L-239 / Ida Maria

Ida Maria

• Vuosimalli: 1973
• Valmistaja: Artekno
• Kotisatama: Lauttasaaren Pajalahti
• Omistajat: Johannes Kankare & Emmi Harava

Purjehduskipinä syttyi jo aiemmin, mutta roihahti tosissaan talvella 2004. Tämä johti jo kevättalven aikana vanhan H-veneen ostamiseen. Vene kuskattiin Päijänteelle tutuille mökkivesille, missä oli tarkoitus viettää ainakin pari kesää. Ensimmäisenä kesänä kierreltiin Päijännettä ja opeteltiin purjehduksen saloja. Seuraavana vuonna ei kesätöistä vapaita herunut, joten veneen pitäminen Päijänteellä tuntui hölmöltä. Niinpä vene traileroitiin Helsinkiin.

Venepaikka oli kesän 2005 Ruoholahden altaassa, mutta jo seuraavaksi kesäksi saimme paremman paikan vastarannalta Pajalahdesta. Lomien puutteessa purjehdusalue on aiemmin jäänyt Porvoo-Tallinna-Hanko–kolmion sisään, mutta kesällä 2007 saimme järjestettyä aikaa lähes kolmen viikon mittaiselle purjehdukselle. Oli hieno reissu, joskin tuntui turhan lyhyeltä sekin.

Kilpaileminen

Keväällä 2007 vene katsastettiin Yhdistyneisiin Purjehtijoihin, jotta pääsisimme harjoittelemaan kilvanpurjehdusta. Menestys ylitti reilusti omat odotuksemme. Suurin yllätys oli heti keväällä purjehditun Emäsalon lenkin tulos. Harjoittelun mielekkyyttä lisäsivät samanvauhtiset kilpakumppanit Westhouse Cupissa, jonka kokonaistuloksissa päädyimme kahdeksanneksi.

Kesän 2007 kilpailut

Pvm	Kilpailu	Gastit	Sijoitus
16.5.	WHC1	Emmi	7/8
23.5.	WHC2	Tuomas	6/12
26-27.5.	Emäsalonlenkki	Emmi, Tuomas	3/20
30.5.	WHC3	Tuomas	8/14
5.6.	Tiistaikisa	Emmi, Tuomas	35/45
6.6.	WHC4	Emmi	10/17
13.6.	WHC5	Emmi, Tuomas	10/20
15.8.	WHC8	Emmi	11/21
21.8.	Tiistaikisa	Emmi	21/48
22.8.	WHC9	-	DNF
29.8.	WHC10	Tuomas	15/18
5.9.	WHC11	Emmi, Jyrki, Tuomas	11/18
9.9.	Saaristopurjehdus	Emmi, Tuomas	6/9

Historia

Veneemme vaiheet vanhojen venetodistusten perusteella:

• 1974 Selene, Turku
• 1975-1989 ?
• 1990-1991 Selene, Jyväskylä (Päijänne)
• 1992 ?
• 1993-1998 Maristella, Helsinki
• 1999-2001 Maristella, Helsinki
• 2002-2003 Maristella, Espoo
• 2004 => Ida Maria, Jämsä (Päijänne) & Helsinki 2005 =>

Varustelu

Moottori

Viiden hevosvoiman ja 30 kilon Yamaha kaukohallintalaitteineen myytiin loppukesästä 2006, ja tilalle ostettiin 3,5-heppanen kaksitahti-Tohatsu. Vanha moottori oli toimiva ja luotettava, mutta liian painava hoon perään ja liian painava nostettavaksi pois purjehduksen ajaksi. Uusi kone painaa vain 13 kiloa! Lyhytrikisenä kyseessä on tietenkin kompromissi (hinta ja paino vs käytettävyys), mutta hyvin se on ajanut asiansa satama- ja pläkämoottorina. Veneen ollessa lomavarustuksessa on perä sen verran syvemmällä, että moottori toimii pienessä aallokossakin, mutta purjehtimaanhan H-vene on tehty.

Purjevarustus

Purjeet ovat myrskyfokkaa lukuun ottamatta todella vanhoja, mutta opiskelijabudjetista uudemmat, ihan uusista puhumattakaan, haukkaisivat aika ison palan. Kilpapurjehduksen aloittamisen myötä kiinnostus purjeiden päivittämiseen on kuitenkin kasvanut.

Nykyiseen isoon on laitettu ratsastajat ja reivirivi. Ratsastajat helpottavat varsinkin yksinpurjehdusta, ja reivi yhdessä myrskyfokan kanssa tekee purjehduksesta mukavan leppoisaa ja huoletonta kovemmassakin kelissä. Myrskyfokka voisi tosin olla vähän isompikin, jolloin sille olisi enemmän käyttöä. Ratsastajat tekivät jo ennestään liian pienestä puomipeitteestä vieläkin huonomman, joten uusi piti tehdä. Kuusi euroa metriltä maksanut markiisi pitää kyllästettynä vettä, mutta väri kulahti yhdessä kesässä. Hintalaatusuhde on kuitenkin kohdallaan.

Keittiö

Ehdottomasti paras hankinta on ollut jo ensimmäiseksi kesäksi ostettu matkajääkaappi, joka toimii 230V, 12V ja kaasulla. Veneessämme pihvilihat säilyvät ja kalja juodaan kylmänä! Pihvien kypsentämiseen käytetään pientä kaasugrilliä. Lisukkeiden keittämiseen käytettiin alkuun kaksiliekkistä spriikeitintä, mutta sittemmin Bilteman kertakäyttöpatruunoilla toimivaa kaasuliettä, jonka koemme huomattavasti spriikeitintä kätevämmäksi käyttää. Eikä edes nokea.

WC

Ennakkoluulojamme uhmaten hankimme kemiallisen vessan (Porta-Potti 335) vene-elämää helpottamaan. Käytössä havaitsimme ennakkoluulomme turhiksi; potta ei haise, eikä tyhjennyskään mitenkään äärimmäisen vastenmielinen toimenpide ole. Vessaa varten laminoitiin vedenpitävä vetolaatikko istumakaukalon alle. Kyseinen malli laatikoineen mahtuu juuri ja juuri istumakaukalon pohjan ja alapuolella olevan kynnyksen välistä. Ainakin joissain veneissä puuosat rajoittavat aukon matalammaksi.

Jolla

Apujollana on rantaleluksi tarkoitettu kahden hengen kumivene, jonka 12 voltilla toimiva Biltema-pumppu hönkii minuutissa pinkeäksi. Antaa mahdollisuuden tutustua myös niihin paikkoihin, joissa edes H-veneellä ei pääse rantaan asti.

Lämpöä ja sähköä

Kylmempinä aikoina veneen lämmityksestä vastaa vierassatamassa auton sisätilalämppäri ja muualla Wallas 1300. Kun maasähköä on tarjolla, lataa maasähkökeskukseen liitetty laturi akut, mutta muuten 20 watin aurinkopaneeli keräilee ilmaista energiaa talteen.

Vähään tyytyväinen pinnamies

Jääkaapin jälkeen paras hankintamme on ollut autopilotti. Etenkin yksin (tai nukkuvan vaimon kanssa) purjehtiessa apu on valtava spinnua käyttäessä ja muutenkin. Simrad TP10 istuu H-veneeseen ”heittämällä”. Virtaa tuo kapula ottaa samaisesta istumakaukaloon asennetusta tupakansytytinliittimestä kuin tarvittaessa muutkin laitteet.

Navigointi

Ensimmäisenä kesänä elektronisia navigointivälineitä ei ollut muita kuin kaikuluotain. Pohjanläpi luotaava asennus toimi pari purjehdusta, kunnes alkoi hukata pohjan aina kun vettä on alle 10 metriä, ei hyvä. Sen jälkeen asennusta on muutettu useampaan kertaan, mutta aina alkuun toimivalta tuntunut viritys on pian lopettanut toimintansa. Vielä yksi yritys, ja sitten tehdään pohjaan reikä tai heitetään laitteella vesilintua….grrr…

Toisena kesänä hankittiin Garmin Etrex –käsigepsi, lähinnä nopeusmittariksi. Kesällä 2006 otettiin vanha läppäri SeaClear-ohjelman kera plotteriksi. Kone kiinnitettiin kajuutan kattoon ylösalaisin. Oikein toimiva ratkaisu!

Kunnostusta

Ida Maria on rakennettu -73, mutta on vielä hyvässä kunnossa. Rungon beige väri on ulkonäön säilymisen kannalta edullisempi kuin 70-luvulla yleisemmät kirkkaat värit. Olemusta kohotettiin kuitenkin jo ensimmäisenä keväänä kiillottamalla kyljet. Heti alkuun vaihdettiin myös kulahtanut vaneriovi tummennettuun pleksiin. Viihtyisyys kajuutassa parani kertaheitolla, suosittelen!

Pohja oli hieman paakkuinen lukuisten myrkkymaalikerrosten jäljiltä. Koska pohjan vesieristyksestäkään ei ollut tietoa, vedettiin pohja gelcoattiin asti auki keväällä -06. Eihän siellä mitään epokseja ollut, mutta ei onneksi myöskään merkkejä osmoosista. Nyt on sitten ainakin kunnon epoksit pohjassa ja pohja entistä nätimpi, vaikkei mihinkään hurjaan kisakuntoon olekaan hiottu. Samalla nostettiin vesirajaa perästä vastaamaan paremmin todellista kellumisasentoa.

2007

• sisätilan puuosien hionta ja lakkaus
• salongin kattoverhoilun uusiminen
• ikkunoiden tiivistys
• keulaan paksu yhtenäinen patja päällisineen
• kajuutan kulkuaukkoon kiinnitettävä spinnupussi
• outhaul uusiksi (ennen puomin sisällä 2-kertainen talja, josta köysi puomille; nyt 8-kertainen talja ja köysi kajuutan katolle)
• heloituksen ja köysien uusimista

2008 (suunnitteilla)

• spinnupuomiin uudet päätyhelat
• spinnupuomille pussi tai muu nykyistä näppärämpi kiinnitys
• uudet fallit isolle ja fokalle
• uudet fokan skuuttivaunut (nyt ilman pylpyrää = isosti kitkaa)
• hekki helpommin käytettäväksi
• kiinteäkulmaiset saalingit
• ulkopuolen puuosien kunnostus