Ero sivun ”H-vene” versioiden välillä

Kohteesta hWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
p
Rivi 24: Rivi 24:
  
 
H-veneitä löytyy Suomesta huomattava määrä. Merkittäväksi asian tekee se, että kaikki veneet ovat rakennettu lähtökohtaisesti tiukan yksityyppiluokkasäännön mukaan. H-veneellä on Suomen mittakaavassa potentiaalia saada aikaan merkittävän suuria yksityyppilähtöjä kilpailuissa.
 
H-veneitä löytyy Suomesta huomattava määrä. Merkittäväksi asian tekee se, että kaikki veneet ovat rakennettu lähtökohtaisesti tiukan yksityyppiluokkasäännön mukaan. H-veneellä on Suomen mittakaavassa potentiaalia saada aikaan merkittävän suuria yksityyppilähtöjä kilpailuissa.
 +
 +
 +
[[ Historia|Vuonna 1977]] H-vene sai kansainvälisen hyväksynnän yksityyppikilpaluokkana mikä on osaltaan mahdollistanut venetyypin kasvun merkittäväksi veneluokaksi Euroopassa. Nykyään H-venellä on oma luokkaliittonsa [http://www.h-boot.nl/ Hollannissa], [http://h-boot.at/ Itävallassa], [http://www.h-boat.no/ Norjassa], [http://www.h-boat.nu/ Ruotsissa], [http://www.segel.de/h-boot/ Saksassa], [http://www.h-boot.ch/ Sveitsissä] ja [http://www.h-boat.dk/ Tanskassa] jonka lisäksi erilaisia H-vene-yhteisöjä löytyy ainakin Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. [http://www.eaglemarine.fi/ Suomen] ulkopuolella H-veneitä valmistetaan myös [http://www.frauscherboats.com/produkte/segelyachten/h-boot.html Itävallassa].
 +
  
 
2000-luvulla, jolloin uusia venemalleja ja tyyppejä ilmestyy jatkuvasti kiihtyvään tahtiin, ei vastaavan yhtä laajan yksityyppiluokkan muodostuminen ole todennäköistä. Nykyaikana Suomessa on hyvä saavutus, jos samaa venetyyppiä edustavia veneitä on edes 10 kpl. H-veneen suuri valmistusmäärä erityisesti Suomessa mahdollistaa parhaimmillaan jopa usean sadan veneen yksityyppilähdöt.
 
2000-luvulla, jolloin uusia venemalleja ja tyyppejä ilmestyy jatkuvasti kiihtyvään tahtiin, ei vastaavan yhtä laajan yksityyppiluokkan muodostuminen ole todennäköistä. Nykyaikana Suomessa on hyvä saavutus, jos samaa venetyyppiä edustavia veneitä on edes 10 kpl. H-veneen suuri valmistusmäärä erityisesti Suomessa mahdollistaa parhaimmillaan jopa usean sadan veneen yksityyppilähdöt.
 +
  
 
Kaikki H-veneet aina 60-luvun lopulta aina uusimpiin malleihin ansaitsevat arvostusta ja erityisesti tarkkaa ja arvoa säilyttävää [[Huolto ja korjaukset|huolenpitoa]]. H-veneen aktiivinen yksityyppiluokkatoiminta on suomalaisen purjehdusharrastuksen kannalta kunnia-asia.  
 
Kaikki H-veneet aina 60-luvun lopulta aina uusimpiin malleihin ansaitsevat arvostusta ja erityisesti tarkkaa ja arvoa säilyttävää [[Huolto ja korjaukset|huolenpitoa]]. H-veneen aktiivinen yksityyppiluokkatoiminta on suomalaisen purjehdusharrastuksen kannalta kunnia-asia.  

Versio 16. tammikuuta 2009 kello 11.22

FIN-555 ylhaalta.jpg

H-vene (engl. a h-boat, ruots. en h-båt) on sekä retkeilyyn että kilpapurjehdukseen soveltuva venetyyppi. H-vene on Suomen ja Euroopan yleisin venetyyppi. H-veneitä on valmistettu yli 4000 kappaletta. H-vene on yksityyppiluokka, eli kaikki veneet on rakenettu luokkasääntöjen mukaan ja ovat siten keskenään hyvin samanlaisia.

  • Pituus 8,30m
  • Vesilinjan pituus 6,30m
  • Leveys 2,18m
  • Syväys 1,30m
  • Minimipaino 1450kg
  • Purjepinta-ala (std) 24,45m2
  • Spinaakkeri 36,0m2
  • Suunnittelija Hans Groop (suunnitteluvuosi 1969)


H-veneen piirustukset Kansainvälisen H-veneliiton sivuilla.


H-veneen miehistön koko kilpailuissa on 2-4 henkilöä (käytännössä yleensä 3 henkilöä). Vene soveltuu myös yksin purjehdittavaksi (yksinkertainen takila ja purjehdusvarustus, suhteellisen suuntavakaa). Veneessä mahtuu yöpymään 4 aikuista, mutta käytännössä pidemmät reissut veneellä tehdään yleensä hieman pienemmällä miehistöllä.

H-vene sopii mainiosti aloittelevalle purjehtijalla, ja hyvin monille H-veneen omistajille vene onkin ensimmäinen oma vene. Toisaalta kilpaluokkana H-vene on erittäin korkeatasoinen.

Kisakäytössä olevat h-veneet on varusteltu varsin niukasti, mutta retkikäytössä veneen varusteisiin kuuluu tyypillisesti mm. perämoottori, keitin, lämmitin, kemiallinen vessa, sisätilojen valaistus ja radio.

H-vene yksityyppiluokkana

H-veneitä löytyy Suomesta huomattava määrä. Merkittäväksi asian tekee se, että kaikki veneet ovat rakennettu lähtökohtaisesti tiukan yksityyppiluokkasäännön mukaan. H-veneellä on Suomen mittakaavassa potentiaalia saada aikaan merkittävän suuria yksityyppilähtöjä kilpailuissa.


Vuonna 1977 H-vene sai kansainvälisen hyväksynnän yksityyppikilpaluokkana mikä on osaltaan mahdollistanut venetyypin kasvun merkittäväksi veneluokaksi Euroopassa. Nykyään H-venellä on oma luokkaliittonsa Hollannissa, Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa jonka lisäksi erilaisia H-vene-yhteisöjä löytyy ainakin Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Suomen ulkopuolella H-veneitä valmistetaan myös Itävallassa.


2000-luvulla, jolloin uusia venemalleja ja tyyppejä ilmestyy jatkuvasti kiihtyvään tahtiin, ei vastaavan yhtä laajan yksityyppiluokkan muodostuminen ole todennäköistä. Nykyaikana Suomessa on hyvä saavutus, jos samaa venetyyppiä edustavia veneitä on edes 10 kpl. H-veneen suuri valmistusmäärä erityisesti Suomessa mahdollistaa parhaimmillaan jopa usean sadan veneen yksityyppilähdöt.


Kaikki H-veneet aina 60-luvun lopulta aina uusimpiin malleihin ansaitsevat arvostusta ja erityisesti tarkkaa ja arvoa säilyttävää huolenpitoa. H-veneen aktiivinen yksityyppiluokkatoiminta on suomalaisen purjehdusharrastuksen kannalta kunnia-asia.


Osoituksena H-veneen arvostuksesta myös muiden suomalaisten purjehtijoiden keskuudessa voidaan pitää sen valintaa suomalaiseksi klassikkoveneeksi Venelehden lukijaäänestyksessä vuonna 2008. Lisäksi Suomen Purjehtijaliitto palkitsi H-veneliiton Vuoden 2008 Luokkaliitoksi osoituksena aktiivisesta ja tuloksellisesta toiminnasta.