Hans Groop

Ei savua ilman tulta. On korkea aika, että hWikiin liitetään artikkeli myös veneen suunnittelijasta Hans "Hasse" Groopista.

Aika ennen H:ta

Hans Groop syntyi 1932 Vaasassa. Hänellä oli suurta mielenkiintoa lentokoneiden suunnittelua kohtaan mutta koska ala oli Suomessa Huonosti edustettu, päätti hän opiskella tuolloin paljon suuremman telakkateollisuuden laivasuunnittelijaksi Helsingissä. Valmistuttuaan hän aloitti nuorena miehenä työt Wärtsilän telakan suunnittelijana ja uran edetessä PR-päällikkönä mitä telakkateollisuuden suurmies Martin Saarikangas myöhemmin suurella kunnioituksella muisteli. Hans oli hänen mukaansa erittäin lahjakas suunnittelija jolla oli ehtymätön innostus alansa haasteisiin. Päivätöidensä ohessa Hansilla kun oli viereisellä pöydällään yleensä jokin omakin venesuunnitelma meneillään jota hän luovilla tauoillaan vei hiljalleen eteenpäin.

Pohjoismaisen veneilyihanteen jalanjäljillä

1960-luvun puolivälissä Suomen huvipursilaivasto oli pääosin Hai- ja Kansanveneiden valtaamaa. Molemmat veneet oli tehty pohjoismaista tasa-arvoihannetta kunnioittaen minkä mukaan purjehduksen ei kuulu olla vain ylemmän luokan huvia. Ajatuksena oli myös edistää kilpapurjehduksen lisääntymistä yksityyppiveneiden ja suurempien luokkalaivastojen muodossa. Näiden veneiden rakenne oli tehty helppoa, jopa tee-se-itse-rakentamista ja huokeaa hintaa silmälläpitäen. Hai ja tutummin Folkkari olivat saavuttaneet Suomessa suuren suosion niin retki- kun kilpakäytössäkin mutta kehitys meni vääjäämättä eteenpäin monia puuveneiden ominaisuuksia halventaen, olihan raskaampien puuveneiden rakentaminen ja huoltaminen hitaampaa ja työvoittoisempaa. Tuohon aikaan Helsingfors Sägelsällskap-seurassa virisi ajatus toteuttaa samanlainen vene uuden lujitemuovin keinoin ja haasteen otti vastaan nuori Hans Groop.

Uusi vene syntyy

L-1 Vesillä kesällä 2008

Luovat tauot Wärtsilällä toivat vuoteen 1967 mennessä viimeistellyn suunnitelman H-veneestä, jota veistämöt pystyivät myymään joko valmiina veneinä tai halvempina puolivalmiina rakennussarjoina. Venettä on markkinoitu myös "Kilpailijan perheveneenä" ja uuden materiaalin ohuet ainevahvuudet puuveneisiin nähden olivat nähtävissä huomattavasti laajentuneina sisätiloina. Suunnitelma otettiin suurella ihastuksella vastaan ja ensimmäinen 15-16 veneen sarja tehtiin 1968 lähtien runko-osin Herttoniemessä ja sisustuksen osalta Anderssonin veljesten veistämöllä Kråkössä Porvoossa suoraan ilman prototyyppiä. Sarjatyön käytyä raskaaksi muotit lisensseineen myytiin Kangasalalaiselle Arteknolle jossa ensimmäistä 40 veneen sarjaa alettiin valmistaa järkeistettynä sarjatuotantona vuodesta 1969 alkaen. Mielenkiinto uuteen tyyppiin lisääntyi nopeasti H-veneiden yleistyessä kautta maan ja jopa ulkomaille asti aina Välimerta myöden.

Kansainvälinen yksityyppiluokka

1972 Pohjoismaiden Purjehtijaliitto hyväksyi H-veneen Pohjoismaiseksi yksityyppiluokaksi mikä lisäsi merkittävästi veneen suosiota ja tunnettavuutta Pohjois-Euroopassa. Myös tanskalainen kilpapurjehtija Poul Elvström aloitti oman H-veneensä valmistuksen mihin hänen tekemänsä muutokset lisättiin viralliseen luokkasääntöön mm. syvemmän peräsimen muodossa ja 1977 venetyypille annettiin kansainvälinen ISAF-hyväksyntä yksityyppiluokkana.

Seurasi huikea menestys etenkin uuden kilpaveneluokan kasvaessa jättimäiseksi. Vuosien mittaan H-veneitä on valmistettu noin 5000 kappaletta Suomessa 5 veistämöllä ja ulkomailla Maltalla, Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa. Näistä venettä valmistaa edelleenkin 3 veistämöä. Tämä yhä kasvava venekanta on tehnyt H-veneestä Euroopan suurimman ja Maailman toiseksi suurimman yksityyppiköliveneluokan (Suurin luokka on hieman pienempi J/24 n.5200 veneellään).

Ura venesuunnittelijana

Pian vakaa H-veneiden lisenssivirta antoi Hansille taloudellisen mahdollisuuden oman toimistonsa perustamiseen jota hän jatkaa edelleen Helsingin Ullanlinnassa. Vuosien saatossa on syntynyt suunnitelmat yli 100 moottori- ja purjeveneelle kuten H-perhe H-26, H-30 Netta, H-323, H-35, H-40 ja H-Star, Targa-perhe 42, 96 ja 101, Finnsailor 29 ja 34, Joe 17 ja 34, Degerö 33 sekä 54, 72 ja 76-jalkaiset one-off -veneet. Hans on suunnitellut myös muiden luokkasääntöjen veneitä joista mainittavammat 5,5-luokan voittoisa vene Norjan purjehtijakuninkaalle Olaville ja 1985 Kalifornian MM-voittajamiehistölle. Vuonna 2009 Hasse on yhä innokas purjehtija, veneenään oma luomus IS 400.

H

H-veneiden H on herättänyt aina kysymyksiä. Alunperin vain väliaikaiseksi työnimeksi tarkoitettu nimikirjain oli pitkän harkinnan lopputulos. Aluksi kodikkuuten tähtävään purren työnimenä oli kreikkalaisen jumaltaruston kunnian ja kodin hengen Jumalatar Hestia, joka ilmeisesti hellaan köytettynä rituaalien ensimmäisen ja viimeisen uhrin vaativana pirttihirmuna kuitenkin myöhemmin hyllytettiin. Veneelle oltiin järjestämässä jo nimikilpailuakin kun Hans päätti, että olkoon se sitten H niinkun Hans toistaiseksi. Veneen nopeasti kasvanut suosio aiheutti työnimen jäämisen pysyväksi ja poiki vielä myöhemmin kokonaisen H-perheen erikokoisia variantteja.

Nykyajan suorituskykyä korostava venesuunnittelu tuottaa kymmeniä venetyyppejä vuosittain jotka jäävät yleensä seuraavan kehitysaallon jalkoihin. H-veneen menestys on tässä mielessä ällistyttävä. Nykyveneisiin nähden kuitenkin selvä ero on huomattavissa, sillä H-vene on sekä helposti hallittava ensivene, haastava kilpavene että ominaisuuksiin nähden mukavasti asuttava ja on tätä kautta tavoittanut kilpamiehistöjä vielä paljon laajemman vapaa-ajan veneilijöiden joukon. Tämä tuskin olisi ollut mahdollista ilman suunnittelijansa panostusta nykymitoissa pikkuisen veneen kodin henkeen jonka purjehtija voi viedä mukanaan minne tuulet kuljettaakin.

Lähteet

• Utklippan Yachts: Hans Groop
• Vene 11/2008: Klassikko: H-vene
• Wikipedia: H-boat