Code 0 ja genaakkeri

Code 0 ja Genaakkeri ovat luokkasäännön vastaisia, mutta silti h-veneesä käyttökelpoisia vaihtoehtoja spinaakerille.

Ilpo Kauhasen teoksessa Hans Groop, suomalainen venesuunnittelija: H-veneestä Kultapokaaliin (2012) Hasse mainitsee, että keveillä tuulilla retkikäytössä H-veneessä on ihan tarkoituksenmukaista käyttää genoaa virallisen, melko pienen kisafokan sijasta.

Takatuulilla lisävauhtia saa toki myös kisavarustukseen kuuluvalla spinaakkerilla, mutta laiskistununeelta retkipurjehtijalta ei siihen välttämättä puhtia löydy. Vakiofokalla myötätuuliosuudet tuntuvat sangen pitkiltä ja purje tehottomalta etenkin heikolla tuulella.

Ratkaisuna ongelmaan on perinteisen genoan lisäksi ainakin kaksi: epäsymmmetriset vapaasti tai puolivapaasti leijuvat purjeet, genaakkeri ja code 0. Kummankin voi nostaa mastoon spinaakkerin nostimella, mutta spinaakkeripuomia, gaijoja ynnä muita spinaakkerille ominaisia köysiä ei tarvita. Nostimen lisäksi tarvitaan vähimmillään vain skuutit, genaakkerille lisäksi säätököysi halssikulmalle.

Code 0

Coden yksityiskohtia

Code 0 vaatii kiinnityslenkin asennuksen mahdollisimman lähelle keulaa, jotta purje toimisi mahdollisimman tehokkaasti.

Code toimii kätevimmin rullalaitteen kanssa, joskin rullalaite tuplaa ratkaisun hinnan. Investointi on kuitenkin järkevä, koska jos operointi on sujuvaa, purjetta tulee myös käytettyä.

Rullalaite ei vaadi keulalenkin lisäksi sen kummempaa asennusta: alas tuleva rulla ja ylös tuleva pyörivä vastakappale napsautetaan kiinni pikalukoilla. AT-kaapeli eli tavallista tukevampi etuliesma on neulottu purjeeseen kiinni.

Purje nostetaan rullattuna. Nostin kannattaa vetää niin ylös kuin suinkin, sillä mitä kireämmäksi etuliesman saa, sitä ylemmäs tuuleen vene nousee. Etuliesmaa saa kiristettyä myös sivuskuuteilla, joista on ylemmäs ajettaessa verratonta hyötyä.

Code vedossa

Purje avataan suojanpuolen skuutista vetämällä. Kannattaa pitää rullausköydestä hieman vastaan, niin rulla aukeaa nätisti. Kiinnirullatessa on syytä jarruttaa hieman skuutista.

Purjeen sisään rullaamiseen käytetään päättymätöntä köysilenkkiä, joka ulottuu rullalta istumalaatikolle. Köyden voi laittaa kulkemaan esimerkiksi jompaakumpaa sivukantta pitkin. Köydelle kannattaa asentaa rapulukko, jolla voidaan estää purjeen tahaton aukeaminen.

Codea on järkevää käyttää alle viiden metrin tuulissa: erityisesti aivan minimaalisissa keleissä, joissa useimmilla käy mielessä koneen käynnistäminen, saavutetaan codella helpostikin neljä-viiden solmun nopeus. Myötäisemmillä tuulilla code sietää hieman reippaampaakin tuulta. WB Sailsin valmisteessa suhteellisen tuulen suositeltu maksimi näyttää olevan 7 m/s.

Keveissä tuulissa codella pääsee nousemaan yllättävänkin ylös. Halssia vaihdettaessa code on kätevää rullata sisään, mutta jos luoveja on tulossa enemmän tai jos tuulee navakammin, kannattaa luonnollisesti siirtyä fokkaan.

Mikäli rullaa ei ole tai rullaaminen ei jostain syystä nappaa, jiipin voi tehdä liputtamalla purje etukautta. Sisäkautta jiippaamiseen ei H-veneen etustaagin edessä näytä olevan riittävästi tilaa. Vastakäännös voi olla rullaamatta hankalaa sekin, koska isokokoinen purje ei kulje sanotusta välistä sujuvasti välttämättä silloinkaan. Ongelma on siis samankaltainen kuin genoan kanssa purjehtiessa.

Code veisaa

Coden käyttöala on huomattavasti laajempi kuin genaakkerin. Se on tukevampaa kangasta ja pinta-alaltaan pienempi. Täysmyötäisellä sen voi jalustaa virsikirjalle, missä asemassa se tuntuu vaivatta pysyvän. Mikäli coden jalustaa samalle puolelle isopurjeen kanssa, se ei pysy vedossa platlenssillä. Tähän auttaa ohjaaminen sivumyötäisempään. Genaakkeriin verrattuna codella näyttää pääsevän hieman alemmas sivumyötäiseen ja virsikirjaoptiolla siis täysmyötäiseenkin.

Coden on yleensä tapana ottaa valkoisena, ja leikkimielisesti sitä sanotaankin bluffipurjeeksi.

Genaakkeri

Genaakkeri vedossa

Genaakkeri vaatii halssikulman säätämiseen käytettävälle tamppiköydelle pylpyrän asennuksen keulaan mahdollisimman eteen. Genaakkerin halssikulma siis lentää puolesta puoleentoista metrin etäisyydellä keulan edessä, halssikulman säätököysi, tamppi, kulkee mainitun pylpyrän kautta lukolle. Veto voi olla melkoinen, jolloin kovemmalla tuulella saattaa olla tarpeen käyttää apuna vinssiä. Toinen vinssi on tarpeen skuutille, jolloin toisella halsseista saattaa joutua pohtimaan kuinka resurssinsa jakaa.

Genaakkeria on helpompi operoida kuin spinaakkeria, koska se ei vaadi muuta kuin halssikulmasta istumalaatikolle tulevan tamppiköyden ja pitkät jalukset. Kuten codella, nostimena toimii spinaakkerin falli.

Sukkaa ei H:ssa tarvita, koska purje on maltillisen kokoinen, kolmisenkymmentä neliötä.

Genaakkerilla ei pääse erityisen hyvin suoraan myötätuuleen - paitsi ehkä ison laskemalla tai sitä reivaamalla. Virsikirjaaminen ei näytä erityisen hyvin onnistuvan. Aivan kevyellä kelillä pelkkä genaakkeri vie venettä myötäiseen varsin leppoisasti, ja arvatenkin codea vauhdikkaammin, koska se on isompi.

Coden rullalaitteen pitäisi periaatteessa toimia myös genaakkerilla erillisen AT-kaapelin avulla, mutta käytännössä genaakkerin saa nopeammin ylös ihan kiskomalla - ainakin, jos käytössä on vain yksi rullalaite. Koska genaakkerissa on kangasta huomattavasti codea enemmän ja se on ohuempaa, rullaaminen näyttää myös tuottavan varsin helposti sykkyrän. Helojen vaihtelu ei ole ihan niin kätevää, kuin voisi ajatella, ja kahteen samankaltaiseen rullaratkaisuun harva viitsii investoida. Mikäli rullalaietta käytetään, tamppiköydelle tarkoitettu pylpyrä sijoitetaan rullaa edemmäs. Poissuljettu mahdollisuus ei ole keulapuomin eli pukspröötin asentaminen tätä tarkoitusta varten.

Jos haluaa veneeseen jonkin toisen värikkään purjeen spinaakkerin ohelle tai tilalle, genaakkeri on hyvä valinta.