppu-urakkaa helpottamaan. Todellisessa tilanteessa pilssipumppu ei pysty pitämään venettä pinnalla yksin, jolloin vene ajetaan sopivamman saaren rannan suojaisiin mataliin rantavesiin ja pyritään pelastautumaan saarelle.

Markkinat tarjoavat monenlaisia vaihtoehtoja, joista useimmissa on huomaamaton pumppuosa johon asennetaan irroitettava varsi. On kuitenkin syytä muistaa, että hätätilanteessa kaiken pitäisi olla niin loogista ja helppoa kuin mahdollista eikä irtonaisia paloja saisi olla hukassa. Itse kallistuin Davidin aiemman pumppuprojektin tavoin yksinkertaiseen Whalen Smartbail-pumppuun ja sainkin Davidilta paljon hyviä neuvoja projektin edelleen kehittämiseksi.

Miksi asentaisin pilssipumpun?

Pohdiskelin pumpun asentamista pitkään. Vaikka katsastus vaatii pumpun asentamista, ei H-veneen vahvan luokkasäännön mukaan veneessä sellaista ole vaikka ei sääntö sitä varsinaisesti kielläkkään. Kuitenkin pumppu on turvavaruste, joten sen asentamisesta ei pitäisi tehdä periaatekysymystä mikäli ratakilpailujen sijaan ylittää suuria merenselkiä usein. Omalla kohdallani puntaroin miten paljon tekisin matkaa saariston ulkopuolella ja tulin siihen johtopäätökseen, että mm. matkat Ahvenanmerellä ja Suomenlahden ylitys Tallinnaan voisivat tarvita lisää turvavarusteita, sillä siellä pelastautumismahdollisuudet ovat huonoimmat.

Asentamista vastaan

H-veneiden suuresta määrästä johtuen useimmat katsastusmiehet ymmärtävät luokkasäännön merkityksen. Lisäksi on merkillepantavaa, että tässä esitellyn kaltaisessa asennuksessa pumpun asentaminen itse asiassa heikentää veneen vakautta vuototilanteessa, sillä muuten vedenpitävään pistopunkkien ja kaukalon väliseen laipioon täytyy tehdä reikä, samoin kuin itse runkoon veden poistamiseksi. H-veneen vedenpitävät laipiot sijaitsevat keulapiikin edessä ja istuinkaukalon alla. On tapauksia, joissa aalto on pyyhkäissyt avomerellä aimo määrän vettä sisään huolimattomasti suljetuista kaukalon säilytyslokeroiden luukuista ja vene on jouduttu purjehtimaan "keulien" perille, sillä vesi on pysynyt perälokerossa pääsemättä veneeseen sisälle mutta ei ole toistaalta päässyt poiskaan.

Vastaavasti H-veneen pilssi on jaettu selvästi tukeilla omiksi osastoikseen joten esimerkiksi kölin kiinnityksiin tulleesta vuodosta täytyy tulla vettä lattian tasolle saakka ennenkuin sitä voidaan edes pumpata pilssissä olevasta suuttimesta. H-veneen kölirakenne on lisäksi hyvin tukeva moneen muuhun veneeseen verrattuna, sillä köli on suhteessa matala ja sillä on pitkä, vahvasti jäykistetty kiinnityspinta runkoon. Repeämä kölissä ei siis ole yhtä todennäköinen kun runkoon kohdistuneen törmäyksen aiheuttama repeämä. Tämä tarkoittaisi kuitenkin päistikkaa pinnassa olevaan kiveen tai kelluvaan konttiin törmäämistä, mikä vaatii erityisolosuhteita ja on 3-luokan katsastussäännön mukaisella "hyvissä olosuhteissa" avomerellä purjehtimisella estettävissä.

Asentamisen puolesta

Läpivienneistä johtuvat vuodot ovat varmasti suurin uhkatekijä, sillä esimerkiksi kaukalon tyhjennysputken venttiilin petettyä vettä tulee sisään vauhdilla ja reiän tukkiminen on tukalaa. Läpivientien vuosittainen tarkastaminen telakalla on kuitenkin pilssipumppua parempi keino turvallisuuden parantamiseksi.

Pumpun asentaminen on kuitenkin melko yksinkertaista eikä se asentamisen jälkeen vaadi suurtakaan huoltoa ja huomiota. Sen sijaan letkun vetäminen pilssiin voi olla jopa etu ilmanvaihtoa parantaessa kuten edempänä esitetään.

Tarvikkeet

Hankkiessani tarvikkeita pilssipumppuun turvauduin sekä veneliikkeiden, että halpamyymälöiden tarjontaan. Tärkein osa on itse pumppu, jonka hankin veneliikkeestä hyvän opastuksen kera. Vaihtoehtoihin nähden pumppu ei ollut halvin mahdollinen mutta asennettuna se on melko huomaamaton ja helppokäyttöinen.

Toinen erikoisosa on pilssiin asennettava imusiivilä, jonka sain ystävän ylijäämävarastosta. Hän kertoi tilanneensa sen ulkomaisilta, melojille varisteita myyvältä sivustolta. Tämä oli tarpeen, sillä H-veneen pilssi oli osoittautunut liian kapeaksi veneliikkeistä saataville imusiivilöille.

Letkun osalta pohdin tovin ostamista halpaliikkeistä mutta asiaa kysellessäni huomasin, että tavallisessa letkussa oli riskinsä, sillä se saattaa painua kasaan pumpun imun voimasta kun taas veneliikkeissä myytävä teräslangalla vahvistettu putki pysyy muodossaan. Tässä toki kyse on itse putken materiaalista, jonka pitäisi olla joustavaa. Mikäli materiaalia ei saa käsin taitettua niin, ettei ilma sen sisällä kulje, letku tuskin painuu niin kasaan. ettei vesi sen sisällä kulkisi. Ostin kuitenkin vahvistettua letkua mikä ei ollut järkyttävän kallista sen noin kuuden metrin osalta mitä sitä katsoin tarvitsevani.

Toinen osa, joka on pitkälti makuasia, on veneen perään tuleva läpivienti. Huomaamattomin ja halvin vaihtoehto on valkoinen muovinen hela kun taas tyylikkäämpi ja hiukan pienempi on rst-hela. Kallistuin jälkimmäisen puolelle, sillä katsoin rst-helan sopivan hyvin perämoottoritelineeni kaveriksi.

Rst-metalliset letkujen kiristimet ostin halpamarketista. Ruuvit hankin pääosin veneliikkeestä heidän materiaaleihinsa luottaen.

Työkalut

pumpun sijainti perälokerosta käsin

Teippi helpottaa gelcoatin lohkeamisen ehkäisyssä

Sahaamisen jälkeen...

...viimeistellään viilamaisella raspilla

Lopuksi sahattu reuna sivellään hartsilla

Pumpun asentamisessa tarvitaan letkun koon mukaista reikäsahaa, mikä on porakoneeseen kiinnitettävä reikien tekoon tarkoitettu pyöreä saha. Reikäsahan saa halpatavarataloista noin 5€:lla.

Pumpun asentamista varten tarvitaan lähes 15cm halkaisijaltaan olevan reikä, jonka poraaminen ennakoin projetkin haasteellisimmaksi osaksi. Poraamista varten tarvitaan riittävän iso poranterä sekä pistosaha tai rautasahan terä. Itse porasin ensin useita reikiä tarvittavan ympyrän kehälle ja sahasin sitten aukon auki reiältä reiälle rautasahan terällä. Reikien reunoilla olevan gelcoatin murtumisherkkyyttä voi vähentää teippaamalla sahattava alue maalarinteipillä, mitä kokemuksestani suosittelen.

Reikien viimeistelyyn on hyvä käyttää kuperan viilan muotoista raspia. Lisäksi reikien sisäpintojen suojaamiseen tarvitaan hartsia.

Reikien poraaminen

Reikiä varten tarvitaan pora ja maalarinteippiä. Reikiä tarvitaan tässä esitetyssä asennuksessa pistopunkan päässä olevaan laipioon putkea varten, peräsinpinnan alle tulevaa pumppua varten ja peräpeiliin tulevaan läpivientiä varten. Porattava alueen gelcoat-pinnat kannattaa suojata maalarinteipillä etukäteen. Maalarinteippiin on myös helppo tehdä merkintöjä poraamista varten.

Itse poraaminen on jossain määrin peruuttamaton toimenpide joten reikien sijainnit kannattaa hahmotella ja mitata huolella. Kuten kaikessa muussakin, kannattaa pumpun suuren reiän osalla tehdä reiästä aluksi hiukan liian pieni ja viilata se sitten raspilla sopivaksi kun tehdä liian iso reikä jota on hankala korjata.

Peräpeilin reiän sijainnista on hyvä muistaa, että letkuun merestä tai sateesta roiskuneen veden tulee virrata itse ulos. Näin ollen reiän tulee olla jonkin verran perälokeron kantta alempana sopivan kallistuksen aikaansaamiseksi. On myös hyvä huomata, että vaikka muovinen letku on "tuuman letkua" ei sille tarkoitetut liittimet sitä välttämättä ole. Peräpeiliin porattu aukko metallihelalle oli liian väljä ja hiukan liian alhaalla joten korjasin sitä veistämällä syntyneestä lasikuitupalasta sopivan täytteen reiän alaosaan ja liimasin sen kiinni hartsilla.

Pölyävässä poraustyössä on syytä käyttää hengityssuojainta ja suojalaseja.

Pumpun reiän tekeminen

Mittasin pumpun reiän huolellisesti kohdalleen riittävän korkealle, että pumppua pystyy käyttämään mukavasti peräsinpinnan alla ja riittävän kauas istuinkaukalon peräseinässä olevasta saumasta. Jälkikäteen arvelisin, että pumpun olisi voinut laittaa muutaman sentin ylemmäksikin paremman ergonomian saavuttamiseksi.

Mittaukset merkitsin kuulakärkikynällä ristikkäin liimaamiini maalarinteippeihin, ensin keskikohta ja sitten rautalangasta improvisoidulla "harpilla" hieman asennusohjetta pienempi kehä ympärille. Sen jälkeen porasin kehän sisäpuolelle reikiä rautasahan terän mentävällä poralla noin 5cm:n etäisyyksin ja sahasin reiän auki.

Reiän reunan sopivaksi hiominen tapahtui karhealla raspilla. H-veneen laipiot ovat 8mm lasikuitua joten hiomista on aikalailla ja olinkin tyytyväinen hieman karheaan raspivalintaani joka puri kuituun tehokkaasti. Vertasin kaiken aikaa itse pumppua reiän kokoon ja lopputuloksesta tuli tyköistuva.

Lopuksi porasin asennusreiät pumpun ruuveille, jotka merkitsin itse pumpun läpi.

Porattujen reikien paljaat kuitupinnat tulee suojata hartsilla tai kuidun kapillaari-ilmiö imee sisäänsä kaiken saatavan kosteuden.

Pumpun ja letkujen asentaminen

Aluksi asensin itse pumpun paikoillaan asennusohjeiden mukaan. Peräpeilin läpiviennin tiivistin paikalleen liimamassalla ja kiristin kiinni mukana tulleella holkilla. Kannattaa huomioida, että pilssiin tuleva imusiivilän kannattaa kiinnittää siten, että se on helposti irrotettavissa ja pilssi siten huollettavissa

Aloitin pumpun letkun asentamisen tunkemalla koko putken pistopunkan takaisesta laipiosta sisään ja alas pilssiin. Letkua täytyy olla riittävästi, että se taittuu siististi mutkista, joihin porasin pienet pilottireiät ruuveilla kiinnitettäville heloille.

Sitten jatkoin letkun asentamista istuinkaukalon luukun kattoon, jonne laitoin kiinnittimet olemassaoleviin saranoiden ym. reikiin niin usein kuin mahdollista. Kiinnityksiä laitoin noin puolen metrin välein; riittää, että letku pysyy tukevasti paikallaan, sillä sisällä virtaava vesi ei ratkaisevasti lisää letkun painoa.

Kiinnitin pumpun heloineen paikalleen ja leikkasin putken muutamia senttejä liian pitkäksi ja kiinnitin helaan. Näin säätövaraa on jonkin verran jatkoonkin. Sitten mittasin suunnilleen jäljelle jäävän letkun mitan pumpulta läpiviennille samoin hieman pitkäksi. Useimmat kiinnitykset sain olemassaoleviin saranoiden ruuveihin, mutta loput pyrin poraamaan kannen jäykisteisiin kuten edellä.

Lopuksi laitoin letkut kiinni kiristimillä ja kokeilin kokonaisuuden toimivuutta. Ilmavuotoja ei löytynyt ja peräpeilistä roiskusi komea kaari osoittaen, että painetta löytyy.

Kustannukset

Pumpun kokonaiskustannuksiksi muodostui n.170€, josta pumpun osuus oli n. 100€, letkut n. 35€ ja läpivienti n. 10€. Onhan sekin jo paljon varmuuden vuoksi asennetusta mutta toivottavasti tarpeettomasta varusteesta ellei sitten seuraavassa esitetty lisäasennus tuo arvoa arvaamatonta koko hankkeelle.

Pumppu ilmanvaihdon parantajana

Kuluneen kesän aikana en tarvinnut pumppua kertaakaan ja hyvä niin. Veneen katsastaja ei edes maininnut koko laitetta nähtyään, että kyseessä on H-vene. Siispä aloin pohtia olinko tehnyt koko asennuksen kuitenkin turhaan? Talven aikana oli foorumeilla keskusteltu paljon ilmanvaihdon ongelmasta jonka suuri kysymys on saattaa viileää ilmaa kajuutan alaosaan jotta luukkujen ja venttiilien kautta poistuva lämmittimen lämmittämä ilma korvautuisi tuoreella ilmalla. Yllättäen pilssipumppu tarjosi tähän parannusta. Seuraavan asennuksen laitoin tulevan kevään korjauslistalle:

Letku kulkee peräpeilistä pumpulle, jossa pumppu katkaisee mahdollisen ilmavirran. Mikäli pumpun ympäri kuitenkin laitetaan Y-liittimillä ylimäärinen letku ja sen imupäähän Y-venttiili, voi ilmaletku ohittaa pumpun ja tuoda ilmaa alas pilssiin saakka. Pilssiletkuni on vain tuuman paksuinen joten korvaava ilmamäärä ei ole mitenkään merkittävä. Hieno puoli tässä passiivisessa järjestelmässä on kuitenkin se, että veneen ollessa satamassa aurinko lämmittää sitä ja sisätilaa ja kaikki veneestä karkaava lämmin ilma voi korvautua pilssin kautta täysin automaattisesti. Tämä antaisi pumppuasennukselle huomattavaa lisäarvoa ja vene pysyisi raikkaampana purjehdusten välillä.

Artikkeleita

• Kittiwake:n pumppuprojekti
• Katsastus
• Lämmitin
• Kosteus veneessä