Ero sivun ”Fokka” versioiden välillä
306 (keskustelu | muokkaukset) p (Ak: Uusi sivu: 650px '''Fokka''' (engl. Jib, ruots. en fock) on purje, joka sluuppi-tyyppisessä veneessä sijaitsee maston etupuolella. H-veneen fokka on kuitenkin hieman…) |
306 (keskustelu | muokkaukset) p |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | [[Tiedosto:H-Fokka1.jpg| | + | [[Tiedosto:H-Fokka1.jpg|350px|right]] |
'''Fokka''' (engl. Jib, ruots. en fock) on purje, joka sluuppi-tyyppisessä veneessä sijaitsee maston etupuolella. H-veneen fokka on kuitenkin hieman tavanomaista fokkaa isompi, sillä sen takakulma ulottuu selvästi maston taakse genoan tavoin. | '''Fokka''' (engl. Jib, ruots. en fock) on purje, joka sluuppi-tyyppisessä veneessä sijaitsee maston etupuolella. H-veneen fokka on kuitenkin hieman tavanomaista fokkaa isompi, sillä sen takakulma ulottuu selvästi maston taakse genoan tavoin. | ||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
− | [[Fokkapeite| | + | [[Fokkapeite|Fokkapeitteellä]] fokka saadaan pakattua kätevästi kannelle matkan aikana yövyttäessä siististi suojaan sateelta ja auringolta. Näin kannen alla säästyy tilaa ja fokka on helppo ottaa uudelleen käyttöön matkan jatkuessa. |
Versio 17. tammikuuta 2011 kello 20.38
Fokka (engl. Jib, ruots. en fock) on purje, joka sluuppi-tyyppisessä veneessä sijaitsee maston etupuolella. H-veneen fokka on kuitenkin hieman tavanomaista fokkaa isompi, sillä sen takakulma ulottuu selvästi maston taakse genoan tavoin.
Fokka on merkittävä osa H-veneen dynamiikkaa. Isommissa veneissä purjehtiminen on usein enemmän isopurjeen varassa, mutta etenkin luoviominaisuudet lähtevät fokasta. H-veneessä fokka on erittäin tasapainoinen ja luovin lisäksi venettä voi tietyssä määrin purjehtia myös pelkästään fokkaa käyttäen, esimerkiksi kovassa sivu- ja myötätuulessa, jolloin takastaagi on hyvä pitää löysät pois-kireydessä.
Kuten isopurjeitakin, myös fokkia on tarjolla kevyestä kovaan tuuleen. Medium on arvatenkin retkeilijälle hyvä vaihtoehto. Uusi fokka maksaa noin 400 euroa.
Varustelu
H-veneen luokkasäännöissä sallitaan myös rullafokka, mikä parantaa retkiveneen turvallisuutta huomattavasti vähentäen tarvetta nousta keulalle purjetta laskemaan.
Muita turvallisuutta ja mukavuutta parantavia varusteita on ns. fokan alasvetäjä, jolla fokka saadaan laskettua narusta vetämällä. Alasvetäjän voi tehdä itse järjestämällä keulastaagin alaosaan ja tarpeellisin osin matkalle kaukaloon pylpyrät ohuelle narulle. Naru liitetään fokan yläkulmaan ja pujotellaan hakasten lomitse alakulman pylpyrälle. Tämä järjestely saattaa olla tarpeen, mikäli satamaan on vaikea päästä suojaista reittiä pitkin tai jos purjeet joutuu laskemana kovan tuulen vuoksi.
Fokkapeitteellä fokka saadaan pakattua kätevästi kannelle matkan aikana yövyttäessä siististi suojaan sateelta ja auringolta. Näin kannen alla säästyy tilaa ja fokka on helppo ottaa uudelleen käyttöön matkan jatkuessa.
Normaali fokkakin on melko tasapainoinen reivatun isopurjeen kanssa, mutta tasapainoa parantaa esimerkiksi vanhan Hain fokan käyttäminen kovan tuulen fokkana. Kovan tuulen fokan voi teettää myös riittävän vahvasta vanhasta fokasta, jonka taka- ja alaliikkiä lyhennetään sopivasti (noin 80cm).
Trimmaaminen
Fokan trimmaamisen peukalosääntö on esitetty alla olevassa kuvasarjassa.
Trimmaaminen tapahtuu lähinnä skuutin kireyttä ja skuuttikiskoa säätämällä. Skuuttivaunun sijainti pitäisi säätää siten, että ylös vaunusta ylös nouseva skuutti osoittaisi fokan etuliikin keskelle. Tällöin skuutti vetää fokan kulmaa tasaisesti. Skuuttivaunun sijainnilla voidaan kuitenkin säätää sitä, kiristääkö skuutti enemmän fokan ala- vai takaliikkiä vai mahdollisesti molempia.
Kuvassa A on esitetty trimmaus on lähinnä kevyelle tuulelle ja takamyötäisille. Skuuttikisko on säädetty etuosaan sulkien takaliikkiä ja tehden alaliikistä pulleamman.
Kuvassa B skuuttivaunu on keskellä ja skuutti vetää purjetta melko tasaisesti sekä taka- että alaliikistä. Tällä säädöllä ajetaan yleensä sivutuulta.
Kuvassa C skuuttivaunu on takana kiristäen alaliikkiä ja avaten takaliikkiä. Näin ajetaan tuuleen noustessa, joskin paras noususäätö löytyy yleensä B-C-välimaastosta. Avoin takaliikki pääsee kiertymään kovassa tuulessa ja syntyy ns. twistiä, joka vähentää kallistusta ja jossain määrin keikkumista aallokossa.