Apumoottori

HUOM! Vuoden 2011 alussa korvattiin 95E etanolipitoisemmalla E10-polttoaineella.

Uudet alkoholisekoitteiset polttoaineet voivat aiheutta monenlaisia ongelmia. Voit tarkistaa uuden polttoaineen virallisen soveltuvuuden moottoriisi täältä, muuta lisätietoa löytyy esimerkiksi tästä artikkelista.

Perämoottori on olennainen osa retki- ja matka-H-veneen profiilia. Tuntemattomat satamat ja luonnonsatamat vaativat usein tiettyä aikalisää ja mahdollisuutta kontrolloida hidasta vauhtia tai peruuttaa venettä tuulesta riippumatta. Pitemmillä matkoilla myös tuulettomat päivät tai pitkät kapeat salmet saattavat vaivata matkantekoa kun seuraavaan kiinnityspaikkaan on vielä matkaa. Tällöin panostus perämoottoriin kannattaa.

Sanotaan, että apumoottorin teho tulisi olla 3-4hv/veneen tonni. H-veneeseen soveltuva apukone on siis käytöstä riippuen noin 3-6 hevosvoiman perämoottori joka on tavallisesti kiinnitetty veneen perään joko kelkkaan tai jousitettuun nostimeen. H-veneen perä on melko ylhäällä joten nk. pitkärikinen eli jatkettu perämoottori on järkevä valinta. Muita hyviä ominaisuuksia ovat eteen-vapaa-taakse-vaihteisto ja lukkiutuva kaasukahva jota käyttäen venettä voi pidemmässä ajossa ohjata istumakaukalosta peräsimellä.

Sisämoottorilla varustettuihin purjeveneisiin nähden H-veneen etu on sen hyvä kääntyvyys. Moottorin ollessa veneen perässä pystyy sillä oikein manööverein kääntämään veneen vaikka paikallaan.

Näkyvyyden ollessa rajoitettu, tulee koneella ajettassa käyttää kulkuvalojen ohessa koneajovaloa.

Polttomoottorit

Moottorin paino on tärkeä tekijä, sillä veneen perässä ollessaan moottori vipuaa perää veteen ja keulaa vastaavasti ylös vedestä siten sotkien veneen ominaiset tasapainon.

Aiemmin 2-tahtimoottorit olivat hieman kevyempiä mutta niiden myynti lopetettiin tiukentuneiden päästörajoitusten vuoksi. Perinteisesti 2-tahtimoottorit myös kuluttavat enemmän polttoainetta ja savuttavat käydessään, joskin uusimmissa malleissa haitat ovat varsin vähäisiä. 2-tahtimoottorin ehdoton etu on sen keveys. 5 hv:n 2-tahtimoottorien paino vaihtelee n. 15kg - 25kg välillä.

Nykyään raskaammat 4-tahtiset moottorit dominoivat polttomoottorimyyntiä, mutta niitä on saatavilla hyödyllisillä ominaisuuksilla kuten akkulaturilla varustettuina. 5hv 4-tahtimoottorin paino harvoin alittaa 20kg:ta.

Sähkömoottorit

Uusi perämoottoriluokka on sähkömoottorit joiden ongelmaksi on toistaiseksi katsottu toiminta-aika, teho ja heikot mahdollisuudet ladata akkuja saaristossa. Mikäli itseluottamus riittää hankkimaan sähkömoottorin pelkästään satamamanöövereitä varten voi olla, ettei moottoria tarvitse enää lainkaan. Sähkömoottorin etuna on keveys, joskin vastaavasti nk. ajoakkujen paino ja sijoittelu tulee ottaa huomioon.

Sähkömoottorit ovat kuitenkin päästöttömiä joten niiden yleistyminen saattaa olla ajan kysymys.

Suuntaa sähkömoottoreiden suorituskyvystä antaa esimerkiksi Torpeedon kotisivut.

Ongelmia

Ensimmäisissä H-veneissä oli perälaatikossa nk. moottorikaivo, ts. perämoottori meni suoraan pohjan läpi veteen. Tämä kuitenkin osoittautui ongelmalliseksi vuotojen ja moottorin käytön vuoksi ja siitä luovuttiin. Vaihtoehtoisesti perämoottorit on asennettu veneen perään asennettuun telineeseen. Näin veneen painopiste on kuitenkin siirtynyt taaemmaksi moottorin ollessa pitkän vipuvarren päässä mikä ilmeneen veneen "keulimisena" keulan noustessa selvästi tarkoitettua ylemmäksi. Tämä vaikuttaa myös veneen purjehdusominaisuuksiin matkanteon tuntuessa laahaavalta.

Toinen H-veneen ongelma on moottorin hallinta, sillä veneen perästä alas laskettu moottori on hallintalaitteineen vaikeasti saavutettavissa ja niitä käyttäessä joutuu siirtämään katseen veneen kulkusuunnasta. Hallintalaitteiden vaikeaan käsittelyyn liittyen aloitteleva H-veneilijä kokee lähes poikkeuksetta hetken, jolloin vene "karkaa lapasesta" moottorin käytön vuoksi esimerkiksi lisätessä vauhtia eteen luullen moottorin peruuttavan laiturien läheisyydessä. Hallittavuutta on pyritty parantamaan erilaisin kaukohallintalaittein, joilla kaasua voi käyttää kaukalosta käsin. Samalla kuitenkin menetetään merkittävä osa perämoottoriajon ketteryydestä koska itse moottori ei enää käänny.

Kolmas välillisesti moottoreihin liittyvä ongelma on sen jatkuva käyttö. H-vene on hyvin ketterä vene jonka suhteellisen pieni paino ja matalien kylkien pieni tuulipinta-ala mahdollistaa hyvin veneen manööverit useimmissa säissä ilman moottoriakin. Moottorin käyttö häiritseekin usein itse manöövereitä vaatien keskittymistä epäolennaiseen esimerkiksi poijuun kiinnittymisen sijaan. Sen hillitty ja hallittu käyttö luonnonsatamissa ja oudoissa satamissa on kuitenkin järkevää oman ja muiden veneiden turvallisuuden takaamiseksi.

Huolto

Perämoottori on varsin yksinkertainen laite. Kuitenkin sitä huoltaessa ensisijainen tietolähde on moottorin huolto-opas. Mikäli sellaista ei ole saatavilla, saattaa apua löytyä esimerkiksi varaosamyyjien mallikohtaisista räjäytyskuvista. Apua voi saada myös erilaisilta ongelmaratkaisusivuilta.

Moottorin rakenteeseen ja toimintaan kannattaa konetta huoltaessa tutustua rauhassa pohtien eri osien toimintaa purkamisen edetessä. Hyvä nykyajan niksi on ottaa koneesta digikuvia mikäli vastaan tulee hämmentäviä osia joiden kokoaminen takaisin kasaan arveluttaa. Etenkin yhä yleiset 2-tahtimoottorin ovat hyvin luotettavia ja pitkäikäisiä melko vähäisellä huollolla. Kuitenkin ongelmatilanteen sattuessa on moottorin toiminta hyvä tuntea vian löytämiseksi ja korjaamiseksi.

Purkamista ei missään nimessä pidä tehdä veneen perässä moottoritelineessä! Irronneiden osien kaivelu merestä ei ole niin helppoa kun saattaisi luulla. Hyviä paikkoja huollolle ovat sään salliessa istuinkaukalossa levankia nojaten tai nostaa moottori sisään ja laittaa pukin vaunun pyörät askelmaa nojaamaan. Veneen lattia on hyvä suojata vetolaitetta varten vaikkapa pienellä vanerin palasella.

Syyshuolto

Säännöllisin huoltotoimenpide on syyshuolto joka tehdään veneen ollessa jo säilytyspukilla ja moottorin ollessa moottoritelineessä ellei venekerholla ole tarkoitukseen sopivaa tynnyriä telineineen. Työvälineiksi tarvitaan tavalliset moottorin työkalut, riittävän iso makeavesiämäri peittämämään moottorin jäähdytysveden imuaukot ja suoja- sekä vaihteistoöljyt. Syyshuollossa on hyvä käydä läpi seuraavat asiat:

Moottorin huuhtelu makealla vedellä. Näin suolavesi poistuu koneen jäähdytyskanavista ettei talven aikana toistuva kosteuden tiivistäminen nopeuta koneen korroosiota. Helpoiten tämä tapahtuu laittamalla perämoottori riittävän suureen makealla vedellä täytettyyn saaviin niin, että sen alapäässä olevat jäähdytysveden imuaukot ovat pinnan alapuolella. Konetta käytetään esimerksiksi viitisen minuuttia jäähdytyspumpun ruiskuttaessa huuhteluvettä koneen yläosasta. Samalla myös lämmitetään vaihteistoöljy öljynvaihtoa varten.

Suojaöljyn ruiskutus. Moottori säädetään tyhjäkäynnille ja avataan konekoppa. Koneen käydessä ruiskutetaan suojaöljy kaasuttimeen kunnen kone sammuu tukehtuen jolloin polttoaineen venttiili suljetaan. Näin suojaöljy pääsee koneen sisään ja suojaa kosteudelta. Tässä yhteydessä voi myös ruuvata sytytystulpat irti ja ruiskuttaa suojaöljyä suoraan sylintereihin. Tulpat ruuvataan tämän jälkeen takaisin kiinni ja konetta pyöräytetään vauhtipyörästä rauhallisesti pari kierrosta.

Vaihteistoöljyn vaihto. Vaihteistoöljy on hyvä tarkistaa ainakin joka toinen vuosi, sillä sen sekaan saattaa päästä vettä mikä nostaa koneen rikkoutumismahdollisuutta veden jäätyessä vaihteistossa. Lämpimän koneen öljy on notkeampaa ja helpompi valuttaa ulos joten edellä mainittu koneen huuhtelu nopeuttaa öljynvaihtoa. Tämä tapahtuu avaamalla kaksi n. pienen lantin kokoista ruuvia moottorin alaosasta. Öljyn valutusta varten on hyvä varata jonkinlainen astia, yleisesti moottorissa on n. puoli litraa vaihteistoöljyä. Öljyn valuttua ulos puristetaan uusi öljy sisään alemman reiän kautta kunnes sitä alkaa valua ylemmästä reiästä. Näin vältetään suurten ilmataskujen syntymisen vaihteiston onkaloihin ilman työntyessä ylös öljypinnan noustessa. Öljypinnan saavutettua ylempi reikä suljetaan reiät ruuveilla varoen öljyn valumista pois.

Etenkin metallisilla polttoainesäiliöillä varustetuissa moottoreissa on kondenssivesivaara veden tiivistyessä pisaroiksi tankissa. Tällöin vesi valuu tankin pohjalle ja tukkii kaasuttimen keväällä konetta käynnistäessä. Kondenssivesien välttämiseksi tankki yleensä tankataan täyteen ennen talvea. Pienissä moottoreissa kondensoitumisen vaara on kuitenkin pieni ja useimmissa moottoreissa on muoviset polttoainesäiliöt sitä ehkäisemässä. Lisäksi etenkin 2-tahtibensa ei yleensä säily yli talven käyttökelpoisena joten paras tapa välttää kondenssiongelmat on tyhjätä säiliö polttoaineesta ennen säilytystä ja tarkastaa säiliö keväällä veden varalta ennen bensan kaatamista.

Nelitahtimoottorin huolto ja öljynvaihto valmistajan ohjeiden mukaan. Perusohjeita löytyy myös Venenetistä.

Moottorin kannalta paras säilytyspaikka on kuiva ja hyvin tuuletettu tila.

Muista toimittaa öljyt asianmukaiseen ongelmajätepisteeseen.

Käynnistysongelmia?

Moottorin kieltäytyessä käynnistymästä on syytä muistaa moottorin sielunelämän kolmijakoisuus: Moottori tarvitsee toimiakseen polttoainetta, ilmaa ja sähköä. Mikäli jokin näistä puuttuu ei kone käynnisty tai pysy käynnissä.

Ilman saanti estynyt

Mikäli ilmansaanti on estynyt tai toimii liian voimakkaasti moottori joko käynnistyy yskien ja on voimaton, käy savuuttaen tai liian kovilla kierroksilla mutta heikolla voimalla.

Ilman saanti moottoriin tapahtuu kaasuttimen kautta. Mikäli moottorissa on ilmanpuhdistin, on syytä tarkistaa onko se tukkeutunut. Myös moottorin imussa voi olla vikaa mikäli joko kaasuttimen tai lohkon tiivisteet ovat alkaneet vuotaa eivätkä ime kaasuttimen kaasusekoitusta riittävällä voimalla. Tällöin kone pyöriin liian laihalla seoksella viasta johtuen. Myös sylinteristä kaasuttimelle johtavassa alipaineputkessa voi olla vuoto.

Polttoaineen saanti estynyt

Useimmat viat liittyvät polttoaineen saannin estymiseen. Tällöin kone on voimaton ja sammuilee kuormitettaessa. Toisinaan saattaa olla, ettei kone pysy lainkaan käynnissä ellei ryyppy ole koko ajan päällä. Tällöin kone ei syystä tai toisesta saa imettyä polttoainetta kaasuttimeen. Ratkaisuna saattaa olla, että polttoaineen seos on säädetty väärin liian laihalle tai rikkaalle. Myös polttoaineen suodatin saattaa olla tukossa.

Kaasuttimessa polttoaine virtaa polttoaineputkesta neulaventtiilin säätelemänä nk. uimuriin, jonka kautta polttoaine imeytyy alipaineella imukanavaan sekoittuen siellä ilmaan muodostaen syttyvän seoksen. Mikäli neulaventtiili on likainen tai imusuutin likainen, polttoaineen virtaus estyy.

Vanhoissa moottoreissa vika saattaa johtua myös ilman virtauksen synnyttävän alipaineen häiriintymisestä, ts. vuotavista tiivisteistä. Moottori synnyttää pyöriessään alipaineen, joka imee kaasuttimelta polttoaineseoksen sylinteriin. Tiivisteiden vuotaessa alipaine saattaa imeä ilmaa moottorin ulkopuolelta tai mekanismi häiriintyä polttoaineen kertyessä vääriin osiin kanavia.

Mikäli kone ei käynnisty lainkaan, on vika yleensä kaasuttimsessa. Joko sen tiivisteet vuotavat estäen polttoaineen imeytymistä koneen läpi, tai sitten uimuriin on päässyt vettä. Raskaampi vesi vajoaa uimurin pohjalle estäen polttoaineen pääsyn imusuuttimelle ja imukanavaan. Tällöin kaasutin tulee varovaisesti avata ja valuttaa polttoainetta maitomaisen harmaaksi tekevä vesi pois. Lisäksi on hyvä tarkistaa polttoainesäiliö ettei siellä ole lisää vettä.

Sähkön saanti estynyt

Sähköongelmat ovat melko harvinaisia ja tarvitsevat useimmin ammattiapua. Mikäli epäilet, ettei koneen sähköjärjestelmä toimi, sen tarkastaminen tapahtuu seuraavasti: Ensin katkaistaan polttoaineen syöttö ja varmistetaan, ettei koneen päälle ole loiskunut polttoainetta. Moottorin sytytystulppa ruuvataan irti ja liitetään sen sähköjohtoon. Sen jälkeen sytytystulpan kärki painetaan moottorin metallirunkoon ja moottorin käynnistysnarusta vedetään. Vauhtipyörän pyörähtäessä sytytystulpan tulisi iskeä kipinää napsahdellen mikä yleensä tuntuu myös pieninä iskuina kädessäkin.

Mikäli kipinää ei tule, voi vika olla rikkoutuneessa sytytystulpassa. Tulpan kärki suojakaaren alla saattaa olla nokeentunut estäen virran kulun. Pelkkä varovainen puhdistus vesihiekkapaperilla riittää. Mikäli kärki on kuitenkin selvästi vioittunut, tulee tulppa vaihtaa uuteen.

Mikäli sytytystulppa on kunnossa, voi vika olla magneetossa tai sytytyskärjissä. Tällöin on viisainta turvautua huollon apuun.

Pelottava sähköön liittyvä tapaus voi olla myös moottorin kaasukahvan kautta antamat sähköiskut sadesäällä mikä liittyy yleensä meneillään oleviin käyntihäiriöihin. Kipinät eivät kuitenkaan ole vaarallisia joskin melko epämukavia. Vika johtuu usein likaisista tulpista jolloin kipinä ei pääse kunnolla nokeentuneen tulpan läpi ja alkaa etsiä uusia reittejä. Konetta korjatessa tulee myös kiinnittää huomiota mustan maajohdon liittämiseen lohkosta koneen runkoon ylimääräisten tällien minimoimiseksi.

Koneen pakkokäynnistys

Toisinaan kone ei suostu huoltotoimenpiteiden jälkeen käynnistymään. Tällöin pelkkä ryypyn käyttäminen ei ole riittänyt imemään polttoainetta kaasuttimeen.

Moottorin saa käynnistymään ruiskimalla polttoainetta esimerkiksi neulattomalla injektioruiskulla suoraan kaasuttimen kurkkuun. Moottorin käynnistyttyä laitetaan heti ryyppy päälle ja tarvittaessa toistetaan toimenpide. Mikäli kone ei näin pysy käynnissä, on vika joko koneen vuotavissa tiivisteissä tai polttoaineen saannissa. Niksi on kuitenkin monesti avuksi kun moottori pitää saada edes tilapäisesti käyntiin ryypyn voimalla ja siksi hyvään työkalupakkiin voikin lisätä injektioruiskun. Moottori on kuitenkin syytä huollattaa mikäli kone ei suostu toimimaan eikä vikaa löydy, sillä jossain määrin se voidaan nähdä myös turvavarusteena esimerkiksi purjeiden rikkoutuessa tai tuulen painaessa venettä matalikolle.