Ero sivun ”L-306 / Miranda” versioiden välillä

Kohteesta hWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Rivi 63: Rivi 63:
 
* Uudet nostinten lukot
 
* Uudet nostinten lukot
 
* Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)
 
* Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)
* Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy auttaa kun jättää muhimaan.
+
* Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.
  
  

Versio 13. heinäkuuta 2013 kello 20.12

L-306-2008-1v.JPG
  • Vuosimalli: 1975
  • Valmistaja: Artekno
  • Kotisatama: Helsinki
  • Omistaja: 306


Oma oikea purjevene

Miranda n.2002. Kiitokset Hannulle myyntikuvasta.

Kevät 2007 ja 30-vuotisjuhlani pistivät asioihin vauhtia. Päätin ostaa itselleni synttärilahjaksi ensimmäisen oman köliveneeni. H-vene oli selvä valinta sekä budjetin, että käytön suhteen ja pidin veneestä muutenkin edellisen kesän vuokraveneen perusteella. Tarkoitus oli lähinnä käydä iltapurjehduksilla kavereiden kanssa, mahdollisesti pitemmillä lomilla jos sopiva porukka kasaan saataisiin. Lisäksi on pakko myöntää, etten jaksanut enää notkua terasseilla kesän komeimpia iltoja. Veneen tilat olisivat hyvinkin riittävät tällaiseen telttailuun joten naksuttelin itseni vesille.fi-sivuston venemarkkinoille ja löysin kolmesta neljään kiinnostavaa ja kohtuuhintaista venettä Helsingin lähistöltä. Ilmoituksissa ei ollut kuvia mikä teki seikkailun sitäkin jännittävämmäksi.


Ensimmäinen katsomani vene vuodelta -79 ei ollut mieltäylentävä ilmestys. Siinä oli sprayhoodit, lämmittimet, uimatikkaat ja muut releet vaan kaikki oli asennettu jotenkin puolihuolimattomasti. Haluton myyjä esitteli kokonaisuutta penseästi ja suostui jotenmiten näyttämään vielä syrjemmällä säilötyn mastonkin. Hinta oli hieman korkea siihen nähden, että tulisin siirtämään kaikki releet uuteen uskoon ja luultavasti maalaamaan haalistuneen rungon tasavärisemmäksi.


Sovittuani tapaamisen toisen veneen omistajan kanssa kävin tarkistamassa veneen tiedot ilmoituksesta kun näin siihen liitetyn oheisen kuvan. Tärisevin käsin vietetyn työpäivän jälkeen pinkaisin Vuosaareen venettä katsomaan. Kilpatarjoajaksi oli paikalle ilmaantunut lippispäinen renkaanpotkijaremmi joka haukkui venepoloista estoitta myyjän harmiksi. Tinkimistaktiikkaan kuului toteama, että ainakin purjeet ja moottori pitäisi viahtaa joten hinnan pudotus olisi ainoa tie eteenpäin ym. minkä jälkeen pojat lähtivät onnekseni mathoihinsa vastatarjousta odottelemaan.


Pikkuröhnästä ei kannata pelästyä

Saatuamme keskustelurauhan pääsimme omiin kysymyksiini. Kuvasta olin jo nähnyt että kyseessä oli ensimmäistä tarjokasta huomattavasti paremmin säilynyt yksilö ja paikanpäälläkin totesin rungon olevan pääosin loistokunnossa. Vain puuosat ja köli kaipasivat huomiota normaalien pesujen lisäksi. Omistaja tuntui reilulta veikolta ja osoitti minulle itse knoppikohtia. Tarkistimme kölin takaisen pohjan sileyttä, mistä päätellen kivillä ei oltu käyty. Pinkeä mastonjuuri puolestaan kertoi kannen rakenteen olevan kunnossa siltä osin. Sain ohjeiksi jatkoon pitää vantit kireällä jatkossakin niin masto ei pääse pumppaamaan rakennetta pehmeäksi.


Totesimme hinnan kohtuulliseksi mm. viereiseen telalla maalattuun veneeseen nähden ja sovimme kaupan pyyntihinnasta ettei myyjän tarvitsisi soitella lippisjäpisköille enää koskaan. Näin paiskattiin kättä ja alettiin veneen remontoinnin valmistelut.


Kauppakirjat kirjoitettiin 31.3.2007 ja puolentoista kuukauden kunnostuksen jälkeen vene kellui laiturissaan Helsingissä. Sen verran kompromisseja oli matkan varrella tehty, että venettä siirtämässä olikin ollut tuleva vaimoni jonka kanssa olemme pääosin purjehtineet siitä lähtien. Älkää siis uskoko jos työkaverit väittävät synttärikahveillasi, että parhaat vuotesi ovat ohitse täyttäessäsi 30!

Historiaa

Miranda n.1993. Kiitokset Laurille arkistokuvasta

Miranda on tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäisiä H-veneitä, jossa on myöhemmin luonteenomaiseksi tullut pitkä tummennettu pleksi-ikkuna. Se valmistui 1/1 valmiina veneenä Arteknon veistämöltä valmistustodistuksen päivänmäärällä 13.5.1975. Kahdeksan vuoden Kivenlahden ja Suomenojan aikaansa lukuunottamatta vene on ollut koko ikänsä helsinkiläisissä seuroissa.

Veneen historia on venetodistusten ja Urheilumuseon lähteiden valossa seuraavanlainen:

  • 1975-1977 Helsingfors Segelsälskap HSS s/y Petteriina
  • 1978-1979 Suomalainen Pursiseura SPS
  • 1980-1982 Kipparlahden Venekerho KVK s/y Harald
  • 1983-1989 Kivenlahden Venekerho KLV
  • 1990 Suomenoja
  • 1991-1993 Helsingfors Segelklubb HSK s/y Miranda
  • 1994-2001 Helsingfors Segelklubb HSK
  • 2002-2006 Vuosaaren Venekerho VVK
  • 2007- Helsinki

Miranda

L-306-2008-2.jpg

Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Mirandan aiemmin omistanut ja sille ”sukupuolenvaihtoleikkauksen” tehnyt Lauri on myös näillä sivuilla käyttäjänä, hänelle siis suurkiitos ettei minun tarvitse enää seilailla "Haraldilla". Häneltä kuulin myös ison osan veneen alkuvuosien vaiheista kuin myös tarinan nimen takana. "Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta" löytyvä Miranda on ensimmäisen kerran tullut läntisen Maailman tietoisuuteen William Shakespearen ”Myrsky”-näytelmän naishahmon kautta. Nimi Miranda tarkoittaa ”ihastelemisen arvoista” ja tokihan se veneen omistajalle sopii.


Miranda on vuosimallia 1975 ja aiemmin mainitun sporttisen pleksi-ikkunan lisäksi siinä on edelleen 70-luvun veneiden kaunis kaareva kaukalo, mikä miellyttää esteettistä matkaveneilijää kovasti. Erikoista Mirandassa on, että monista vaiheistaan huolimatta sisustus on säilynyt patjoja myöten alkuperäisenä ja hyväkuntoisena Arteknon sisustuksena, samoin kuten kannen heloitus niiltä osin kun päätellä saattaa poislukien kaukaloon plokeilla siirretyt nostimet. Tästä syystä olenkin pyrkinyt tekemään kaikki korjaukseni ennallistavalla tavalla, toisin sanoen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Merkittävimmät varustelut veneeseen on tehty Laurin omistuksessa ja hänen asentamansa lämmitin ja keittimen kaukalo noudattavat entistävää asennustapaani loistavasti.

Kunnostusta

H-Huolto.JPG

2007

Ostaessani Mirandan, se oli kieltämättä nuhjuisessa kunnossa pääosin, koska puuosien lakkaus oli pahoin hilseillyt ja köli oli osittain ruosteessa. Alkuinnostuksessa korjasin veneen kölin ja puuosat myyjän vinkkien ja ohjeiden mukaan. Näiden jälkeen vene olikin taas kun pakasta vedetty. Alla lista ensimmäisen vuoden aikana tehdyistä korjauksista:

  • Köli
  • Kannen puuosat
  • Moottorin huolto; vettä uimurissa
  • Potkurilokin korjaus; sähkötyöt
  • Akun siirto kaukalon laatikosta keulaan
  • Uudet nostinten lukot
  • Ison skuuttilukon hampaiden viilaus vs. 200€ uusi lukko (suosittelen)
  • Luukun lukon korjaus talveksi. Lukkoöljy liuottaa jumitukset kun jättää osat muhimaan yön yli.


2008

L-306-2008-3.JPG

Toisen kauden kunnostukset olivat pitkälti esteettisiä tuikitärkeän pohjaventtiilien korjauksen lisäksi. Venettä hallitsi valko-punainen teema, jota vahvistettiin kylkiraidan kunnostuksen, ratsastajin varustettujen purjeiden vaatiman uuden puomipeitteen, itse tekemieni fokkapeitteen ja kaukalotyynyjen avulla. Lista kauden korjauksista on seuraava:


2009

H-tasku5.JPG

Remonteissa oli vuorossa mukavuutta parantavia ja yleistä kunnostusta vaativia kohteita, mm:


2010

H-Rengas1.JPG

Kauden korjauksia:

  • Sähköjärjestelmän järkeistäminen jatkuu mm. "navigointipöydän" osalta; 12v pistoke ja pc-liitäntä gps:lle kaapin oven taakse.
  • Led-valot
  • Asiallinen pelastusrengasjärjestely
  • Peitteiden trimmailua
  • Puuosien huoltoa
  • Ylempi kylkiraita 35v juhlavuoden kunniaksi!


2011

H-306-bemene.jpg
  • Ilmanvaihtoventtiili pilssipumpun yhteyteen. Sopiva 25mm y-liitin/venttiili löytyi Australiasta!
  • Gps-verkon uusimista. Hienon asennusvalmiin johdon teki Arin Kaapelitehdas.
  • Dirkki. Toistaiseksi todettu, että dirkki toimii hyvin, leisari kannattaa viritellä alas alavanttien aukosta ja lähelle mastoa, sillä muuten latat on aina sotkussa narujen kanssa. Leveyttä kannattaa hakea esim. saalingeista ripustamalla mutta silloin leisari ei voi toimia dirkkinä.
  • Pöytä kaukaloon/salonkiin, v.1,0 tehtiin 18mm vanerista ohuemman puutteessa
  • Aurinko/sadekatos kaukaloon. Ehkä enempi aurinkokatos mutta ajatus toimii.
  • Hyttysverkot
  • 1,5m leveä Putkityyny keulapiikissä köllimiseen
  • Oikein mitoitetut joustimet keulakiinnitykseen - Ero kuin yöllä ja päivällä


2012

L-306-2012.jpg
  • Sisäpuolen höyrypesu ja säilytyslokeroiden jynssäys
  • Sisäpuuosien kloriittipesu ja öljyvahaus
  • Uudet patjat
  • Tyynyliinat 1,5m tyynyyn
  • Hyttysverkko kulkuaukkoon v1.1 - Riittävästi leveyttä
  • Säilytystilaa hyllyjen alle mantookiverkosta
  • Ikkunaremontti v1.1
  • Lämmittimen huolto - Lamppuöljy ei ole valopetrolia joten nokea tulee
  • Fokkapeite v2.1
  • Hienot viiriviritykset
  • Hekkiin viulutaljat - 16x tuntuu riittävän jo kynäniskallekin
  • Tee-itse-Lazy jack - Edellä arvailtu hybridikin voisi toimia
  • Ilmanvaihtoventtiili pois pilssipumpusta - Ehkä 2-tuumainen letku toimisi?
  • Pöytä v1.1 - 9mm vaneri tuntuu olennaisesti 18mm kevyemmältä
  • Yksinkertainen patentti irrotettavalle koneajovalolle.


2013

H-Sale0.JPG
  • Sähköjärjestelmän päivityksiä; 2-akkujärjestelmä ja kiinteä laturi
  • Puuosien huoltoa homeisen talven jäljiltä. Internationalin homehtuva tiikiöljy vaihtui kokeeksi Mastonin homesuojattuun öljyyn.
  • Lämmittimen huolto. Seuratkaa tarkoin Wallaksen valopetrolisuosituksia nokeentumisen välttämiseksi!
  • Moottorin huoltoa, mm. ohuempi starttinaru ja uusi "power pack" 32 vuotta palvelleen tilalle.
  • Keulapiikin säleikkö, joka parantaa patjojen tuuletusta ja korottaa kolmiopalaa vessalle riittäväksi.
  • Irrotettava ankkurivalopatentti
  • Vauvakokoisen riippumaton virittelyä kajuuttaan perheenlisäyksen johdosta.


Tulevia projekteja:

  • Lokin näytön korjailua (mistä löytyisi uusi lasi sumlogin vanhaan näyttöön, sillä näyttö on säröillä umpinaiselta sisäpuolelta!?)
  • Kannen ”hartsittaminen”
  • Kiskoilla liikkuva pentteri salongin punkan päälle folkkareiden malliin
  • Eristetty kylmäkaappi helposti saataville esim. laatikostoihin. Olisiko Aerogeeli ratkaisu?
  • ...tai termostaatilla toimiva kompressori kylmälaukku kokoa 32x30x60cm
  • ...mistä johtuen pitäisi asentaa aurinkopaneeli...
  • Sähkövedot moottorilta
  • Vanttien uusimisia
  • Jalkarallit istuinkaukaloon. Onko hyviä malleja?

Reissuja

L-306-Retki.JPG

Kilpapurjehduksessakin on puolensa mutta ylläolevasta varmasti huomaatte minun keskittyneen leppoisampaan vapaa-aikaan. Minulta kysyttiin hiljakkoin, mikä purjehduksessa on hienoa. Sanoisin, että kohdalleni ei ole osunut vielä yhtäkään niin helppoa irtautumista arkielämän punnuksista kun yksinkertainen parin tunnin iltalenkki kaupungin edustalla jolloin Maailma saa oikeat mittasuhteet. Toistaiseksi työssä käyvänä minulla ei myöskään ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan ja olen huomannut, miten aika vääristyy edukseni veneillessä. Jopa lyhyt irrottautuminen kotilaiturista tuo 30% venymän: perjantaina saaressa nukuttu yö tuntuu tuovan ylimääräisen päivän viikonloppuun kun sunnuntaina herää omasta vuoteesta ja on edelleen vapaalla!


Ajattelin listata tähän H-veneilyaikanani käymäni saarikohteet, ovatpahan jossakin muistissa. Kysykää toki foorumeilla, mikäli haluatte havaintojani seuraavista kohteista:

2006 (Vuokra-H Danielle L-392)

  • Suomenlinna

2007 (12.5.-17.10.)

  • Kalliosaari, Santahamina, Suomenlinna, Sipoon Kaunissaari, Stora Svartö, Porkkalan Ormholmen

2008 (14.5.-19.10.)

  • Stora Herrö, Stora Brandö, Kaivokari, Äggskär, Suomenlinna, Gåsgrundet, Lähteelä, Byxholmen, Rosala, Kustavi, Uusikaupunki, Katanpää, Houtskär, Nauvo, Aspö, Gullkrona, Hanko, Jakob Ramsjö, Kaparen

2009 (17.5.-17.10.)

  • Suomenlinna, Kaivokari, Stora Brokholmen, Skallerholmarna, Elisaari, Hanko, Vänö, Jurmo, Sottunga, Kastelholma, Kumlinge-Remmarhamn, Lappo, Keistiö, Houtskär-Korsholm, Nauvo, Rymättylä, Jermo, Högsåra, Jussarö, Stora Svartö, Pihlajasaari, Stora Herrö, Stora Brändö

2010 (15.5.-09.10.)

  • Gåsgrundet, Suomenlinna, Bylandet, Stora Svartö, Modermagan, Rosala, Birsskär, Salmis, Uusikaupunki, JurmoÅ, Lappo, Ahvensaari, Nauvo, Romar Strand, Utö, Vänö, Hanko, Jakobshamn, Söderskär, Tavasten, Stora Brändö, Kalliosaari

2011 (10.5.-08.10.)

  • Sipoon Kaunissaari, Gåsgrundet, Stora Svartö, Kotiluoto, Byö, Svartholma, Pyhtään Kaunissaari, Kotka, Kukouri, Lehmäsaari, Ulko-Tammio, Haapasaari, Hamina, Kuusimaa, Bredholmen, Norra Sandö, Suomenlinna, Stora Brandö

2012 (17.5.-10.10.)

  • Kotiluoto, Suomenlinna, Tallinna, Stora Svartö, Jussarö, Rosala, Airisto, Katanpää, Uusikaupunki, Enklinge, Simsalö, Maarianhamina, Sottunga, Kökar, Borstö, Hanko, Gropen, Gölisnäs, Bylandet, Pirttisaari

2013 (19.5.-)

  • Kotiluoto