L-239 / Ida Maria

Ida Maria

• Rakennusvuosi: 1973
• Valmistaja: Artekno
• Kotisatama: Lauttasaari
• Omistaja: Johannes Kankare

Kisakalenterit

2009

Pvm	Kilpailu	Gastit	Sijoitus
5.5.	Tiistaikisa	Emmi, Reetta, Tuomas	7/8
13.5.	WHC1	Miina, Tuomas	4/11
19.5.	Tiistaikisa	Miina, Tuomas	18/25
20.5.	WHC2	Emmi, Tuomas	4/12
23-24.5.	Emäsalonlenkki (pk-ranking)	Miina, Tuomas	3/14
26.5.	Tiistaikisa	Emmi, Simo	19/23
3.6.	WHC4 (pk-ranking)
17.6.	HSS:n keskiviikkokisa?
27-28.7.	Helsinki regatta? (pk-ranking)
2-4.7.	Hangon regatta (pk-ranking)	Emmi, Miina
1.8.	Merenkävijöiden rapuseiluu? (pk-ranking)
5.8.	WHC6
9.8.	Kopun Yksinpurjehdus	-
12.8.	WHC7
18.8.	Tiistaikisa (pk-ranking)
19.8.	WHC8
26.8.	WHC9 (pk-ranking)
2.9.	WHC10
5.9.(- 6.9.)	H-vene&FE83-regatta
9.9.	WHC11
16.9.	WHC12

2008

Pvm	Kilpailu	Gastit	Sijoitus
20.8.	WHC8	Emmi, Miina	6/13
27.8.	WHC9	Emmi, Miina	7/15
2.9.	Tiistaikisa	Mika, Tuomas	25/34
3.9.	WHC10	Emmi, Tuomas	3/15
10.9.	WHC11	Emmi, Miina, Tuomas	6/14

2007

Pvm	Kilpailu	Gastit	Sijoitus
16.5.	WHC1	Emmi	7/8
23.5.	WHC2	Tuomas	6/12
26-27.5.	Emäsalonlenkki	Emmi, Tuomas	3/20
30.5.	WHC3	Tuomas	8/14
5.6.	Tiistaikisa	Emmi, Tuomas	35/45
6.6.	WHC4	Emmi	10/17
13.6.	WHC5	Emmi, Tuomas	10/20
15.8.	WHC8	Emmi	11/21
21.8.	Tiistaikisa	Emmi	21/48
22.8.	WHC9	-	DNF
29.8.	WHC10	Tuomas	15/18
5.9.	WHC11	Emmi, Jyrki, Tuomas	11/18
9.9.	Saaristopurjehdus	Emmi, Tuomas	6/9

Historia

Veneen vaiheet vanhojen venetodistusten perusteella:

• 1974 Selene, Turku
• 1975-1989 ?
• 1990-1991 Selene, Jyväskylä (Päijänne)
• 1992 ?
• 1993-1998 Maristella, Helsinki
• 1999-2001 Maristella, Helsinki
• 2002-2003 Maristella, Espoo
• 2004 => Ida Maria, Jämsä (Päijänne) & Helsinki 2005 =>

Varustelu

Moottori

Viiden hevosvoiman ja 30 kilon Yamaha kaukohallintalaitteineen myytiin, ja tilalle ostettiin 3,5-heppanen kaksitahti-Tohatsu. Vanha moottori oli toimiva ja luotettava, mutta liian painava hoon perään ja liian painava nostettavaksi pois purjehduksen ajaksi. Uusi kone painaa vain 13 kiloa! Lyhytrikisenä ja pakittomana kyseessä on tietenkin kompromissi (hinta ja paino vs käytettävyys), mutta hyvin se on ajanut asiansa satama- ja pläkämoottorina.

Purjevarustus

Retkikäytössä olevaan isoon on laitettu ratsastajat ja reivi. Ratsastajat helpottavat varsinkin yksinpurjehdusta, ja reivi helpottaa purjehdusta kovemmalla kelillä. Kun keli kovenee tarpeeksi, otetaan käyttöön myrskyfokka, jolloin kryssiminen varsinkin kapeikossa muuttuu huomattavasti kevyemmäksi. Myrskyfokka voisi olla vähän isompikin, jolloin sille olisi enemmän käyttöä.

Kaudelle 2008 hankittiin kisapurjeiksi yhden kauden käytetyt Edmanin iso ja fokka. Iso on erityisesti kevyelle miehistölle leikattu, joten se sopinee hyvin käyttöömme. Niinirannan ompelemaa spinnua koristavat homepilkut ja leima vuodelta -84, mutta muoto näyttää ainakin amatöörin silmään ihan kelvolliselta.

Keittiö

Ehdottomasti paras hankinta on ollut jo ensimmäiseksi kesäksi ostettu matkajääkaappi, joka toimii 230V, 12V ja kaasulla. Veneessämme pihvilihat säilyvät ja kalja juodaan kylmänä! Pihvien kypsentämiseen käytetään pientä kaasugrilliä. Lisukkeiden keittämiseen käytettiin alkuun kaksiliekkistä spriikeitintä, mutta sittemmin Bilteman kertakäyttöpatruunoilla toimivaa kaasuliettä, jonka koemme huomattavasti spriikeitintä kätevämmäksi käyttää. Eikä edes nokea.

WC

Ennakkoluulojamme uhmaten hankimme kemiallisen vessan (Porta-Potti 335) vene-elämää helpottamaan. Vessaa varten laminoitiin vedenpitävä vetolaatikko istumakaukalon alle. Kyseinen malli laatikoineen mahtuu juuri ja juuri istumakaukalon pohjan ja alapuolella olevan kynnyksen välistä. Ainakin joissain veneissä puuosat rajoittavat aukon matalammaksi.

Jolla

Apujollana on rantaleluksi tarkoitettu kahden hengen kumivene, jonka 12 voltilla toimiva Biltema-pumppu hönkii minuutissa pinkeäksi. Antaa mahdollisuuden tutustua myös niihin paikkoihin, joissa edes H-veneellä ei pääse rantaan asti.

Lämpöä ja sähköä

Kylmempinä aikoina veneen lämmityksestä vastaa vierassatamassa auton sisätilalämppäri ja muualla Wallas 1300. Kun maasähköä on tarjolla, lataa maasähkökeskukseen liitetty laturi akut, mutta muuten 20 watin aurinkopaneeli keräilee ilmaista energiaa talteen.

Vähään tyytyväinen pinnamies

Jääkaapin jälkeen paras hankintamme on ollut autopilotti. Etenkin yksin (tai nukkuvan vaimon kanssa) purjehtiessa apu on valtava spinnua käyttäessä ja muutenkin. Simrad TP10 istuu H-veneeseen ”heittämällä”. Virtaa tuo kapula ottaa samaisesta istumakaukaloon asennetusta tupakansytytinliittimestä kuin tarvittaessa muutkin laitteet.

Navigointi

Toisena kesänä hankittiin Garmin Etrex –käsigepsi, lähinnä nopeusmittariksi. Kesällä 2006 otettiin vanha läppäri SeaClear-ohjelman kera plotteriksi. Kone kiinnitettiin kajuutan kattoon ylösalaisin. Oikein toimiva ratkaisu! Kaikuluotain on mukava apuväline rantautumispaikkaa etsittäessä. Peräpeiliin tarkoitettu anturi mittaa syvyyttä pohjan läpi.

Kunnostusta

Ida Maria on rakennettu -73, mutta on vielä siistissä kunnossa. Rungon beige väri on ulkonäön säilymisen kannalta edullisempi kuin 70-luvulla yleisemmät kirkkaat värit. Olemusta kohotettiin kuitenkin jo ensimmäisenä keväänä kiillottamalla kyljet. Heti alkuun vaihdettiin myös kulahtanut vaneriovi tummennettuun pleksiin. Viihtyisyys kajuutassa parani kertaheitolla, suosittelen!

Pohja oli hieman paakkuinen lukuisten myrkkymaalikerrosten jäljiltä. Koska pohjan vesieristyksestäkään ei ollut tietoa, vedettiin pohja gelcoattiin asti auki keväällä -06. Eihän siellä mitään epokseja ollut, mutta ei myöskään näkynyt merkkejä osmoosista. Maalaamisen yhteydessä nostettiin vesirajaa perästä vastaamaan paremmin todellista kellumisasentoa.

Parin kauden jälkeen pohjaan ilmestyi yllättäen rakkuloita, jotka tutkimisen jälkeen paljastuivat lasikuiturutoksi. Ilmeisesti ennen kevään -06 pohjaremonttia pohjan vesieristys oli niin huono, että osmoosinesteet ovat päässeet poistumaan rakkuloita muodostamatta. Kevääseen mennessä pinta oli jo niin kuivunut, ettei maalien poistaminen vielä paljastanut ongelmaa. Nyt sitten epoksiprimeri ei olekaan päästänyt osmoosinesteitä lävitseen, joten pohjaan syntyi rakkuloita.

Pohja hiottiin uudelleen auki syksyllä 2007, tällä kertaa kuituun asti. Hempelin osmoosikorjausohjeiden mukaisesti pohjaa painepestiin lukuisia kertoja kuumalla makealla vedellä. Keväällä tarkastettiin kosteusmittarilla, että laminaatti oli kuivunut talven aikana – oli sataman kuivin H-vene. Pohjaan laitettiin uudet epoksit ja kerros myrkkymaalia.

2007

• sisätilan puuosien hionta ja lakkaus
• salongin kattoverhoilun uusiminen
• ikkunoiden tiivistys
• keulaan paksu yhtenäinen patja päällisineen
• kajuutan kulkuaukkoon kiinnitettävä spinnupussi
• outhaul uusiksi (ennen puomin sisällä 2-kertainen talja, josta köysi puomille; nyt 8-kertainen talja ja köysi kajuutan katolle)
• heloituksen ja köysien uusimista

2008

• pidempi etustaagi
• uusi spinnupuomi
• spinnupuomille nopea kiinnitys molemmin puolin ison puomia
• dyneemafalli isolle
• talja fokan fallille
• uudet fokan skuuttivaunut kiskoineen (aiemmin ei pylpyrää = isosti kitkaa)
• saalinkien lukitseminen
• uusi levankivaunu
• säleikkö keulapatjan alle (patja noin 5cm irti punkasta -> ei tarvitse nostaa kuivumaan)

2009

• uusi levanki
• fiksumpi reivausjärjestely
• vauriokorjauksia