Juokseva vesi

H-veneessä ei ole varsinaisesti pentteriä eli keittiötä mutta sellainen on usealla tavalla järjestettävissä kunhan riittävä tila keittimelle ja astioille löytyy. Vesisäiliöt ovat totutusti erityyppisiä irrallisia muovikanistereita joille on vaikea löytää luontevaa paikkaa muualta kuin lattialta. Tavallinen kovasta muovista tehty säiliö on kuitenkin aina tiellä jos tilaa on jo valmiiksi viemässä esimerkiksi kemiallinen wc, kenkävalikoima ja muuta matkatavaraa.

Yleistä

Tämä projekti alkoi itse asiassa vallan muista tarpeista, nimittäin perämoottorin painon aiheuttamasta ikävästä "keulimisesta". Ajatukseni oli asentaa keulaan suuri vesisäiliö, jolla vene palautettaisiin tasapainoon. Kelvollinen paikka löytyisi terävimmästä keulan osasta jota ei oikein voi käyttää kuin purjeiden säilytykseen ja alas laskettuun hanaan nähden säiliöön olisi mahdollista saada hienoista painovoimaista painettakin. Veneen aalto-ominaisuudet kuitenkin olisivat kärsineet sen ohella, että säiliön tankkaus olisi ollut tarpeettoman monimutkaista. Näin aloin puntaroida muita mahdollisuuksia.

Tarvikkeet

Juoksevan veden järjestäminen on yksinkertaisempaa kuin luulisi. Tarvitaan vesisäiliö, korkki josta letkun saa läpi, vesiletkun, huohotinletkun, pumpun, hanan ja letkunkiristimiä sekä tilanteesta riippuen alustan hanan sijoittamiseen. Itse hankin valtaosan varusteista Biltemasta ja 13-litraisen Outwell-merkkisen vesisäiliön retkeilyliikkeestä ja varusteiden yhteishinnaksi muodostui hieman yli 50€. Työkaluina käytin puukkoa ja kiristimiin sopivia ruuvimeisseleitä. Jalustan valmistamiseen suosittelen esimerkiksi kuviosahaa ja reikäsahaa sekä hiomapaperia ja lakkaa viimeistelyä ja ruuveja kiinnitystä varten.

Vesihanan sijoittamisesta

Alakaapin kulma tukevine ulokkeineen

Omassa veneessäni pentry on kiskoilla istuinkaukalon alla, joten vesipiste piti saada lähelle sitä. En kuitenkaan halunnut hanaa tökerösti näkösälle vaan mieluummin piiloon ja näin syntyi ajatus hanan sijoittamisesta toiseen kaappiin. Kaapista kulkee rungon normaaleja aukkoja punkan alla olevaan tilaan jolle en ole aiemmin keksinyt sujuvaa käyttöä. Matkaa tehdessämme vaatteet ovat yleensä laukuissaan pistopunkkien päissä joten alla olevaa tila oli niistäkin vapaata.

Kuten kaikki muutkin raskaat varusteet, vesisäiliöt tulee asentaa mahdollisimman alas ja lähelle köliä parhaan purjehdustuntuman aikaansaamiseksi ja tämän hyväksyttyään toteaa jonkinlaisen pumpun olevan tarpeen veden painovoimaisen virtaamisen sijaan. Ylempänä oleva säiliö alkaa hidastaa veneen luonnollista liikehdintää aallokossa mikä johtaa vellovaan liikehdintään sulavan soljumisen sijaan. Pilssi olisi sijaintinsa puolesta ihanteellinen vaan omassa veneessäni se toimii kylmiönä minkä lisäksi letkujen vedot olisivat hankalat.

Säiliö

Säiliön liittäminen

Säiliö kulun aikana

Vuosien varrella olin hankkinut usean erikokoisen "haitarisäiliön" jotka yksi toisensa jälkeen olivat menneet rikki alta aikayksikön. Haitarisäiliön hyvä puoli oli sen säilyttäminen pienessä tilassa mutta terävät taitokset ovat kiistämättä ongelma pitkään ikään tähdätessä. Halusin säiliöiden kuitenkin mukautuvan tilan muotoon ja olevan irroitettavissa täyttöä varten monimutkaisten tankkausjärjestelyiden sijaan. Näin irrallisen säiliön voi nostaa pois punkan alta tankkausta varten ja laittaa sen takaisin pumpun letkuun yhdistettynä.

Helpon käytön aikaansaamiseksi korkin yhteyteen tulisi järjestää myös huohotusputki, josta ilma pääsee pumpatun veden tilalle helpottaen pumppaamista. Huohotusputken irrallinen pää tulisi kiinnittää säiliötä ylemmäs vuodon ehkäisemiseksi. Saman asiaan voi ajaa myös sopiva venttiili mikäli sellainen jostain löytyy. Ruttuun menevä säiliö ei välttämättä huohotusta edes tarvitse, mutta teräslangalla vahvistetut alipaineesta "lyttyyntymättömät" letkut ovat etenkin silloin oikea valinta.

Tämän tyyppisen vesijärjestelmän hyvä puoli on helppo vesihuolto. Mikäli hankitaan kaksi säiliötä yhden sijaan, on toinen varalla mikäli toinen alkaa vuotaa. Lisäksi täysi varavesisäiliö vähentää tarvetta käydä tankkaamassa vierassatamissa. Oma 13-litrainen säiliö kestää noin viikoksi kun siitä hoidetaan ruokailujen lisäksi hampaanpesut. Osa juomista tuolloin on toki raikasta olutta joten tämä arvio on suuntaa-antava.

Pumppu

Maun mukaan pumppu voi olla sähkökäyttöinen "napista painettava" tai tavalla tai toisella manuaalisesti pumpattava. Itse pyrin yksinkertaisuuteen valinnassani ja hankin hanan, jonka yhteydessä on pumppukampi. Kokonaisuus on pieni ja lisäetuna on kääntyvä pää jonka voi kääntää kaapin sisään kun pumppu ei ole käytössä.

Jalusta

Hanan jalustaa lukuunottamatta osat oli helppo hankkia valmiina. Oheinen jalusta on yksinkertainen valmistaa ja sijoittaa H-veneen alakaappiin. Ennen jalustan valmistamiseen ryhtymistä suosittelen kuitenkin pahvimallin valmistamista esitetyillä mitoilla jolloin mittojen sopivuus omaan veneeseen tulee tarkistettua.

Säiliön huoltamisesta

Mikäli säiliössä seisotetaan vettä, se saattaa pilaantua. Niinpä säiliö kannattaa huuhdella huolella aina täytettäessä ja matkan jälkeen tyhjettäessä. Tyhjennyksessä on syytä olla huolellinen ja säiliö kannattaa jättää kuivumaan ilman korkkia hyvin tuuletettuun paikkaan. Isompien veneiden säiliötä puhdistetaan yleensä etikalla mistä tulee huonosti huuhdeltuna ikävä sivumaku mutta se saattaa olla tarpeen etenkin vesiletkuille esimerkiksi kauden päätteeksi.

Linkkejä

• Pumppujalusta