Pöytä

Yksi olennainen puute H-veneen kodikkaassa sisustuksessa isompiin veneisiin nähden on pöydän puute sisällä salongissa ja ulkona kaukalossa. H-valmistajat ovat tarjonneet erilaisia pöytiä lisävarusteina, mutta ne eivät ole yleistyneet arvatenkin siksi, että irrotettavalle pöydälle on vaikea löytää luontevaa säilytyspaikkaa veneen sisätiloissa.

Tässä esitetty pöytä on monen Tee-itse-osiossa esitellyn ratkaisun tapaan omaan veneeseeni räätälöity ja saattaa muissa veneissä vain pohjana jatkoideoinnille. Lähtökohtana tälle idealle on pidetty tarvetta saada sama pöytä sekä ulko- että sisäkäyttöön ja varastoitua se huomaamattomasti väliajoiksi. Ratkaisuna on sisällä salongin punkkien reunoihin ja ulkona levankiin tukeutuva suoraksi taittuva ohut levy, jota voidaan säilyttää yöunia vaivaamatta punkan patjan alla. Rajoitteena tämän pöytämallin käyttöön on kaukalossa tarvittava matala levankikisko, sillä sama ajatus ei toimi korkeammalla levangilla. Tämän ohjeen sovittaminen omaan veneeseen kannattaa aloittaa pahvita mittojen mukaan leikatun pahvimallin avulla, jolloin pöydän toiminta sisällä ja ulkoa on helpompi tarkistaa.

Puutöistä selviää perustarvikkeilla

Saranan kiinnitys vaatii keskittymistä

Vanerin työstö tapahtuu karkeimmasta hienompaan sahalla, raspilla ja viilalla

Lukopalan veistäminen on työn tarkin vaihe

Lopputulos alkaa hahmottua petsatessa

Materiaalit

Lähtökohtana toteutukselle on mahdollisimman ohuen vanerilevyn käyttö, jolloin pöytä saadaan säilöttyä huomaamatta salongin punkan patjan alle. Protoversio tehtiin materiaalin puutteessa rajusti ylimitoitetusta 18mm paksusta vanerista, joka oli todella raskas ja kömpelö käytössä. Paremmaksi havaittu nykyinen versio on tehty 9mm vanerista, jonka haasteena on riittävän lyhyiden ruuvien löytäminen saranan kiinnittämiseksi.

Saranaksi ohueen levyyn valikoitui sopivaan mittaan katkaistu pianosarana. Ihannetapauksessa sarana kiinnitettäisiin tasapäisillä, saranan reikiin porautuvilla ruuveilla, mutta toistaiseksi lyhyimmät ruuvit ovat olleet kupukantaisia.

Valmis pöytä on lakattu muuhun sisustukseen sopivalla mahonkipetsillä ja puolihimmeällä lakalla. Kuten aina, useampi lakkapinta takaa paremman viimeistelyn.

Tarvittaviin työkaluihin kuuluu riittävä viivotin, lyijykynä, hienohampainen saha, raspeja ja viiloja, piikki ja ruuviväännin. Viimeistelyyn tarvitaan tavanomaiset hiekkapaperit, sudit ja puhdistusaineet sekä petsiä, puolihimmeää lakkaa sekä pieni purkki petsin väristä peittävää maalia.

Valmistus

Vanerit saa helpoiten valmiiksi oikeisiin kokoihin sahattuina, jolloin päästään suoraan olennaisimpaan osaan eli pianosaranan kiinni ruuvaamiseen. Huomaa, että pöydänkannen osien lisäksi tarvitaan noin pöydänkannen levyinen ja 5cm korkea pala samaan vaneria alla esitettyjen lisäosien valmistamiseen!

Tässä pöytämallissa olennaista on, että saranan kiinnityksen jälkeen pöydän kansi on suora. Näin pöytää voidaan käyttää kaukalossa toinen pää levangin päälle taitettuna ja keskiosa sekä toinen pää suorana takakannen päällä leväten.

Saranan kiinnittäminen onnistuu parhaiten tasaisella pöydällä tai lattialla, jolloin kiinnitettävät vaneripalat painetaan tiukasti toisiaan vasten ja saranan ruuvinpaikat merkitään piikillä. Sarana ruuvataan kiinni ja tarkistetaan työn onnistuminen. Sama toistetaan pöydän toiseen päähän.

Lukkopalan valmistus

Oheisessa mittapiirustuksessa on esitetty kiinnityspalan valmistusperiaate. Pala kiilautuu paikalleen nk. lohenpyrstösalvosta muistuttavalla menetelmällä, joka vaatii rauhallisia otteita, hidasta etenemistä ja toistuvaa sovittamista. Lopputuloksena on kuitenkin tarkasti paikalleen sopiva pala, joka lukitsee pöydän kulman niin, ettei pöytä pääse lysähtämään kasaan. Valmis lukkopala lukitsee taittuvan pöydänkannen 90 asteen kulmaan ja irtoaa kulmaa suoraksi avatessa.

Lukkopala valmistetaan pöytälevyn paksuisesta vanerista. Aluksi veistetään lukkopalojen kiinnityspaikat pöytälevyn saranan taitokseen. Kiinnityslovi on yhtä syvä kun lukkopala on paksu. Lovi ja lukkopalat kannattaa valmistaa piirroksen periaatteita soveltaen ensin palat ja lovi suoraksi sahaten, sitten raspilla ja viilalla viisteet viimeistellen. Koska virheen vaara on suuri, kannattaa lisäosiin varattua vaneria varata pariin-kolmeen yritykseen ja mieluiten riittävästi aikaa tilanteen hahmottamiseen ennen ensimmäiseen yritykseen ryhtymistä.

Valmis lukkopala kannattaa kiinnittää pöytään esimerkiksi ruuvaamalla sopivan mittainen karhunlanka pöydän saranasta palan reunaan ruuvattuun ruuviin ettei vaivalla valmistettu pala pääse katoamaan.

Viimeistely

Valmis pöytä petsataan petsiaineen ohjeiden mukaan sopivaan sävyyn ja lakataan ainakin kolmeen kertaan välillä pinnat hienolla hiekkapaperilla sileäksi hioen, jolloin pöytä kestää paremmin tulevia kolhujaan.

Vaneri on hyvä ja suhteellisen vähän eläessään vääntyvä materiaali, mutta sen kerrosrakenne ei näytä hyvältä petsattuna, joten levyn ja lukkopalojen kantit saa siistimmiksi petsin sävyisellä peittävällä maalilla.

Käyttö

Ulkokäytössä pöydän toinen pää lukitaan lukkopalalla 90 asteen kulmaan ja pystytetään levangin päälle. Omassa veneessäni levangissa on kompassin kiinnityspiste, joka estää pöydän kulman putoamisen levangilta ja vastaava varmistus kannattaa järjestää venekohtaisesti. Pöydän toinen pää jätetään suoraksi ja suora kansi asetetaan takakannen päälle. Pöydän kannen alle liimataan sopiva jarrupala estämään suoran osan liukuminen taakse, jolloin pöydän 90 asteen kulma pääsee suoristumaan ja pöytä lysähtää.

Sisäkäytössä pöydän molemmat päät taitetaan 90 asteen kulmaan ja sujautetaan salongin punkan reunojen ja patjojen väliin, jolloin sopiva paikka pöydälle voidaan järjestää mistä tahansa punkan pituudelta. Käytännössä pöydän ollessa kulkuluukun alla sitä käyttää mukavasti kaksi aikuista ja pöydän ollessa salongin laatikostojen päässä sitä pääsee käyttämään jotenkuten kolme aikuista.

Pöydän säilytyspaikka on suorana salongin punkan patjan alla, missä sen ei pitäisi häiritä herkempienkään yöunia.

Linkkejä

• Pöydän piirustukset

Artikkeleita

• Asuminen

• Keittiö