Ero sivun ”Takastaagi” versioiden välillä
306 (keskustelu | muokkaukset) p (→Linkkejä) |
|||
| (7 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[ | + | [[Tiedosto:H-Hekki1.jpg|thumb|right|Hekki löysällä ja masto perusasennossaan]] |
| − | '''Takastaagi | + | [[Tiedosto:H-Hekki2.jpg|thumb|right|Hekki kiristettynä ja maston huippu kaarevana]] |
| − | Kun takastaagia kiristetään, maston yläosa taipuu taaksepäin ja etustaagi kiristyy. | + | '''Takastaagi''' eli hekki (engl. a (top) backstay, ruots. ett akterstag / ett häckstag, suomeksi myös peräharus) on vaijeri, joka kulkee veneen perästä maston huippuun. Kun takastaagia kiristetään, maston yläosa taipuu taaksepäin ja etustaagi kiristyy. Takastaagia kiristämällä voidaan isopurjeen yläosaa latistaa, jolloin kallistava voima pienenee. Takastaagin aktiivinen säätäminen on nopeuden kannalta tärkeää, ja säätämisen tulisi olla mahdollisimman helppoa.. |
| − | Takastaagia kiristämällä voidaan isopurjeen yläosaa latistaa, jolloin kallistava voima pienenee. Takastaagin aktiivinen säätäminen on nopeuden kannalta tärkeää, ja säätämisen tulisi olla mahdollisimman helppoa. | ||
| − | + | H-veneessä masto seisoo etu-, pää- ja alavanttien varassa, joten hekkiä käytetään pääasiassa maston muodon trimmaamiseen. Niinpä maston perusviritys tapahtuu itse [[maston trimmaus|mastoa]] vantein säätämällä pääasiassa joko aallokossa joustavaksi tai tuulessa jäykäksi. Hekillä maston yleensä valmiiksi eteenpäin kaarevaa muotoa voi voimistaa, jolloin [[Isopurje|isopurjeen]] kuppimainen muoto latistuu ja tuulen virtaus purjeen pinnalla helpottuu. | |
| − | + | Hekkiä säätämällä vaikutetaan maston huipun kautta myös etustaagin kireyteen. Niinpä navakassa tuulessa myös [[fokka|fokan]] etuliikki oikenee ja fokka tältä osin latistuu. | |
| − | + | [[Tiedosto:H-Hekki3.jpg|thumb|Rullatalja asennettuna kaukalon takaseinän sisäpuolelle. Valko-vihreä köysi menee kaukaloon ja puna-valkoinen kiristää takastaagia.]] | |
| + | ==Hekin mekaniikka== | ||
| + | Käytännössä hekkiä säädetään takastaagin pituutta lyhentämällä. H-veneessä se tapahtuu yleensä kahdella tavalla, joko hekkiin kiinnitettyjen taljojen tai nk. rullan välitysten avulla jotka sijaitsevat takastaagin juuressa veneen takatilassa. | ||
| − | [[Category:Varustelu]] | + | Takastaagin säätököydessä tulisi olla sellainen välitys, että staagia saa kiristettyä kevyellä voimalla. Sen säätö on yksi tärkeimmistä säädöistä erityisesti kovalla kelillä purjehdittaessa ja säädöllä voi kompensoida/vähentää kovassa kelissä venettä kallistavaa momenttia merkittävästi. Takastaagin säätököyteen kannattaa tehdä värikkäitä merkkiompeleita, jotta oppii löytämään oikean säädön ja toistamaan sen tarvittaessa. |
| + | |||
| + | Taljojen etuna voi pitää niiden helppoa asentamista ja tehon säätöä blokeja eli pylpyröitä lisäämällä, mutta kasvava määrä liikkuvia osia aiheuttaa kitkaa ja voiman vähenemistä. Lisäksi kasvava taljan kerroin pidentää ulosvedettävää säätököyttä suoraan verrannollisesti. Mekaanisella välityksellä toimivan rullan kiinteä asennus on jonkin verran työläämpi, mutta itse käyttö on hyvin kevyttä ja toimivaa. | ||
| + | |||
| + | Itse säätö tapahtuu yleensä joko kaukalon takaosan läpi tulevalla yhdellä säätököydellä tai kaukalon molemmille laidoille tulevilla köysillä, jolloin säätämistä voidaan tehdä veneen kallistelusta huolimatta. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | ==Hekki ja purjeen geometria== | ||
| + | Alla oleva kaavio kuvaa purjeen geometrian muuttumista hekkiä kiristettäessä. | ||
| + | |||
| + | [[Tiedosto:H-Hekki.jpg|650px]] | ||
| + | |||
| + | '''Kuvassa A''' näkyy, miten purjeen leikkaus aiheuttaa hieman pyöreän perusmuodon. Kuvan purjeen pinnalla kulkeva kuvitteellinen a-viiva kulkee puomin takaosasta suoraan maston huippuun ja on näin kireä. Kuvan b-viiva sen sijaan on leikattu a-viivaa pitemmäksi ja on siten löysempi muodostaen purjeeseen pyöreän keskiosan. | ||
| + | |||
| + | Tässä perussäädössä purje toimii hyvin kevyessä tuulessa voimistaen pyöreällä muodollaan purjen pinnalla kulkevaa ilmavirtaa. Näin purjeen etupuolella nopeammin virtaava ilma muodostaa alipaineen, joka vetää purjetta eteenpäin. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | '''Kuvassa B''' näkyy, miten taivutettu mastonhuippu muuttaa kuvitteellisten a- ja b-viivojen keskenäisiä pituuksia. Taakse taivutettu mastonhuippu aiheuttaa a-viivan eli kutakuinkin purjeen takaliikin säilymisen entisellään, kun taas maston muodonmuutos kiristää keskemmällä kulkevaa b-viivaa poistaen purjeen pyöreää muotoa. | ||
| + | |||
| + | Näin purjeen muoto muuttuu levymäiseksi, jolloin voimakkaampi ilmavirta aiheuttaa A-kuvan kaltaisen hallitun alipaineen purjeen pinnalla. Näin säädetty purjeen vetovoima vähentää purjeen eteenpäin vievää voimaa vähentävää veneen kallistusta ja parantaa siten vauhtia. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | Isopurjeen pienempää latistamista voi säätää myös osaltaan kikkitaljan eli puomin alasvetäjän sekä isopurjeen alaliikin ja skuutin kiristämisen avulla. | ||
| + | |||
| + | ==Artikkeleita== | ||
| + | * [[Maston trimmaus]] | ||
| + | * [[Fokka]] | ||
| + | |||
| + | ==Linkkejä== | ||
| + | * [http://www.venemestari.fi/artikkeli_detail.html?id=153 Takastaagin eli peräharuksen tehokas käyttö], Venemestari 4/2005 esim. kirjastossa | ||
| + | |||
| + | [[Category:Trimmaus]][[Category:Varustelu]] | ||
Nykyinen versio 22. tammikuuta 2012 kello 22.19
Takastaagi eli hekki (engl. a (top) backstay, ruots. ett akterstag / ett häckstag, suomeksi myös peräharus) on vaijeri, joka kulkee veneen perästä maston huippuun. Kun takastaagia kiristetään, maston yläosa taipuu taaksepäin ja etustaagi kiristyy. Takastaagia kiristämällä voidaan isopurjeen yläosaa latistaa, jolloin kallistava voima pienenee. Takastaagin aktiivinen säätäminen on nopeuden kannalta tärkeää, ja säätämisen tulisi olla mahdollisimman helppoa..
H-veneessä masto seisoo etu-, pää- ja alavanttien varassa, joten hekkiä käytetään pääasiassa maston muodon trimmaamiseen. Niinpä maston perusviritys tapahtuu itse mastoa vantein säätämällä pääasiassa joko aallokossa joustavaksi tai tuulessa jäykäksi. Hekillä maston yleensä valmiiksi eteenpäin kaarevaa muotoa voi voimistaa, jolloin isopurjeen kuppimainen muoto latistuu ja tuulen virtaus purjeen pinnalla helpottuu.
Hekkiä säätämällä vaikutetaan maston huipun kautta myös etustaagin kireyteen. Niinpä navakassa tuulessa myös fokan etuliikki oikenee ja fokka tältä osin latistuu.
Sisällysluettelo
Hekin mekaniikka
Käytännössä hekkiä säädetään takastaagin pituutta lyhentämällä. H-veneessä se tapahtuu yleensä kahdella tavalla, joko hekkiin kiinnitettyjen taljojen tai nk. rullan välitysten avulla jotka sijaitsevat takastaagin juuressa veneen takatilassa.
Takastaagin säätököydessä tulisi olla sellainen välitys, että staagia saa kiristettyä kevyellä voimalla. Sen säätö on yksi tärkeimmistä säädöistä erityisesti kovalla kelillä purjehdittaessa ja säädöllä voi kompensoida/vähentää kovassa kelissä venettä kallistavaa momenttia merkittävästi. Takastaagin säätököyteen kannattaa tehdä värikkäitä merkkiompeleita, jotta oppii löytämään oikean säädön ja toistamaan sen tarvittaessa.
Taljojen etuna voi pitää niiden helppoa asentamista ja tehon säätöä blokeja eli pylpyröitä lisäämällä, mutta kasvava määrä liikkuvia osia aiheuttaa kitkaa ja voiman vähenemistä. Lisäksi kasvava taljan kerroin pidentää ulosvedettävää säätököyttä suoraan verrannollisesti. Mekaanisella välityksellä toimivan rullan kiinteä asennus on jonkin verran työläämpi, mutta itse käyttö on hyvin kevyttä ja toimivaa.
Itse säätö tapahtuu yleensä joko kaukalon takaosan läpi tulevalla yhdellä säätököydellä tai kaukalon molemmille laidoille tulevilla köysillä, jolloin säätämistä voidaan tehdä veneen kallistelusta huolimatta.
Hekki ja purjeen geometria
Alla oleva kaavio kuvaa purjeen geometrian muuttumista hekkiä kiristettäessä.
Kuvassa A näkyy, miten purjeen leikkaus aiheuttaa hieman pyöreän perusmuodon. Kuvan purjeen pinnalla kulkeva kuvitteellinen a-viiva kulkee puomin takaosasta suoraan maston huippuun ja on näin kireä. Kuvan b-viiva sen sijaan on leikattu a-viivaa pitemmäksi ja on siten löysempi muodostaen purjeeseen pyöreän keskiosan.
Tässä perussäädössä purje toimii hyvin kevyessä tuulessa voimistaen pyöreällä muodollaan purjen pinnalla kulkevaa ilmavirtaa. Näin purjeen etupuolella nopeammin virtaava ilma muodostaa alipaineen, joka vetää purjetta eteenpäin.
Kuvassa B näkyy, miten taivutettu mastonhuippu muuttaa kuvitteellisten a- ja b-viivojen keskenäisiä pituuksia. Taakse taivutettu mastonhuippu aiheuttaa a-viivan eli kutakuinkin purjeen takaliikin säilymisen entisellään, kun taas maston muodonmuutos kiristää keskemmällä kulkevaa b-viivaa poistaen purjeen pyöreää muotoa.
Näin purjeen muoto muuttuu levymäiseksi, jolloin voimakkaampi ilmavirta aiheuttaa A-kuvan kaltaisen hallitun alipaineen purjeen pinnalla. Näin säädetty purjeen vetovoima vähentää purjeen eteenpäin vievää voimaa vähentävää veneen kallistusta ja parantaa siten vauhtia.
Isopurjeen pienempää latistamista voi säätää myös osaltaan kikkitaljan eli puomin alasvetäjän sekä isopurjeen alaliikin ja skuutin kiristämisen avulla.
Artikkeleita
Linkkejä
- Takastaagin eli peräharuksen tehokas käyttö, Venemestari 4/2005 esim. kirjastossa
